Kategoria: Valtakunnallinen

  • Luovasti liikkuen -hanke toi liikkeen ja kulttuurin yhteen  

    Luovasti liikkuen -hanke toi liikkeen ja kulttuurin yhteen  

    Liike, luovuus ja kulttuurihyvinvointi kulkivat käsi kädessä Luovasti liikkuen -hankkeessa, joka toteutettiin Keski-Suomessa vuosina 2024–2026. Kaksivuotisen hankkeen aikana kehitettiin uusia tapoja harrastaa, liikkua ja voida hyvin erityisesti niiden lasten ja nuorten näkökulmasta, joille perinteiset harrastusmuodot eivät ole helposti saavutettavia. 

    Hankkeen toiminnoissa oli mukana yhteensä 1 455 osallistujaa eri puolilta maakuntaa. Toiminta yhdisti liikkumisen, ilmaisun ja kulttuurin elementtejä muun muassa tanssin, parkourin ja toiminnallisen teatterin kautta. Keskiössä oli ajatus siitä, että liikkuminen voi olla luovaa, kokeilevaa ja iloa tuottavaa – ei suorittamista. 

    ”Kulttuurihyvinvoinnissa liike nähdään keinona vahvistaa osallisuutta, vuorovaikutusta ja mielen hyvinvointia. Hankkeessa haluttiin luoda tilaa liikkumiselle, jossa jokainen voi osallistua omista lähtökohdistaan”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs. 

    Tarinatreeni oli yksi hankkeen kokeiluista. Kuva Riikka Rantapolku.

    Hankkeessa toteutettiin neljä harrastuspilottia, joissa liike ja kulttuuri yhdistyivät eri tavoin. Tarinatreeneissä liikuttiin tarinoiden ja mielikuvituksen kautta, Luova Lava Action -toiminnassa kehoa ja ilmaisua hyödynnettiin näyttämöllisesti, Koko talo liikkuu -temppuradalla liikkuminen tehtiin saavutettavaksi erilaisille kehoille ja oppijoille, ja Breikkii ja Hiphoppii! -kokonaisuudessa kokeiltiin hybridimuotoista tanssiharrastusta. 

    Toiminta sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta. Palautekyselyissä arvioitiin muun muassa koettua hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnan vetovoimaa, ja kaikkien osa-alueiden keskiarvot ylittivät tavoitetason. Erityisesti nousi esiin kokemus siitä, että liikkuminen oli hauskaa, turvallista ja sallivaa, ja että mukaan sai tulla sellaisena kuin on. 

    Luova Lava Action -työpajoissa lapset pääsivät kokeilemaan temppuja ja taistelukohtauksia.

    Luovasti liikkuen -hanke ei keskittynyt vain osallistujien kokemuksiin, vaan myös harrastustoiminnan rakenteisiin. Hankkeessa koulutettiin 16 ohjaajaa ja apuohjaajaa, joista 13 työllistyi hankkeen toimintoihin. Yhteensä hankkeen parissa työskenteli 20 henkilöä. Tämä vahvisti osaavaa työvoimaa ja loi edellytyksiä toiminnan jatkumiselle. 

    Hankkeen tulokset eivät jää vain menneisyyteen. Kehitetyt toimintamallit ja materiaalit on koottu avoimiksi oppaiksi, joita voidaan hyödyntää jatkossa eri puolilla Suomea. Useat hankkeessa syntyneet toimintamuodot jatkuvat jo nyt osana paikallisten toimijoiden perustoimintaa. 

    ”Liikkuminen ja kulttuuri eivät ole vain harrastuksia, vaan ne ovat voimavaroja, jotka tukevat hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hankkeen suurin onnistuminen on ehkä se, että tämä ajatus jäi elämään”, Pylkäs tiivistää. 

    Lue lisää

    Hankkeen kotisivut

    Hankkeen materiaalipaketit ja oppaat

  • Nuorille uutta luonto- ja elämystoimintaa Uudellemaalle

    Nuorille uutta luonto- ja elämystoimintaa Uudellemaalle

    Uudellemaalle on tulossa uutta luonto- ja elämystoimintaa yli 13-vuotiaille nuorille. Tavoitteena on vahvistaa nuorten luontosuhdetta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä luovien menetelmien avulla.

