Avainsana: Sanni Grahn-Laasonen

  • Nuorisoseurat mukana muuraamassa Saimaa Stadiumin peruskiveä

    Nuorisoseurat mukana muuraamassa Saimaa Stadiumin peruskiveä

    Mikkelin Kalevankankaalle nousevan suurhallin peruskivi on nyt muurattu. Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa oli mukana juhlallisuuksissa, sillä hän kuuluu suurhallin rakennuttajatahon hallitukseen. Suomen Nuorisoseurat on mukana hankkeessa omistamansa Suomen Nuoriso-opiston kautta. Nuorisoseurajärjestön myötä Saimaa Stadium saa myös valtakunnallisen ulottuvuuden.

    ”Tulevaisuudessa nuorisoseurajärjestön omat kulttuuri- ja nuorisotapahtumat saavat Saimaa Stadiumista vertaansa vailla olevan elämysten areenan”, kommentoi Kalliomaa.

    Alkusyksystä käynnistynyt Saimaa Stadiumin rakentaminen kestää keväälle 2018 asti, jolloin rakennuksen on tarkoitus olla käyttövalmiina. Erilaisiin käyttötarkoituksiin muuntuva halli tulee täydentämään Kalevankankaan monipuolista liikunta-, urheilu- ja tapahtumatarjontaa. Sen käyttöala on lähes kaksi kertaa viereistä jäähallia suurempi. Rakennuksille tulee yhteinen sisääntulo- ja aulatila. Kalliomaalla on jo visioita siitä, mitä mahdollisuuksia uusi halli tuo nuorisoseurajärjestölle.

    ”Tulevaisuudessa nuorisoseurajärjestön omat kulttuuri- ja nuorisotapahtumat saavat Saimaa Stadiumista vertaansa vailla olevan elämysten areenan”, Kalliomaa hehkuttaa. ”Valmistuttuaan Saimaa Stadiumi avaa nuorisoseurojen tapahtumatuotannolle ovet aivan uusiin mahdollisuuksiin. Tilat on luotu tunnelmaltaan ja kooltaan mitä erilaisimpien tapahtumien näyttämöksi. Stadiumi sopisi mitä mainiommin esimerkiksi Kalenoiden tapahtuma-areenaksi. Saimaa Stadiumi tarjoaa kaikki palvelut, mitä onnistuneen tapahtuman järjestämiseen tarvitaan.”

    saimaa-stadiumi-mikkeli-areena-ncc-renderointi

    Monitoimihallin rakennuttaa ja sen toiminnasta vastaa osakeyhtiö, jonka muodostavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki ja Suomen Nuoriso-opisto. Rakentamisen kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa. Hankkeelle on saatu valtiolta liikuntapaikkarakentamiseen tarkoitettua avustusta vajaat miljoona euroa.

    Kunnat vastaavat terveyden edistämisestäsaimaa-stadiumi-peruskiven-muuraus-sanni-grahn-laasonen

    – Mikkelin monitoimihallissa on ennakkoluulottomasti yhdistetty koulutuksen ja tutkimustoiminnan tarpeet, yritystoiminnan mahdollisuudet sekä kuntien vastuu kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tämä kuntien tehtävä tulee korostumaan entistä enemmän sote- ja maakuntauudistuksen myötä, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.  Grahn-Laasonen osallistui peruskiven muuraustilaisuuteen maanantaina 28.11. Kalevankankaalla.

    Saimaa Stadiumi lisää alueen vetovoimaa

    Kun hankkeeseen ryhtymisestä tehtiin viime vuonna eri omistajatahoilla lopulliset päätökset, keskeisenä peruteltuna tuotiin esille monitoimihallin positiivinen vaikutus Mikkelin imagolle. Kaupungin maine puolestaan kulkee tutkitusti käsi kädessä alueen veto- ja elinvoiman kanssa.

    – Tästä lähtökohdasta tarkastellen on luontevaa, että monitoimihalli ristitään Saimaa Stadiumiksi. Nimi viestittää paitsi rakennuksen käyttötarkoituksesta, niin myös alueemme keskeisimmästä vetovoimatekijästä eli Saimaan ainutlaatuisesta luonnosta, toteaa Areena Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

    – On tärkeää, että keskeiset kaupungin ja lähialueemme matkailun vetovoimatekijät vahvistavat yhteistä brändiä, painottaa Koivikko.

    Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Kalevi Niemen mukaan monitoimiareena tarjoaa vetovoimaiset puitteet uudelle terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koulutukselle, jota parasta aikaa suunnitellaan Mikkeliin.

