Avainsana: lahti

  • Hollo ja Martta vie katsojan kansantanssiperinteemme ytimeen

    Hollo ja Martta vie katsojan kansantanssiperinteemme ytimeen

    Hollo ja Martta -festivaali tuo taas kymmenen päivää kansantanssiperinnettä Hollolaan ja Lahteen 27.10.-5.11.2017.

    ”Juhlavuoden yhdessä -teema ja ohjelman avoin toteutustapa ovat saaneet aikaan sen, että haluamme luoda Hollo ja Martta -festivaaleille mahdollisimman autenttisen tanssikattauksen sukulaiskansojemme kansantanssikulttuurista”, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kertoo.

    Hollo ja Martta -festivaali 2017 on yksi päijät-hämäläinen Suomi 100 -hankkeen tapahtuma monine eri tilaisuuksineen.

    ”Meidän ohjelmistossa korostuu erityisesti suomalais-ugrilainen perinne.”

    Eksoottisiin festivaalivieras saapuu Burjatian tasavallasta Itä-Siperiasta Venäjältä. Kansantanssi- ja musiikkiyhtye Ulger on pitkään yhdessä tanssinut opiskelijaryhmä. Yhtyeen repertuaari koostuu burjatialaisista kansanlauluista. He tulkitsevat myös Kiinan alueella asuvien Henehen -burjatialaisten lauluja. Tällä alueella on myös elävä kurkkulauluperinne.

    Virolainen Koidupuna ja saksalainen De Beekscheepers esittävät hääperinnetansseja.

    ”Hollolalainen Purpuri -ryhmä on tehnyt yhteistyötä näiden ryhmien kanssa ja festivaalin konserteissa on mahdollisuus nähdä upeita koreografioita eurooppalaisista häätansseista.”

    Ekton Korka edustaa suomalais-ugrilaista traditiota perinteisimmillään ja on Hollo ja Martta festivaalin Suomi 100 vuotta -teeman erikoislähettiläs. He ovat taustaltaan Venäjän Udmurteja (suomalais-ugrilainen kansa).

    ”Jännityksellä odotamme, millaisia esityksiä sukulaiskansojemme vieraat näyttämöille loihtivat laulavien mummojen kera.”

    Festivaalin toteuttajana toimii Hollolan Nuorisoseura.

  • Itämaisen tanssin iloa marraskuiseen Lahteen

    Itämaisen tanssin iloa marraskuiseen Lahteen

    Skarabé juhlii 20-vuotista taivaltaan järjestämällä Itämaisen tanssin festivaalit Lahdessa 11.11. Päivällä on tanssikursseja: burleski, itämaisen tanssin tekniikka ja estradibalady egyptiläisittäin. Illalla on Tanssin Iloa 20 v. -tanssinäytös, jota tähdittää kansainvälisestikin tunnettu itämaisen tanssin opettaja, esiintyjä ja koreografi Outi of Cairo.

    Tanssin Iloa 20 v. näytös

    Aika: Lauantai 11.11.2017 klo 19-21
    Paikka: Pikkuteatteri, Loviisankatu 8, 15100 Lahti
    Liput: 13€ ennakkoon tai ovelta, 10€ jäsenhinta, 0-7v. Maksuton
    Varaa lippusi: Kirsi Valonen 040 7403 766, skarabe106@gmail.com

    Kurssit

    Kurssipaikkana Hannunsali, Rautatienkatu 3 (käynti sisäpihalta), 15100 Lahti

    Burleski klo 10.30-12.00

    Showburleskikurssilla haetaan itsevarmuutta ja naisellisuutta, oman kehon hyväksymistä ja arvostamista. Tanssityyli on helposti omaksuttava, anna vain kehon ja musiikin tehdä yhteistyötä ja lähde mukaan itsevarmuutta uhkuen. Tunnin aluksi lämmitellään ja haetaan tuntumaa jonka jälkeen rakennamme koreografian. Musiikki: I’m a good girl – Christina Aguilera. Opettaja: Anne Jääskeläinen. Hinta 25€, jäsenhinta 20€.

    Tekniikkakurssi klo 12.30-14.00

    Kurssilla etsitään lantion eri lihaksia ja tehdään lantion liikkeitä eri tavoin. Käymme läpi erilaisia pehmeitä ja terävämpiä liikkeitä. Kurssi tukee hyvin koreografiakurssia. Kurssi soveltuu kaikille alkeet osaaville, sillä siellä voi edetä omassa tahdissa ja keskittyä juuri itselle haastaviin tekniikoihin. Haastetta löytyy myös edistyneille! Opettaja: Outi of Cairo. Hinta 30€, jäsenhinta 25€.

