Kategoria: Järjestö

  • Tapahtumat tuovat ihmiset yhteen

    Tapahtumat tuovat ihmiset yhteen

    Valtakunnallisena seurakäyntipäivänä kurkistettiin nuorisoseurojen tapahtumiin ympäri Suomen

    Valtakunnallisena seurakäyntipäivänä pysähdyttiin tällä kertaa tapahtumien äärelle. Eri puolilla Suomea toimivat nuorisoseurat avasivat ovensa ja kertoivat omasta toiminnastaan, tapahtumistaan ja niiden tekemisestä. Illan aikana nähtiin hienosti, kuinka monella tavalla tapahtumat kokoavat ihmisiä yhteen ja rakentavat paikallista yhteisöä.

    Miltä näyttää tapahtumatoiminta eri puolilla Suomea?

    Valtakunnallisena seurakäyntipäivänä sitä päästiin katsomaan käytännössä. Yhteisen verkkoyhteyden kautta vierailtiin nuorisoseuroissa ympäri Suomen ja kuultiin seurojen omia kokemuksia tapahtumien tekemisestä.

    Illan aikana kävi nopeasti selväksi ainakin yksi asia: nuorisoseuroissa tapahtuma voi tarkoittaa melkein mitä vain.

    Yhdessä seurassa järjestetään tuhansia ihmisiä kokoavat markkinat, toisessa kesäteatteria ja kolmannessa lavatansseja. Jossain kyläläiset kokoontuvat yhteiselle lounaalle, toisaalla nuoret nuorisokahvilaan. Tapahtuma voi olla musiikkifestivaali, lasten disko, kansallispukuhiihto, taidenäyttely, joulumarkkinat, open mic -ilta tai perinteinen kyläjuhla.

    Yhtä oikeaa tapaa tehdä tapahtumia ei ole.

    Pienestä klubi-illasta 20 000 kävijän markkinoihin

    Select Dynamic field

    Kuva: Mallusjoen Takinkääntöviikot

    ⁠Mallusjoen Nuorisoseurassa pitkät perinteet yhdistyvät kulttuuritapahtumiin. Takinkääntöviikko ja ympäri vuoden järjestettävät klubi-illat ovat tuoneet paikalle yleisöä, mutta myös uusia vapaaehtoisia. Osa tapahtumiin osallistuneista on halunnut myöhemmin tulla mukaan niiden tekemiseen.

    ⁠Kihniänkylän Nuorisoseurassa Peräseinäjoella tapahtumat ovat vahvasti osa kylän arkea. Perinteisillä äitien- ja isänpäivälounailla ruokitaan satoja ihmisiä, ja tapahtumia tehdään yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Seurantalo toimii samalla koko kylän yhteisenä paikkana.

    Vesilahden Narvassa tapahtumia tehdään aivan toisessa mittakaavassa. ⁠Narvan Markkinoiden juuret ulottuvat vuosisatojen taakse. Nykyisin viiden vuoden välein järjestettävä tapahtuma kokoaa noin 20 000 kävijää. Pitkäaikaisessa valmistelussa on mukana noin 50 ihmistä ja tapahtumaviikolla jopa 400 talkoolaista.

    Mittakaavat ovat erilaisia, mutta tekemisen ytimessä on sama asia: ihmiset.

    Kuva: Pääsiäiskokko Kihniänkylän Nuorisoseura


    Tapahtuma pitää myös toimintaa elossa

    Monessa seurassa tapahtumilla on tärkeä merkitys myös toiminnan jatkuvuudelle. Tapahtumien tuotoilla ylläpidetään seurantaloja, järjestetään muuta toimintaa ja mahdollistetaan seuraavien tapahtumien tekeminen.

    ⁠Rutalahden Nuorisoseurassa Joutsassa syysmarkkinat keräävät muutaman tunnin aikana noin 3 000 kävijää. Kesäisin Letkaliiterillä tanssitaan, ja tanssikausi päättyy yhteistyössä Keski-Suomen elokuvakeskuksen kanssa järjestettävään elokuvailtaan. Seura myös kouluttaa vapaaehtoisiaan tapahtumissa tarvittaviin tehtäviin, kuten järjestyksenvalvontaan ja ensiapuun.

    ⁠Hirvilahden Nuorisoseurassa Kuopiossa kevään teatteriesitykset ovat tärkeä vuosittainen ponnistus. Niiden rinnalla seura järjestää muun muassa lasten toimintaa, kirpputoreja ja paikallisten taiteilijoiden näyttelyitä. Toimintaa pyöritetään pienellä aktiivijoukolla, joka pitää samalla huolta myös seurantalosta.

    Reisjärvellä kesäteatteri on puolestaan tuonut uutta virtaa nuorisoseuratoimintaan. Oman kesäteatterin rakentamisen myötä toiminta on kasvanut, uusia ihmisiä on tullut mukaan ja myös talkoolaisia on löytynyt lisää.

    Kuva: Reisjärven harrastajateatteri


    Myös Pohjois-Pohjanmaalla Alpuan Nuorisoseurassa tapahtumilla on tärkeä merkitys koko kylälle. Seura järjestää vuoden mittaan erilaisia tapahtumia laskiaisesta äitien- ja isänpäivään sekä yhdessä kyläyhdistyksen kanssa jo yli 20 vuotta järjestettyjä Alpuan markkinoita. Sivukylällä tapahtumien tekemisellä on erityinen merkitys: jos tapahtumia ei tehdä itse, niitä ei välttämättä kylällä muuten olisi. Samalla tapahtumilla kerätään varoja oman seurantalon ylläpitämiseen.

    Pitkät perinteet ja kokonaan uudenlainen tekeminen mahtuvat samaan joukkoon

    Kuva: Kemin-Taivalkosken Nuorisoseura

    Seurakäyntipäivän aikana nähtiin myös hyvin, ettei aktiivinen tapahtumatoiminta riipu seuran iästä.

