Kategoria: Hankkeet

  • Tervetuloa kuulemaan Erasmus+ -ohjelman mahdollisuuksista

    Tervetuloa kuulemaan Erasmus+ -ohjelman mahdollisuuksista

    Suomen Nuorisoseurat on yksi ensimmäisistä suomalaisista nuorisoalan järjestöistä, jolle myönnettiin Erasmus+ -ohjelman akkreditaatiostatus vuonna 2021. Nyt kutsumme kaikkia kiinnostuneita kuulemaan, mitä olemme tehneet ja miten organisaatiosi tai organisaatiomme yhdessä voivat hyötyä Erasmus+ -rahoituksesta. 

    Verkostotapaaminen pidetään lauantaina 25.4. klo 9–12 Mikkelin Teatterilla. Aamupäivä on tarkoitettu kaikille, joita kiinnostaa kuulla lisää Erasmus+ -ohjelman mahdollisuuksista, teatteriverkoston sekä nuorisotyön kansainvälisestä kehittämisestä ja vapaa-ajan toiminnan oppimisprosesseista. Tapaamisessa keskitytään nuorisotyöntekijöiden liikkuvuuksiin (Erasmus+, KA1 alaohjelma). 

    Tilaisuuden päätteeksi on mahdollisuus tutustua nuorisoteatteritapahtuma Ramppikuumeeseen Paukkulassa, Suomen Nuoriso-opistolla. 

    Ohjelma:

    klo 9.00 Tervetuloa 

    klo 9.15 Suomen Nuorisoseurojen kansainvälinen toiminta pähkinänkuoressa 

    klo 9.45 Nuorten kokemukset ja Operation Starlight -teatteriprojektisuunnitelman esittely: Miksi tämä hanke? Mitä se mahdollistaa? Miten pääsee mukaan? 

    klo 10.00 Työpaja: Miten kansainvälisyys voi vahvistaa nuorten teatteri- ja muuta toimintaa?

    klo 10.45 Yhteenveto ja seuraavat askeleet 

    klo 11–12 Lounas ja verkostoituminen 

    Tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan ja inspiroitumaan! 

    Mitä Erasmus+ -ohjelma on tuonut Nuorisoseuroihin

    Erasmus+ -akkreditaation tuella olemme: 

    • Järjestäneet yhteensä 29 kansainvälistä liikkuvuutta, joista nuorisovaihtoja on 13 ja nuorisotyöntekijöiden liikkuvuuksia 16. Kansainvälisiin toimintoihimme on osallistunut yhteensä 724 nuorisotyöntekijää tai nuorta 14 eri maasta. 
    • Rakentaneet yhdenvertaista, saavutettavaa ja hyvinvointia lisäävää kulttuurista toimintaa sekä eri-ikäisten innostavia ja yhteisöllisiä tapahtumia. 
    • Vahvistaneet järjestön vapaaehtoisten, luottamushenkilöiden sekä työntekijöiden kiinnostusta ja osaamista kansainväliseen yhteistyöhön. Olemme jakaneet parhaita käytäntöjä mm. nuorisovaihtojen, opintomatkojen, mentoroinnin sekä teemallisten työpajojen avulla. 
    • Lisänneet nuorten osallisuuden toteutumista ja vaikuttamisosaamista kansainvälisten kokemusten kautta, mikä tukee harrastustoiminnan kehittämistä ja tuo uusia ideoita sekä omaan yhteisöön että eurooppalaiseen yhteistyöhön. 
    • Kehittäneet moninaisuus- ja yhdenvertaisuusosaamista eurooppalaisten kollegoiden kanssa ja luoneet turvallisempia tiloja ja oppimisympäristöjä. 

    Kansainvälinen toiminta on lisännyt muun muassa

    • osallisuuden kokemusta 
    • rohkeutta esiintymiseen 
    • yhteisöllisyyttä yli rajojen 
    • sekä nuorten omaa toimijuutta.

    Lisätiedot

    Sanna Airaksinen, pääsihteeri
    sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi, 040 350 8913  

  • Luovasti liikkuen -hanke toi liikkeen ja kulttuurin yhteen  

    Luovasti liikkuen -hanke toi liikkeen ja kulttuurin yhteen  

    Liike, luovuus ja kulttuurihyvinvointi kulkivat käsi kädessä Luovasti liikkuen -hankkeessa, joka toteutettiin Keski-Suomessa vuosina 2024–2026. Kaksivuotisen hankkeen aikana kehitettiin uusia tapoja harrastaa, liikkua ja voida hyvin erityisesti niiden lasten ja nuorten näkökulmasta, joille perinteiset harrastusmuodot eivät ole helposti saavutettavia. 