    Koreografiakurssi klo 14.15-16.15

    Koreografiakurssilla opetellaan muheva estradibalady egyptiläiseen tapaan. Koreografia soveltuu keskitasolle. Egyptiläiseen tapaan lantio on pääosassa ja myös tulkintaan kiinnitetään paljon huomioita. Koreografia soveltuu sekä sooloksi että ryhmänä esitettäväksi. Opettaja: Outi of Cairo. Hinta 35€, jäsenhinta 30€.

  • Mestarikansantanssija on harvinaisen sisukas monitoimimies

    Mestarikansantanssija on harvinaisen sisukas monitoimimies

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlien nimittämä mestarikansantanssija on tarinankertoja ja humoristi, joka haluaa saada hymyn ihmisten huulille. Takanaan hänellä on 30 vuoden työura Nuorisoseurajärjestössä – sekä sairaus, joka vei kirjaimellisesti jalat alta.

    Eipä tiennyt viisivuotias Hannu-poika, miten merkittävä oli se päivä vuonna -63, kun äiti talutti hänet Rautatienkadulle Lahdessa ja ilmoitti Lahden Tanhuujien Peukaloisiin. Siellä Hannu Nipuli ja pikkuveljensä Keijo aloittivat tanhuharrastuksen Helvi Jukaraisen johdolla. 56 vuotta myöhemmin tuo samainen poika nimettiin Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla mestarikansantanssijaksi.

    Ensimmäinen tanhuesiintyminen meni mestarikansantanssijan tyyliin sopivalla tavalla.

    ”Esitys oli nimeltään ”Tonttu ja keijukaiset”, jossa tein täydellisen luonneroolin tonttuna”, Hannu veistelee.

    Tanssiharrastus piti vuosien ajan Hannua vahvasti imussaan, ja jossain vaiheessa nuoren miehen piti tehdä valintoja eri harrastusten välillä.

    ”Pelasin siihen aikaan myös jalkapalloa Lahden Reippaissa, ja olisin voinut olla siinä aika hyväkin. Yhtenä kesän jouduin kuitenkin valitsemaan, lähdenkö jalkapallon mukana kesäleirille vai tanhuretkelle ulkomaille – ja valitsin tanhun”, Hannu muistelee.

    Valinnan seurauksena Hannu putosi jalkapallojoukkueesta, mutta se ei nuorta miestä haitannut. Tanssiharrastus jatkui kiivaana, ja vuosien varrella Hannu siirtyi aikuistanssijoihin ja ohjaajaksi. Harrastus vei miestä tien päälle. Yhdessä vaiheessa Hannu kävi Lahdesta käsin ohjaamassa Siepakoita Rovaniemellä. Lisäksi hän vei ryhmän kesäisin kolmeksi viikoksi esiintymään eri puolille Eurooppaa – ja käytti tähän kesälomansa useamman vuoden ajan.

    ”Ei se silloin tuntunut uhraukselta. Katsoin sen niin tärkeäksi, etten miettinyt lainkaan lähdenkö vai enkö. En, vaikka olihan siinä melkoinen vastuu huolehtia 30 nuoresta tuolla maailmalla.”

    Vuodet nuorisoseuroissa

    tuomari-hannuLahden Tanhuujista alkanut nuorisoseuraura sai luontevaa jatkoa järjestön erilaisissa luottamustehtävissä. Hannu toimi muun muassa piirin puheenjohtajana ja valtuustoedustajana. Harrastuksesta tuli työ vuonna -84, kun Hannu palkattiin oman paikallisseuransa ohjaajaksi. Parin vuoden päästä hän siirtyi Kalevan nuorten piirin työntekijäksi, ja jo vuonna -89 Hannusta tuli Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja. Tässä tehtävässä hän on edelleen.

    Mikä hänet on pitänyt kiinni järjestössä?

    ”Ystävät, ihmiset, sosiaalisuus. Koen, että nuorisoseuroissa on jotain poikkeuksellista siinä, miten helppo on olla eri ihmisten parissa. Kaikkialla vallitsee hyvä yhdessäolon meininki, jossa ei ole turhaa tärkeilyä. Ihmistä ymmärretään.”

    Entä mikä järjestön on pitänyt kiinni ajassa?

    ”Se, ettei olla sidottu toimintaa liian tiukasti johonkin yhteen toimintoon, kuten kansantanssiin, vaan aina on tehty sitä, mitä ihmiset haluaa. Siinä päätöksessä on ollut viisautta.”