    Keminmaalla Kemin-Taivalkosken Nuorisoseura on viime vuosina herättänyt uudelleen pitkään hiljaisempana ollutta toimintaa. Vanhoja tapahtumia, kuten Pirttipäivää ja aikanaan suosittua Mallan diskoa, on tuotu takaisin ja samalla muokattu tähän päivään. Toiminnan vilkastuminen on antanut vauhtia myös yli satavuotiaan seurantalon kunnostamiseen.

    Imatralla ⁠Asemäentien Nuorisoseura edustaa aivan toisenlaista lähtökohtaa. Nuorella seuralla ei ole omaa seurantaloa, mutta siitä on löydetty myös vahvuus. Maksuton monitaiteinen KUMEFEST, runoillat, open mic -illat ja erilaiset esitystuotannot syntyvät yhteistyössä muiden toimijoiden ja tapahtumapaikkojen kanssa.

    Seurassa koetaan, että juuri tapahtumien kautta on mahdollista rakentaa yhteistyötä ja yhteisöä.

    Tapahtumien ympärillä kasvaa yhteisö

    Kuva: Kerkkoon Nuorisoseura

    Porvoossa ⁠Kerkkoon Nuorisoseuran vuoteen mahtuu muun muassa Oktoberfest, joulumarkkinat, tanssikonsertti, nuorisokahvila ja kansallispukuhiihto.

    Joulumarkkinoilla myös lapset ovat mukana talkoissa esimerkiksi myymässä arpoja, toivottamassa vieraita tervetulleiksi ja järjestämässä toimintaa muille lapsille. Nuorisokahvilaa seura on puolestaan järjestänyt jo vuosien ajan paikallisten nuorten kohtaamispaikaksi.

    Illan esimerkit näyttivät hyvin, kuinka monta tehtävää tapahtumalla voi olla. Tapahtuma voi tuoda tuloja, pitää seurantalon kunnossa, tarjota esiintymisen paikan, tehdä toimintaa näkyväksi tai välittää paikallisia perinteitä eteenpäin.

    Samalla se voi antaa lapselle tai nuorelle ensimmäisen talkootehtävän, tuoda uuden vapaaehtoisen mukaan toimintaan tai synnyttää kokemuksen siitä, että tässä porukassa minullakin on oma paikkani.

    Ideoita saa lainata

    Seurakäyntipäivän yksi tärkeä ajatus oli myös toisilta oppiminen. Illan aikana kuultiin niin paljon erilaisia esimerkkejä, että mukaan sai napata ajatuksia myös oman seuran toimintaan.

    Nuorisokahvila, kansallispukuhiihto, open mic -ilta, kylälounas, klubi-ilta, elokuvailta tai kokonainen markkinatapahtuma voivat kaikki olla oman yhteisön näköistä nuorisoseuratoimintaa.

    Samalla puhuttiin avoimesti myös haasteista. Talkoolaisten löytäminen ei ole kaikkialla helppoa, aktiiviset tekijät ikääntyvät ja tapahtumien viestintä vaatii aikaisempaa enemmän aikaa ja osaamista. Toisaalta tapahtumat voivat itsessään olla myös ratkaisu: yleisöstä voi löytyä seuraava vapaaehtoinen ja pienestä talkootehtävästä kasvaa vuosien mittainen mukanaolo.

    Ehkä juuri siinä on yksi nuorisoseuratoiminnan hienouksista. Nuorisoseuran ei tarvitse näyttää tietynlaiselta, eikä tapahtuman tarvitse mahtua valmiiseen muottiin. Jokainen seura voi rakentaa toimintaa oman yhteisönsä, perinteidensä, ihmistensä ja vahvuuksiensa pohjalta.

    Tapahtuman onnistumista ei ehkä tarvitsekaan mitata ensimmäisenä sillä, kuinka iso se oli. Yhtä tärkeää on kysyä, mitä se sai aikaan ihmisissä – ja mitä tapahtuman jälkeen jäi elämään.
  • Millaisia kansantanssin ohjaajia tulevaisuudessa tarvitaan?

    Millaisia kansantanssin ohjaajia tulevaisuudessa tarvitaan?

    Mitä kansantanssin ohjaajan pitäisi osata? Entä millaista koulutusta tarvitaan perusopintojen jälkeen?

    Näitä kysymyksiä pohdittiin 19.9.2026 järjestetyssä kansantanssin ohjaajakoulutuksen webinaarissa. Suomen Nuorisoseurat on uudistanut kansantanssin ohjaajan perusopintoja Kansalaisfoorumin Myllertämö-kehittämisavustuksen tuella. Webinaarissa esiteltiin uudistuksen tämänhetkistä tilannetta ja keskusteltiin yhdessä siitä, mihin suuntaan kansantanssin ohjaajien koulutusta pitäisi seuraavaksi kehittää.



    Perusopintoihin yhteinen rakenne ja materiaalit

    Kansantanssin ohjaajan perusopintoihin rakennetaan aiempaa yhtenäisempää kokonaisuutta. Kouluttajien käyttöön tulee yhteinen materiaalipaketti sekä valmis pohja koulutuksen aikataululle ja sisällöille. Aikataulurakenteeseen kootaan tuntisisällöt, tavoitteet, yhteys opetussuunnitelmaan, arviointi, materiaalit ja työskentelytavat. Tarkoituksena ei ole sitoa kouluttajia yhteen tapaan toteuttaa koulutusta, vaan tarjota yhteinen pohja, jota voidaan soveltaa tarpeen mukaan. Samalla koulutukseen valmistellaan yhteisiä esitysmateriaaleja, tehtäviä ja harjoitteita. Materiaalien ulkoasu yhtenäistetään Suomen Nuorisoseurojen ilmeen mukaiseksi.

