Avainsana: luovastiliikkuen

  • Luovasti liikkuen -hanke toi liikkeen ja kulttuurin yhteen  

    Luovasti liikkuen -hanke toi liikkeen ja kulttuurin yhteen  

    Liike, luovuus ja kulttuurihyvinvointi kulkivat käsi kädessä Luovasti liikkuen -hankkeessa, joka toteutettiin Keski-Suomessa vuosina 2024–2026. Kaksivuotisen hankkeen aikana kehitettiin uusia tapoja harrastaa, liikkua ja voida hyvin erityisesti niiden lasten ja nuorten näkökulmasta, joille perinteiset harrastusmuodot eivät ole helposti saavutettavia. 

    Hankkeen toiminnoissa oli mukana yhteensä 1 455 osallistujaa eri puolilta maakuntaa. Toiminta yhdisti liikkumisen, ilmaisun ja kulttuurin elementtejä muun muassa tanssin, parkourin ja toiminnallisen teatterin kautta. Keskiössä oli ajatus siitä, että liikkuminen voi olla luovaa, kokeilevaa ja iloa tuottavaa – ei suorittamista. 

    ”Kulttuurihyvinvoinnissa liike nähdään keinona vahvistaa osallisuutta, vuorovaikutusta ja mielen hyvinvointia. Hankkeessa haluttiin luoda tilaa liikkumiselle, jossa jokainen voi osallistua omista lähtökohdistaan”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs. 

    Tarinatreeni oli yksi hankkeen kokeiluista. Kuva Riikka Rantapolku.

    Hankkeessa toteutettiin neljä harrastuspilottia, joissa liike ja kulttuuri yhdistyivät eri tavoin. Tarinatreeneissä liikuttiin tarinoiden ja mielikuvituksen kautta, Luova Lava Action -toiminnassa kehoa ja ilmaisua hyödynnettiin näyttämöllisesti, Koko talo liikkuu -temppuradalla liikkuminen tehtiin saavutettavaksi erilaisille kehoille ja oppijoille, ja Breikkii ja Hiphoppii! -kokonaisuudessa kokeiltiin hybridimuotoista tanssiharrastusta. 

    Toiminta sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta. Palautekyselyissä arvioitiin muun muassa koettua hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnan vetovoimaa, ja kaikkien osa-alueiden keskiarvot ylittivät tavoitetason. Erityisesti nousi esiin kokemus siitä, että liikkuminen oli hauskaa, turvallista ja sallivaa, ja että mukaan sai tulla sellaisena kuin on. 

    Luova Lava Action -työpajoissa lapset pääsivät kokeilemaan temppuja ja taistelukohtauksia.

    Luovasti liikkuen -hanke ei keskittynyt vain osallistujien kokemuksiin, vaan myös harrastustoiminnan rakenteisiin. Hankkeessa koulutettiin 16 ohjaajaa ja apuohjaajaa, joista 13 työllistyi hankkeen toimintoihin. Yhteensä hankkeen parissa työskenteli 20 henkilöä. Tämä vahvisti osaavaa työvoimaa ja loi edellytyksiä toiminnan jatkumiselle. 

    Hankkeen tulokset eivät jää vain menneisyyteen. Kehitetyt toimintamallit ja materiaalit on koottu avoimiksi oppaiksi, joita voidaan hyödyntää jatkossa eri puolilla Suomea. Useat hankkeessa syntyneet toimintamuodot jatkuvat jo nyt osana paikallisten toimijoiden perustoimintaa. 

    ”Liikkuminen ja kulttuuri eivät ole vain harrastuksia, vaan ne ovat voimavaroja, jotka tukevat hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hankkeen suurin onnistuminen on ehkä se, että tämä ajatus jäi elämään”, Pylkäs tiivistää. 

    Lue lisää

    Hankkeen kotisivut

    Hankkeen materiaalipaketit ja oppaat

  • Hybridikokeilu toi katutanssia Keski-Suomen nuorille – kokeilu tuotti arvokasta oppia tulevaa varten 

    Hybridikokeilu toi katutanssia Keski-Suomen nuorille – kokeilu tuotti arvokasta oppia tulevaa varten 

    Keväällä 2025 toteutettu Breikkii ja hiphoppii! -katutanssikurssi saatiin päätökseen toukokuun lopulla. Kurssi järjestettiin Muuramessa, Keuruulla ja Saarijärven Lannevedellä hybridimallilla, jossa ohjaaja oli vuoroviikoin paikan päällä yhdessä kunnassa, ja opetus striimattiin reaaliaikaisesti kahdelle muulle paikkakunnalle. Kurssi oli osa Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanketta yhteistyössä Street Art Dance Essentials ry:n (SADE) kanssa. 