    Toiminnan taustalla on vuoden alussa alkanut Luovuutta Luonnossa -hanke, jossa kehitetään uusia, kestäviä harrastusmuotoja, jotka hyödyntävät lähiympäristöä ja ovat helposti saavutettavissa. Toimintaa tuodaan Karkkilan, Klaukkalan, Perttulan-Uotilan, Ridasjärven sekä Röykän-Leppälammen Nuorisoseuroihin.

    Hankkeen aikana kehitetään paikallisten nuorisoseurojen osaamista luonto- ja elämystoiminnan järjestämisessä. Perusohjaaja- ja menetelmäkoulutuksilla pyritään takaaman toiminnan jatkuvuus myös hankkeen päättymisen jälkeen. Opeista ja kokemuksista kootaan lisäksi toimintamalli, jota voidaan hyödyntää nuorisotyössä ja harrastamisessa.

    Toimintaa vetää projektityöntekijä Judit Kemppilä, joka on koulutukseltaan taide- ja yhteisöpedagogi (TaM, AMK).

    ”Näen toiminnassa paljon mahdollisuuksia luontoyhteyden elävöittämiselle ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiselle. Toiminta voi olla esimerkiksi lähiluontokohteisiin tutustumista moniaistisesti, vaikuttamistyötä luonnon puolesta ja / tai ympäristötaiteen tekemistä. Odotan kiinnostavia kohtaamisia, uuden ideointia sekä yhteisiä hetkiä luovan luontotoiminnan parissa. On innostavaa päästä tuottamaan toimintaa, jonka tavoitteena on niin nuorten, luonnon kuin paikallisyhteisöjenkin kukoistaminen.”

    Judit Kemppilän työpiste sijaitsee Tikkurilassa.

    Luovuutta Luonnossa -hanketta rahoittaa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, nykyinen Lupa- ja valvontavirasto. 

    Lisätiedot

    Judit Kemppilä, projektityöntekijä
    Luovuutta luonnossa -hanke  
    Suomen Nuorisoseurat ry
    judit.kemppila@nuorisoseurat.fi, puh. 050 439 3841 

  • Uutta teatteriharrastustoimintaa Etelä-Suomen maalaiskuntiin 

    Uutta teatteriharrastustoimintaa Etelä-Suomen maalaiskuntiin 

    Askolassa, Pukkilassa, Lapinjärvellä, Asikkalassa ja Orimattilassa on tulossa uusia teatterin harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Tavoitteena on lisätä pienten paikkakuntien harrastusmahdollisuuksia, tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus toteuttaa itseään sekä vahvistaa maaseutukylien yhteisöllisyyttä. 

    Teatteritoimintaa tuodaan kyliin, joissa vastaavaa toimintaa ei vielä ole ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat rajatut. Lapset ja nuoret otetaan mukaan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa ja jokaiselle paikkakunnalle luodaan omat heille räätälöidyt toimintamallit.  

    Toiminnan taustalla on Suomen Nuorisoseurojen uusi Kulttuuria yhteisöille -hanke, jonka avulla palkataan ammattitaitoisia ohjaajia sekä koulutetaan uusia ohjaajia, jotka vastaavat teatteritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Uusien ohjaajien avulla varmistetaan myös toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen.  

    Toimintaa vetää projektityöntekijä ja pitkän linjan teatterintekijä Henna Heikkilä, joka on työn myötä tehnyt paluumuuton kotiseudulleen Lahteen. 

    ”Minulle teatterissa tärkeintä ja rakkainta on aina ollut sen yhteisöllisyys. On tärkeää saada kokea olevansa osa jotain itseään suurempaa: yhteisöä, yhteistä ponnistusta, projektia tai taideteosta. Yhteisöllisyys on myös usein pienten paikkakuntien ja maalaiskylien vahvuus. Kasvavalle nuorelle näiden asioiden merkitys voi olla mullistava. Epävarmassa elämänvaiheessa, kun vasta opettelee itseään ja maailmaa, teatteri ja sen tuoma yhteisö voivat avata ajattelua, kasvattaa itsetuntoa ja luoda uudenlaista rohkeutta ilmaista itseään ja ajatuksiaan”, Heikkilä summaa ajatuksiaan hankkeesta ja sen merkityksestä. 

    Hanke on käynnistynyt loppuvuodesta 2025 ja jatkuu heinäkuun 2027 loppuun asti. 