    Koulutuksen työskentely-ympäristönä jatkaa Peda.net. Sinne rakennetaan yhteinen pohja, josta luodaan oma työskentelytila jokaiselle koulutukselle. Osallistujat löytävät sieltä esimerkiksi aikataulun, verkkotehtävät, oppimispäiväkirjan, palautuskansiot sekä koulutuksen materiaalit.
    Koulutukseen suunnitellaan myös kahta noin tunnin mittaista etätapaamista lähijaksojen välille. Niiden tarkoituksena on tukea oppimista ja rytmittää tehtävien tekemistä koulutusjaksojen välillä.

    Perusopinnoista opintopisteitä

    Yksi uudistuksen konkreettisista tavoitteista on viedä kansantanssin ohjaajan perusopinnot ePerusteisiin yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa.
    Toteutuessaan tämä tarkoittaa, että osallistuja voi halutessaan saada koulutuksesta virallisen opintosuorituksen Oma Opintopolku -palveluun. Tätä varten koulutukselle määritellään opintopistemäärä, osaamistavoitteet ja arviointikriteerit.Arviointi tehdään hyväksytty–hylätty-asteikolla, ja jokaisessa koulutuksessa tulee olla vähintään yksi arviointikoulutuksen suorittanut kouluttaja. Nykyinen todistus ja digitaalinen osaamismerkki säilyvät tämän rinnalla.

    Mitä perusopintojen jälkeen?

    Webinaarissa keskustelu siirtyi vahvasti myös siihen, mitä kansantanssin ohjaajan koulutuspolulla voisi tapahtua perusopintojen jälkeen.
    Mahdollisiksi syventävien opintojen aiheiksi nostettiin esimerkiksi lastentanssi, kansanomainen paritanssi, erilaisten ryhmien ohjaaminen, tanssiperinteet ja pedagogiikka.

    Samalla pohdittiin sitä, mitkä koulutukset olisi hyvä järjestää säännöllisesti ja mitkä voisivat syntyä kulloisenkin tarpeen mukaan.
    Yhtenä ajatuksena keskustelussa nousi esiin modulaarinen rakenne. Siinä ohjaaja voisi osallistua pienempiin teemakoulutuksiin omien tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan, ja näistä voisi myöhemmin muodostua laajempi syventävien opintojen kokonaisuus. Tässä vaiheessa kyse on kuitenkin vasta yhdestä jatkokehittämisen ajatuksesta.

    Lastentanssin paikka herätti keskustelua

    Erityisen paljon webinaarissa keskusteltiin lastentanssista ja lastenryhmien ohjaamisesta. Keskustelussa pidettiin tärkeänä, ettei lasten kanssa toimiminen katoa kokonaan perusopinnoista. Moni nuori tai aloitteleva ohjaaja aloittaa ohjaamisen juuri lastenryhmästä. Siksi jo perusopinnoissa tarvitaan tietoa lasten kohtaamisesta, opettamisesta ja eri ikävaiheiden huomioimisesta.


    Samalla nähtiin tarve erilliselle syventävälle lastentanssin koulutukselle. Keskustelua herätti myös se, pitäisikö syventäviin koulutuksiin osallistumisen aina edellyttää perusopintojen suorittamista. Esimerkiksi nuori saattaa toimia jo lastenryhmän ohjaajana ennen kuin hänellä on ikänsä puolesta mahdollisuutta suorittaa koko koulutuspolkua. Siksi erilaisten teemakoulutusten osallistumisedellytyksiä halutaan tarkastella jatkossa.

    Koulutusta tarvitaan myös kokeneille ohjaajille

    Koulutuspolkua pohdittaessa esiin nousivat myös pitkään toimineet ohjaajat. Perusopinnot on voitu suorittaa vuosia tai jopa vuosikymmeniä sitten, ja sen jälkeen tarvetta voi olla uusille pedagogisille näkökulmille, menetelmille ja työvälineille. Täydennyskoulutusta tarvitaan siis syventävien opintojen rinnalle. Samalla halutaan pohtia aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista. Pitkän ohjaajakokemuksen tai ammatillisen koulutuksen kautta syntynyttä osaamista ei ole tarkoituksenmukaista opiskella uudelleen vain koulutuspolun rakenteen vuoksi.

    Kehittämistyö jatkuu

    Seuraavaksi perusopintojen materiaaleja viimeistellään ja uudistettua kokonaisuutta pilotoidaan. Pilotista kerätään kokemuksia sekä osallistujilta että kouluttajilta. Myös ePerusteisiin liittyvä työ jatkuu yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa. Sen rinnalla seuraava suurempi pohdittava kokonaisuus on syventävien opintojen rakenne. Mitä koulutuksia tarvitaan? Mitkä niistä olisi hyvä järjestää säännöllisesti? Voisiko koulutuspolku rakentua pienemmistä kokonaisuuksista? Ja miten huomioidaan eri vaiheissa olevat ohjaajat ja heidän jo olemassa oleva osaamisensa?

    Vielä tämän jälkeen on kouluttamisen kehittämisessä paljon erilaisia mahdollisuuksia.

  • On aika palkita nuorisoseuralaisia ja -seuroja! Ehdota vuoden 2027 tunnustusten saajia

    On aika palkita nuorisoseuralaisia ja -seuroja! Ehdota vuoden 2027 tunnustusten saajia

    Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä, jäsenyhdistyksiä ja toimintoja valtakunnallisilla tunnustuksilla. Palkittavat valitaan yleisön edotusten perusteella, joten nyt on aika vaikuttaa!

    Vuonna 2027 palkitaan ensimmäistä kertaa Vuoden tapahtuma. Tunnustuksella halutaan nostaa esiin paikallisten nuorisoseurojen järjestämiä tapahtumia, jotka tuovat ihmisiä yhteen, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä toteuttavat nuorisoseuratoiminnan arvoja omalla innostavalla tavallaan. 

    Vuoden tapahtuma voi olla suuri tai pieni, uusi tai jo pitkään järjestetty. Se voi olla esimerkiksi kulttuuri-, liikunta-, kylä-, perhe- tai nuorten tapahtuma, juhla, festivaali, tempaus tai aivan uudenlainen tai omalaatuinen tapahtumakonsepti. Olennaista ei ole tapahtuman koko, vaan sen merkitys osallistujille, yhteisölle ja nuorisoseuratoiminnalle. 

