meillä on ilo ja kunnia kutsua sinut vapaaehtoisten päivän kiitostilaisuuteen torstaina 3.12. klo 17 alkaen!
Vapaaehtoiset ovat olleet nuorisoseurojen ytimessä alusta lähtien. Teidän ansiostanne olemme pystyneet tarjoamaan turvallisia yhteisöjä, mielekästä tekemistä ja tärkeitä kohtaamisen paikkoja jo 145 vuoden ajan. Ilman vapaaehtoisia ei olisi nuorisoseuroja!
Nyt haluamme kiittää jokaista nuorisoseuroissa vapaaehtoisena toimivaa henkilöä. Toimit sitten harrastusryhmän ohjaajana, talkoolaisena, järjestyksenvalvojana, luottamushenkilönä tai jossain muussa tehtävässä, olet lämpimästi tervetullut mukaan.
Tilaisuus alkaa verkossa toteutettavalla yhteisellä ohjelmalla ja jatkuu livetapahtumissa kymmenellä eri paikkakunnalla: Helsingissä, Lahdessa, Tampereella, Jyväskylässä, Joensuussa, Kuopiossa, Kauhavalla, Toholammilla, Oulussa ja Rovaniemellä.
Voit ilmoittautua siihen tapahtumaan, joka on itseäsi lähinnä tai tulla mukaan verkon välityksellä. Ilmoittautuminen live-tilaisuuksiin päättyy 25.11.2026.
17.00–17.05 Avaussanat – Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström
17.05–17.10 Ministerin tervehdys nuorisoseurojen vapaaehtoisille – Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala
17.10–17.20 Vapaaehtoisten puheenvuorot – mitä vapaaehtoistoiminta Nuorisoseuroissa minulle antaa? Matkaamme ympäri Suomea ja tutustumme nuorisoseuroissa toimiviin vapaaehtoisiin.
17.20–17.30 Nostoja vapaaehtoistoiminnastamme – Käymme läpi menneen vuoden kohokohtia vapaaehtoisistamme sekä avainlukuja vapaaehtoistoiminnastamme ja kerromme myös tulevista mahdollisuuksista.
17.30–17.40 Loppukevennys: Kohtauksia kökkähommissa -pienoisnäytelmä – Mitä saadaan, kun savolainen, karjalainen ja pohojalainen yhdessä lähtevät kökkähommiin ja mukaan matkaan lehtijuttua tekemään lähtee helsinkiläinen toimittaja?
17.40–17.45 Päätössanat – Kiitos jokaiselle vapaaehtoiselle – Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen
Suomen Nuorisoseurojen hallitukseen etsitään uusia jäseniä erovuoroisten tilalle. Hallituksen kokoonpanosta päätetään valtuuston syyskokouksessa 21.-22.11., joka järjestetään hybridimuotoisena Mikkelissä ja etänä.
Hallituksen puheenjohtaja valitaan kahden vuoden välein, joten tänä vuonna on mahdollista asettua ehdolle myös hallituksen puheenjohtajaksi.
Mistä hallitus vastaa?
Hallitus johtaa ja on vastuussa Suomen Nuorisoseurojen toiminnasta ja taloudesta. Se seuraa, että toiminta vastaa valtuuston hyväksymää toimintasuunnitelmaa ja talousarviota, ja tekee tarvittavia päätöksiä niiden mukaan. Hallitus esimerkiksi päättää toiminnan vuosittaisista painopisteistä, valitsee Vuoden tunnustuksien saajat, työstää strategiaa sekä seuraa strategian toteutumista.
Puheenjohtajan vastuulla on tämän lisäksi esimerkiksi hallitustyöskentelyn johtaminen ja järjestön edustaminen.
Hallitus kokoustaa noin kerran kuukaudessa etäyhteydellä ja se on tiiviisti yhteydessä järjestön johtoryhmään.
Kuka voi olla hallituksen jäsen?
Hallituslaisilta ei vaadita erityisosaamista, mutta hyvä ymmärrys nuorisoseuratoiminnan monipuolisuudesta ja näkemykset sen kehittämisestä auttavat tehtävässä. Tärkeintä on kiinnostus oppia uutta ja kehittää itseään. Toivommekin hallitukseen eri-ikäisiä, eri elämäntilanteissa olevia ja eri puolilta Suomea tulevia nuorisoseuralaisia.
Hallituksen jäsenistä yhden kolmasosan tulee olla alle 29-vuotiaita. Hallituskausi kestää aina 2 vuotta ja jäsen voi toimia hallituksessa kolme peräkkäistä kaksivuotiskautta eli yhteensä 6 vuotta.
Uudelle hallitukselle järjestetään perehdytysviikonloppu tammikuussa 2027, jossa tutustutaan toisiin ja perehdytään hallitustyöskentelyyn sekä jatketaan strategiatyöskentelyä.
Ehdota hallituksen jäseniä 15.11. mennessä
Esitykset hallituksen jäseneksi tai puheenjohtajaksi tehdään sähköisellä lomakkeella 15.11. mennessä. Käytännössä esitys tehdään paikallisen nuorisoseuran päätöksellä ja nimissä eli esim. Vehmasmäen Nuorisoseuran puheenjohtaja voi ehdottaa tiettyä henkilöä ja Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtaja toista henkilöä. Esittäjällä täytyy olla etukäteen saatu suostumus ehdokkaalta.
Hakuajan päätyttyä valtuuston valitsema vaalivaliokunta käy esitykset läpi ja etsii tarvittaessa ehdokkaita eri tehtäviin. Lista ehdokkaista julkaistaan Nuorisoseurojen verkkosivuilla ennen syyskokousta. Kokouksessa valtuusto päättää uusista hallituksen jäsenistä ja puheenjohtajasta.
Itä- ja keskisuomalaiset nuorisoseuralaiset matkasivat opintomatkalle Kreetalle 16.-20.9.2026. Matkan tarkoituksena oli tutustua toisen Euroopan maan yhdistystoimintaan ja vapaaehtoistoiminnan kulttuuriin sekä verkostoitua ja luoda uusia kumppanuuksia kulttuurisen toiminnan toteuttamiseen. Mukana oli 21 vapaaehtoista yhteensä 11 paikallisesta nuorisoseurasta Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilta.
