LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Järjestö

  • Haurangin Nuorisoseuralle Maaseudun puolesta -kunniamaininta

    Haurangin Nuorisoseuralle Maaseudun puolesta -kunniamaininta

    Haurangin Nuorisoseura on saanut Maaseudun puolesta -kunniamaininnan. Maaseudun puolesta -kunniamaininnat jaettiin Farmari 2026:n avajaisissa torstaina 25.6.

    Haurangin Nuorisoseuraa kunniamaininnan saajaksi ehdottanut kertoi, että tässä aktiivisessa kylässä on jotain samaa kuin meidän kaikkien tuntemassa gallilaisten kylässä. Haurangin nuorisoseuran ja Laukka-ahon kylän taikajuoma on yhdessä tekeminen.

    – Vaikka muu maailma huutaa kaikkeen minä, minä, minä, me vastaamme me, me, me. Se on meille arvo, voima ja pohja tekemisille. Yhteisöstä löytyy aina myös tuki arkeen ja aina helpottaa, kun saa puhua asioita toisen kanssa, kuvaa Haurangin nuorisoseuran sihteeri ja aktiivi Paavo Rajamo

    Kunniamaininnan saaja voi olla henkilö, yrittäjä, yhteisö tai yritys. Kohdetta voi ehdottaa julkisessa haussa kuka tahansa.

  • Nuoret tekivät elämysrastiradan Ridasjärven kylälle 

    Nuoret tekivät elämysrastiradan Ridasjärven kylälle 

    Ryhmä Hyria Säätiön valmennusryhmien nuoria ideoi ja valmisti elämysrastiradan Ridasjärvelle. Kaikille avoin rata kutsuu tarkkailemaan ympäröivää luontoa, rauhoittumaan sen äärelle ja inspiroitumaan luonnonmateriaaleista. Tarjolla on myös haasteita tietovisan ja bingon muodossa. Heittäytymiseen rohkaisevat tehtävät, jotka ovat saaneet inspiraationsa eläinten liikkumistavoista.   

    Rasteja löytyy Ridasjärven urheilukentältä, rantapolulta matkalla lintutornin rantaan, alakoululta ja nuorisoseurantalo Päivölän pihasta. Pihan rastilla on myös qr-koodi, jonka lukemalla voi osallistua lahjakorttiarvontaan. Lahjakortit sponsoroi Hyrian Kierrätyskeskus Kerkkä. 

    Toiminta on osa Suomen Nuorisoseurojen Luovuutta Luonnossa -hankkeen toimintaa. Ridasjärven Nuorisoseura on hankkeen paikallinen nuorisoseurakumppani Hyvinkäällä. Ajatus elämysrasteihin lähti siitä, kun hanketyöntekijä ja nuorten ryhmien valmentajat pohtivat sopivia yhteistyömahdollisuuksia.  

    ”Nuorten kanssa lähdettiin liikkeelle siitä, minkälaisia rasteja he itse voisivat olla kiinnostuneita tekemään. Toisaalta ajatuksena on ollut se, että rastit ovat muillekin kuin nuorille. Rasteja voi käydä tutkimassa ja tekemässä koko perheen voimin”, kertoo Luovuutta Luonnossa -hankkeen projektityöntekijä Judit Kemppilä.  

    Rastit ilostuttavat alueella vielä syksylläkin. Nuorten valmennusryhmät ovat sitoutuneet piipahtamaan kylällä säännöllisesti ja pitämään rastien kunnosta huolta. Rastit kerätään pois hyvissä ajoin ennen talvea. Niistä ei siis jää merkkejä tai roskia luontoon.  

    Luovuutta luonnossa -hanke on alkanut alkuvuonna 2026. Siinä kehitetään uusia, kestäviä harrastusmuotoja, jotka hyödyntävät lähiympäristöä ja ovat helposti saavutettavissa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten luontosuhdetta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä luovien menetelmien avulla. Hankkeen opeista ja kokemuksista kootaan toimintamalli, jota voidaan hyödyntää nuorisotyössä ja harrastamisessa. 

    Hankkeen paikallisina seurakumppaneina ovat Ridasjärven lisäksi Karkkilan, Klaukkalan, Perttulan-Uotilan sekä Röykän-Leppälammen Nuorisoseurat. Pääasiallisena toiminnan kohderyhmänä ovat yli 13-vuotiaat nuoret.  

    Luovuutta Luonnossa -hanketta rahoittaa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, nykyinen Lupa- ja valvontavirasto.  