    Hankkeen toiminnoissa oli mukana yhteensä 1 455 osallistujaa eri puolilta maakuntaa. Toiminta yhdisti liikkumisen, ilmaisun ja kulttuurin elementtejä muun muassa tanssin, parkourin ja toiminnallisen teatterin kautta. Keskiössä oli ajatus siitä, että liikkuminen voi olla luovaa, kokeilevaa ja iloa tuottavaa – ei suorittamista. 

    ”Kulttuurihyvinvoinnissa liike nähdään keinona vahvistaa osallisuutta, vuorovaikutusta ja mielen hyvinvointia. Hankkeessa haluttiin luoda tilaa liikkumiselle, jossa jokainen voi osallistua omista lähtökohdistaan”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs. 

    Tarinatreeni oli yksi hankkeen kokeiluista. Kuva Riikka Rantapolku.

    Hankkeessa toteutettiin neljä harrastuspilottia, joissa liike ja kulttuuri yhdistyivät eri tavoin. Tarinatreeneissä liikuttiin tarinoiden ja mielikuvituksen kautta, Luova Lava Action -toiminnassa kehoa ja ilmaisua hyödynnettiin näyttämöllisesti, Koko talo liikkuu -temppuradalla liikkuminen tehtiin saavutettavaksi erilaisille kehoille ja oppijoille, ja Breikkii ja Hiphoppii! -kokonaisuudessa kokeiltiin hybridimuotoista tanssiharrastusta. 

    Toiminta sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta. Palautekyselyissä arvioitiin muun muassa koettua hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnan vetovoimaa, ja kaikkien osa-alueiden keskiarvot ylittivät tavoitetason. Erityisesti nousi esiin kokemus siitä, että liikkuminen oli hauskaa, turvallista ja sallivaa, ja että mukaan sai tulla sellaisena kuin on. 

    Luova Lava Action -työpajoissa lapset pääsivät kokeilemaan temppuja ja taistelukohtauksia.

    Luovasti liikkuen -hanke ei keskittynyt vain osallistujien kokemuksiin, vaan myös harrastustoiminnan rakenteisiin. Hankkeessa koulutettiin 16 ohjaajaa ja apuohjaajaa, joista 13 työllistyi hankkeen toimintoihin. Yhteensä hankkeen parissa työskenteli 20 henkilöä. Tämä vahvisti osaavaa työvoimaa ja loi edellytyksiä toiminnan jatkumiselle. 

    Hankkeen tulokset eivät jää vain menneisyyteen. Kehitetyt toimintamallit ja materiaalit on koottu avoimiksi oppaiksi, joita voidaan hyödyntää jatkossa eri puolilla Suomea. Useat hankkeessa syntyneet toimintamuodot jatkuvat jo nyt osana paikallisten toimijoiden perustoimintaa. 

    ”Liikkuminen ja kulttuuri eivät ole vain harrastuksia, vaan ne ovat voimavaroja, jotka tukevat hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hankkeen suurin onnistuminen on ehkä se, että tämä ajatus jäi elämään”, Pylkäs tiivistää. 

    Lue lisää

    Hankkeen kotisivut

    Hankkeen materiaalipaketit ja oppaat

  • Nuorille uutta luonto- ja elämystoimintaa Uudellemaalle

    Nuorille uutta luonto- ja elämystoimintaa Uudellemaalle

    Uudellemaalle on tulossa uutta luonto- ja elämystoimintaa yli 13-vuotiaille nuorille. Tavoitteena on vahvistaa nuorten luontosuhdetta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä luovien menetelmien avulla.

    Toiminnan taustalla on vuoden alussa alkanut Luovuutta Luonnossa -hanke, jossa kehitetään uusia, kestäviä harrastusmuotoja, jotka hyödyntävät lähiympäristöä ja ovat helposti saavutettavissa. Toimintaa tuodaan Karkkilan, Klaukkalan, Perttulan-Uotilan, Ridasjärven sekä Röykän-Leppälammen Nuorisoseuroihin.