Tutustuminen virallisen yhteistyökumppanin toimintaan
Ensimmäisenä päivänä suuntasimme bussilla Haniaan, jossa taapersimme kuin ankat parijonossa yrittäen löytää kohteeseen. Päivän teemana oli tutustua virallisen yhteistyökumppanimme Kreikan valokuvayhdistyksen, Elliniki Fotografi̱ki Etairia, toimintaan. Kunniavieraanamme ja tulkkausapunamme toimi Hanian Suomen kunniakonsuli Marianne Nissilä-Batakis – suurkiitos! Saimme kuulla valokuvayhdistyksen toiminnasta, tapahtumista ja näyttelyistä. Lisäksi valokuvaajataiteilija George Baladakis esitteli meille liudan upeaa valokuvataidetta.
Vastavuoroisesti esittelimme myös nuorisoseuratoimintaa sekä vastavierailukohteen Kymönkosken Nuorisoseuran toimintaa ja Taidekesä -tapahtumaa. Käynti oli onnistunut ja vastaanotto oikein lämmin ja ystävällinen.
Iltapäivästä meillä oli hieman vapaa-aikaa tutustua Haniaan ennen yhteistä illallista isäntiemme seurassa. Illallistimme yhdessä pitkien pöytien ääressä. Tarjolla oli perinteistä kreikkalaista ruokaa – ja sitä oli todellakin riittävästi. Todella herkullista!
Vamos, vamos, vamos
Toisena päivänä jakaannuimme kahteen ryhmään, joista ensimmäinen lähti Vamoksen kylään tutustumaan Fabrica Farm&Houses toimintaan. Kiemuraisten vuoristoteiden jälkeen saavuimme pieneen kylään, ja meidät vastaanotti lämpimästi tilan omistavan Franzeskakisin perheen isäntä Nikos ja emäntä Lola. Tunnelma oli kuin olisi astunut pieneen paratiisiin – kylän ja luonnon tarjoama rauha vallitsi ympärillämme. Tilalla on kauniita, viihtyisiä, kivestä rakennettuja taloja, jotka edustavat paikan perinteistä arkkitehtuuria. Taloja ympäröivät satoja vuosia vanhat oliivipuulehdot, tammet, hedelmäpuut, kukat ja erilaiset yrttikasvit. Tilalla asustaa monia kotieläimiä, joista mm. koirat ja kanat liikkuivat vapaina pihapiirissä ja tervehtivät vieraita arastelematta. Tilalla viljellään myös sesongin vihanneksia vihannespuutarhassa kestävän viljelyn menetelmiä käyttäen.
Päivän ohjelmassamme oli osallistua perinteisen kreikkalaisen ruoan työpajaan (traditional cooking class), missä pääsimme tutustumaan paikallisiin raaka-aineisiin ja yrtteihin sekä valmistamaan itse isäntäperheen kanssa perinteisen monen ruokalajin kreikkalaisen päivällisen. Ruoan valmistaminen oli hirmuisen mukavaa ja mielenkiintoista. Ihastuttava emäntämme Lola johdatteli kreikkalaisen ruoan saloihin ammattitaidolla. Hän opasti koko ajan tehdessään ja antoi haistella ja maistella kaikkea kokkailun lomassa. Luonnollisesti oliiviöljy näyttäytyi ruoanlaitossa tärkeässä roolissa.
Traditional Cretan Cooking Class – perinteisen kreetalaisen ruoan kokkaustyöpaja. Kuvassa vas. tilan emäntä Lola.
Patojen muhiessa pääsimme odotellessa kierrokselle puutarhaan ja oliivilehtoon. Kuulimme hyvin seikkaperäisesti oliivin viljelystä ja oliiviöljyn valmistamisesta. Opimme mm. yleisimmät oliivien tuholaiset. Oppaamme, isäntäperheen poika Dimitris, omisti 2000 oliivipuuta ja käsin tehtävään sadonkorjuuseen menee noin kaksi kuukautta viiden työntekijän voimin. Tiesittekö, että keskimäärin noin 7 kg:sta oliiveja tulee noin 1 litra oliiviöljyä? Ja tiesittekö, että oliiveja on tosiaan kahta eri lajia? Suuremmat oliivit ovat – ah niin herkullisia – syötäviä ja pienemmät oliivit ovat oliiviöljyn valmistamiseen soveltuvampia.
Lopuksi pääsimme tietenkin nauttimaan yhdessä valmistamamme aterian pitkän pöydän ääressä suurten oliivipuiden katveessa. Mikä upea elämys!
Paleochoran ympäristössä historia, taide ja kulttuurit kohtasivat
Toinen puolikas ryhmästämme suuntasi Paleochoran ympäristön pieniin kyliin, paikallisen historian äärelle ja taiteilijoiden maailmaan. Päivän aikana saimme nähdä, miten alueen historia, luonto ja kulttuuri toimivat inspiraation lähteenä taiteilijoille – ja samalla pysähtyä pohtimaan, mitä voimme oppia toisiltamme eri kulttuureista.
Ensimmäinen kohteemme oli Azogires, noin seitsemän kilometrin päässä Paleochorasta. Tutustuimme kylän historialliseen museoon ja saimme katsauksen alueen menneisyyteen ja paikalliseen kulttuuriin. Museovierailun jälkeen jatkoimme taiteilija Gross Rougen ateljeeseen. Vierailu avasi näkökulmaa siihen, miten taiteilija voi ammentaa ympäröivästä yhteisöstä, maisemasta ja paikallisesta kulttuurista inspiraatiota omaan työhönsä. Oli kiinnostavaa päästä kurkistamaan taiteen tekemisen arkeen ja kuulla ajatuksia luovuudesta taiteilijan omassa työympäristössä.
Toisen ryhmän retkipäivä vei mm. Azogiresin pieneen vuoristokylään.
Iltapäivällä suuntasimme Anidrin kylään, jossa tutustuimme taiteilija Gerhard Stelzhammerin veistospuutarhaan. Luonnon keskelle sijoittuvat teokset loivat jälleen uuden näkökulman siihen, miten ympäristö ja taide voivat olla vuoropuhelussa keskenään. Veistospuutarha tarjosi rauhallisen ympäristön pysähtymiseen, havainnointiin ja keskusteluun.
Päivän päätteeksi palasimme Paleochoraan ja kokoonnuimme yhteiselle illalliselle Portofino-ravintolaan. Mukaan liittyi myös paikallisia taiteilijoita ja muita ryhmämme jäseniä. Päivän kokemukset jatkuivat siis keskusteluina ja kohtaamisina vielä illallispöydässäkin.