    Ehdota palkittavia 8.11. mennessä

    Kaikilla nuorisoseurojen jäsenillä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa palkittavia. Ehdotukset tehdään Vuoden tunnustukset – sivun kautta. Ehdotukset on jätettävä viimeistään 8.11.2026.

    Palkintokategoriat ovat: 

    • Vuoden Nuorisoseura 
    • Vuoden nuorisoseuralainen 
    • Vuoden nuori nuorisoseuralainen
    • Vuoden ohjaaja 
    • Vuoden Hermanni 
    • Vuoden tanssiteko 
    • Vuoden teatteriteko 
    • Vuoden vastuullisuusteko
    • Vuoden tapahtuma

    Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavista ja tunnustukset jaetaan eri tilaisuuksissa alkuvuoden 2027 aikana. Vuoden tanssiteko ja Vuoden ohjaaja palkitaan tammikuussa Eläköön Folk! -gaalassa Folklandia -risteilyllä. Vuoden Nuorisoseura, nuorisoseuralainen, nuori nuorisoseuralainen ja vastuullisuusteko jaetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa. Juhlan järjestää aina edellisvuoden Vuoden Nuorisoseura, joka vuonna 2026 oli Vehmasmäen Nuorisoseura.

    Vuoden Hermanni nimetään valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Vuoden teatteriteon ja Vuoden tapahtuman palkitsemisen ajankohdista tiedotetaan myöhemmin.

    Listaus edellisvuosien tunnustuksien saajista löytyy Palkitut-sivulta.

  • Harrastamisen oikeudet kuuluvat kaikille

    Harrastamisen oikeudet kuuluvat kaikille

    Joukko nuoria nuorisoseuralaisia on ideoinut osana Harrastamisylpeys -kampanjaa harrastamisen oikeudet, jotka kuuluvat jokaiselle harrastajalle. Oikeudet julistavat kaikkien harrastusten yhdenvertaisuutta ja muistuttavat, että jokaisella harrastuksella on oikeus tulla kunnioitetuksi.

    Jokaisella on oikeus kokea harrastusylpeyttä

    Harrastysylpeys on se tunne, kun olet onnellinen tai tyytyväinen harrastamisestasi. Harrastit sitten yksin tai ryhmässä, kerran viikossa tai kerran vuodessa, tavoitteellisesti tai vain huvin vuoksi, sinulla on oikeus olla ylpeä omasta jutustasi.

    Jokaisella on oikeus omanlaiseensa harrastukseen

    Kaikki harrastukset ovat samanarvoisia ja yhtä tärkeitä. Yhtä oikeaa harrastusta ei ole olemassa, joten valitse se, mikä sopii parhaiten juuri tähän hetkeen. 

    Jokaisella on oikeus tulla laadukkaasti ohjatuksi

    Hyvä ohjaaja huomaa muutakin kuin sen, miten taitava olet. 

    Hyvä ohjaaja auttaa oppimaan, kannustaa yrittämään uudelleen ja tekee tilaa erilaisille harrastajille. Jokainen ansaitsee ohjaajan, joka tekee harrastuksesta entistäkin paremman.  

    Jokaisella on oikeus edulliseen harrastamiseen

    Harrastuksen ei pitäisi olla luksustuote. Jos harrastaminen maksaa liikaa, moni lapsi ja nuori jää tärkeiden kokemusten ulkopuolelle. Siksi on tärkeää, että on myös edullisia tai täysin maksuttomia harrastuksia, joiden pariin on helppo tulla.

    Jokaisella on oikeus päästä kokeilemaan erilaisia harrastuksia

    Harrastuksen ei tarvitse löytyä ensimmäisellä kerralla. Saa innostua, kyllästyä ja vaihtaa lajia. Saa kokeilla jotain ihan hassua ja todeta, ettei se ollutkaan oma juttu (tai että se todellakin oli oma juttu). 

    Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti harrastajana

    Harrastaessa ei pitäisi joutua miettimään, kelpaanko porukkaan tai onko oma harrastus huonompi, kuin toisten. Jokainen harrastaja ja harrastus on yhtä tärkeä. Ei ole väliä pelaatko videopelejä, ompeletko kansallispukuja, käytkö kuntosalilla tai retkeiletkö. Kaikilla on oikeus olla ylpeä omasta harrastuksestaan ja tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti. 

  • Kansantanssin kentällä on halua vaikuttaa – Kääntöpiirissä etsittiin uusia tapoja yhteiseen kehittämiseen ja tekemiseen 

    Kansantanssin kentällä on halua vaikuttaa – Kääntöpiirissä etsittiin uusia tapoja yhteiseen kehittämiseen ja tekemiseen 

    Kansantanssin harrastajat, ohjaajat, opettajat ja muut toimijat kokoontuivat 27.8.2026 Kansantanssin Kääntöpiiriin keskustelemaan siitä, miten kentän ääni saadaan nykyistä paremmin kuuluviin Nuorisoseurojen tanssitoiminnan kehittämisessä. Keskustelussa nousi esiin vahva halu osallistua ja tarve tehdä osallistumisesta avoimempaa, helpompaa ja vaikuttavampaa. 

    Kääntöpiirissä pohdittiin erityisesti verkostojen ja työryhmien toimintaa, tapahtumien suunnitteluun osallistumista sekä järjestön ja kansantanssin kentän välistä vuoropuhelua. Keskustelua käytiin yhteisesti ja pienryhmissä. 

    Yksi tapa ei kuitenkaan sovi kaikille. Keskusteluissa hahmottui malli, jossa pitkäjänteisemmin toimivien ryhmien rinnalla olisi määräaikaisia teemaverkostoja ja matalan kynnyksen tapoja kertoa mielipiteensä. 