    ”Toivon vain, että valtiovalta ymmärtää, miten hienoa työtä nuorisoseuroissa tehdään, ja antaa jatkossakin tukensa toiminnalle.”

    Elämässä tapahtuu iso käänne

    Hannulla oli parinkymmenen vuoden tauko kansantanssista, vaikka toki työnsä puolesta asiaa seurailikin. Ensimmäinen comeback-yritys tanssin pariin oli 90-luvun lopulla, joka kuitenkin katkesi dramaattisella tavalla. Harjoituksissa Hannu huomasi, ettei hallinnut tasapainoaan eikä kehoaan muutenkaan. Hän kävi lääkärissä, mutta tila meni koko ajan huonompaan suuntaan.

    ”Lopulta kävelin kuin vanha ukko eikä vasen käteni toiminut ollenkaan.”

    Koska Hannulla ei ollut kipuja, eivät lääkärit meinanneet saada selville, mistä kiikasti. Puolen vuoden tutkimusten jälkeen syy selvisi lopulta: kolmannen ja neljännen niskanikaman välissä oli pullistuma, joka painoi hermorataa kiinni. Diagnoosi tehtiin viime hetkellä.

    ”Kuukautta myöhemmin edessä olisi ollut tilanne, että olisin viettänyt loppuelämäni pyörätuolissa.”

    Hannu joutui isoon leikkaukseen, ja vuoden sairaslomalle. Toipumisaikana aikana Hannu opetteli kävelemään uudelleen.

    ”Tahkosin kotipihalla 50 metrin matkaa ja hoin itselleni, että nosta jalkaa, rullaa kantapäällä, nosta päkiällä”, Hannu muistelee.

    Sisukkuus palkittiin, ja Hannu palasi työelämään – ja elämään muutenkin.

    ”Vaikka meni siinä aika kauan ennen kuin uskaltauduin uudelleen tanssimaan.”

    Ja sen perään vielä toinen

    Varsinainen comeback kansantanssin pariin tapahtui pari vuotta sitten. Sitä edelsi toinen suuri elämänmuutos – tällä kertaa Hannun omasta tahdosta. Hannu laittoi ruokavalionsa ja liikuntatottumuksensa uuteen uskoon, ja pudotti painoaan vuoden aikana 40 kiloa.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    ”Minulle tuli herätys, että eihän tää juttu näin voi mennä! Liikunnan aloittaminen oli kyllä sen painoiselle ihan kamalaa, mutta nyt on helppo hymyillä.”

    Nyt kun Hannu on saanut energiatasonsa uusille leveleille, hän pääsee nauttimaan kunnolla paitsi tanssista, niin myös toisesta rakkaasta harrastuksestaan, retkeilystä.

    ”Velipojan kanssa kierrettiin juuri 82 kilometrin mittainen Karhunkierros rinkka selässä.”

    Hannu sanookin nauttivansa eniten juuri luonnossa liikkumisesta.

    ”Mikään ei vedä vertoja sille, kun istutaan nuotiolla ja keitellään nokipannukahvit. Niissä hetkissä on jotain taianomaista.”

    Hannu taipuu moneksi

    Syvimmiltään Hannu on monitoimimies. Hänet voi nähdä niin johtajana, juhlien seremoniamestarina, talkoissa nikkaroimassa kuin kirjoittamassa runoja ja laulamassa niitä ystäviensä syntymäpäiväjuhlilla.

    ”Olen aina tykännyt olla erilaisissa rooleissa. En ole kaihtanut ottaa johtajan roolia, mutta tykkään myös olla yksi joukosta. Sottiisissa olin muiden mukana pystyttämässä telttoja.”

    Huumori ja hyvä fiilis ovat Hannulle tärkeitä. Moni tuntee hänet tarinankertojana, joka mielellään höystää juttujaan vitseillä. Hyvän mielen välittäminen näkyy myös Hannun tekemissä koreografeissa.

    ”Haluan tuoda esityksiin keveyttä ja iloa. Minusta on hienoa, jos yleisö seuraa näytöstä hymyssä suin.”

    Tärkein rooli löytyy kuitenkin kotoa.

    ”Minusta tuli syyskuussa tuplapappa, ja tärkein haaveeni onkin saada viettää aikaa lastenlasteni kanssa. Kutsumme heitä yökylään ja touhuilemme kaikenlaista.”

    Nipulin perheessä onkin tiedossa lämminhenkinen ja perinteinen joulu yhdessä niiden kaikkein tärkeimpien kanssa.