Matkan tärkeimpiä oppeja
Kansainvälisyys on paljon muutakin kuin matkustamista. Se on kohtaamista, ajatusten vaihtamista ja mahdollisuutta katsoa tuttujakin asioita uudesta näkökulmasta – tätä kaikkea matkamme tarjosi. Reissupäiviin sisältyi myös tärkeitä, vapaamuotoisia hetkiä esimerkiksi kahvi- tai ruokailuhetkissä, jolloin oli aikaa keskustella, jakaa kokemuksia ja tutustua toisiin. Erasmus+ -matkoissa juuri tällaiset epämuodolliset keskustelut ovat usein yhtä arvokkaita kuin varsinainen ohjelma.
Otteita osallistujien parhaista oivalluksista ja oppimiskokemuksista:
“Matkalla sai kuulla paljon toisten seurojen toiminnasta ja sai uusia ideoita.”
“Verkostojen rakentaminen on tärkeää. Muiden oivalluksista ja tekemisistä voi saada ideoita omiin juttuihin, vaikka soveltaen.”
“Pienikin seura voi tehdä suuria asioita.”
“Matkan tärkeimmäksi oivallukseksi nostan yhteisön: miten lyhyessä ajassa pystyimme luomaan niin hyvän ilmapiirin! Koin että näimme ja kuulimme toisemme, jonka seurauksena yhdessä olo oli vaivatonta.”
“Saman henkisessä porukassa on turvallista olla.”
“Yhteiset jaetut kokemukset.”
Kiitos reissuryhmälle!
Opintomatka toteutettiin Euroopan unionin Erasmus+ -rahoituksella nuorisotyöntekijöiden liikkuvuutena.
Nuorisoala ry:n omistama Allianssin nuorisovaihto (virallisesti Allianssin Kehittämispalvelut Oy) siirtyy Suomen Nuorisoseurojen omistukseen 31.12.2026. Suomen Nuorisoseurat on kasvatus- ja harrastusjärjestö sekä Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Sopimuksen myötä yhtiön koko toiminta henkilöstöineen siirtyy uudelle omistajalle. Omistajavaihdoksen myötä myös yhtiön nimi vaihtuu kevään 2027 aikana.
Allianssin Kehittämispalvelut Oy on edistänyt nuorten kansainvälistä kanssakäymistä ja järjestänyt nuorille kansainvälisyyskasvatusta muun muassa järjestämällä heille erilaisia nuorisovaihtoja ulkomailla vuodesta 1993 lähtien. Omistusjärjestelyllä halutaan turvata toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen sellaisen omistajan yhteydessä, jolle kansainvälinen nuorisovaihto on strategisesti tärkeä osa toimintaa.
Nuorisoala ry:lle ratkaisu mahdollistaa entistä vahvemman keskittymisen yhdistyksen ydintehtäviin: nuorisoalan edunvalvontaan, nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen päätöksenteossa, nuorisoalan ammattilaisten ja vapaaehtoisten osaamisen ja yhteistyön vahvistamiseen sekä koko nuorisoalan toiminnan ja toimintaedellytysten kehittämiseen.
”Omistusjärjestely tukee molempien organisaatioiden mahdollisuuksia keskittyä omiin vahvuuksiinsa ja samalla nuorisovaihtotoiminta saa uuden kodin organisaatiosta, jossa sen kehittäminen on strategisesti tärkeää. Olemme iloisia, että toiminnalle löytyi hyvä ja luonteva jatko”, sanoo Nuorisoala ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja Allianssin Kehittämispalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Nette Rimpioja.
Suomen Nuorisoseuroissa järjestely nähdään mahdollisuutena vahvistaa sekä kansainvälistä nuorisotoimintaa että nuorille tarjottavia palveluita.
”Olen erittäin tyytyväinen syntyneeseen sopimukseen. Tämä on merkityksellinen lisä Nuorisoseurojen palveluihin, ja on hienoa päästä jatkamaan Nuorisovaihdon tärkeää toimintaa. Erityisen iloinen olen siitä, että pystymme jatkossa tarjoamaan entistä enemmän kansainvälisiä kokemuksia sekä jäsenseurojemme nuorille että kaikille vaihdoista kiinnostuneille nuorille valtakunnallisesti. Toiminta sisältää myös muun muassa työssäoppimisohjelman opiskelijoille, jonka kautta yhteistyömme oppilaitosten kanssa vahvistuu entisestään”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen.
Lisätiedot
Nette Rimpioja Nuorisoala ry / Allianssin Kehittämispalvelut Oy nette.rimpioja@nuorisoala.fi
Sanna Airaksinen Suomen Nuorisoseurat ry sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi
”Osallistuin tänä keväänä ensimmäistä kertaa Nuorten vaikuttajien tapaamiseen Mikkelissä Nuoriso-opisto Paukkulassa. Sain tuolla matkalla monta hyvää ystävää, uutta tietoa vaikuttamisesta ja ennen kaikkea intoa jatkaa toimintaa nuorisoseuroissa! Niiden lisäksi mieleeni jäi myös lupaus tulevana syksynä tapahtuvasta tapaamisesta Oulussa.
Pääsisimme olemaan osa Nuori Kulttuuri Talks -tapahtumaa, jonka teemana olisi kulttuuri- ja taideharrastaminen. Sain fasilitoijan roolin ja olin siitä innoissani, vaikka en vielä tuolloin tiennyt mitä se tarkoitti. Innostustani tosin heikensi se fakta, että en ollut kovinkaan taitava puhumaan, mutta tuskin sillä perinteisellä “en tiedä mitä sanoa” -tavalla. Sen sijaan olin ja olen yhä edelleen puhevian omaava. Eli toisin sanottuna puheen tuottaminen on minulle ajoittain hyvinkin haastavaa.
Viimeisimpien aiheeseen kuuluvien Teams-kokousten päätteeksi olin todella stressaantunut. Sain yöni nukuttua, mutta jännityksen määrä oli silti suuri.
Matkustamista, puheensorinaa ja hyvää fiilistä
Kuljimme matkan Ouluun junalla, tai pikemminkin junilla. Toinen porukka matkasi Itä-Suomen ja toinen Länsi-Suomen kautta. Muistan, kuinka vitsailimme siitä, että “ajamme junilla kilpaa Ouluun”. Kuulumisten vaihtaminen oli mukavaa ja ajoittain suorastaan hupaisaa. Junan käytävällä näkyi myös välillä kevyttä jumppaa tekeviä vaikuttajia, kun verryttelimme kehojamme.