    Lisätiedot

    Henna Heikkilä, projektityöntekijä 
    Kulttuuria yhteisöille -hanke 
    Suomen Nuorisoseurat 
    henna.heikkila@nuorisoseurat.fi, puh. 044 7760639 

  • Etelä-Suomeen uutta teatteritoimintaa

    Etelä-Suomeen uutta teatteritoimintaa

    Etelä-Suomen alueella vahvistetaan paikallisten nuorisoseurojen tarjoamaa teatteritoimintaa joulukuussa alkavan uuden hankkeen avulla. Kulttuuria yhteisöille -hankkeen tavoitteena on luoda uutta teatteri-ilmaisun harrastus- ja tapahtumatoimintaa lapsille, nuorille ja yhteisöille heidän omilla maaseutumaisilla asuinpaikkakunnillaan. Hanke toteutetaan viidellä paikkakunnalla; Orimattilassa, Pukkilassa, Asikkalassa, Lapinjärvellä ja Askolassa yhteistyössä paikallisten nuorisoseurojen kanssa.

    Hankkeen avulla palkataan ammattitaitoisia ohjaajia sekä koulutetaan uusia ohjaajia, jotka vastaavat teatteritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Tavoitteena on saada nuorisoseuroille uusia ohjaajia, jotka turvaavat toiminnan jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke kestää vuoden 2027 kesään asti ja se on saanut EU:n maaseuturahoitusta Päijänne-Leaderilta ja Kehittämisyhdistys Silmulta.

    ”Keskusteluissa seurojen kanssa kävi ilmi, että suurin ongelma toiminnan käynnistämisessä on osaavien ohjaajien puuttuminen omalta paikkakunnalta. Hankkeen avulla saadaan tarvittavaa ohjaaja-apua ja sitä kautta uutta harrastustoimintaa alueen lapsille ja nuorille”, Etelä-Suomen alueen koordinaattori Johanna Lindstam kertoo.

    Hankkeen projektityöntekijäksi on valittu Henna Heikkilä, joka aloittaa tehtävässään 1.12. Hänen työpisteensä tulee sijaitsemaan Lahdessa.

    ”Teatteri on vienyt sydämeni jo kymmenen vuotta sitten, ja siitä lähtien olen tehnyt sitä niin harrastajana, opiskelijana kuin ammattilaisenakin. Viimeiset neljä vuotta olen työskennellyt Vaasan kaupunginteatterissa järjestäjänä ja samalla opiskellut itseni kulttuurituottajaksi. Nyt valmistumisen kynnyksellä on todella inspiroivaa päästä mukaan Nuorisoseurojen tiimiin Kulttuuria yhteisöille -hankkeen projektityöntekijäksi. Odotan erityisesti sitä, että pääsen innostamaan uusia tyyppejä teatterin valloittavaan maailmaan.”

    Hankkeen projektityöntekijä Henna on valmistumassa kulttuurituottajaksi.
  • Veikkolassa on tanssittu niin, että lattia on aikonut antaa periksi

    Veikkolassa on tanssittu niin, että lattia on aikonut antaa periksi

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Vetelin Kirkonkylän nuorisoseurantalo Veikkola Keski-Pohjanmaalta. Sami Torppa kertoo talosta:

    ”Nuorisoseurantalomme on nimeltään Veikkola. Se on rakennettu vuonna 1946 samannimisen,
    1900-luvun alussa rakennetun vanhemman ja pienemmän talon paikalle Vetelin kirkonkylälle. Talo sijaitsee samalla tontilla Vetelin Kotiseutumuseon kanssa.

    Veikkola on noin 600 m² kokoinen kaksikerroksinen rakennus. Yläkerrassa on iso juhlasali, näyttämö sekä nykyajan vaatimukset täyttävä laitoskeittiö. Alakerrassa on ravintolasali keittiöineen, vessat, teatteriryhmämme harjoittelu- ja varastotilat sekä bänditila, jota vuokraamme. Talomme on remontoitu vuosien 2010–2020 välillä lähes kokonaan, ja se onkin nyt hyvässä kunnossa.

    Talossamme järjestetään monipuolisesti erilaisia tapahtumia ja viime vuosina talomme onkin ollut
    vilkkaassa käytössä. Omia tapahtumia ovat olleet muun muassa Teatteri Revontulten teatteriesitykset, Naisten ilta -tapahtumat sekä viime keväänä ensimmäisen kerran järjestetty Renkaita ja rokkia Veikkolassa -tapahtumapäivä.

    Omien tapahtumien lisäksi vuokraamme taloa ulkopuolisille. Veikkolassa pidetään joka vuosi lukuisia juhlia, kuten häitä, syntymäpäiviä, sukujuhlia, sekä rippi- ja ylioppilasjuhlia. Myös paikallisen metsästysseuran hirvipeijaiset on pidetty jo vuosikaudet Veikkolassa.