  • Luonnon voimaa, naurua ja melankoliaa

    Luonnon voimaa, naurua ja melankoliaa

    Nuorten vaikuttajien ryhmä matkasi kesäkuun alussa Inariin tavoitteenaan tutustua vaikuttavaan luontoon. Matkalla pohdittiin mm. miten luonto vaikuttaa meihin ja mitä on vaikuttava luonto. Nuori vaikuttaja Jasper Hellberg kertoo reissusta:

    ”En olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että päätyisin Lapin tunturin päälle, kun aloitin toimintani Suomen Nuorisoseuroissa. Otin ensimmäiset askeleeni nuorisotoimintaan Nuorisoseurojen Dynamo -hankkeessa. Tuo kyseinen hanke toimi kuin lumipalloefekti; halusin jatkuvasti olla enemmän osa nuorisotoimintaa. Lopulta päädyin mukaan Nuoret vaikuttajat -hankkeeseen useamman eri mutkan kautta.

    Nuoret vaikuttajat olivat jo ehtineet tavata useamman kerran, joten liityin mukaan lähes kokonaan tyhjin käsin. Tapasin ryhmän ensimmäisen kerran vuoden 2026 maaliskuussa Mikkelin Nuoriso-opisto Paukkulassa. Tuo matka oli minulle alkuun todella jännittävä. Tunsin oloni peuraksi ajovaloissa, kun saavuin Paukkulaan mutta ei onneksi kulunut kauaakaan, kun olin jo osa porukkaa. Seuraava tapaamisemme tapahtuisi Inarissa ja tuo kyseinen matka oli todellakin todella suuri seikkailu!

    Retkeilyvarusteita ja suklaata

    Inarin matkaan valmistautuminen alkoi jo kauan ennen varsinaista matkaa. Kävimme mielessämme läpi mitä tuleva matka pitäisi sisällään. Pelon ja innokkuuden sekaisilla tunteilla valmistauduimme tuota matkaa varten. Onneksi yhteiset etätapaamisemme helpottivat jännitystä. Henkisen valmistautumisen lisäksi meidän piti hankkia tarvittava varustus tuota matkaa varten: retkeilytarvikkeita, tarvittava vaatetus ja tottakai suuri määrä suklaata. 

    Pitkään ja rankkaan, mutta ennen kaikkea hauskaan seikkailuun lähdimme yhteisellä bussikyydillä. Bussi lähti matkaan Etelä-Suomesta ja eteni aina Inariin asti. Pysähdyimme aina silloin tällöin ottamaan kyytiin lisää porukkamme jäseniä ja välillä pysähdyimme nauttimaan tauoista. Itse astuin bussin kyytiin Jyväskylässä. Ilo oli suuri, kun näin vanhoja tuttuja Mikkelistä ja samalla uusien tuttavuuksien tapaaminen oli hauskaa ja mukavaa. 

    Bussimatka pysähtyi Ouluun Kellon nuorisoseurantalolle. Yövyimme rakennuksen lattialla, mikä oli ajoittain hieman kivuliasta, mutta ennen kaikkea yhteisöllistä. Nautimme talolla aamu- ja iltapalan. Aamulla matka jatkui ja saimme kuulla lisää tietoa Lapista ja onnistuimme näkemään useita poroja. Muutaman kerran poroja hyppäsi kävelemään ja juoksemaan tielle ja ne hetket olivat jännittäviä meille, mutta varmasti myös kuskille. Lopulta pääsimme nuorisokeskus Vasatokkaan, jossa tulisimme majoittumaan tulevat päivät.

    Sisun voimalla tunturin laelle

    Seikkailun ylivoimainen kohokohta oli retki Otsamotunturin huipulle. Ajoimme bussilla luontopolun luokse ja siitä me sitten lähdimme matkaan. Tuon luontopolun alussa kuljimme suuren riippusillan yli, minkä alla kulki voimakas virtaus. Tuo tilanne oli kuin lupaus siitä kuinka mahtava luonto meitä odottikaan. Pysähdyksiä tapahtui useasti, kun jäimme ihastelemaan maisemia ja luontoa, eikä kuvien ottamisesta voinut välttyä. Lopulta pääsimme lähemmäs tuntureita. Suoranainen järkytys oli suuri, kun näimme mitä meillä oli vastassamme: polku sisälsi useita jyrkkiä nousuja ja muutaman saman tason alamäen. Luonto todellakin näytti voimansa nyt.

    Riippusillan alla virtaava koski oli upea aloitus Otsamon kiipeämiselle.

    Emme kuitenkaan suostuneet luovuttamaan. Jatkoimme huipulle asti yhdessä sisun ja jääräpäisyyden voimalla. Uskallan väittää, ettei kukaan ole ollut niin ylpeä itsestään kuin silloin, kun saavutimme Otsamon huipun. Tuota tunnetta korosti sanoinkuvaamattoman upeat maisemat. Viimeistään tuolla hetkellä opimme kuinka upeaa Suomen luonto oikein onkaan. Nautimme Otsamon huipulla retkikeittimillä tehdyn ruoan ja voin sanoa, että ruoka ei ole hetkeen maistunut yhtä hyvältä. Ruoan nauttimisen jälkeen lähdimme paluumatkalle takaisin Vasatokkaan.