    Hankkeen aikana kehitetään paikallisten nuorisoseurojen osaamista luonto- ja elämystoiminnan järjestämisessä. Perusohjaaja- ja menetelmäkoulutuksilla pyritään takaaman toiminnan jatkuvuus myös hankkeen päättymisen jälkeen. Opeista ja kokemuksista kootaan lisäksi toimintamalli, jota voidaan hyödyntää nuorisotyössä ja harrastamisessa.

    Toimintaa vetää projektityöntekijä Judit Kemppilä, joka on koulutukseltaan taide- ja yhteisöpedagogi (TaM, AMK).

    ”Näen toiminnassa paljon mahdollisuuksia luontoyhteyden elävöittämiselle ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiselle. Toiminta voi olla esimerkiksi lähiluontokohteisiin tutustumista moniaistisesti, vaikuttamistyötä luonnon puolesta ja / tai ympäristötaiteen tekemistä. Odotan kiinnostavia kohtaamisia, uuden ideointia sekä yhteisiä hetkiä luovan luontotoiminnan parissa. On innostavaa päästä tuottamaan toimintaa, jonka tavoitteena on niin nuorten, luonnon kuin paikallisyhteisöjenkin kukoistaminen.”

    Judit Kemppilän työpiste sijaitsee Tikkurilassa.

    Luovuutta Luonnossa -hanketta rahoittaa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, nykyinen Lupa- ja valvontavirasto. 

    Lisätiedot

    Judit Kemppilä, projektityöntekijä
    Luovuutta luonnossa -hanke  
    Suomen Nuorisoseurat ry
    judit.kemppila@nuorisoseurat.fi, puh. 050 439 3841 

  • Uutta teatteriharrastustoimintaa Etelä-Suomen maalaiskuntiin 

    Uutta teatteriharrastustoimintaa Etelä-Suomen maalaiskuntiin 

    Askolassa, Pukkilassa, Lapinjärvellä, Asikkalassa ja Orimattilassa on tulossa uusia teatterin harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Tavoitteena on lisätä pienten paikkakuntien harrastusmahdollisuuksia, tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus toteuttaa itseään sekä vahvistaa maaseutukylien yhteisöllisyyttä. 

    Teatteritoimintaa tuodaan kyliin, joissa vastaavaa toimintaa ei vielä ole ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat rajatut. Lapset ja nuoret otetaan mukaan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa ja jokaiselle paikkakunnalle luodaan omat heille räätälöidyt toimintamallit.  

    Toiminnan taustalla on Suomen Nuorisoseurojen uusi Kulttuuria yhteisöille -hanke, jonka avulla palkataan ammattitaitoisia ohjaajia sekä koulutetaan uusia ohjaajia, jotka vastaavat teatteritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Uusien ohjaajien avulla varmistetaan myös toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen.  

    Toimintaa vetää projektityöntekijä ja pitkän linjan teatterintekijä Henna Heikkilä, joka on työn myötä tehnyt paluumuuton kotiseudulleen Lahteen. 

    ”Minulle teatterissa tärkeintä ja rakkainta on aina ollut sen yhteisöllisyys. On tärkeää saada kokea olevansa osa jotain itseään suurempaa: yhteisöä, yhteistä ponnistusta, projektia tai taideteosta. Yhteisöllisyys on myös usein pienten paikkakuntien ja maalaiskylien vahvuus. Kasvavalle nuorelle näiden asioiden merkitys voi olla mullistava. Epävarmassa elämänvaiheessa, kun vasta opettelee itseään ja maailmaa, teatteri ja sen tuoma yhteisö voivat avata ajattelua, kasvattaa itsetuntoa ja luoda uudenlaista rohkeutta ilmaista itseään ja ajatuksiaan”, Heikkilä summaa ajatuksiaan hankkeesta ja sen merkityksestä. 

    Hanke on käynnistynyt loppuvuodesta 2025 ja jatkuu heinäkuun 2027 loppuun asti. 