    Veikkolassa järjestetään useita erilaisia tapahtumia pitkin vuotta.

    Riehakkaita tansseja ja huippuesiintyjiä

    Aikoinaan kun Veikkola oli suosittu tanssipaikka maakunnassa, yltyi tanssi joskus niin kovaksi, että
    yläkerran salin lattia aikoi antaa periksi ja tulla alas. Tästä muistuttaa alakerran ravintolasalissa olevat tukipylväät, joilla asia saatiin korjattua. Pitkään tämän jälkeen juhlasalissa oli myös kyltti ”Letkajenkan tanssiminen kielletty”. Yleisöennätys näiltä ajoilta onkin 1100 myytyä lippua yhdessä illassa.

    Näyttämömme takana on ennen ollut seinä, johon ovat kaikki Veikkolassa esiintymässä käyneet
    laittaneet nimikirjoituksensa. Seinässä on ollut sen ajan huippunimien, kuten Irwin Goodmanin,
    Kasevan ym. nimikirjoitukset. Kyseinen seinä on kuitenkin remonttien yhteydessä purettu eikä
    nimikirjoituksia siinä säästynyt. Perinteen olemme kuitenkin aloittaneet uudestaan, ja tämän vuoden
    alusta lähtien kaikki esiintyjät laittavat taas nimikirjoituksensa näyttämön taakse uuteen nimikirjoitusseinään.”

    Veikkola sijaitsee osoitteessa Torpantie 188, 69700 Veteli. Nuorisoseuran toimintaa voi seurata Facebookissa.

  • Vuoksenniskan Nuorisoseura toimii entisessä VR:n työläisten talossa

    Vuoksenniskan Nuorisoseura toimii entisessä VR:n työläisten talossa

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Vuoksenniskan nuorisoseurantalo Asemapaikka Imatralta. Seuran sihteeri Samu-Veikka Sivonen kertoo talosta:

    ”Talo valmistui vuonna 1891 silloisen VR-osakeyhtiön työläisten asunnoiksi. Talossa oli lukuisia pieniä asuntoja kahden ”läpijuostavan” eteisen ympärille ryhmittyneenä. 

    Talo siirtyi Vuoksenniskan Nuorisoseuran omistukseen vuonna 1987. Vuosina 1987-1997 talo remontoitiin lähes nykyiseen käyttötarkoitukseensa sopivaksi. Korjaustyöt toki jatkuvat edelleen, sillä vanhan talon remontti ei valmistu koskaan. 

    Nykyisin Asemapaikalla toimii nuorisoseuran harrasteryhmät. Seuran alaisuudessa toimiva IRTI-Teatteri tarjoaa kuusi eri-ikäisille suunnattua teatteriryhmää. Nuorimmat harrastajat ovat 6-vuotiaita ja vanhimmat eläkeikäisiä. Näiden ryhmien lisäksi Asemapaikan kesäteatteriin tuotetaan vuosittain hienoja näytelmiä! 

    Teatterin lisäksi talolla harjoitellaan myös lavatanssia ja itämaisia tanssia. Lisäksi taloa vuokrataan juhlapaikkana. 

    Asemapaikka sopii hyvin erilaisten juhlien viettoon.

    Alunperin talo nimettin nimellä Seuratupa, ja kahvio kulki puolestaan nimellä Punapaula. Myöhemmin koko paikka ympäristöineen nimettiin Asemapaikaksi, joka kuvaakin hyvin talon toimimista seuran toiminnan keskuksena – Asemapaikkana! 

    Asemapaikan alkuperäisen käyttötarkoituksen vuoksi talosta löytyy useampi erikoinen piirre. Alunperin taloa käytettiin työläisten asuntoina, jotka olivat sijoittuneet kahden käytävän ympärille. Tästä syystä talossa on jopa neljä uloskäyntiä. 

    Asuntojen purku myös mahdollistaa talon avaruuden. Asemapaikalta löytyy muun muassa suuri sali, kahvio ja keittiö. Kaikki helposti toisiinsa yhteydessä. 

    Hienoa talossa on toki myös se, että se sijaitsee aivan Imatran keskustan kupeessa!” 

    Asemapaikka sijaitsee osoitteessa Virtakuja 4, 55100 Imatra. Vuoksenniskan Nuorisoseuran toimintaan voi tutustua heidän verkkosivuillaan sekä Facebookissa.

