Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden teatteriteko -palkinnon. Vuodesta 1948 alkaen jaettu palkinto voidaan myöntää yksittäiselle esitykselle, teatteriseuralle, pitkäjänteiselle prosessille tai uuden vaikka toimintaryhmän perustamiselle. Tunnustuksen saaja saa vuoden ajaksi haltuunsa pronssinen Esko-patsaan, kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämän kunnianosoituksen Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskolle.
Vuoden 2024 teatteriteko oli teko, joka ei ainoastaan onnistunut – vaan pelasti kokonaisen kesän. Se oli teko, jossa kahden hyvin erilaisen yleisöpohjan teatteritoimijat yhdistivät voimansa ensimmäistä kertaa ja loivat esityksen, joka sai yleisöt liikkeelle säässä kuin säässä. Lähes kaikki esitykset myytiin loppuun, ja teatterin ilo näkyi sekä näyttämöllä että katsomossa.
-Palkittava teko toi yhteen eri sukupolvia, palautti paikallisen kesäteatterin loiston ja teki sen tavalla, joka oli näyttävä, rohkea ja yhteisöllinen. Se synnytti ilmiön, jonka vaikutus näkyy pitkään Rovaniemen kulttuurielämässä, avaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen valinnan perusteluita.
Vuoden teatteriteko 2024 myönnettiin valtakunnallisilla nuorisoteatteripäivillä Ramppikuumeessa Mikkelissä lauantaina 26.4. Palkinnon jakoivat Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen ja hallituksen varapuheenjohtaja Joonas Autio.
Vuoden 2024 Vuoden teatteriteko-palkinto myönnettiin Lapin ylioppilasteatterille Konttisen kesäteatterin kanssa yhteisesti tuotetusta Peppi Pitkätossu-tuotannosta.
Peppi Pitkätossu ei ollut vain kesän kohokohta – se oli konkreettinen osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun paikalliset toimijat uskaltavat yhdistää voimansa, rikkoa rajoja ja tarttua hetkeen.
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.
“Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä. Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista.
Kyyrän tohtori keräsi tekijäjoukoksi runsaan määrän kyläläisiä.
Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten.
Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen.
Paluumuuttajan käsikirjoitus
Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni.
Kyyrän Jussi oli nähnyt tarinan mukaan tulevaisuuteen.
Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta?
“Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”
Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.
Kyyrön Jussia näytteli esityksessä Harri Rautainen, ohjaus oli Otto Rautiaisen käsialaa.
Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä
Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.
”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.”
Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin?
“Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen.
Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden teatteriteko -palkinto jaetaan tänä vuonna Suomenniemen, Pertunmaan ja Ristiinan Nuorisoseuroille yhteistyölle. Kolmen eteläsavolaisen nuorisoseuran yhteisvoimin toteuttama kesäteatteriesitys Tukkijoella rikkoi monella tapaa raja-aitoja. Palkinnon luovutti Suomen Nuorisoseurojen teatterin toimialajohtaja Pasi Saarinen Saimaan Nuorisoseurojen foorumissa lauantaina 27.1.2018.
[one_half_first]
[/one_half_first][one_half_last]
[/one_half_last]
Yhteistyössä on voimaa
Yhteisöllisyys on yksi Nuorisoseurojen arvoista ja se näkyi loistavasti kolmen seuran yhteistyössä. Ohjaaja Aleksi Lavaste aloitti näytelmäprojektin yhteisillä koulutusviikonlopuilla eri paikkakunnilla. Harjoituksia pidettiin useammassa paikassa. Osallistujien ikähaitari ulottui lapsista eläkeläisiin. Osallistujat saivat paljon uusia kokemuksia: esimerkiksi sisätiloihin tottuneet Pertunmaan ja Suomenniemen nuorisoseuralaiset saivat kokea kesäteatterinäyttämön.
”Halusimme palkita siitä, että nämä kolme seuraa tekivät näin valtavan hienon yhteisponnistuksen. Tämä olisi myös sellaisena kannustuksena myös muille Nuorisoseuroille”, kommentoi Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtajat Ragni Reichardt valintaa.
Yksittäisten näyttelijöiden tai muiden tekijöiden liikkuminen ryhmästä tai seurasta toiseen on yleistynyt, mutta tämänlaajuista yhteistyötä ei kentällä ole vielä nähty. Seurat ovat jatkaneet yhteistyötä näytelmäprojektin jälkeenkin. Esimerkiksi Ristiinan Nuorisoseurasta löytyvä näytelmien käsikirjoittaja kirjoittaa nyt uutta näytelmää Pertunmaan Nuorisoseuralle. Suomenniemen Nuorisoseuran talo on tarjonnut tilat talottoman Ristiinan Nuorisoseuran pukuvarastolle ja lasten ja nuorten teatterileirille. Yhteistyössä on tosiaankin voimaa!
Perinteistä fressillä otteella
Ohjaaja Aleksi Valaste. Kuva: Niko Takala.
Vaikka palkinnon pääasialliseksi luovutusperusteeksi valittiin yhteistyö, oli itse esityskin palkinnon arvoinen. Tukkijoella on Suomen kaikkien aikojen suosituin näytelmä, joka sai ensi-iltansa vuonna 1899. Perinteinen näytelmä sopi hyvin Suomen satavuotiseen juhlavuoteen. Esitykseen saatiin ammattilaisen ohjauksessa kuitenkin tuore toteutus, ja kolmen seuran näyttelijöissä riitti laulu- ja tanssivoimaa.
Vuoden teatteriteko
Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden teatteriteko -palkinnon. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Vuoden teatteriteko