    Tanhuraadista teemaverkostoihin 

    Jo olemassa olevassa Tanhuraadissa nähtiin edelleen mahdollisuuksia, mutta sen toimintamallia toivottiin selkeämmäksi. Avoimuutta kaivattiin erityisesti siihen, miten mukaan pääsee, miten jäsenet valitaan, kuinka pitkäksi aikaa toimintaan sitoudutaan ja miten jäsenistö vaihtuu. 

    Pysyvän verkoston rinnalle ehdotettiin myös tietyn aiheen ympärille kokoontuvia keskustelutilaisuuksia. Ihminen voisi osallistua juuri sellaiseen kehittämiseen, johon hänellä on kiinnostusta, kokemusta tai osaamista ilman pitkäaikaista sitoutumista. 

    Verkostoihin toivottiin tietoisesti erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Ohjaajien ja tanssinopettajien lisäksi keskusteluihin tarvitaan ammattilaisia, nuoria ja ennen kaikkea harrastajia. Jos toimintaa ja tapahtumia tehdään harrastajille, myös heidän näkökulmansa tulee kuulua niiden suunnittelussa. 

    Osallistumisen pitää näkyä myös lopputuloksessa 

    Yksi keskustelun vahvimmista viesteistä koski osallistumisen vaikuttavuutta. Kentällä on halua käyttää aikaa yhteisten asioiden pohtimiseen, mutta osallistujien pitäisi myös nähdä, mitä keskusteluista seuraa. 

    Keskustelujen ja kyselyiden jälkeen olisi tärkeää kertoa, mitä ajatuksia nousi esiin, mitä niistä viedään eteenpäin ja mitä niiden pohjalta mahdollisesti kehitetään. 

    Sama koskee tapahtumien kehittämistä. Kentältä toivottiin mahdollisuuksia päästä mukaan tapahtumien sisältöjen suunnitteluun nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Keskustelua haluttaisiin käydä esimerkiksi ohjelmakokonaisuuksista ja yhteisistä juhlista jo silloin, kun niihin on vielä aidosti mahdollista vaikuttaa. 

    Osallistumiselle tarvitaan myös erilaisia tasoja. Pitkäjänteisten työryhmien ja verkostojen rinnalla tarvitaan Kääntöpiirin kaltaisia avoimia tapaamisia, lyhyitä kyselyitä, verkkokeskusteluja sekä tapahtumien yhteydessä järjestettäviä pop-up-kohtaamisia. Kaiken osallistumisen ei tarvitse tarkoittaa sitoutumista uuteen työryhmään, vaan luodaan toiminnalla erilaisia mahdollisuuksia olla mukana ja tuoda omia ideoita ja ajatuksia ilmi. 

    Nuorille omia paikkoja osallistua 

    Kääntöpiirissä keskusteltiin myös nuorten mahdollisuuksista verkostoitua valtakunnallisesti. Pitkät välimatkat voivat vaikeuttaa osallistumista erityisesti silloin, kun toiminta ja kohtaamiset painottuvat tietylle alueelle. 

    Ratkaisuiksi ehdotettiin esimerkiksi nuorten omaa foorumia, verkkotapaamisia ja leirejä. Oman ikäisten kesken myös mielipiteiden ja ajatusten esille tuominen voi olla helpompaa. 

    Satunnaisten tapaamisten rinnalle kaivattiin myös jatkuvampaa kansantanssin keskustelupaikkaa, jossa keskustelut ja ideat säilyisivät myöhempää käyttöä varten. Sopivaa teknistä alustaa ei vielä löytynyt, mutta tarve yhteiselle ”tanhu-chatille” tunnistettiin. 

    Lisää kohtaamisia – myös kasvokkain 

    Vaikka verkossa voidaan rakentaa monenlaisia osallistumisen tapoja, Kääntöpiirissä nousi vahvasti esille myös kasvokkaisten kohtaamisten merkitys. 

    Yhtenä ehdotuksena oli lisätä Nuorisoseurojen työntekijöiden vierailuja paikallisten seurojen toimintaan. Vierailuilla voitaisiin paitsi kuulla kuulumisia myös keskustella siitä, mikä toiminnassa toimii, mitä pitäisi kehittää ja miten asioita voitaisiin tehdä yhdessä. Kohtaamisten nähtiin rakentavan luottamusta ihmisten välille ja kun tunnemme toisemme, myös yhteyden ottaminen ja yhteisten asioiden edistäminen helpottuvat. 

    Keskustelussa syntyi lisäksi hyvin konkreettinen idea kansantanssin yhteisen sosiaalisen median aktivoimisesta. Yhtenä vaihtoehtona ehdotettiin kiertävää ”somekapulaa”, jossa sisältövastuu siirtyisi vuorotellen eri toimijoille ja alueille. Näin yhteisessä kanavassa pääsisivät esille kansantanssin tekijät ja tapahtumat eri puolilta Suomea. 

    Uutta rakentaessa kannattaa vaalia hyvää  

    Kääntöpiirissä muistutettiin myös, ettei kehittäminen tarkoita jatkuvaa muuttamista. Kansantanssin kentällä on paljon toimintaa ja käytäntöjä, jotka toimivat jo nyt ja joita kannattaa vaalia. 

    Tulevaisuutta rakennettaessa pitäisikin osata kysyä myös, mikä kannattaa säilyttää ennallaan. 

    Keskustelujen perusteella kansantanssin kentältä ei puutu halua osallistua. Pikemminkin seuraava tehtävä on löytää erilaisia tapoja, joilla olemassa oleva osaaminen, innostus ja asiantuntemus saadaan yhteiseen käyttöön. 

    Kääntöpiirissä esille nousseita ehdotuksia viedään seuraavaksi jatkopohdintaan. Samalla olennaista on tehdä näkyväksi myös kentälle, miten yhteisessä keskustelussa syntyneet ajatukset etenevät. 

     

  • Esko matkasi 40 vuoden tauon jälkeen Kymenlaaksoon

    Esko matkasi 40 vuoden tauon jälkeen Kymenlaaksoon

    Vuoden 2025 teatteriteoksi on valittu Jaalan Nuorisoseuran produktio Tammi, Taisto Tammi -musiikkinäytelmä.