  • Nuori Kulttuuri Festivaali kiertää keväällä viisi kaupunkia – nuoret pääosassa taiteen tekemisessä 

    Nuori Kulttuuri Festivaali kiertää keväällä viisi kaupunkia – nuoret pääosassa taiteen tekemisessä 

    Vuoden 2026 Nuori Kulttuuri Festivaali on nuorten oma valtakunnallinen taidetapahtuma, joka antaa lavan ja tilan nuorille harrastajille ympäri Suomen. Kevään aikana festivaali levittäytyy viiteen kaupunkiin, joissa nuoret pääsevät esittämään, kokemaan ja tekemään taidetta omannäköisellään tavalla. 

    Festivaalikaupungit keväällä 2026: 

    • Vaasa 17.–18.4. 
    • Sodankylä 9.5. 
    • Savonlinna 23.5. 
    • Vantaa 23.5. 
    • Lahti 30.5. 

    Festivaaleilla nähdään ja koetaan nuorten luovuutta monessa muodossa: musiikkia, teatteria, tanssia, sirkusta, kuvataidetta, audiovisuaalisia teoksia ja uusien taidemuotojen yhdistelmiä. Jokaisessa kaupungissa rakennetaan oma kokonaisuutensa paikallisten nuorten ja taidetoimijoiden näkemyksellä. 

    Monissa kaupungeissa tapahtumat suunnittelevat ja toteuttavat nuoret itse. He toimivat tuottajina, esiintyjinä ja tapahtumatekijöinä, saaden samalla kokemusta taiteen tekemisestä, tuotannosta ja yhteisöllisestä työstä. 

    ”Haluamme, että nuoret pääsevät vaikuttamaan siihen, millaisia tapahtumia heille järjestetään. Tämä on sukupolvi, joka luo uutta kulttuuria rohkeasti ja omista lähtökohdistaan,” kertoo kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme. 

    Vuoden 2026 festivaalivuosi on myös Nuori Kulttuuri -toiminnan nykyisen strategiakauden päätösvuosi ja kuuden vuoden mittaisen kehitystyön huipennus. Tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta taiteen ja kulttuurin parissa sekä juurruttaa parhaat toimintamallit osaksi valtakunnallista kulttuurisen nuorisotyön kenttää. 

    Lue lisää ja seuraa kevään tapahtumien rakentumista osoitteessa nuorikulttuuri.fi/festivaali/

    Suomen Nuorisoseurat hallinnoi Nuori Kulttuuri -toimintaa.

  • Ylivieskan nuorisoseurantalo Savela mahdollistaa ylisukupolvisen toiminnan

    Ylivieskan nuorisoseurantalo Savela mahdollistaa ylisukupolvisen toiminnan

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Ylivieskan nuorisoseurantalo Savela Keski-Pohjanmaalta.

    Ylivieskan Nuorisoseuran Savelan taloa on alettu rakentaa 1907 ja avajaiset on vietetty 1909. 

    Nimi on vaihdellut Ylivieskan tai Savelan Nuorisoseura aina uuden aikakauden mukaan. 

    Talo on rakennettu William Savelan maille ja se on lohkottu vasta vuonna 1951 omaksi 1,3 ha tontiksi. Tästä johtuu nimi Savela. Talo on upeassa kunnossa -kiitos perusteellisen ja huolellisen talkoo- ja huoltotyön, mitä nuorisoseuran väki on toteuttanut. 

    Tällä hetkellä Savelaa vuokrataan juhlapaikkana erilaisille perhejuhlille ja talolla tanssitaan joka toinen sunnuntai. Vuodesta 2011 asti on järjestetty aina maanantaisin senioritanssia.

    Savelassa on järjestetty jo vuodesta 2022 alkaen yhdessä Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran kanssa Luova lava -päiväleirejä, joiden toteuttamisessa myös seuran aktiiviset H-kiltalaiset ovat talkoilleet ahkerasti tuoden ylisukupolvisen kohtaamisen mahdollisuuden leirien sisältöön. 

    Savelan salissa on ollut kankaalle tekstattu teksti vuosikymmeniä – Liity joukkoon, tiemme ylös käy!

    Savela sijaitsee osoitteessa Veitsimäentie 1, 84100 Ylivieska. Ylivieskan Nuorisoseuran toimintaa voi seurata Facebookissa.