    Lisätiedot

    Henna Heikkilä, projektityöntekijä 
    Kulttuuria yhteisöille -hanke 
    Suomen Nuorisoseurat 
    henna.heikkila@nuorisoseurat.fi, puh. 044 7760639 

  • Etelä-Suomeen uutta teatteritoimintaa

    Etelä-Suomeen uutta teatteritoimintaa

    Etelä-Suomen alueella vahvistetaan paikallisten nuorisoseurojen tarjoamaa teatteritoimintaa joulukuussa alkavan uuden hankkeen avulla. Kulttuuria yhteisöille -hankkeen tavoitteena on luoda uutta teatteri-ilmaisun harrastus- ja tapahtumatoimintaa lapsille, nuorille ja yhteisöille heidän omilla maaseutumaisilla asuinpaikkakunnillaan. Hanke toteutetaan viidellä paikkakunnalla; Orimattilassa, Pukkilassa, Asikkalassa, Lapinjärvellä ja Askolassa yhteistyössä paikallisten nuorisoseurojen kanssa.

    Hankkeen avulla palkataan ammattitaitoisia ohjaajia sekä koulutetaan uusia ohjaajia, jotka vastaavat teatteritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Tavoitteena on saada nuorisoseuroille uusia ohjaajia, jotka turvaavat toiminnan jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke kestää vuoden 2027 kesään asti ja se on saanut EU:n maaseuturahoitusta Päijänne-Leaderilta ja Kehittämisyhdistys Silmulta.

    ”Keskusteluissa seurojen kanssa kävi ilmi, että suurin ongelma toiminnan käynnistämisessä on osaavien ohjaajien puuttuminen omalta paikkakunnalta. Hankkeen avulla saadaan tarvittavaa ohjaaja-apua ja sitä kautta uutta harrastustoimintaa alueen lapsille ja nuorille”, Etelä-Suomen alueen koordinaattori Johanna Lindstam kertoo.

    Hankkeen projektityöntekijäksi on valittu Henna Heikkilä, joka aloittaa tehtävässään 1.12. Hänen työpisteensä tulee sijaitsemaan Lahdessa.

    ”Teatteri on vienyt sydämeni jo kymmenen vuotta sitten, ja siitä lähtien olen tehnyt sitä niin harrastajana, opiskelijana kuin ammattilaisenakin. Viimeiset neljä vuotta olen työskennellyt Vaasan kaupunginteatterissa järjestäjänä ja samalla opiskellut itseni kulttuurituottajaksi. Nyt valmistumisen kynnyksellä on todella inspiroivaa päästä mukaan Nuorisoseurojen tiimiin Kulttuuria yhteisöille -hankkeen projektityöntekijäksi. Odotan erityisesti sitä, että pääsen innostamaan uusia tyyppejä teatterin valloittavaan maailmaan.”

    Hankkeen projektityöntekijä Henna on valmistumassa kulttuurituottajaksi.
  • Hybridimalli toi harrastukset uusille paikkakunnille – uusi opas neuvoo onnistuneen hybriditoiminnan toteutukseen 

    Hybridimalli toi harrastukset uusille paikkakunnille – uusi opas neuvoo onnistuneen hybriditoiminnan toteutukseen 

    Miten järjestää harrastustoimintaa, kun ohjaajia ei riitä joka kylälle ja matkat ovat pitkiä? Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanke ja Street Art Dance Essentials (SADE ry) lähtivät etsimään ratkaisua ja kehittivät hybridimallin, jossa yhdistyvät etä- ja lähiosallistumisen parhaat puolet. 

    Kolmen paikkakunnan yhteinen tanssikurssi 

    Keväällä 2025 toteutettu Breikkii ja hiphoppii! -hybriditanssikurssi oli konkreettinen kokeilu uuden toimintatavan mahdollisuuksista. Kurssi järjestettiin samanaikaisesti Muuramessa, Keuruulla ja Lannevedellä, ja sitä ohjasi ammattitanssinopettaja, joka kiersi vuoroviikoin eri paikkakunnilla. Muina viikkoina muut ryhmät seurasivat opetusta etäyhteyden kautta. 

    Tunnit toteutettiin Zoomin välityksellä, ja jokaisessa toimipisteessä oli paikalla talkoolainen tai vertaisohjaaja, joka auttoi osallistujia tekniikassa ja loi yhteishenkeä. Näin saatiin aikaan tunne siitä, että kaikki ryhmät olivat osa yhteistä kokonaisuutta, vaikka sijaitsivat eri puolilla Keski-Suomea. 