    Kurssi tarjosi säännöllistä katutanssitoimintaa kunnissa, joissa tanssiohjaajia on ollut vaikea löytää. Osallistujat pääsivät tutustumaan hiphopin ja breakingin perusteisiin matalan kynnyksen harrastusympäristössä. Opettajana kurssilla toimi tanssinopettaja Erika “Rex-E” Forsberg. 

    ”Kurssin kautta pystyttiin tuomaan tanssin iloa sinne, missä sen saatavuus on ollut rajallista. Samalla kokeilimme mallia, joka voisi toimia myös muilla kulttuurin ja liikunnan aloilla,” sanoo projektipäällikkö Marja Pylkäs. 

    Kehitystyötä teknologian ja sisällön rajapinnassa 

    Kurssissa käytettiin Humanistisen ammattikorkeakoulun Ajuri-hankkeessa kehitettyä liikuteltavaa striimauskalustoa, jonka käyttöön ohjaajat ja talkoolaiset saivat koulutuksen. Kokemusten perusteella todettiin, että laitteisto oli teknisesti pätevä, mutta raskas käsitellä suhteessa tanssitunnin aikatauluun. Kurssin edetessä koko kaluston käytöstä luovuttiin, ja kalustosta poimittiin kontaktimikrofonit ja verkkoyhteyden ylläpitoon tarvittavat välineet. Näin kalusto toi lisäarvoa äänenlaatuun ilman, että koko kalustopakettia tarvitsi ottaa käyttöön. 

    Erika Forsberg toimi kurssin opettajana. Kuva Ville Laitinen.

    “Jatkossa striimausvälineistöä kannattaa lähestyä joustavasti: ei kokonaisuutena, vaan työkalupakkina, josta otetaan käyttöön juuri kyseiseen tilanteeseen sopivat osat,” todettiin Luovasti liikkuen -hankkeen jälkikeskusteluissa. 

    Lisäksi tuotiin esiin, että teknisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin liittyvä viestintä olisi voinut olla aiemmin ja selkeämmin toteutettua – mikä olisi helpottanut kaluston soveltuvuuden arviointia jo ennen kurssin alkua. Samalla nousi esiin tarve selkeälle roolitukselle: opetuksesta vastaavan henkilön rinnalla olisi hyvä olla oma tekniikkaan keskittyvä tukihenkilö. Tämä keventäisi ohjaajan työkuormaa ja parantaisi osallistujakokemusta erityisesti striimauksen päässä. 

    Tukea paikallisuudelle ja osallisuudelle 

    Hybridimalli nähtiin osallistujien näkökulmasta innostavana: striimatut tunnit rytmittivät viikkoa ja mahdollistivat uudenlaisen yhteyden paikkakuntien välillä. Moni nuori koki oppivansa jotakin täysin uutta – sekä liikunnallisesti että kulttuurisesti. 

    Jokaisessa sijainnissa toimi paikallisia talkoolaisia, joiden tehtävänä oli ottaa kurssilaiset vastaan ja vastata siitä, että tekniikka toimii. He toimivat paitsi teknisenä tukena, myös turvallisina aikuisina ryhmälle. Tämä oli erityisen tärkeää silloin, kun varsinainen ohjaaja oli etäyhteydessä. Fyysinen läsnäolo vuoroviikoin jokaisessa kunnassa toi lisäksi mahdollisuuksia henkilökohtaisempaan ohjaukseen.  

    Erityishuomiota kurssilla kiinnitettiin yhteisyyden ja osallisuuden tunteen luomiseen verkkovälitteisesti. Opetuksen edetessä käytiin joka viikko vastavuoroisia kuulumiskierroksia ja annettiin palautetta puolin ja toisin. Järjestäjät pitivät tärkeänä sitä, että striimaus ei tanssikurssilla tapahdu vain yhteen suuntaan, vaan että osallistujilla on mahdollisuus kommentoida ja kysyä kysymyksensä reaaliajassa tunnin aikana.  

    Malli käyttöön myös jatkossa? 

    Kokeilun perusteella hybridimalli nähdään käyttökelpoisena ratkaisuna erityisesti alueilla, joissa osaajista on pulaa. Mallia aiotaan hyödyntää myös tulevissa harrastustoiminnoissa ja laajentaa mahdollisesti muihin taidelajeihin, kuten teatteriin tai musiikkiin. 

    ”Saamme kurssista arvokasta oppia paitsi sisältöön ja ohjaukseen, myös siihen, milloin teknologia aidosti tuo lisäarvoa. Seuraavissa piloteissa panostamme erityisesti suunnitteluvaiheen viestintään ja roolitukseen,” Pylkäs summaa. 

    Lisätiedot 

    Marja Pylkäs, projektipäällikko, Luovasti liikkuen -hanke
    Suomen Nuorisoseurat
    marja.pylkas@nuorisoseurat.fi