    Otsamon huipulta kantautui upeat maisemat.

    Väsymys ja univaje painosti meitä, mutta se ei estänyt illanviettoa. Nauru ja hilpeys olivat läsnä, kun nautimme toistemme seurasta. Illoista nautittiin sisällä ja ulkona. Sisällä nautittiin korttipeleistä ja ulkona ihasteltiin keskiyöhön asti taivaalla ollutta aurinkoa.

    Eipä aikaakaan, kun oli aika palata takaisin kohti kotia. Sanomatta jäi lukemattomasti asioita, kuten asiat jotka opimme, lukuisat eri kommellukset ja melankoliaa ja puhdasta onnellisuutta pursuavat hetket. Toivon, että jokainen pystyisi kokemaan samanlaisen onnellisuuden kuin se, mitä itse koin tuon seikkailun aikana. Tuo seikkailu oli elämäni yksi rankimmista, mutta samaan aikaan parhaista kokemuksistani koskaan; en muista milloin olisin viimeksi nauranut niin paljon kuin tuolla seikkailulla. Se on jokaisen oikeus olla onnellinen ja siksi on tärkeää, että jokainen löytää itselleen turvallisen porukan, jossa jokainen voi olla onnellinen.”

    Nuoret vaikuttajat on Erasmus+ -osallistumishanke, jota hallinnoi Suomen Nuorisoseurat. Nuoret vaikuttajat on valtakunnallinen hanke, jossa nuoret kokoontuvat eri puolille Suomea. Jokaisella tapaamisella on oma teemansa. Hanke toimii kausittain ja tämän kauden teemoina ovat kulttuurilla, tapahtumilla ja yrittämisellä vaikuttaminen. Tavoitteena on lisätä nuorten vaikuttamista, opettaa vaikuttamisesta ja antaa nuorille mahdollisuuden verkostoitua muiden nuorten kanssa.

    Nuoret vaikuttajat
  • Viisi ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

    Viisi ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

    Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilymistä, siirtymistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin yhteydessä. 

    Kansantanssimestariksi nimettävät henkilöt ovat pitkän linjan toimijoita, joiden työ näkyy laajasti kansantanssin kentällä. Mestariksi nimeäminen edellyttää muun muassa pitkäaikaista harrastuneisuutta, ohjaustyötä, esitys- ja järjestötoiminnan kehittämistä, koreografiatyötä sekä työtä lasten ja nuorten parissa. Lisäksi huomioidaan kansainvälinen toiminta sekä kansanperinteen ja pukukulttuurin edistäminen. Usein mestarit ovat yhteisöissään karismaattisia henkilöitä, joiden monipuolinen osaaminen, luovuus ja kyky innostaa muita ovat olleet edellytyksiä pitkälle uralle. 

    Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012, ja siihen on nimetty ansioituneita kansantanssin tekijöitä eri puolilta Suomea. 

    Vuonna 2026 kansantanssimestareiksi on nimetty

    Jukka Heinämäki, Tampere, Kansantanssimestariksi n:o 26 

    Jukka Heinämäki on ansioitunut ja laaja-alainen kansantanssin toimija, joka on edistänyt kansantanssikulttuuria tanssijana, ohjaajana ja tuottajana. Hänen pitkä elämäntyönsä kansantanssin parissa sekä poikkeuksellisen laaja vaikuttavuutensa tekevät hänestä yhden keskeisistä toimijoista suomalaisella kansantanssikentällä. 

    Leena Hägg, Lahti, Kansantanssimestariksi n:o 27 

    Leena Hägg on tehnyt pitkäjänteisen ja merkittävän uran kansantanssin parissa erityisesti Lahden Tanhuujissa. Hän on toiminut vuosikymmenten ajan lasten ja nuorten ohjaajana sekä kouluttanut uusia tanssijoita ja ohjaajia. Hänen ryhmänsä ovat menestyneet katselmuksissa, ja hän on vienyt ryhmiään aktiivisesti esiintymään niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hägg on myös tehnyt koreografioita, toiminut palautteenantajana ja ollut mukana järjestötoiminnassa paikallisella ja piiritasolla. 