    Kurssi keräsi osallistujia, joille perinteinen harrastaminen ei olisi ollut mahdollista pitkien välimatkojen vuoksi. Mukana oli opettajan lisäksi kaksi tuottajaa, teknistä tukea, talkoolaisia, nuorisotyöntekijä sekä vertaisohjaaja. 

    “Hybridimallin ansiosta pystyimme tarjoamaan harrastusmahdollisuuden usealla paikkakunnalla yhtä aikaa kustannustehokkaasti ja ilman, että laatu kärsi. Lisäksi opettajan työ helpottui, kun matkustamiseen kului vähemmän aikaa”, kertoo Luovasti liikkuen -hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs

    Oppeja ja oivalluksia kentältä 

    Kokeilun aikana huomattiin, että onnistunut hybriditoiminta vaatii huolellista suunnittelua ja selkeää roolitusta. Tekniikka on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on sen pedagoginen hallinta. Oppimisen ja yhteisöllisyyden toteutuminen verkkovälitteisesti ovat asioita, joihin on syytä kiinnittää hybriditoiminnassa huomiota 

    Erityisen merkittäväksi kurssilla osoittautui vertaisohjaajan rooli. Kun paikalla oli mukana nuori tai aikuinen, joka toimi linkkinä opettajan ja osallistujien välillä, etäosallistujat rohkaistuivat helpommin, ja ryhmän ilmapiiri pysyi innostuneena. Myös pienet rutiinit, kuten alku- ja loppupiirit, kameran käyttö, yhteinen WhatsApp-ryhmä ja säännölliset tervehdykset auttoivat luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta eri paikkakuntien välillä. 

    “Hybriditoiminta ei synnytä yhteisöllisyyttä itsestään. Se pitää rakentaa tietoisesti. Kun siihen panostaa, tulokset ovat hienoja”, Pylkäs tiivistää. 

    Tekniikka, tila ja yhdessä tekeminen ratkaisevat 

    Kokeilun aikana todettiin, että hybriditoiminta ei edellytä kallista ja monimutkaista laitteistoa, mutta toimiva verkkoyhteys, selkeät ohjeet ja vastuuhenkilö jokaisessa toimipisteessä ovat onnistumisen edellytyksiä. Pienikin etukäteistestaus ja varasuunnitelma helpottavat paljon, jos yhteys pätkii tai ääni katoaa kesken tunnin. 

    Kokeilun perusteella erillinen tekniikasta vastaava henkilö olisi arvokas lisä, jotta opettaja voi keskittyä rauhassa itse opetukseen. Silti kokemukset osoittivat, että myös pienemmällä tiimillä voidaan onnistua, kun vastuut ja käytännön asiat on sovittu etukäteen. 

    Uusi opas auttaa kaikkia harrastustoimijoita 

    Kokeilun pohjalta laadittu Hybriditoiminnan opas kokoaa yhteen ohjeet, vinkit ja käytännön opit hybridiharrastusten järjestämisestä. Opas tarjoaa tukea erityisesti niille ohjaajille, seuroille ja kunnille, jotka haluavat tuoda toimintaa syrjäisemmille alueille, parantaa osallistumisen saavutettavuutta ja kehittää digitaalisia valmiuksia. 

    Oppaasta löytyy konkreettisia neuvoja muun muassa toiminnan suunnitteluun ja roolitukseen, tarvittavaan tekniikkaan ja tilajärjestelyihin, pedagogiikkaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen, ongelmatilanteiden hallintaan ja varasuunnitelmiin sekä kustannusten arviointiin ja resursointiin.  

    “Ensimmäinen kerta on aina harjoittelua, mutta toinen sujuu jo paremmin. Tärkeintä on uskaltaa kokeilla ja oppia yhdessä”, Pylkäs kannustaa. 

    Opas on vapaasti ladattavissa ja jaettavissa.

  • Moka on lahja, mutta miksi siitä on niin vaikea puhua?

    Moka on lahja, mutta miksi siitä on niin vaikea puhua?

    “Nelonen on jumbo. Mokasit!” Näin ivasi miesääni 90-luvun Brainbash-hittipelissä viimeiseksi jääneelle pelaajalle. Erityisesti tuo “mokasit!” on monelle tuttu ja saattaa edelleen soida korvissa, kun arjessa sattuu mokailemaan.