    – Stadiumiin sijoittuva hyvinvointilaboratorio puolestaan on jo tässä vaiheessa herättänyt runsaasti yritysten kiinnostusta yhteiseen tutkimus-, kehittämis- ja testaustoimintaan, toteaa Niemi.

    Lisätietoja:

    • Jyrki Koivikko, hallituksen puheenjohtaja, Mikkeli Areena Oy, puh. 040 670 5509
    • Kalevi Niemi, hallituksen varapuheenjohtaja, Mikkeli Areena Oy, puh. 040 569 8901
    • Timo Welsby, toimitusjohtaja, Mikkeli Areena Oy, puh. 0400 677 817
  • Sanni Grahn-Laasonen Nuorisoseuralehdessä: Kansalaisjärjestöt pitävät Suomen liikkeessä

    Sanni Grahn-Laasonen Nuorisoseuralehdessä: Kansalaisjärjestöt pitävät Suomen liikkeessä

    Kolmas sektori huolehtii Suomessa monista sellaisista toiminnoista, joihin julkisen sektorin kädet eivät ylety. Järjestöt ovat myös hieno tapa tehdä vapaaehtoistyötä. Moni suomalainen osallistuu yhteiskunnan toimintaan ja tekee vapaaehtoistyötä järjestöjen kautta.

    Kolmannen sektorin kansataloudelliset vaikutukset ovat mittavia. Hintaa on vaikea laskea, mutta on tutkittu, että pelkästään vapaaehtoistöitä tehdään vuosittain 100 miljoonan euron arvosta. Taloustutkimuksen viimeisimmän kyselyn mukaan jopa kolmannes suomalaisista ilmoitti tehneensä vapaaehtoistyötä neljän viimeksi kuluneen viikon aikana. Eniten vapaaehtoistunteja tehdään nykyään lasten, kulttuurin ja liikunnan parissa.

    Ilman kolmatta sektoria Suomi pysähtyisi. Kansalaisjärjestöt ovat usein julkisia toimijoita ketterämpiä muuttamaan toimintatapojaan ja tarttumaan yhteiskunnan uusiin virtauksiin. Uudet ratkaisut tulevatkin usein järjestöpuolelta. Järjestöissä on runsaasti osaamista, josta julkisen sektorin olisi syytä ottaa oppia.

    Julkiselle sektorille järjestöt ovat keskeinen yhteistyökumppani. Moni tämän hallituksen tavoite liittyy kansalaisjärjestöjen ydinosaamiseen. Hallitusohjelma tarjoaa aktiivisille ja vaikuttavaa työtä tekeville kansalaisjärjestöille runsaasti toimintamahdollisuuksia ja kehittymisen paikkoja.

    Esimerkiksi varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien toimien lisääminen ovat hallituksen kärkihankkeen ”palvelut asiakaslähtöisiksi” tavoitteita. Ne ovat myös nuorisotyötä tekevien järjestöjen ydinosaamista. Järjestöt ovat parhaita asiantuntijoita myös yhteisöllisyyden lisäämisessä. Kansalaisjärjestöjä tarvitaan esimerkiksi vahvistamaan eri sukupolvien välistä yhteyttä. Lasten vierailuista vanhusten taloihin on saatu todella hyviä kokemuksia.

    Kulttuuri on myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Taide ja kulttuuri tuottavat valtavasti hyvinvointia ja niiden täytyy olla jokaisen suomalaisen saavutettavissa. Kulttuuri on tuotava lähemmäksi lapsia ja nuoria. Samalla vahvistetaan lasten ja nuorten luovuutta. Kulttuurista nuorisotyötä tekevät järjestöt, kuten Nuorisoseurat, voivat olla avainasemassa hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa.

    Järjestöjen osaamista tarvitaan myös nuorten osallisuuden parantamiseen. Mitä paremmin nuoret pääsevät mukaan keskustelemaan tulevaisuuden ratkaisuista, sitä paremmin demokratia toteutuu ja sitä varmemmin nuoret ovat aktiivisia myös myöhemmin elämässään.

    Osallistuminen tarkoittaa myös sitoutumista. Jos nuoret saavat äänensä kuuluviin, se myös motivoi osallistumaan. Vanheneva Suomi tarvitsee jokaista nuortaan. Aiempaa pienempien ikäluokkien kannettavaksi jää tulevaisuudessa meidän kaikkien hyvinvointi.

    Kolmannen sektorin merkitys suomalaisten hyvinvoinnille ja uusien ratkaisujen löytämiseksi on valtava. Mitä enemmän järjestöt, vapaaehtoiset ja lähiyhteisöt osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen, sitä paremmin Suomi voi.

    Sanni Grahn-Laasonen
    Opetus- ja kulttuuriministeri