    Arja Korjus-Hietala, Laihia, Kansantanssimestariksi n:o 28 

    Arja Korjus-Hietala on tehnyt pitkän uran kansantanssin ohjaajana Etelä-Pohjanmaalla. Hän on ohjannut ryhmiä useilla paikkakunnilla, osallistunut koulutuksiin ja tapahtumiin sekä toiminut tuomarina kilpailuissa. Hän on ollut mukana kenttäohjelmien toteutuksessa ja kansantanssin esittämisessä laajasti eri tapahtumissa. Hänen työnsä on vaikuttanut merkittävästi alueelliseen kansantanssitoimintaan. 

    Irja Majanen, Virrat, Kansantanssimestariksi n:o 29 

    Irja Majanen on pitkän linjan ohjaaja ja keskeinen vaikuttaja Virtain alueen kansantanssitoiminnassa. Hän on ohjannut useita ryhmiä 1970-luvulta lähtien ja toiminut aktiivisesti sekä paikallisessa että kansainvälisessä toiminnassa. Majanen on tehnyt lukuisia koreografioita ja vienyt ryhmiään tapahtumiin Suomessa ja ulkomailla. Hänen työnsä näkyy vahvana yhteisöllisyytenä ja jatkuvana toimintana vuosikymmenten ajan. 

    Päivi Semeri, Lahti, Kansantanssimestariksi n:o 30 

    Päivi Semeri on monipuolinen ja pitkäaikainen toimija kansantanssin ja kansallispukuperinteen parissa. Hän on toiminut ohjaajana eri-ikäisille ryhmille, tehnyt koreografioita sekä osallistunut aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Semerin erityinen ansio on kansallispukuperinteen edistäminen ja pitkäjänteinen työ pukuvuokraamotoiminnan parissa. Hän on ollut keskeinen taustavaikuttaja Lahden Tanhuujien toiminnassa. 

    Tampereen kaupungin apulaispormestari Anne-Mari Jussila (vas.), kansantanssimestarit Päivi Semeri ja Irja Majanen, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sekä tapahtumajohtaja Henni Välimaa. Kuva Ville Kurki.
  • Nuorisoseurantalon vuokrasopimusmalli julkaistu

    Nuorisoseurantalon vuokrasopimusmalli julkaistu

    Suomen Nuorisoseurat on laatinut vuokrasopimusmallin seurojensa käyttöön nuorisoseurantalojen vuokraamiseen. Mallia voi muokata seuran ja nuorisoseurantalon käytänteiden ja tilojen mukaiseksi. Vuokrasopimus on ladattavissa Suomen Nuorisoseurojen sivuilta Työkalupakista.

  • Suomen Nuorisoseurat tuomitsee ääriliikkeiden toiminnan

    Tiedote 25.4.2026

    Suomen Nuorisoseurat tuomitsee ääriliikkeiden toiminnan. Nuorisoseurojen toiminta perustuu yhdenvertaisuuteen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja turvallisen osallistumisen mahdollistamiseen eikä nuorisoseurat salli rasismia tai vihapuhetta. Tähän ovat sitoutuneet myös paikalliset nuorisoseurat.


    Nuorisoseurat haluaa toiminnallaan edistää arvojensa mukaista avointa ja rakentavaa vuoropuhelua. Suomen Nuorisoseurat tukee paikallisyhdistyksiään yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistämisessä ja turvallisempien tilojen mahdollistamisessa.


    Nuorisoseurantalot ovat lähiyhteisöjen kohtaamispaikkoja ja tilojen käyttäjiltä edellytetään nuorisoseurojen arvojen mukaista toimintaa. Uusnatsijärjestöjen toiminta nuorisoseurantaloilla ei ole hyväksyttävää, eikä Suomen Nuorisoseurat salli että, nuorisoseurojen tiloja tai nuorisoseurojen toimintaa yhdistetään tällaiseen ääriajatteluun.


    Suomen Nuorisoseurat haluaa tarjota turvallisia tiloja harrastamiseen ja kansalaistoimintaan, jotka tukevat nuorisoseurojen arvoja ja pyrkimyksiä. Nuorisoseurojen tehtävä on vahvistaa osallisuutta, yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta. Näistä periaatteista olemme pitäneet kiinni jo 145 vuoden ajan ja tulemme pitämään jatkossakin.

    Olemme ohjeistaneet ja tuemme Jyväskylän Seudun Nuorisoseuraa perumaan vuokrasopimuksen Suomen nuorisoseurojen arvojen vastaisen toimijan kanssa.

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri, Sanna Airaksinen sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi
    Hallituksen puheenjohtaja, Elina Weckström elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi

  • Nuorten tulevaisuususko horjuu – mitä oppilaitokset ja järjestöt voivat tarjota?  

    Nuorten tulevaisuususko horjuu – mitä oppilaitokset ja järjestöt voivat tarjota?  