Lopulta saavuimme Ouluun, jossa yövyimme Scandic Oulu Stationissa. Vapaa-ajalla kävimme porukalla paikallisessa kahvilassa ja yhteisellä päivällisellä nepalilaisessa ravintolassa. Nautimme maukasta ruokaa samalla, kun vaihdoimme ajatuksiamme liittyen vaikuttamiseen, tulevaisuuteen ja seuraavaan päivän tapahtumiin liittyen. Välillä pöydästä kuului jännitystä huomisesta ja toisinaan myös pidättelemätöntä naurua.
Ruokailun jälkeen suuntasimme kohti nuorisokeskus Bysistä, jossa pidettäisiin Nuori Kulttuuri Talks -keskustelut. Kävimme läpi meille sovitut roolit ja seuraavan päivän aikataulun. Kun lähdimme takaisin majoitukseemme, aurinko oli jo ehtinyt laskeutumaan rakennusten taakse ja silloin alkoi myös kuvien ottaminen. Oli upeaa nähdä Oulu syksyn ruskassa samaan aikaan, kun näimme kaupungin valojen syttyvän.
Lopulta ilta venyi vieläkin pidemmäksi UNO No mercy -korttipeliä pelatessa. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä ollut fiksumpaa nukkua kuin valvoa…
Nuorisokeskus Bysis toimi Talks -keskusteluiden paikkana.
Keskustelua, illanviettoa ja uupumusta
Seuraavana päivänä pääsimme nauttimaan hotellin aamupalasta ja sen jälkeen lähdimme takaisin Bysikselle. Siellä meitä odotti Ossi Valpio, joka kertoi meille historiaansa, vaikuttamistaan hiphop-kulttuurin parissa ja useita hyviä vinkkejä vaikuttavaan puhumiseen.
Lopulta koitti kauan ja kauhulla odotettu keskustelun fasilitointi ja kauppakeskus Valkean paneelikeskustelu. Minun Talks -keskusteluni aiheena oli taiteen ja kulttuurin monipuolinen vaaliminen. Teema koskettaa minua hyvin paljon monellakin tavalla, kuten sillä, että olen aina ollut kiinnostunut muiden kulttuurien taiteesta.
Kävimme keskustelussa läpi useita erilaisia asioita ja pienen alkukankeuden jälkeen juttu alkoi todellakin luistaa, jopa niin hyvin, että jouduin kiirehtimään todella paljon viimeisen aiheen kanssa. Aiheitamme olivat esimerkiksi: “Miten eri kulttuurien ymmärrystä voitaisiin laajentaa?” ja “Miten kulttuurikeskuksista; museoista, teatterista saataisiin nuorille lähestyttävämpiä?”
Keskustelun päätyttyä suuntasimme Valkeaan paneelikeskusteluun. Nyt, jos koskaan näin jännityksen myös muissa. Paneelissa keskustelimme aiheesta omien kokemusten, mielipiteiden ja faktojen kautta. Osallistuin keskusteluun useasti omien kokemusteni kautta ja samalla kerroin mitä olimme puhuneet Talks -keskustelussa. Saimme aikaiseksi loistavan keskustelun ja jälleen kerran aika uhkasi loppua huonolla hetkellä kesken. Kaikki meni siis lopulta hyvin ja kauhulla näiden asioiden odottaminen oli tosin lähes täysin turhaa. Fasilitointi ja paneelikeskustelu onnistuivat molemmat ilman suurempia ongelmia. Helpotus, ylpeys ja ilo todellakin kuvaavat varmasti paneelikeskustelun jälkeisiä tunnelmia.
Kauppakeskus Valkeassa pidettävä paneelikeskustelu onnistui jännityksestä huolimatta hyvin.
Yhteisessä purussa kävimme läpi päivän tapahtumia ja tulevia tapaamisia. Porukkamme oli uupunut, mutta iloinen. Kun saimme kaiken tärkeän hoidettua, meille jäi vielä paljon vapaata aikaa. Jotkut jäivät hengailemaan Bysikselle ja toiset lähtivät tutkimaan Oulua. Ilta kului onneksi melko nopeasti biljardia ja lisää UNO No Mercy-korttipeliä pelatessa.
Lopulta lähdimme kohti yöjunaa, joka veisi meidät takaisin etelään. Asemalla vallitsi väsymyksen ja uupumuksen, mutta samaan aikaan myös onnellisuuden ilmapiiri. Seuraavana aamuna heräsimme Tikkurilan asemalla, josta jatkoimme uneliaina matkaamme kotiin.
Muiden jäädessä pois omilla asemillaan, jäin hetkeksi yksin ja mietin, kuinka turhia pelkoni oikein olivatkaan. Puheeni onnistui ilman kummempia ongelmia. Siksi haluan, ettet anna pelon estää sinua tekemästä sitä mitä haluat tehdä. Minun pelkoni oli täysin turha, joten kenties sinunkin pelkosi on. Älä pelkää elämää! Juna pysähtyi lopulta Pieksämäellä ja kun astuin ulos junasta, muistan ajatelleeni ”Olipahan tämä seikkailu!””
Valtakunnallisena seurakäyntipäivänä kurkistettiin nuorisoseurojen tapahtumiin ympäri Suomen
Valtakunnallisena seurakäyntipäivänä pysähdyttiin tällä kertaa tapahtumien äärelle. Eri puolilla Suomea toimivat nuorisoseurat avasivat ovensa ja kertoivat omasta toiminnastaan, tapahtumistaan ja niiden tekemisestä. Illan aikana nähtiin hienosti, kuinka monella tavalla tapahtumat kokoavat ihmisiä yhteen ja rakentavat paikallista yhteisöä.
Miltä näyttää tapahtumatoiminta eri puolilla Suomea?
Valtakunnallisena seurakäyntipäivänä sitä päästiin katsomaan käytännössä. Yhteisen verkkoyhteyden kautta vierailtiin nuorisoseuroissa ympäri Suomen ja kuultiin seurojen omia kokemuksia tapahtumien tekemisestä.
Illan aikana kävi nopeasti selväksi ainakin yksi asia: nuorisoseuroissa tapahtuma voi tarkoittaa melkein mitä vain.
Yhdessä seurassa järjestetään tuhansia ihmisiä kokoavat markkinat, toisessa kesäteatteria ja kolmannessa lavatansseja. Jossain kyläläiset kokoontuvat yhteiselle lounaalle, toisaalla nuoret nuorisokahvilaan. Tapahtuma voi olla musiikkifestivaali, lasten disko, kansallispukuhiihto, taidenäyttely, joulumarkkinat, open mic -ilta tai perinteinen kyläjuhla.
Yhtä oikeaa tapaa tehdä tapahtumia ei ole.