  • Ullavan Ylikylän nuorisoseurantalolla tapahtuu ympäri vuoden

    Ullavan Ylikylän nuorisoseurantalolla tapahtuu ympäri vuoden

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Ullavan Ylikylän nuorisoseurantalo Keski-Pohjanmaalta.

    Ullavan Ylikylän Nuorisoseura perustettiin 1920-luvulla, kun Yrjö Kaunisto esitti paikkakunnalle oman seuran perustamista. Ajatus sai innostuneen vastaanoton ja pian Rahkosen, Neverbackan, Honkalan, Kallingin, Hanhisalon ja Lännän kylät liittyivät uuden yhdistyksen toiminta-alueeseen.

    Ensimmäiset vuodet kuluivat iltamien ja kokousten järjestämisessä, mutta oman kodin puute vaikeutti toimintaa. Vuonna 1926 perustettiin rakennustoimikunta, ja jo seuraavana vuonna valmistui Janne Siirilän piirtämä seurantalo Rahkosen kylälle, koulun läheisyyteen rahkosenharjulle. Rakennus sai erikoisen, näyttävän kattomuotonsa Nuorisoseura-lehdestä napattujen piirustusten innoittamana.

    Seurantalosta tuli nopeasti kylän kokoontumispaikka, jossa järjestettiin iltamia, urheilukilpailuja ja opintokerhoja – sekä ylläpidettiin omaa kirjastoa Arvi A. Kariston lahjoittamin kirjoin.

    Nykyisin Ylikylän nuorisoseurantalolla tapahtuu ympäri vuoden. Talvella keskiviikkoillat täyttää bingo, ja kesäisin nuorten pyörittämä kahvila houkuttelee väkeä sunnuntaisin. Teatteri Pystymehtä harjoittelee ja esiintyy talolla, ja lasten Luova lava -näytelmäkerho Taimikko kokoontuu tiistaisin. Lisäksi järjestetään karaokeiltoja, tansseja, musiikkitapahtumia ja juhlia.

    Seurantalon katossa kimaltavat diskopallot muistuttavat, että tämä kaksikerroksinen rakennus elää ajassa ja houkuttelee yhä uusia sukupolvia mukaan.

    Kesällä 2025 Ullavan Ylikylän nuorisoseura juhli 100-vuotista taivaltaan. Juhlassa Suomen Nuorisoseurat ry:n hallituksen jäsen Ira Järvelä luovutti seuralle kunniakilven tunnustuksena pitkästä ja elinvoimaisesta toiminnasta.

  • Tiilinen Lappilinna on tapahtumien keskus Etelä-Hämeessä

    Tiilinen Lappilinna on tapahtumien keskus Etelä-Hämeessä

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Lappilan nuorisoseurantalo Lappilinna Etelä-Hämeestä.

    Lappilan nuorisoseura on perustettu 1920-luvun lopulla Lappilan kylälle Kärkölään. Kylä sijaitsee Riihimäki – Lahti -rautatien varrella ja Lappilan junaseisakkeelta on vain kivenheiton matka Lappilan nuorisoseurantalolle Lappilinnaan.

    Lappilinna on rakennettu kyläläisten yhteiseen käyttöön vuonna 1934. Lappilassa toimi vuosina 1928–2014 tiilitehdas, joka selittää myös Lappilinnan ulkonäön. 

    Lappilinnasta tuli suosittu tanssipaikka 50- ja 60-luvuilla, jolloin taloon rakennettiin taloon. Laajennus valmistui vuonna -63 ja sen jälkeen taloon mahtui satoja tanssijoita ja juhlijoita. Talon historian huippuhetkiin kuuluu The Renegadesin esiintyminen 60-luvun alkupuolella. 

    Lappilinnassa on edelleen hyvät valmiudet suurien juhlien ja tilaisuuksien järjestämiseen, sillä salissa on tilaa jopa 160m2. Talossa on upea sali ja näyttämö, hyvin varusteltu keittiö ja ravintolasali, tilavat eteistilat ja vessat sekä pihassa paljon pysäköintipaikkoja. 

    Nykyään Lappilinnassa järjestetään huutokauppoja, lasten askartelukerhoa sekä tansseja. Lisäksi salissa voi harrastaa lento- ja sulkapalloa, nyrkkeilyä ja pöytätennistä. 

    Tutustu Lappilan Nuorisoseuran toimintaan heidän verkkosivuillaan. Lappilinna sijaitsee osoitteessa Lappilinnantie, 16670 Lappila.