    Nuorten tulevaisuususko ei ole yksittäinen ilmiö, vaan koko yhteiskunnan tilaa heijastava mittari. Kun nuoret kokevat epävarmuutta, riittämättömyyttä ja ulkopuolisuutta, se kertoo siitä, että rakenteet ympärillä eivät enää kanna.  

    Mutta samalla se kertoo myös mahdollisuudesta: mahdollisuudesta rakentaa jotain parempaa. Tässä työssä oppilaitoksilla ja nuorisojärjestöillä on ratkaiseva rooli.  

    Suomen Nuoriso-opisto ja Suomen Nuorisoseurat ovat tällaisia toimijoita. Emme ole vain organisaatioita, vaan olemme yhteisöjä, joissa nuoret voivat kasvaa, oppia ja löytää oman paikkansa. Yhdessä me muodostamme kokonaisuuden, joka voi vaikuttaa nuorten tulevaisuususkoon syvemmin kuin mikään yksittäinen toimija. 

    Oppilaitosten tehtävä: rakenteet, jotka antavat nuorelle suunnan 

    Oppilaitokset ovat nuorten arjen keskus. Ne määrittävät pitkälti sen, millaiseksi nuori kokee omat mahdollisuutensa ja kykynsä. Siksi niiden on kannettava vastuunsa rohkeasti. 

    Oppilaitosten on varmistettava, että jokaisella nuorella on turvallinen aikuinen, joka tuntee hänet ja seuraa hänen polkuaan. Tämä ei ole lisäpalvelu, vaan se on perusta, jonka varaan oppiminen ja hyvinvointi rakentuvat. 

    Oppilaitosten on myös tehtävä opiskelun merkitys näkyväksi. Nuori tarvitsee konkreettisen yhteyden opintojen ja tulevaisuuden välille. Tämä tarkoittaa työelämäyhteistyötä, projekteja, tulevaisuusohjausta ja sitä, että nuoren vahvuudet tunnistetaan ja sanoitetaan. 

    Lisäksi oppilaitosten on opetettava tulevaisuustaitoja: projektinhallintaa, kriittistä ajattelua, talousosaamista ja epävarmuuden sietokykyä. Nämä taidot eivät synny vain luennoilla, vaan tekemällä ja juuri tässä kohtaa yhteistyö nuorisojärjestöjen kanssa on korvaamatonta. 

    Nuorisojärjestöjen tehtävä: yhteisöt, joissa nuori saa olla tekijä 

    Nuorisojärjestöt tarjoavat sen, mitä oppilaitokset eivät yksin voi: vapaaehtoisuuteen perustuvan yhteisön, jossa nuori voi kokeilla, epäonnistua ja onnistua ilman arvosanoja tai suorituspaineita. 

    Järjestöjen on tarjottava nuorille todellisia vaikuttamisen paikkoja. Ei symbolisia kuulemisia, vaan aitoa päätösvaltaa. Kun nuori saa suunnitella ja toteuttaa toimintaa, hän oppii, että hänen teoillaan on merkitystä. Ja tämä kokemus rakentaa tulevaisuudenuskoa tehokkaammin kuin mikään yksittäinen toimenpide. 

    Järjestöjen on myös rakennettava yhteisöjä, joissa nuori kokee kuuluvansa joukkoon. Yhteisöllisyys on suojaava tekijä, joka kantaa läpi vaikeiden aikojen. Nuorisoseurojen vahvuus on juuri tässä: ne tarjoavat turvallisen tilan, jossa nuori voi olla oma itsensä ja löytää oman tapansa olla osallisena. 

    Nuoret eivät pyydä mahdottomia. He pyytävät mahdollisuutta tulla kuulluiksi, mahdollisuutta vaikuttaa ja mahdollisuutta uskoa siihen, että heidän elämällään on suunta. Suomen Nuoriso-opisto ja Suomen Nuorisoseurat vastaavat yhdessä tähän tarpeeseen. 

    Rakennetaan yhdessä yhteiskunta, jossa nuoret eivät vain selviydy tulevaisuudesta vaan rakentavat sen itse. 

    Lisätiedot

    Suomen Nuorisoseurat 
    Sanna Airaksinen, pääsihteeri 
    sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi, puh 040 350 8913 

    Suomen Nuoriso-opisto 
    Jukka Tammisuo, rehtori 
    jukka.tammisuo@sno.fi 

  • Nuorisoseurat työllistää yli 70 nuorta tulevana kesänä

    Nuorisoseurat työllistää yli 70 nuorta tulevana kesänä

    Nuorisoseurojen aluetoimistot ja keskusseurat sekä paikalliset nuorisoseurat tarjoavat tänä kesänä 76 työpaikkaa nuorille osana Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjaa. Kahden viikon mittaiset kesätyöpaikat tarjoavat 15-17-vuotiaille nuorille arvokasta kokemusta ja uusia mahdollisuuksia.