    Jaalan Nuorisoseura valmisti kantaesityksen alueelta kotoisin olevasta kansantaiteilija Taisto Tammesta. Musiikkinäytelmä rakentui alueen henkilöiden haastatteluista ja muistikuvista. Esitys yhdisti alueen teatteriharrastajia kooten esitykseen yli 40 Kymijokivarren teatterin harrastajaa vauvasta vaariin.

    Nuorisoseura heittäytyi rohkeasti kehittämään produktion myötä myös omaa osaamistaan teatterin tuottajina. Esitys valmistui uudelle kulttuuriareenalle Jaalaan. Nuorisoseura oli mukana useiden yhdistysten yhteistyöprojektissa, jossa valmistui alueellisestikin tärkeä uusi kulttuuriareena. Yhteistyöllä ja tuhansien tuntien talkootyöllä alueen oma väki näytti, kuinka voi synnyttää jotain näinkin merkittävää. Katsojia esityksellä oli noin 10 000.

    ”Viime vuoden ison teatteriurakan jälkeen olemme pitäneet hengähdystauon” toteaa seuran sihteeri Topi Rämä. Uusia teatterisuunnitelmia nuorisoseuralta kysyttäessä puheenjohtaja Emmi Karttunen toteaa, että on jo olemassa ensimmäinen idea ensi vuodelle.

    Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden teatteriteko -palkinnon. Vuodesta 1948 alkaen jaettu palkinto voidaan myöntää yksittäiselle esitykselle, teatteriseuralle, pitkäjänteiselle prosessille tai uuden vaikka toimintaryhmän perustamiselle. Tunnustuksen saaja saa vuoden ajaksi haltuunsa pronssinen Esko-patsaan, kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämän kunnianosoituksen Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskolle.

    Edellisen kerran Esko-patsas on vieraillut Kymenlaaksossa 40 vuotta sitten.

  • Haurangin Nuorisoseuralle Maaseudun puolesta -kunniamaininta

    Haurangin Nuorisoseuralle Maaseudun puolesta -kunniamaininta

    Haurangin Nuorisoseura on saanut Maaseudun puolesta -kunniamaininnan. Maaseudun puolesta -kunniamaininnat jaettiin Farmari 2026:n avajaisissa torstaina 25.6.

    Haurangin Nuorisoseuraa kunniamaininnan saajaksi ehdottanut kertoi, että tässä aktiivisessa kylässä on jotain samaa kuin meidän kaikkien tuntemassa gallilaisten kylässä. Haurangin nuorisoseuran ja Laukka-ahon kylän taikajuoma on yhdessä tekeminen.

    – Vaikka muu maailma huutaa kaikkeen minä, minä, minä, me vastaamme me, me, me. Se on meille arvo, voima ja pohja tekemisille. Yhteisöstä löytyy aina myös tuki arkeen ja aina helpottaa, kun saa puhua asioita toisen kanssa, kuvaa Haurangin nuorisoseuran sihteeri ja aktiivi Paavo Rajamo

    Kunniamaininnan saaja voi olla henkilö, yrittäjä, yhteisö tai yritys. Kohdetta voi ehdottaa julkisessa haussa kuka tahansa.

  • Nuoret tekivät elämysrastiradan Ridasjärven kylälle 

    Nuoret tekivät elämysrastiradan Ridasjärven kylälle 

    Ryhmä Hyria Säätiön valmennusryhmien nuoria ideoi ja valmisti elämysrastiradan Ridasjärvelle. Kaikille avoin rata kutsuu tarkkailemaan ympäröivää luontoa, rauhoittumaan sen äärelle ja inspiroitumaan luonnonmateriaaleista. Tarjolla on myös haasteita tietovisan ja bingon muodossa. Heittäytymiseen rohkaisevat tehtävät, jotka ovat saaneet inspiraationsa eläinten liikkumistavoista.   

    Rasteja löytyy Ridasjärven urheilukentältä, rantapolulta matkalla lintutornin rantaan, alakoululta ja nuorisoseurantalo Päivölän pihasta. Pihan rastilla on myös qr-koodi, jonka lukemalla voi osallistua lahjakorttiarvontaan. Lahjakortit sponsoroi Hyrian Kierrätyskeskus Kerkkä. 

    Toiminta on osa Suomen Nuorisoseurojen Luovuutta Luonnossa -hankkeen toimintaa. Ridasjärven Nuorisoseura on hankkeen paikallinen nuorisoseurakumppani Hyvinkäällä. Ajatus elämysrasteihin lähti siitä, kun hanketyöntekijä ja nuorten ryhmien valmentajat pohtivat sopivia yhteistyömahdollisuuksia.  

    ”Nuorten kanssa lähdettiin liikkeelle siitä, minkälaisia rasteja he itse voisivat olla kiinnostuneita tekemään. Toisaalta ajatuksena on ollut se, että rastit ovat muillekin kuin nuorille. Rasteja voi käydä tutkimassa ja tekemässä koko perheen voimin”, kertoo Luovuutta Luonnossa -hankkeen projektityöntekijä Judit Kemppilä.  

    Rastit ilostuttavat alueella vielä syksylläkin. Nuorten valmennusryhmät ovat sitoutuneet piipahtamaan kylällä säännöllisesti ja pitämään rastien kunnosta huolta. Rastit kerätään pois hyvissä ajoin ennen talvea. Niistä ei siis jää merkkejä tai roskia luontoon.  

    Luovuutta luonnossa -hanke on alkanut alkuvuonna 2026. Siinä kehitetään uusia, kestäviä harrastusmuotoja, jotka hyödyntävät lähiympäristöä ja ovat helposti saavutettavissa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten luontosuhdetta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä luovien menetelmien avulla. Hankkeen opeista ja kokemuksista kootaan toimintamalli, jota voidaan hyödyntää nuorisotyössä ja harrastamisessa. 