    Usein mokille osataan aikuisena jo nauraa, mutta aina se ei välttämättä ole niin helppoa. Lapsuudessa ja nuoruudessa saadut kommentit, naljailut ja jopa hyväntahtoiset huomautukset saattavat johtaa alakuloisuuteen, syyllisyyteen, häpeään ja itseluottamuksen murenemiseen.

    Tätä vastaan Luovasti liikkuen -hanke on aloittanut Moka on lahja –kampanjan, jonka ideana on tehdä mokailusta helposti lähestyttävämpi aihe keskustella. Ydinajatuksena on, että moka on oppimisen hetki. Se ei ole seiniä pystyyn nostava pysähdys, vaan askel, joka vie eteenpäin. Joskus vähän sivuun, mutta silloinhan sitä voisi kutsua tanssiksi.

    Sosiaalisessa mediassa ja keskisuomalaisilla nuorisoseuroilla toteutettava kampanja kannustaa lapsia ja nuoria suhtautumaan mokaan luonnollisena osana elämää. Tavoitteena on:

    • vähentää mokaamiseen liittyvää häpeää
    • vahvistaa rohkeutta kokeilla ja yrittää
    • lisätä yhdessä nauramista ja kannustamista
    • tehdä mokaamisesta helpompi keskustelunaihe niin kouluissa, harrastuksissa kuin nuorisotiloissa
    • hyödyntää liikettä ja kehollisuutta mokaamisen käsittelyssä, jotta jännitystä ja häpeää voidaan purkaa turvallisesti.

    Mitä kampanjassa on tehty tähän mennessä?

    Tähän mennessä kampanja on tuonut nuorisoseurojen saleihin seuraavanlaisia toimintoja:

    • Mokabingon, jossa lapset ja nuoret tunnistavat arkisia ja hauskoja mokia.
    • Reaktiopelin, jossa moka tapahtuu kaikille jossain vaiheessa.
    • Mokapöllö-rintamerkkipajan, jossa jokainen sai tehdä itselleen rintamerkin muistuttamaan siitä, että kaikki mokaavat.
    • Mokapilven, johon kirjoitettiin tai piirrettiin omia mokia ja huomattiin, että niitä on kaikilla ja usein samanlaisista tilanteista.

    Esimerkiksi Keljon Tapiolassa järjestettiin viidensien luokkien ryhmäytyspäivät, joihin osallistui yli 40 oppilasta päivittäin kolmen päivän ajan. Vaikka ryhmät olivat suuria, tunnelma pysyi lämpimänä ja rentona: naurua, heittäytymistä, mokia ja myös toivottua yhteishenkeä syntyi erilaisten leikkien kautta, joissa mokaaminen kuului väistämättä asiaan.

    Mokabingossa tuli vastaan arkisia mokia.

    Moka on lahja jaa se kuuluu kaikille!

    Moka on lahja -kampanja ei ole vain yksittäisiä leikkejä tai työpajoja, vaan ennen kaikkea asennemuutos. Sen avulla voidaan luoda ilmapiiriä, jossa moka ei pysäytä vaan vie eteenpäin.

    On äärimmäisen tärkeää nuorten kanssa työskentelevänä osoittaa, että moka on itseasiassa lahja. Kun mokaamista lähestyy huumorilla ja turvallisesti, nuoret lähtevät rohkeasti mukaan. Yhdessä nauraminen vähentää häpeää ja rakentaa yhteisöllisyyttä.

    Aikuisen on hyvä kysyä myös itseltään: Uskallanko tuoda omat mokani esille? Mokaaminen on luonnollista kaiken ikäisille: aikuisuudessakaan ei odota täydellinen osaaminen, mutta minkäikäisenä tahansa mokasta on mahdollisuus oppia.

    Lue lisää

    Mokaamisesta juteltiin myös Vastaliike -kulttuurihyvinvoinnilla syrjäytymistä vastaan -podcastissa. Kuuntele jakso Spotifyssa.

    Artikkelin kirjoittaja on Mimmu Pietilä, Luovasti liikkuen –hankkeen harjoittelija ja Helsingin Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelija, mutta myös nuorisotyötä tekevä liikunta-alan ammattilainen, valmentaja, lyhytterapeutti sekä mokailijaksi identifiotuva projekti-innostuja.