Pienestä klubi-illasta 20 000 kävijän markkinoihin
Kuva: Mallusjoen Takinkääntöviikot
Mallusjoen Nuorisoseurassa pitkät perinteet yhdistyvät kulttuuritapahtumiin. Takinkääntöviikko ja ympäri vuoden järjestettävät klubi-illat ovat tuoneet paikalle yleisöä, mutta myös uusia vapaaehtoisia. Osa tapahtumiin osallistuneista on halunnut myöhemmin tulla mukaan niiden tekemiseen.
Kihniänkylän Nuorisoseurassa Peräseinäjoella tapahtumat ovat vahvasti osa kylän arkea. Perinteisillä äitien- ja isänpäivälounailla ruokitaan satoja ihmisiä, ja tapahtumia tehdään yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Seurantalo toimii samalla koko kylän yhteisenä paikkana.
Vesilahden Narvassa tapahtumia tehdään aivan toisessa mittakaavassa. Narvan Markkinoiden juuret ulottuvat vuosisatojen taakse. Nykyisin viiden vuoden välein järjestettävä tapahtuma kokoaa noin 20 000 kävijää. Pitkäaikaisessa valmistelussa on mukana noin 50 ihmistä ja tapahtumaviikolla jopa 400 talkoolaista.
Mittakaavat ovat erilaisia, mutta tekemisen ytimessä on sama asia: ihmiset.
Kuva: Pääsiäiskokko Kihniänkylän Nuorisoseura
Tapahtuma pitää myös toimintaa elossa
Monessa seurassa tapahtumilla on tärkeä merkitys myös toiminnan jatkuvuudelle. Tapahtumien tuotoilla ylläpidetään seurantaloja, järjestetään muuta toimintaa ja mahdollistetaan seuraavien tapahtumien tekeminen.
Rutalahden Nuorisoseurassa Joutsassa syysmarkkinat keräävät muutaman tunnin aikana noin 3 000 kävijää. Kesäisin Letkaliiterillä tanssitaan, ja tanssikausi päättyy yhteistyössä Keski-Suomen elokuvakeskuksen kanssa järjestettävään elokuvailtaan. Seura myös kouluttaa vapaaehtoisiaan tapahtumissa tarvittaviin tehtäviin, kuten järjestyksenvalvontaan ja ensiapuun.
Hirvilahden Nuorisoseurassa Kuopiossa kevään teatteriesitykset ovat tärkeä vuosittainen ponnistus. Niiden rinnalla seura järjestää muun muassa lasten toimintaa, kirpputoreja ja paikallisten taiteilijoiden näyttelyitä. Toimintaa pyöritetään pienellä aktiivijoukolla, joka pitää samalla huolta myös seurantalosta.
Reisjärvellä kesäteatteri on puolestaan tuonut uutta virtaa nuorisoseuratoimintaan. Oman kesäteatterin rakentamisen myötä toiminta on kasvanut, uusia ihmisiä on tullut mukaan ja myös talkoolaisia on löytynyt lisää.
Kuva: Reisjärven harrastajateatteri
Myös Pohjois-Pohjanmaalla Alpuan Nuorisoseurassa tapahtumilla on tärkeä merkitys koko kylälle. Seura järjestää vuoden mittaan erilaisia tapahtumia laskiaisesta äitien- ja isänpäivään sekä yhdessä kyläyhdistyksen kanssa jo yli 20 vuotta järjestettyjä Alpuan markkinoita. Sivukylällä tapahtumien tekemisellä on erityinen merkitys: jos tapahtumia ei tehdä itse, niitä ei välttämättä kylällä muuten olisi. Samalla tapahtumilla kerätään varoja oman seurantalon ylläpitämiseen.
Pitkät perinteet ja kokonaan uudenlainen tekeminen mahtuvat samaan joukkoon
Kuva: Kemin-Taivalkosken Nuorisoseura
Seurakäyntipäivän aikana nähtiin myös hyvin, ettei aktiivinen tapahtumatoiminta riipu seuran iästä.
Keminmaalla Kemin-Taivalkosken Nuorisoseura on viime vuosina herättänyt uudelleen pitkään hiljaisempana ollutta toimintaa. Vanhoja tapahtumia, kuten Pirttipäivää ja aikanaan suosittua Mallan diskoa, on tuotu takaisin ja samalla muokattu tähän päivään. Toiminnan vilkastuminen on antanut vauhtia myös yli satavuotiaan seurantalon kunnostamiseen.
Imatralla Asemäentien Nuorisoseura edustaa aivan toisenlaista lähtökohtaa. Nuorella seuralla ei ole omaa seurantaloa, mutta siitä on löydetty myös vahvuus. Maksuton monitaiteinen KUMEFEST, runoillat, open mic -illat ja erilaiset esitystuotannot syntyvät yhteistyössä muiden toimijoiden ja tapahtumapaikkojen kanssa.
Seurassa koetaan, että juuri tapahtumien kautta on mahdollista rakentaa yhteistyötä ja yhteisöä.
Tapahtumien ympärillä kasvaa yhteisö
Kuva: Kerkkoon Nuorisoseura
Porvoossa Kerkkoon Nuorisoseuran vuoteen mahtuu muun muassa Oktoberfest, joulumarkkinat, tanssikonsertti, nuorisokahvila ja kansallispukuhiihto.
Joulumarkkinoilla myös lapset ovat mukana talkoissa esimerkiksi myymässä arpoja, toivottamassa vieraita tervetulleiksi ja järjestämässä toimintaa muille lapsille. Nuorisokahvilaa seura on puolestaan järjestänyt jo vuosien ajan paikallisten nuorten kohtaamispaikaksi.
Illan esimerkit näyttivät hyvin, kuinka monta tehtävää tapahtumalla voi olla. Tapahtuma voi tuoda tuloja, pitää seurantalon kunnossa, tarjota esiintymisen paikan, tehdä toimintaa näkyväksi tai välittää paikallisia perinteitä eteenpäin.
Samalla se voi antaa lapselle tai nuorelle ensimmäisen talkootehtävän, tuoda uuden vapaaehtoisen mukaan toimintaan tai synnyttää kokemuksen siitä, että tässä porukassa minullakin on oma paikkani.
Ideoita saa lainata
Seurakäyntipäivän yksi tärkeä ajatus oli myös toisilta oppiminen. Illan aikana kuultiin niin paljon erilaisia esimerkkejä, että mukaan sai napata ajatuksia myös oman seuran toimintaan.