    Hankkeen paikallisina seurakumppaneina ovat Ridasjärven lisäksi Karkkilan, Klaukkalan, Perttulan-Uotilan sekä Röykän-Leppälammen Nuorisoseurat. Pääasiallisena toiminnan kohderyhmänä ovat yli 13-vuotiaat nuoret.  

    Luovuutta Luonnossa -hanketta rahoittaa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, nykyinen Lupa- ja valvontavirasto.  

  • Luonnon voimaa, naurua ja melankoliaa

    Luonnon voimaa, naurua ja melankoliaa

    Nuorten vaikuttajien ryhmä matkasi kesäkuun alussa Inariin tavoitteenaan tutustua vaikuttavaan luontoon. Matkalla pohdittiin mm. miten luonto vaikuttaa meihin ja mitä on vaikuttava luonto. Nuori vaikuttaja Jasper Hellberg kertoo reissusta:

    ”En olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että päätyisin Lapin tunturin päälle, kun aloitin toimintani Suomen Nuorisoseuroissa. Otin ensimmäiset askeleeni nuorisotoimintaan Nuorisoseurojen Dynamo -hankkeessa. Tuo kyseinen hanke toimi kuin lumipalloefekti; halusin jatkuvasti olla enemmän osa nuorisotoimintaa. Lopulta päädyin mukaan Nuoret vaikuttajat -hankkeeseen useamman eri mutkan kautta.

    Nuoret vaikuttajat olivat jo ehtineet tavata useamman kerran, joten liityin mukaan lähes kokonaan tyhjin käsin. Tapasin ryhmän ensimmäisen kerran vuoden 2026 maaliskuussa Mikkelin Nuoriso-opisto Paukkulassa. Tuo matka oli minulle alkuun todella jännittävä. Tunsin oloni peuraksi ajovaloissa, kun saavuin Paukkulaan mutta ei onneksi kulunut kauaakaan, kun olin jo osa porukkaa. Seuraava tapaamisemme tapahtuisi Inarissa ja tuo kyseinen matka oli todellakin todella suuri seikkailu!

    Retkeilyvarusteita ja suklaata

    Inarin matkaan valmistautuminen alkoi jo kauan ennen varsinaista matkaa. Kävimme mielessämme läpi mitä tuleva matka pitäisi sisällään. Pelon ja innokkuuden sekaisilla tunteilla valmistauduimme tuota matkaa varten. Onneksi yhteiset etätapaamisemme helpottivat jännitystä. Henkisen valmistautumisen lisäksi meidän piti hankkia tarvittava varustus tuota matkaa varten: retkeilytarvikkeita, tarvittava vaatetus ja tottakai suuri määrä suklaata. 

    Pitkään ja rankkaan, mutta ennen kaikkea hauskaan seikkailuun lähdimme yhteisellä bussikyydillä. Bussi lähti matkaan Etelä-Suomesta ja eteni aina Inariin asti. Pysähdyimme aina silloin tällöin ottamaan kyytiin lisää porukkamme jäseniä ja välillä pysähdyimme nauttimaan tauoista. Itse astuin bussin kyytiin Jyväskylässä. Ilo oli suuri, kun näin vanhoja tuttuja Mikkelistä ja samalla uusien tuttavuuksien tapaaminen oli hauskaa ja mukavaa. 

    Bussimatka pysähtyi Ouluun Kellon nuorisoseurantalolle. Yövyimme rakennuksen lattialla, mikä oli ajoittain hieman kivuliasta, mutta ennen kaikkea yhteisöllistä. Nautimme talolla aamu- ja iltapalan. Aamulla matka jatkui ja saimme kuulla lisää tietoa Lapista ja onnistuimme näkemään useita poroja. Muutaman kerran poroja hyppäsi kävelemään ja juoksemaan tielle ja ne hetket olivat jännittäviä meille, mutta varmasti myös kuskille. Lopulta pääsimme nuorisokeskus Vasatokkaan, jossa tulisimme majoittumaan tulevat päivät.

    Sisun voimalla tunturin laelle

    Seikkailun ylivoimainen kohokohta oli retki Otsamotunturin huipulle. Ajoimme bussilla luontopolun luokse ja siitä me sitten lähdimme matkaan. Tuon luontopolun alussa kuljimme suuren riippusillan yli, minkä alla kulki voimakas virtaus. Tuo tilanne oli kuin lupaus siitä kuinka mahtava luonto meitä odottikaan. Pysähdyksiä tapahtui useasti, kun jäimme ihastelemaan maisemia ja luontoa, eikä kuvien ottamisesta voinut välttyä. Lopulta pääsimme lähemmäs tuntureita. Suoranainen järkytys oli suuri, kun näimme mitä meillä oli vastassamme: polku sisälsi useita jyrkkiä nousuja ja muutaman saman tason alamäen. Luonto todellakin näytti voimansa nyt.

    Riippusillan alla virtaava koski oli upea aloitus Otsamon kiipeämiselle.

    Emme kuitenkaan suostuneet luovuttamaan. Jatkoimme huipulle asti yhdessä sisun ja jääräpäisyyden voimalla. Uskallan väittää, ettei kukaan ole ollut niin ylpeä itsestään kuin silloin, kun saavutimme Otsamon huipun. Tuota tunnetta korosti sanoinkuvaamattoman upeat maisemat. Viimeistään tuolla hetkellä opimme kuinka upeaa Suomen luonto oikein onkaan. Nautimme Otsamon huipulla retkikeittimillä tehdyn ruoan ja voin sanoa, että ruoka ei ole hetkeen maistunut yhtä hyvältä. Ruoan nauttimisen jälkeen lähdimme paluumatkalle takaisin Vasatokkaan.

    Otsamon huipulta kantautui upeat maisemat.