  • Teatteri nuorten vaikuttamisen välineenä – Nuori Kulttuuri Talks Jutajaisissa

    Teatteri nuorten vaikuttamisen välineenä – Nuori Kulttuuri Talks Jutajaisissa

    Nuorten järjestämä Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuus järjestetään osana Jutajaisia lauantaina 6.9. klo 15-16. Tilaisuudessa pureudutaan kulttuurin ja taiteen merkitykseen osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä.

    Keskustelutilaisuus pidetään Teatteri Säijen Leimut-ryhmän Matka Metuversumiin -näytelmän yhteydessä, jonka avulla laskeudutaan pohtimaan muun muassa teatteriharrastamisen vaikutuksia nuorten hyvinvointiin. 

    Matka Metuversumiin on humoristinen, vauhdikas ja absurdin ajankohtainen seikkailunäytelmä, jossa Metusta yhdellä sentillä tilattu viallinen banaanikotelo johdattaa veljekset Teron ja Jyrkin mielettömään pelastusoperaatioon. Halpatavaramaailman syövereissä he törmäävät erikoisiin ilmiöihin ja vielä erikoisempiin yrityksiin, joiden tavoitteet ovat joskus hämmentävän pieniä mutta vaikutuksiltaan suuria.

    Jutajaisten Talks-tuotantotiimi koostuu nuorista, jotka ovat suunnitteleet ja koostaneet sisällön keskustelutilaisuuteen. Keskustelua luotsaa Alida Uurtamo ja Topi Tuomikoski, jotka toimivat myös näyttelijöinä Matka Metuversumissa. Panelisteiksi on kutsuttu Miikka Keränen, Elli Myöhänen ja Jimi Pallari.

    Talks järjestetään Saarenkylän Nuorisoseuran talolla ja tilaisuuteen on vapaa pääsy. Keskustelua voi seurata myös etänä Nuorisoseurojen YouTube-kanavalta.

    Kokonaisuus on osa Lapin Nuorisoseurojen Hear Me Out -hanketta, jonka avulla mahdollisestaan nuorille erilaisia vaikuttamisen keinoja ja tutustutetaan heitä niihin.

  • Tarinatreeni yhdistää lasten musiikin, tarinan ja vanhemman kuntotreenin

    Tarinatreeni yhdistää lasten musiikin, tarinan ja vanhemman kuntotreenin

    Lastenteatteri Pikkirii ja Suomen Nuorisoseurat houkuttelevat perheet liikkeelle sunnuntaina 24. elokuuta Jyväskylän Keljonkankaalle, kun Nuorisoseurantalo Tapiolassa järjestetään iloinen ja sykettä nostattava Tarinatreenikonsertti Leijonaa mä metsästän.

    Tarinatreeni on uudenlainen, luovan liikkeen konsepti, jossa yhdistyvät satu, yhteisöllisyys ja fyysinen harjoittelu. Konsertti tarjoaa elämyksen niin lapselle kuin aikuiselle: taapero (suositusikä 1–5 vuotta) sukeltaa seikkailun maailmaan, kun taas vanhempi saa koko kehon treenin.

    Konsertin aikana kuullaan tuttuja lastenlauluja sekä uusia, raikkaita sovituksia. Tapahtuma on maksuton, mutta paikat tulee varata ennakkoon ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Jokaiselle osallistujalle tulee varata oma pääsylippu.

    • Tarinatreenikonsertti su 24.8.2025 klo 15:00–16:00
    • Nuorisoseurantalo Tapiola, Keljonkankaantie 10, Jyväskylä
    • Ilmoittaudu mukaan

    Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat ry:n Luovasti liikkuen -hankkeen, Jyväskylän seudun Nuorisoseura ry:n ja Lastenteatteri Pikkiriin kanssa.

    Tarinatreeni – liikuntaa sadun maailmassa

    Maaliskuussa 2024 käynnistynyt Luovasti liikkuen -hanke haastaa ajattelemaan liikkumista uudella tavalla. Tarinatreeni on yksi hankkeen innovatiivisista avauksista: se yhdistää liikuntahetken elämykselliseen satuun ja musiikkiin, ja mahdollistaa sekä lapsen leikin että aikuisen fyysisen harjoituksen samassa tilassa. Tarinatreeni tarjoaa uudenlaisen näkökulman siihen, kuinka lasten liikuntaa ja kulttuurihyvinvointia voidaan yhdistää perheystävälliseksi, saavutettavaksi ja iloa tuottavaksi toiminnaksi.