    Nuorisoseuroissa nuoret pääsevät työskentelemään mm. leirien apuohjaajina, kahviotyöntekijöinä, lipunmyyjinä ja talkkarin apulaisina. Hakuaika paikkoihin on päättynyt ja rekrytoinnit ovat käynnissä. Kiitos kaikille hakeneilla!

    Pohjois-Karjala:

    • Suomen Nuorisoseurojen aluetoimisto, Joensuu, leirin apuohjaaja
    • Akkalan-Jouhkolan Nuorisoseura, Akkala/Tohmajärvi, kahviotyöntekijä
    • Höljäkän Nuorisoseura, Höljäkkä/Nurmes, kesätyöntekijä tapahtumissa
    • Koveron Nuorisoseura, Kovero/Joensuu, eläintenhoitaja ja nuorisotalon ympäristön hoitaja
    • Värtsilän Nuorisoseura, Värtsilän pitäjä/Tohmajärvi, kahvio-/tapahtumatyöntekijä

    Pohjois-Savo:

    • Suomen Nuorisoseurojen aluetoimisto, Kuopio, leirin apuohjaaja, Palonurmen Nuorisoseura
    • Suomen Nuorisoseurojen aluetoimisto, Kuopio, leirin apuohjaaja, Haurangin Nuorisoseura

    Saimaa:

    • Saimaan Nuorisoseurat, Luova lava -leirin apuohjaaja (4 paikkaa)

    Keski-Suomi:

    • Suomen Nuorisoseurojen aluetoimisto Joutsa, leirin apuohjaaja, Rutalahden Nuorisoseura
    • Suomen Nuorisoseurojen aluetoimisto, Saarijärvi, leirin apuohjaaja, Lanneveden Nuorisoseura
    • Rutalahden Nuorisoseura, Joutsa, kesäkahvilan työntekijä
    • Hongikon Nuorisoseuran urheilijat, Jyväskylä, leirin apuohjaaja
    • Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissi, kioskityöntekijä
    • Kuohun Nuorisoseura, Jyväskylä, kahvilatyöntekijä
    • Jyväskylän seudun Nuorisoseura, Jyväskylä, leirin apuohjaaja
    • Kuusan Nuorisoseura, Laukaa, kesäapulainen

    Häme:

    • Pohjois-Teiskon Nuorisoseura, Luova lava –leirin apuohjaaja
    • Tampereen Nuorisoseura, Luova lava –leirin apuohjaaja
    • Luhalahden Nuorisoseura, Sisättö, Luova lava –leirin apuohjaaja
    • Lasten ja nuorten satumatto, Tampere, kahvila-apulainen (2 paikkaa)
    • Tammelan Nuorisoseura Aura, asiakaspalvelu ja myyntityö
    • Tähti Nuorisoseura, Vesilahti, kesätyöntekijä
    • Vahannan Nuorisoseura, Ylinen, yleistyöntekijä nuorisoseurantalolle
    • Vaskiveden Nuorisoseura, kesäapulainen piha- ja talkootöihin
    • Vehkajärven Nuorisoseura, kahviotyöntekijä (2 paikkaa)

    Satakunta:

    • Kihniön Nuorisoseura, kesäapulainen kahviossa ja teatterissa
    • Poikkitaiteilijat, kioskityöntekijä, kesäteatteritoiminnan avustaja ja Saran Harrastekeskuksen piha-alueiden kunnossapito

    Varsinais-Suomi:

    • Liedon Nuorisoseura, Luova lava –leirin apuohjaaja
    • Marttilan Nuorisoseura, kiinteistönhoitaja
    • Pyhämaan Nuorisoseura Kajastus, Suviteatterin lipunmyyjä/väliaikamyyjä

    Keski-Pohjanmaa:

    • Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura, lastentoiminnan ohjaaja (7 paikkaa)
    • Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura, kesäkahvilatoiminnan myyjä

    Etelä-Suomi:

    • Suomen Nuorisoseurojen aluetoimisto, Lahti, Luova lava -päiväleirin apuohjaaja
    • Suomen Nuorisoseurojen aluetoimisto, Teatterimysteeri -leirin apuohjaaja (2 paikkaa)
    • Suomen Nuorisoseurojen aluetoimisto, Askola, Luova Lava -päiväleirin apuohjaaja (3 paikkaa)
    • Suomen Nuorisoseurojen aluetoimisto, Lapinjärvi, Luova Lava -päiväleirin apuohjaaja
    • Möysän Nuorisoseura, Lahti, toiminnanohjaajan apulainen
    • Villähteen Nuorisoseura, Lahti, liikunnallisen kesäleirin apuohjaaja
    • Pihlajalahden nuorisoseura, Pihlajakoski, seurantalon kunnossapitäjä ja pop up- kahvilan myyjä
    • Stadin Nuorisoseurat, Helsinki, apuohjaaja leirillä (3 paikkaa)
    • Klaukkalan nuorisoseura, Klaukkala, apuohjaaja/keittiöapulainen (2 paikkaa)
    • Perttulan-Uotilan nuorisoseura, Nurmijärvi, seurantalon kesätyöntekijä (2 paikkaa)
    • Pornaisten Pohjoinen Nuorisoseura, Pornainen, kesätyöntekijä asiakaspalvelu-, siivous- sekä kunnostustöihin (2 paikkaa)
    • Kerkkoon Nuorisoseura, Porvoo, leiriohjaaja/siistijä tai kiinteistönhoitaja/keittiötyöntekijä (2 paikkaa)
    • Juornaankylän Nuorisoseura, Juornaankylä, kesätyöntekijä Nuorisoseuralle (2 paikkaa)
    • Mallusjoen Nuorisoseura ry, Orimattila, talkkarin apulainen (3 paikkaa)
    • Ohkolan Nuorisoseura, Ohkola, kesätyöntekijä (2 paikkaa)
    • Pukkilan Nuorisoseura, Pukkila, kesäleirien apuohjaaja (2 paikkaa)
    • Pukkilan Nuorisoseura, Pukkila, kesäteatteriavustaja (2 paikkaa)

    Artikkelikuva: Isa Kiviaho

  • Ennätysmäärä nuorisoseuralaisia palkittu DofE-ohjelman tunnustuksilla

    Ennätysmäärä nuorisoseuralaisia palkittu DofE-ohjelman tunnustuksilla

    Yhteensä 23 nuorta eri nuorisoseuroista on palkittu The Duke of Edinburgh’s International Award -ohjelman (DofE) suorittamisesta. DofE-ohjelmassa nuoret kehittävät tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja, kuten itsetuntemusta, vuorovaikutustaitoja, sitkeyttä ja tiimityöskentelyä harrastusten kautta. Osaaminen tunnustetaan kansainvälisesti arvostetulla DofE-merkillä ja -todistuksella. Ohjelmaa voi tehdä eri tasoilla ja se on avoin kaikille nuorille taustasta ja kyvyistä riippumatta.

    DofE -ohjelma koostuu kolmesta tasosta, jotka ovat pronssi, hopea ja kulta. Tason suoritettuaan nuori saa tasoa vastaavan tunnustuksen. Tunnustukset julkistettiin 27.3.2026 DofE -juhlassa, jossa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala jakoi todistukset ja tunnustukset nuorille.

    Mika Poutala jakoi todistukset ja tunnustukset nuorille. Kuva Amanda Lehtonen.

    Hopeisen tunnuksen saivat Eeva Jefimoff Pornaisten Pohjoisesta Nuorisoseurasta, Suvi Halonen Klaukkalan Nuorisoseurasta, Inkeri Talvio Karjalan Nuorista ja Miisa Mäkelä Kaustisen Nuorisoseurasta.

    Pronssisen tunnustuksen saivat:

    • Hilla Hietakangas, Klaukkalan Nuorisoseura
    • Petri Heikkilä, Mallusjoen Nuorisoseura
    • Ilona Kinnunen, Pukkilan Nuorisoseura
    • Katri Myyrä, Pukkilan Nuorisoseura
    • Noora Ekholm, Pukkilan Nuorisoseura
    • Heta Hukkanen, Karjalan Nuoret
    • Silvi Heikkilä, Karjalan Nuoret
    • Aliisa Siikaluoma, Jutarinki
    • Ella-Maarit Piilola, Jutarinki
    • Jenni Paasimaa, Jutarinki
    • Katherine Ulich, Siepakat
    • Taimi Mikkola, Siepakat
    • Martta Leikas, Nuorisoseura Vilikas
    • Alisa Kunnas, Kaustisen Nuorisoseura
    • Lotta Westerholm, Kaustisen Nuorisoseura
    • Sanni Hauhikoski, Kaustisen Nuorisoseura
    • Sara Ylipihlajamaa, Kaustisen Nuorisoseura
    • Siiri Ylipihlajamaa, Kaustisen Nuorisoseura
    • Venla Virkkala, Kaustisen Nuorisoseurat

    Edinburghin herttua, Prinssi Edward onnitteli videotervehdyksessään lämpimästi kaikkia todistusten saaneita. Hän toivoi, että nuoret tuntevat ylpeyttä ja iloa saavutuksistaan: “Muistakaa ne hetket, kun ette luovuttaneet ja toimitte muiden tukena. Olette päässeet lukuisten haasteiden yli ja löytäneet positiivisia ominaisuuksia, joita ette ehkä tienneet itsellänne olevan.” 