Nuorisokahvila, kansallispukuhiihto, open mic -ilta, kylälounas, klubi-ilta, elokuvailta tai kokonainen markkinatapahtuma voivat kaikki olla oman yhteisön näköistä nuorisoseuratoimintaa.
Samalla puhuttiin avoimesti myös haasteista. Talkoolaisten löytäminen ei ole kaikkialla helppoa, aktiiviset tekijät ikääntyvät ja tapahtumien viestintä vaatii aikaisempaa enemmän aikaa ja osaamista. Toisaalta tapahtumat voivat itsessään olla myös ratkaisu: yleisöstä voi löytyä seuraava vapaaehtoinen ja pienestä talkootehtävästä kasvaa vuosien mittainen mukanaolo.
Ehkä juuri siinä on yksi nuorisoseuratoiminnan hienouksista. Nuorisoseuran ei tarvitse näyttää tietynlaiselta, eikä tapahtuman tarvitse mahtua valmiiseen muottiin. Jokainen seura voi rakentaa toimintaa oman yhteisönsä, perinteidensä, ihmistensä ja vahvuuksiensa pohjalta.
Tapahtuman onnistumista ei ehkä tarvitsekaan mitata ensimmäisenä sillä, kuinka iso se oli. Yhtä tärkeää on kysyä, mitä se sai aikaan ihmisissä – ja mitä tapahtuman jälkeen jäi elämään.
Mitä kansantanssin ohjaajan pitäisi osata? Entä millaista koulutusta tarvitaan perusopintojen jälkeen?
Näitä kysymyksiä pohdittiin 19.9.2026 järjestetyssä kansantanssin ohjaajakoulutuksen webinaarissa. Suomen Nuorisoseurat on uudistanut kansantanssin ohjaajan perusopintoja Kansalaisfoorumin Myllertämö-kehittämisavustuksen tuella. Webinaarissa esiteltiin uudistuksen tämänhetkistä tilannetta ja keskusteltiin yhdessä siitä, mihin suuntaan kansantanssin ohjaajien koulutusta pitäisi seuraavaksi kehittää.
Perusopintoihin yhteinen rakenne ja materiaalit
Kansantanssin ohjaajan perusopintoihin rakennetaan aiempaa yhtenäisempää kokonaisuutta. Kouluttajien käyttöön tulee yhteinen materiaalipaketti sekä valmis pohja koulutuksen aikataululle ja sisällöille. Aikataulurakenteeseen kootaan tuntisisällöt, tavoitteet, yhteys opetussuunnitelmaan, arviointi, materiaalit ja työskentelytavat. Tarkoituksena ei ole sitoa kouluttajia yhteen tapaan toteuttaa koulutusta, vaan tarjota yhteinen pohja, jota voidaan soveltaa tarpeen mukaan. Samalla koulutukseen valmistellaan yhteisiä esitysmateriaaleja, tehtäviä ja harjoitteita. Materiaalien ulkoasu yhtenäistetään Suomen Nuorisoseurojen ilmeen mukaiseksi.
Koulutuksen työskentely-ympäristönä jatkaa Peda.net. Sinne rakennetaan yhteinen pohja, josta luodaan oma työskentelytila jokaiselle koulutukselle. Osallistujat löytävät sieltä esimerkiksi aikataulun, verkkotehtävät, oppimispäiväkirjan, palautuskansiot sekä koulutuksen materiaalit. Koulutukseen suunnitellaan myös kahta noin tunnin mittaista etätapaamista lähijaksojen välille. Niiden tarkoituksena on tukea oppimista ja rytmittää tehtävien tekemistä koulutusjaksojen välillä.
Perusopinnoista opintopisteitä
Yksi uudistuksen konkreettisista tavoitteista on viedä kansantanssin ohjaajan perusopinnot ePerusteisiin yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa. Toteutuessaan tämä tarkoittaa, että osallistuja voi halutessaan saada koulutuksesta virallisen opintosuorituksen Oma Opintopolku -palveluun. Tätä varten koulutukselle määritellään opintopistemäärä, osaamistavoitteet ja arviointikriteerit.Arviointi tehdään hyväksytty–hylätty-asteikolla, ja jokaisessa koulutuksessa tulee olla vähintään yksi arviointikoulutuksen suorittanut kouluttaja. Nykyinen todistus ja digitaalinen osaamismerkki säilyvät tämän rinnalla.
Mitä perusopintojen jälkeen?
Webinaarissa keskustelu siirtyi vahvasti myös siihen, mitä kansantanssin ohjaajan koulutuspolulla voisi tapahtua perusopintojen jälkeen. Mahdollisiksi syventävien opintojen aiheiksi nostettiin esimerkiksi lastentanssi, kansanomainen paritanssi, erilaisten ryhmien ohjaaminen, tanssiperinteet ja pedagogiikka.
Samalla pohdittiin sitä, mitkä koulutukset olisi hyvä järjestää säännöllisesti ja mitkä voisivat syntyä kulloisenkin tarpeen mukaan. Yhtenä ajatuksena keskustelussa nousi esiin modulaarinen rakenne. Siinä ohjaaja voisi osallistua pienempiin teemakoulutuksiin omien tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan, ja näistä voisi myöhemmin muodostua laajempi syventävien opintojen kokonaisuus. Tässä vaiheessa kyse on kuitenkin vasta yhdestä jatkokehittämisen ajatuksesta.
Lastentanssin paikka herätti keskustelua
Erityisen paljon webinaarissa keskusteltiin lastentanssista ja lastenryhmien ohjaamisesta. Keskustelussa pidettiin tärkeänä, ettei lasten kanssa toimiminen katoa kokonaan perusopinnoista. Moni nuori tai aloitteleva ohjaaja aloittaa ohjaamisen juuri lastenryhmästä. Siksi jo perusopinnoissa tarvitaan tietoa lasten kohtaamisesta, opettamisesta ja eri ikävaiheiden huomioimisesta.
Samalla nähtiin tarve erilliselle syventävälle lastentanssin koulutukselle. Keskustelua herätti myös se, pitäisikö syventäviin koulutuksiin osallistumisen aina edellyttää perusopintojen suorittamista. Esimerkiksi nuori saattaa toimia jo lastenryhmän ohjaajana ennen kuin hänellä on ikänsä puolesta mahdollisuutta suorittaa koko koulutuspolkua. Siksi erilaisten teemakoulutusten osallistumisedellytyksiä halutaan tarkastella jatkossa.