    Hankkeessa keskitytään kulttuurihyvinvoinnin, osallisuuden ja saavutettavuuden edistämiseen lasten ja nuorten harrastustoiminnassa. Kaikki toiminnot ovat yhdenvertaisesti saavutettavia ja niitä kehitetään jatkuvasti.

    Tarinatreenit jatkuvat Jyväskylässä lukuvuonna 2025–2026 osana kaupungin Liikuntaveturin ohjelmaa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.jyvaskyla.fi/liikunta/liikuntaveturi

    Lisätiedot

    Marja Pylkäs, projektipäällikko Luovasti liikkuen -hanke
    puh. 044 023 4401, marja.pylkas@nuorisoseurat.fi

  • Haku Nuoret Vaikuttajat kauden 25-27 ryhmään on auki

    Haku Nuoret Vaikuttajat kauden 25-27 ryhmään on auki

    Haemme eri puolilta Suomea 14-24-vuotiaita nuoria syyskuussa käynnistyvään valtakunnalliseen Nuoret vaikuttajat -toimintaan. Nuorissa vaikuttajissa nuoret pääsevät osallistumaan järjestövaikuttamiseen, tapahtumatuotantoon, taiteilijatapaamisiin, taiteellisiin projekteihin sekä tutustumaan omiin vahvuuksiin ja yritystoiminnan mahdollisuuksiin.

    Toiminta alkaa tänä syksynä ja jatkuu aina 31.5.2027 asti. Ryhmä tapaa eri puolilla Suomea noin viisi kertaa vuodessa viikonloppuisin. Toimintaan osallistuminen on täysin maksutonta.

    Nuoret vaikuttaja -toiminnassa vahvistetaan osallisuutta, kuulluksi tulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tällä kaudella painopisteenä on kulttuurilla vaikuttaminen, tapahtumien vaikuttamiskeinot ja yrittäjyys mahdollisuutena.

    Hae mukaan

    Jos sinua kiinnostaa vaikuttaminen niin Nuorisoseuroissa kuin muutoinkin, yhdessä tekeminen, tapahtumien tuottaminen, kulttuuriset keinot sekä omien mahdollisuuksien pohtiminen ja verkostoituminen samanhenkisten nuorten kanssa, hae mukaan toimintaan!

    Viimeinen hakupäivä on 8.9.2025.

    Nuorten vaikuttajien 2025-2027 aikataulu

    Pidätämme oikeudet muutoksiin.

    Vuosi 2025:

    • 12.-13.9.2025 Aloitustapaaminen, Lahti
    • 21.-22.11.2025 Vaikuttajan väylät kansalaisyhteiskunnassa, Lahti

    Vuosi 2026:

    • 16.-17.1.2026 Vaikuttamisen tapahtumatuotanto, Oulu
    • 14.-15.3.2026 Osallistava tapahtumatuotanto, Mikkeli
    • 5.-7.6.2026 Kansainvälinen vaikuttaminen, vaikuttava luonto, Lappi
    • 11.-12.9.2026 Vaikuttajat Euroopan kulttuuripääkaupungissa keskustelu, taiteellinen ulostulo, Oulu
    • 20.-21.11.2026 nuorten rooli valtuustossa, vaikuttaminen taiteen keinoin, Tampere

    Vuosi 2027

    • 22.-23.1.2027 Yrityskumppanuudet, yrityssparraajat ja dialogi, Helsinki
    • 13.-14.3.2027 Vaikutusten ja tulosten arviointi, yhteenveto ja vaikuttajien gaala, Jyväskylä
    • 22.5.2025 Etätapaaminen ja tulosten esittely

    Kontaktitapaamisten lisäksi ryhmä voi tavata etäyhteyksillä ja pitää yhteyttä sosiaalisen median kanavissa tapaamisten välillä.

    Lisätiedot

    Nuorten Vaikuttajien kotisivu

    Minna Pasi, suunnittelija, harrastaminen ja seuratoiminta
    minna.pasi@nuorisoseurat.fi, puh 040 566 0288

    Riina Kylmälahti, johtaja, harrastaminen
    riina.kylmalahti@nuorisoseurat.fi, puh 044 772 1609