    DofE-ohjelmalla on merkittävä rooli nuorten taitojen ja tietojen kehittämisessä sekä sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. Se tukee nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan ja kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Viime vuonna julkistettiin DofE-ohjelman kansainvälinen Social Investment -tutkimus, johon osallistui lähes 4000 vastaajaa 48 maasta. Tutkimuksen mukaan DofE-ohjelma vahvistaa nuorten motivaatiota, itsevarmuutta ja määrätietoisuutta sekä auttaa näkemään haasteet mahdollisuuksina kehittyä. Ohjelma rohkaisee nuoria kokeilemaan uusia asioita ja vahvistaa yhteisöllisyyttä, ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä ymmärrystä muiden näkökulmista.

    DofE toimii yli 120 maassa ja ohjelmaan osallistuu vuosittain yli miljoona nuorta. Suomessa DofE-toimintaan on osallistunut yli 10 000 nuorta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa toimintaa.

    Artikkelikuva: Amanda Lehtonen

  • Kenestä kansantanssimestari? Ehdota 19.4. mennessä

    Kenestä kansantanssimestari? Ehdota 19.4. mennessä

    Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan etsitään uusia jäseniä. Kansantanssikilta koostuu järjestön kansantanssitoiminnassa ansioituneista yli 60-vuotiaista henkilöistä, joita kutsutaan kansantanssimestareiksi. Kiltalaiset ovat harrastaneet lajia pitkään ja edistäneet omalla toiminnallaan kansanperinteen säilyttämistä.

    Kansantanssimestarit valitaan ehdotusten perusteella, joita voivat tehdä keskusseurat, aluetoimistot, paikalliset nuorisoseurat, nimetyt mestarit sekä Nuorisoseurojen henkilöjäsenet. Nimeämisen tekee Nuorisoseurojen hallitus tanssin verkostolta saamansa esityksen perusteella. Hallitus päättää kulloinkin nimettävien mestareiden määrän.

    Uusia kansantanssimestareita nimetään joka toinen vuosi ja tänä vuonna nimetyt henkilöt julkistetaan Pispalan Sottiisin yhteydessä 10.-14.6. Ehdotukset tulee jättää 19.4. mennessä.

    Ehdota kansantanssimestaria

    Valintakriteerit ohjaavat nimeämisessä

    Kansantanssimestareille on valintakriteereitä, jotka voivat painottua eri tavoin henkilöitä valittaessa. Valintakriteerit ovat:

    • Täyttänyt 60 vuotta.
    • Harrastanut kansantanssia pitkään.
    • Toiminut ohjaajana.
    • Toiminut yhteisohjelmien vetäjänä suurissa kenttäesityksissä.
    • Edistänyt järjestöllistä kansantanssitoimintaa.
    • Tuottanut vuosiohjelmia sekä muuta ohjelmistoa harrastajien käyttöön.
    • Tehnyt koreografioita omalle ryhmälleen sekä muille.
    • Ansiokas työ lasten ja nuorten kansantanssiryhmien kanssa.
    • Osallistunut kansainväliseen toimintaan.
    • Toiminut tuomarina/raatilaisena.
    • Edistänyt kansanperinteen säilyttämistä ja tallentamista.
    • Edistänyt kansallispukujen ja kansanpukujen käyttöä.
    • Aktiivinen oman osaamisen kehittäminen esim. kurssit, seminaarit, ohjaajakoulutukset.
    • Aktiivinen osallistuminen tapahtumiin.
    • Hallitsee monipuolisesti kansantanssin ja – musiikin taidot.
    • Luova, karismaattinen ja innostava henkilö.

    Kansantanssimestareita nimetty vuodesta 2012 lähtien

    Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012 ja siihen kuuluu tällä hetkellä 25 kansantanssimestaria. Aiemmin nimetyt kansantanssimestarit ovat:

    1. Sirkka Viitanen
    2. Rauni Riikonen 
    3. Liisa Villanen 
    4. Eila Ala-Kiuttu 
    5. Pentti Kainulainen 
    6. Rainer Maunula 
    7. Leena Aspegren 
    8. Laura Hakojärvi 
    9. Mirja Hynynen 
    10. Pirjo Nuortila 
    11. Ilpo Salonen 
    12. Lea Virta 
    13. Marja Viitanen 
    14. Anja Mikkola 
    15. Jussi Malinen 
    16. Väinö Kreko 
    17. Antti Savilampi 
    18. Ulla Laine 
    19. Tauno Häkkinen 
    20. Aimo Hentinen 
    21. Hannu Nipuli 
    22. Béla Gazdag 
    23. Ilkka Köngäs 
    24. Tuija-Liisa Leino 
    25. Kirsti Valli