Koulutusta tarvitaan myös kokeneille ohjaajille
Koulutuspolkua pohdittaessa esiin nousivat myös pitkään toimineet ohjaajat. Perusopinnot on voitu suorittaa vuosia tai jopa vuosikymmeniä sitten, ja sen jälkeen tarvetta voi olla uusille pedagogisille näkökulmille, menetelmille ja työvälineille. Täydennyskoulutusta tarvitaan siis syventävien opintojen rinnalle. Samalla halutaan pohtia aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista. Pitkän ohjaajakokemuksen tai ammatillisen koulutuksen kautta syntynyttä osaamista ei ole tarkoituksenmukaista opiskella uudelleen vain koulutuspolun rakenteen vuoksi.
Kehittämistyö jatkuu
Seuraavaksi perusopintojen materiaaleja viimeistellään ja uudistettua kokonaisuutta pilotoidaan. Pilotista kerätään kokemuksia sekä osallistujilta että kouluttajilta. Myös ePerusteisiin liittyvä työ jatkuu yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa. Sen rinnalla seuraava suurempi pohdittava kokonaisuus on syventävien opintojen rakenne. Mitä koulutuksia tarvitaan? Mitkä niistä olisi hyvä järjestää säännöllisesti? Voisiko koulutuspolku rakentua pienemmistä kokonaisuuksista? Ja miten huomioidaan eri vaiheissa olevat ohjaajat ja heidän jo olemassa oleva osaamisensa?
Vielä tämän jälkeen on kouluttamisen kehittämisessä paljon erilaisia mahdollisuuksia.
Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä, jäsenyhdistyksiä ja toimintoja valtakunnallisilla tunnustuksilla. Palkittavat valitaan yleisön edotusten perusteella, joten nyt on aika vaikuttaa!
Vuonna 2027 palkitaan ensimmäistä kertaa Vuoden tapahtuma. Tunnustuksella halutaan nostaa esiin paikallisten nuorisoseurojen järjestämiä tapahtumia, jotka tuovat ihmisiä yhteen, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä toteuttavat nuorisoseuratoiminnan arvoja omalla innostavalla tavallaan.
Vuoden tapahtuma voi olla suuri tai pieni, uusi tai jo pitkään järjestetty. Se voi olla esimerkiksi kulttuuri-, liikunta-, kylä-, perhe- tai nuorten tapahtuma, juhla, festivaali, tempaus tai aivan uudenlainen tai omalaatuinen tapahtumakonsepti. Olennaista ei ole tapahtuman koko, vaan sen merkitys osallistujille, yhteisölle ja nuorisoseuratoiminnalle.
Ehdota palkittavia 8.11. mennessä
Kaikilla nuorisoseurojen jäsenillä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa palkittavia. Ehdotukset tehdään Vuoden tunnustukset – sivun kautta. Ehdotukset on jätettävä viimeistään 8.11.2026.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavista ja tunnustukset jaetaan eri tilaisuuksissa alkuvuoden 2027 aikana. Vuoden tanssiteko ja Vuoden ohjaaja palkitaan tammikuussa Eläköön Folk! -gaalassa Folklandia -risteilyllä. Vuoden Nuorisoseura, nuorisoseuralainen, nuori nuorisoseuralainen ja vastuullisuusteko jaetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa. Juhlan järjestää aina edellisvuoden Vuoden Nuorisoseura, joka vuonna 2026 oli Vehmasmäen Nuorisoseura.
Vuoden Hermanni nimetään valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Vuoden teatteriteon ja Vuoden tapahtuman palkitsemisen ajankohdista tiedotetaan myöhemmin.
Listaus edellisvuosien tunnustuksien saajista löytyy Palkitut-sivulta.
Joukko nuoria nuorisoseuralaisia on ideoinut osana Harrastamisylpeys -kampanjaa harrastamisen oikeudet, jotka kuuluvat jokaiselle harrastajalle. Oikeudet julistavat kaikkien harrastusten yhdenvertaisuutta ja muistuttavat, että jokaisella harrastuksella on oikeus tulla kunnioitetuksi.
Jokaisella on oikeus kokea harrastusylpeyttä
Harrastysylpeys on se tunne, kun olet onnellinen tai tyytyväinen harrastamisestasi. Harrastit sitten yksin tai ryhmässä, kerran viikossa tai kerran vuodessa, tavoitteellisesti tai vain huvin vuoksi, sinulla on oikeus olla ylpeä omasta jutustasi.
Jokaisella on oikeus omanlaiseensa harrastukseen
Kaikki harrastukset ovat samanarvoisia ja yhtä tärkeitä. Yhtä oikeaa harrastusta ei ole olemassa, joten valitse se, mikä sopii parhaiten juuri tähän hetkeen.
Jokaisella on oikeus tulla laadukkaasti ohjatuksi
Hyvä ohjaaja huomaa muutakin kuin sen, miten taitava olet.
Hyvä ohjaaja auttaa oppimaan, kannustaa yrittämään uudelleen ja tekee tilaa erilaisille harrastajille. Jokainen ansaitsee ohjaajan, joka tekee harrastuksesta entistäkin paremman.
Jokaisella on oikeus edulliseen harrastamiseen
Harrastuksen ei pitäisi olla luksustuote. Jos harrastaminen maksaa liikaa, moni lapsi ja nuori jää tärkeiden kokemusten ulkopuolelle. Siksi on tärkeää, että on myös edullisia tai täysin maksuttomia harrastuksia, joiden pariin on helppo tulla.
Jokaisella on oikeus päästä kokeilemaan erilaisia harrastuksia
Harrastuksen ei tarvitse löytyä ensimmäisellä kerralla. Saa innostua, kyllästyä ja vaihtaa lajia. Saa kokeilla jotain ihan hassua ja todeta, ettei se ollutkaan oma juttu (tai että se todellakin oli oma juttu).
Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti harrastajana
Harrastaessa ei pitäisi joutua miettimään, kelpaanko porukkaan tai onko oma harrastus huonompi, kuin toisten. Jokainen harrastaja ja harrastus on yhtä tärkeä. Ei ole väliä pelaatko videopelejä, ompeletko kansallispukuja, käytkö kuntosalilla tai retkeiletkö. Kaikilla on oikeus olla ylpeä omasta harrastuksestaan ja tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti.
Kansantanssin harrastajat, ohjaajat, opettajat ja muut toimijat kokoontuivat 27.8.2026 Kansantanssin Kääntöpiiriin keskustelemaan siitä, miten kentän ääni saadaan nykyistä paremmin kuuluviin Nuorisoseurojen tanssitoiminnan kehittämisessä. Keskustelussa nousi esiin vahva halu osallistua ja tarve tehdä osallistumisesta avoimempaa, helpompaa ja vaikuttavampaa.