    Väsymys ja univaje painosti meitä, mutta se ei estänyt illanviettoa. Nauru ja hilpeys olivat läsnä, kun nautimme toistemme seurasta. Illoista nautittiin sisällä ja ulkona. Sisällä nautittiin korttipeleistä ja ulkona ihasteltiin keskiyöhön asti taivaalla ollutta aurinkoa.

    Eipä aikaakaan, kun oli aika palata takaisin kohti kotia. Sanomatta jäi lukemattomasti asioita, kuten asiat jotka opimme, lukuisat eri kommellukset ja melankoliaa ja puhdasta onnellisuutta pursuavat hetket. Toivon, että jokainen pystyisi kokemaan samanlaisen onnellisuuden kuin se, mitä itse koin tuon seikkailun aikana. Tuo seikkailu oli elämäni yksi rankimmista, mutta samaan aikaan parhaista kokemuksistani koskaan; en muista milloin olisin viimeksi nauranut niin paljon kuin tuolla seikkailulla. Se on jokaisen oikeus olla onnellinen ja siksi on tärkeää, että jokainen löytää itselleen turvallisen porukan, jossa jokainen voi olla onnellinen.”

    Nuoret vaikuttajat on Erasmus+ -osallistumishanke, jota hallinnoi Suomen Nuorisoseurat. Nuoret vaikuttajat on valtakunnallinen hanke, jossa nuoret kokoontuvat eri puolille Suomea. Jokaisella tapaamisella on oma teemansa. Hanke toimii kausittain ja tämän kauden teemoina ovat kulttuurilla, tapahtumilla ja yrittämisellä vaikuttaminen. Tavoitteena on lisätä nuorten vaikuttamista, opettaa vaikuttamisesta ja antaa nuorille mahdollisuuden verkostoitua muiden nuorten kanssa.

    Nuoret vaikuttajat
  • Viisi ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

    Viisi ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

    Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilymistä, siirtymistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin yhteydessä. 

    Kansantanssimestariksi nimettävät henkilöt ovat pitkän linjan toimijoita, joiden työ näkyy laajasti kansantanssin kentällä. Mestariksi nimeäminen edellyttää muun muassa pitkäaikaista harrastuneisuutta, ohjaustyötä, esitys- ja järjestötoiminnan kehittämistä, koreografiatyötä sekä työtä lasten ja nuorten parissa. Lisäksi huomioidaan kansainvälinen toiminta sekä kansanperinteen ja pukukulttuurin edistäminen. Usein mestarit ovat yhteisöissään karismaattisia henkilöitä, joiden monipuolinen osaaminen, luovuus ja kyky innostaa muita ovat olleet edellytyksiä pitkälle uralle. 

    Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012, ja siihen on nimetty ansioituneita kansantanssin tekijöitä eri puolilta Suomea. 

    Vuonna 2026 kansantanssimestareiksi on nimetty

    Jukka Heinämäki, Tampere, Kansantanssimestariksi n:o 26 

    Jukka Heinämäki on ansioitunut ja laaja-alainen kansantanssin toimija, joka on edistänyt kansantanssikulttuuria tanssijana, ohjaajana ja tuottajana. Hänen pitkä elämäntyönsä kansantanssin parissa sekä poikkeuksellisen laaja vaikuttavuutensa tekevät hänestä yhden keskeisistä toimijoista suomalaisella kansantanssikentällä. 

    Leena Hägg, Lahti, Kansantanssimestariksi n:o 27 

    Leena Hägg on tehnyt pitkäjänteisen ja merkittävän uran kansantanssin parissa erityisesti Lahden Tanhuujissa. Hän on toiminut vuosikymmenten ajan lasten ja nuorten ohjaajana sekä kouluttanut uusia tanssijoita ja ohjaajia. Hänen ryhmänsä ovat menestyneet katselmuksissa, ja hän on vienyt ryhmiään aktiivisesti esiintymään niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hägg on myös tehnyt koreografioita, toiminut palautteenantajana ja ollut mukana järjestötoiminnassa paikallisella ja piiritasolla. 

    Arja Korjus-Hietala, Laihia, Kansantanssimestariksi n:o 28 

    Arja Korjus-Hietala on tehnyt pitkän uran kansantanssin ohjaajana Etelä-Pohjanmaalla. Hän on ohjannut ryhmiä useilla paikkakunnilla, osallistunut koulutuksiin ja tapahtumiin sekä toiminut tuomarina kilpailuissa. Hän on ollut mukana kenttäohjelmien toteutuksessa ja kansantanssin esittämisessä laajasti eri tapahtumissa. Hänen työnsä on vaikuttanut merkittävästi alueelliseen kansantanssitoimintaan. 

    Irja Majanen, Virrat, Kansantanssimestariksi n:o 29 

    Irja Majanen on pitkän linjan ohjaaja ja keskeinen vaikuttaja Virtain alueen kansantanssitoiminnassa. Hän on ohjannut useita ryhmiä 1970-luvulta lähtien ja toiminut aktiivisesti sekä paikallisessa että kansainvälisessä toiminnassa. Majanen on tehnyt lukuisia koreografioita ja vienyt ryhmiään tapahtumiin Suomessa ja ulkomailla. Hänen työnsä näkyy vahvana yhteisöllisyytenä ja jatkuvana toimintana vuosikymmenten ajan. 

    Päivi Semeri, Lahti, Kansantanssimestariksi n:o 30 

    Päivi Semeri on monipuolinen ja pitkäaikainen toimija kansantanssin ja kansallispukuperinteen parissa. Hän on toiminut ohjaajana eri-ikäisille ryhmille, tehnyt koreografioita sekä osallistunut aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Semerin erityinen ansio on kansallispukuperinteen edistäminen ja pitkäjänteinen työ pukuvuokraamotoiminnan parissa. Hän on ollut keskeinen taustavaikuttaja Lahden Tanhuujien toiminnassa. 

    Tampereen kaupungin apulaispormestari Anne-Mari Jussila (vas.), kansantanssimestarit Päivi Semeri ja Irja Majanen, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sekä tapahtumajohtaja Henni Välimaa. Kuva Ville Kurki.