Millaisia kansantanssin ohjaajia tulevaisuudessa tarvitaan?

Perusopintoihin yhteinen rakenne ja materiaalit

Kansantanssin ohjaajan perusopintoihin rakennetaan aiempaa yhtenäisempää kokonaisuutta. Kouluttajien käyttöön tulee yhteinen materiaalipaketti sekä valmis pohja koulutuksen aikataululle ja sisällöille. Aikataulurakenteeseen kootaan tuntisisällöt, tavoitteet, yhteys opetussuunnitelmaan, arviointi, materiaalit ja työskentelytavat. Tarkoituksena ei ole sitoa kouluttajia yhteen tapaan toteuttaa koulutusta, vaan tarjota yhteinen pohja, jota voidaan soveltaa tarpeen mukaan. Samalla koulutukseen valmistellaan yhteisiä esitysmateriaaleja, tehtäviä ja harjoitteita. Materiaalien ulkoasu yhtenäistetään Suomen Nuorisoseurojen ilmeen mukaiseksi.Koulutuksen työskentely-ympäristönä jatkaa Peda.net. Sinne rakennetaan yhteinen pohja, josta luodaan oma työskentelytila jokaiselle koulutukselle. Osallistujat löytävät sieltä esimerkiksi aikataulun, verkkotehtävät, oppimispäiväkirjan, palautuskansiot sekä koulutuksen materiaalit.
Koulutukseen suunnitellaan myös kahta noin tunnin mittaista etätapaamista lähijaksojen välille. Niiden tarkoituksena on tukea oppimista ja rytmittää tehtävien tekemistä koulutusjaksojen välillä.

Perusopinnoista opintopisteitä

Yksi uudistuksen konkreettisista tavoitteista on viedä kansantanssin ohjaajan perusopinnot ePerusteisiin yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa.
Toteutuessaan tämä tarkoittaa, että osallistuja voi halutessaan saada koulutuksesta virallisen opintosuorituksen Oma Opintopolku -palveluun. Tätä varten koulutukselle määritellään opintopistemäärä, osaamistavoitteet ja arviointikriteerit.Arviointi tehdään hyväksytty–hylätty-asteikolla, ja jokaisessa koulutuksessa tulee olla vähintään yksi arviointikoulutuksen suorittanut kouluttaja. Nykyinen todistus ja digitaalinen osaamismerkki säilyvät tämän rinnalla.

Mitä perusopintojen jälkeen?

Webinaarissa keskustelu siirtyi vahvasti myös siihen, mitä kansantanssin ohjaajan koulutuspolulla voisi tapahtua perusopintojen jälkeen.
Mahdollisiksi syventävien opintojen aiheiksi nostettiin esimerkiksi lastentanssi, kansanomainen paritanssi, erilaisten ryhmien ohjaaminen, tanssiperinteet ja pedagogiikka.Samalla pohdittiin sitä, mitkä koulutukset olisi hyvä järjestää säännöllisesti ja mitkä voisivat syntyä kulloisenkin tarpeen mukaan.
Yhtenä ajatuksena keskustelussa nousi esiin modulaarinen rakenne. Siinä ohjaaja voisi osallistua pienempiin teemakoulutuksiin omien tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan, ja näistä voisi myöhemmin muodostua laajempi syventävien opintojen kokonaisuus. Tässä vaiheessa kyse on kuitenkin vasta yhdestä jatkokehittämisen ajatuksesta.

Lastentanssin paikka herätti keskustelua

Erityisen paljon webinaarissa keskusteltiin lastentanssista ja lastenryhmien ohjaamisesta. Keskustelussa pidettiin tärkeänä, ettei lasten kanssa toimiminen katoa kokonaan perusopinnoista. Moni nuori tai aloitteleva ohjaaja aloittaa ohjaamisen juuri lastenryhmästä. Siksi jo perusopinnoissa tarvitaan tietoa lasten kohtaamisesta, opettamisesta ja eri ikävaiheiden huomioimisesta.

Samalla nähtiin tarve erilliselle syventävälle lastentanssin koulutukselle. Keskustelua herätti myös se, pitäisikö syventäviin koulutuksiin osallistumisen aina edellyttää perusopintojen suorittamista. Esimerkiksi nuori saattaa toimia jo lastenryhmän ohjaajana ennen kuin hänellä on ikänsä puolesta mahdollisuutta suorittaa koko koulutuspolkua. Siksi erilaisten teemakoulutusten osallistumisedellytyksiä halutaan tarkastella jatkossa.

Koulutusta tarvitaan myös kokeneille ohjaajille

Koulutuspolkua pohdittaessa esiin nousivat myös pitkään toimineet ohjaajat. Perusopinnot on voitu suorittaa vuosia tai jopa vuosikymmeniä sitten, ja sen jälkeen tarvetta voi olla uusille pedagogisille näkökulmille, menetelmille ja työvälineille. Täydennyskoulutusta tarvitaan siis syventävien opintojen rinnalle. Samalla halutaan pohtia aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista. Pitkän ohjaajakokemuksen tai ammatillisen koulutuksen kautta syntynyttä osaamista ei ole tarkoituksenmukaista opiskella uudelleen vain koulutuspolun rakenteen vuoksi.

Kehittämistyö jatkuu

Seuraavaksi perusopintojen materiaaleja viimeistellään ja uudistettua kokonaisuutta pilotoidaan. Pilotista kerätään kokemuksia sekä osallistujilta että kouluttajilta. Myös ePerusteisiin liittyvä työ jatkuu yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa. Sen rinnalla seuraava suurempi pohdittava kokonaisuus on syventävien opintojen rakenne. Mitä koulutuksia tarvitaan? Mitkä niistä olisi hyvä järjestää säännöllisesti? Voisiko koulutuspolku rakentua pienemmistä kokonaisuuksista? Ja miten huomioidaan eri vaiheissa olevat ohjaajat ja heidän jo olemassa oleva osaamisensa?

Vielä tämän jälkeen on kouluttamisen kehittämisessä paljon erilaisia mahdollisuuksia.