Kääntöpiirissä pohdittiin erityisesti verkostojen ja työryhmien toimintaa, tapahtumien suunnitteluun osallistumista sekä järjestön ja kansantanssin kentän välistä vuoropuhelua. Keskustelua käytiin yhteisesti ja pienryhmissä.
Yksi tapa ei kuitenkaan sovi kaikille. Keskusteluissa hahmottui malli, jossa pitkäjänteisemmin toimivien ryhmien rinnalla olisi määräaikaisia teemaverkostoja ja matalan kynnyksen tapoja kertoa mielipiteensä.
Tanhuraadista teemaverkostoihin
Jo olemassa olevassa Tanhuraadissa nähtiin edelleen mahdollisuuksia, mutta sen toimintamallia toivottiin selkeämmäksi. Avoimuutta kaivattiin erityisesti siihen, miten mukaan pääsee, miten jäsenet valitaan, kuinka pitkäksi aikaa toimintaan sitoudutaan ja miten jäsenistö vaihtuu.
Pysyvän verkoston rinnalle ehdotettiin myös tietyn aiheen ympärille kokoontuvia keskustelutilaisuuksia. Ihminen voisi osallistua juuri sellaiseen kehittämiseen, johon hänellä on kiinnostusta, kokemusta tai osaamista ilman pitkäaikaista sitoutumista.
Verkostoihin toivottiin tietoisesti erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Ohjaajien ja tanssinopettajien lisäksi keskusteluihin tarvitaan ammattilaisia, nuoria ja ennen kaikkea harrastajia. Jos toimintaa ja tapahtumia tehdään harrastajille, myös heidän näkökulmansa tulee kuulua niiden suunnittelussa.
Osallistumisen pitää näkyä myös lopputuloksessa
Yksi keskustelun vahvimmista viesteistä koski osallistumisen vaikuttavuutta. Kentällä on halua käyttää aikaa yhteisten asioiden pohtimiseen, mutta osallistujien pitäisi myös nähdä, mitä keskusteluista seuraa.
Keskustelujen ja kyselyiden jälkeen olisi tärkeää kertoa, mitä ajatuksia nousi esiin, mitä niistä viedään eteenpäin ja mitä niiden pohjalta mahdollisesti kehitetään.
Sama koskee tapahtumien kehittämistä. Kentältä toivottiin mahdollisuuksia päästä mukaan tapahtumien sisältöjen suunnitteluun nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Keskustelua haluttaisiin käydä esimerkiksi ohjelmakokonaisuuksista ja yhteisistä juhlista jo silloin, kun niihin on vielä aidosti mahdollista vaikuttaa.
Osallistumiselle tarvitaan myös erilaisia tasoja. Pitkäjänteisten työryhmien ja verkostojen rinnalla tarvitaan Kääntöpiirin kaltaisia avoimia tapaamisia, lyhyitä kyselyitä, verkkokeskusteluja sekä tapahtumien yhteydessä järjestettäviä pop-up-kohtaamisia. Kaiken osallistumisen ei tarvitse tarkoittaa sitoutumista uuteen työryhmään, vaan luodaan toiminnalla erilaisia mahdollisuuksia olla mukana ja tuoda omia ideoita ja ajatuksia ilmi.
Nuorille omia paikkoja osallistua
Kääntöpiirissä keskusteltiin myös nuorten mahdollisuuksista verkostoitua valtakunnallisesti. Pitkät välimatkat voivat vaikeuttaa osallistumista erityisesti silloin, kun toiminta ja kohtaamiset painottuvat tietylle alueelle.
Ratkaisuiksi ehdotettiin esimerkiksi nuorten omaa foorumia, verkkotapaamisia ja leirejä. Oman ikäisten kesken myös mielipiteiden ja ajatusten esille tuominen voi olla helpompaa.
Satunnaisten tapaamisten rinnalle kaivattiin myös jatkuvampaa kansantanssin keskustelupaikkaa, jossa keskustelut ja ideat säilyisivät myöhempää käyttöä varten. Sopivaa teknistä alustaa ei vielä löytynyt, mutta tarve yhteiselle ”tanhu-chatille” tunnistettiin.
Lisää kohtaamisia – myös kasvokkain
Vaikka verkossa voidaan rakentaa monenlaisia osallistumisen tapoja, Kääntöpiirissä nousi vahvasti esille myös kasvokkaisten kohtaamisten merkitys.
Yhtenä ehdotuksena oli lisätä Nuorisoseurojen työntekijöiden vierailuja paikallisten seurojen toimintaan. Vierailuilla voitaisiin paitsi kuulla kuulumisia myös keskustella siitä, mikä toiminnassa toimii, mitä pitäisi kehittää ja miten asioita voitaisiin tehdä yhdessä. Kohtaamisten nähtiin rakentavan luottamusta ihmisten välille ja kun tunnemme toisemme, myös yhteyden ottaminen ja yhteisten asioiden edistäminen helpottuvat.
Keskustelussa syntyi lisäksi hyvin konkreettinen idea kansantanssin yhteisen sosiaalisen median aktivoimisesta. Yhtenä vaihtoehtona ehdotettiin kiertävää ”somekapulaa”, jossa sisältövastuu siirtyisi vuorotellen eri toimijoille ja alueille. Näin yhteisessä kanavassa pääsisivät esille kansantanssin tekijät ja tapahtumat eri puolilta Suomea.
Uutta rakentaessa kannattaa vaalia hyvää
Kääntöpiirissä muistutettiin myös, ettei kehittäminen tarkoita jatkuvaa muuttamista. Kansantanssin kentällä on paljon toimintaa ja käytäntöjä, jotka toimivat jo nyt ja joita kannattaa vaalia.
Tulevaisuutta rakennettaessa pitäisikin osata kysyä myös, mikä kannattaa säilyttää ennallaan.
Keskustelujen perusteella kansantanssin kentältä ei puutu halua osallistua. Pikemminkin seuraava tehtävä on löytää erilaisia tapoja, joilla olemassa oleva osaaminen, innostus ja asiantuntemus saadaan yhteiseen käyttöön.
Kääntöpiirissä esille nousseita ehdotuksia viedään seuraavaksi jatkopohdintaan. Samalla olennaista on tehdä näkyväksi myös kentälle, miten yhteisessä keskustelussa syntyneet ajatukset etenevät.
