Suomen Nuorisoseurat – ajan hermolla lähes 150 vuotta
Nuorisoseuraliikkeen perustajana pidetään ensimmäisen nuorisoseuran perustajaa, kauhavalaista Matti Sippolaa ja liikkeen aatteellisen oppi-isänä Santeri Alkiota.
Kansanliikkeestä järjestöksi
Nuorisoseuraliike syntyi kansanliikkeenä ja organisoitui vasta myöhempinä vuosina piirijärjestöiksi ja valtakunnallisiksi liitoiksi. Ensimmäisenä maakunnallisena keskusseurana järjestäytyi Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto vuonna 1882. Suomen Nuorison Liitto aloitti toimintansa 1897. Vuodesta 1994 lähtien nuorisoseurojen keskusliiton nimi oli Suomen Nuorisoseurojen Liitto ja vuonna 2012 nimi muutettiin muotoon Suomen Nuorisoseurat ry.
Nuorisoseurojen toiminnassa keskeisiä harrastusaloja olivat itsekasvatus- ja sivistysaatteen mukaisesti monimuotoinen kansanvalistustoiminta. Nuorisoseurojen rooli muun muassa lukutaidon ja suomalaisen kirjastolaitoksen kehittäjänä on ollut merkittävä. Liikkeen alkuvaiheessa nuorisoseurojen keskeisiä toimintamuotoja olivat muun muassa lukutuvat ja kansanjuhlat sekä teatteriin ja liikuntaan painottunut harrastustoiminta. Nuorisoseuratoiminta laajeni pian koko maan kattavaksi liikkeeksi.
Toiminnan laajentumisen ja monipuolistumisen myötä ryhdyttiin kiinnittämään huomiota myös lasten toimintaan. 1900-luvun loppupuolella eri toimintamuotoja varten nähtiin tarkoituksenmukaisena perustaa omia liittoja vastaamaan eri toiminta-alojen kehittämisestä.
Nuorisoseuraliike–käsitettä käytetään yleisesti kuvaamaan sitä aatteellista pohjaa, jolle nuorisoseuratoiminta on rakentunut vuodesta 1881 alkaen. Nuorisoseuraliike koostuu useista järjestöistä, joista selvimmin nivoutuvat yhteen Suomen Nuorisoseurat sekä koulutustoiminnan osalta läheisenä kumppanina toimiva Suomen Nuoriso-opisto sekä Sivistysliitto Kansalaisfoorumi ja sen opintokeskus. Nuorisoseuratoiminnassa ovat mukana eri-ikäiset toimijat lapsista aikuisiin. Jäsenistöstä puolet on alle 29-vuotiaita ja neljäsosa alle 16-vuotiaita.
2000-luvulla nuorisoseuraliike on määrittänyt keskeiseksi toimialakseen kulttuurisen nuorisotyön. Harrastustoiminnassa painotettiin liikkeen alkuvaiheissa tiedollista sivistystä, nykyään harrastustoiminnan painotukset ovat yhteisöllisyyden ja sosiaalisten taitojen oppimisessa erityistaitojen oppimisen rinnalla. Tänäkin päivänä suomalaisen kulttuurin vaaliminen nähdään osana nuorisoseuraliikkeen aatesisältöä, mutta sen rinnalla kulkee luontevana osana kansainvälisyys.
Nuorisoseuramuseo
Laihian Nuorisoseuralla sijaitsee Suomen Nuorisoseuramuseo, jonka perusnäyttely avaa Nuorisoseurojen historiaa ja kertoo miten sivistystyö, yhteisöllisyys, aktiivinen kansalaisuus ja paikallinen harrastustoiminta ovat toimineet nuorisoseuralaisten voimavarana jo lähes 150 vuoden ajan. Museoon voi tutustua myös digitaalisesti: Digimuseoon.
Suurkertomus kansanliikkeen mahdista
Viisiosainen Yhteisön voima kuvaa monipuolisesti nuorisoseuraliikkeen yli satavuotista taivalta. Runsaasti kuvitettu kirjasarja johdattaa lukijan etenkin paikallisseurojen ja aluetason toimintaan niin arjessa kuin juhlassa. Seurojen tekemisen kirjo on ollut laaja ja niiden rooli kansalaiskasvattajana keskeinen. Nuorisoseuraliikkeen historia on nivoutunut oman aikansa tapahtumiin, mutta liike on ollut myös muokkaamassa sitä Suomea, jossa tänään elämme. Yhteisön voimassa kiteytyy pitkän linjan nuorisoseuramiehen, ministeri Jaakko Nummisen, vuosikausia kestänyt työ hänelle rakkaan aiheen parissa.
Yhteisön voimaa voi tiedustella osoitteesta info@nuorisoseurat.fi.