Lappeenrannassa 12.–15.6. järjestettävään lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenoihin on ilmoittautunut lähes 400 tanssijaa eri puolilta Suomea. Tapahtuma kokoaa kansantanssiryhmät tanssimaan yhdessä ja viettämään iloista kesäkuista viikonvaihdetta Saimaan rannalle.
Kalenoiden keskiössä on yhdessä tekeminen ja kokeminen, joka näkyy parhaiten pääjuhlassa sunnuntaina 15.6. Juhlassa kymmenet eri kansantanssiryhmät tulevat yhteen esittämään tanssinopettajien Susanna Kivisen ja Maiju Laurilan koreografioiman yhteisohjelman. Teemana on tänä vuonna Saimaa ja siellä liikkuvat neljä venekuntaa: Sumuisten vesien retkikunta, Kesäisen auringon kalastelijat, Viileän veden veneilijät ja Järvirosvot.
Pääjuhlan lisäksi lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan työpajoihin, joissa tutustutaan taiteen eri lajeihin. Tarjolla on niin nukketeatteria, sirkusta, showtanssia kuin tunneilmaisuakin.
Kalenat tarjoaa myös yleisölle mahdollisuuden nauttia tapahtuman tunnelmasta. Kaikille avoimet avajaiset järjestetään torstaina 12.6. Satamatorilla, minkä lisäksi perjantai- ja lauantai-iltoina on kansantanssikonsertit Satamatorilla ja Lappeenranta-salilla. Pääjuhla on myös avoin yleisölle.
Tapahtuman toteuttamisesta vastaa Saimaan Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa.
Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino Saimaan Nuorisoseurat p. 040 537 2363, tuija-liisa.leino@nuorisoseurat.fi
Olen kotoisin pienestä kylästä, jossa nuorisoseuran talo oli ja on edelleen tapahtumien keskus. Kylän kuusijuhlat järjestettiin syyslukukauden päätteeksi aina nuorisoseuralla. Ekaluokkalaiselle sali tuntui maailman suurimmalta ja lava hurjan korkealta.
Ensimmäisen kerran minua kysyttiin mukaan näytelmään, kun olin kymmenen ikäinen. En varmaan olisi mennyt, jos ei olisi kysytty. Mukana oli yläasteikäisiä nuoria ja tuntui, että he olivat ainakin melkein aikuisia. Vaikka olinkin porukan nuorin, olin silti samalla viivalla. Hassua, koska koulussa kaveripiiri rakentui luontevasti samanikäisten luokkalaisten kesken.
Joonas esiintymässä ala-asteen joulujuhlassa vuonna 1994.
Koulun joulujuhlissa oli vain loisteputkivalot, mutta nyt käytettiin oikeita teatterivaloja. Niitä ei ollut käytetty pitkään aikaan ja kun valot olivat pitkään päällä, täytti näyttämön palaneen pölyn haju. Siihen hajuun liittyy vielä nykyäänkin jännitys: pian yleisö tulee. Pian saamme esittää näytelmän muille!
Toista nuorten ryhmää ei tullut, mutta minua kysyttiin mukaan aikuisten näytelmään kuiskaajaksi. Olin salaa hirveän ylpeä tehtävästäni, kun ohjaaja esitteli minut työryhmälle: “Joonas auttaa teitä, jos unohdatte replat!” Ajattele nyt: aikuiset luottavat minuun, että minä tiedän. Että minä osaan auttaa!
Ne muistot ovat kantaneet pitkälle.
Sieltä nuorisoseuran lavalta, teatterivalojen tuoksusta ja aikuisten luottamuksesta on alkanut polku, joka toi minut lopulta tähän. Nyt istun Suomen Nuorisoseurojen 1. varapuheenjohtajana. Tuntuu uskomattomalta olla mukana vaikuttamassa siihen, että yhä useampi lapsi ja nuori pääsisi kokemaan samanlaista yhteisöllisyyttä, löytämisen iloa ja itsensä ylittämistä kuin minä koin.
Ja ympyrä tuntuu sulkeutuvan tavalla, jota en lapsena olisi osannut edes kuvitella. Nyt on minun tyttäreni vuoro kokea nuorisoseuran taikaa. Hän on aktiivinen näytelmäharrastaja Ylihärmän nuorisoseurassa. Kuuntelen ylpeänä hänen juttujaan harjoituksista, rooleista ja kavereista. Näen hänessä sen saman kipinän, sen saman innostuksen, jonka itse koin vuosikymmeniä sitten. Se on jotain arvokasta, jotain, joka siirtyy sukupolvelta toiselle, jos sille vain annetaan mahdollisuus.
Joonas tyttärensä kanssa Pispalan Sottiisissa. Kuva Ville Kurki.
Nuorisoseurat ovat edelleen, ja ehkä jopa entistäkin tärkeämpiä paikkoja. Ne ovat turvasatamia, yhteisöjä, joissa saa olla oma itsensä, kokeilla ja oppia uutta. Ne ovat paikkoja, jotka innostavat, kasvattavat ja antavat eväitä elämään. Ne ovat niitä teatterivalojen tuoksuisia iltoja, joissa jännitys ja yhdessä tekemisen riemu täyttävät tilan juuri ennen esitystä.
Jotta nämä tarinat, nämä kokemukset ja nämä yhteisöt elävät ja voivat hyvin myös tulevaisuudessa, ne tarvitsevat tukeamme. Tarvitaan aikuisia, jotka mahdollistavat, ja tarvitaan resursseja toiminnan ylläpitämiseen.
Sinäkin voit olla mukana mahdollistamassa lasten ja nuorten unelmia, harrastuksia ja yhteisöllisyyttä.
Lahjoittamalla Nuorisoseuroille autat pitämään ovia auki – niitä samoja ovia, joista itsekin astuin sisään pikkupoikana, ja joista nyt tyttäreni astuu. Anna mahdollisuus uusille tarinoille, uusille teatterivalojen tuoksuisille muistoille.
Joonas Autio, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen 1. varapuheenjohtaja
Vuosi 2024 oli Nuorisoseuroille jälleen täynnä toimintaa, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Luvut puhuvat puolestaan: yli 27 000 henkilöä harrasti 920 eri harrastusryhmässä. Toiminnan mahdollisti 522 aktiivista nuorisoseuraa eri puolilla Suomea.
Myös tapahtumat vetivät väkeä. Paikallisiin ja valtakunnallisiin tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana yhteensä 662 483 henkilöä. Nuorten osuus kaikkeen toimintaan osallistuvista on vaikuttava: lähes 287 000 nuorta oli mukana nuorisoseuratoiminnassa.
Nuorisoseurojen selkäranka on vapaaehtoistyö. Vuonna 2024 talkootunteja kertyi huikeat 343 927 – määrä, joka kuvastaa yhteisöllisyyden voimaa ja omistautumista.
Lämmin kiitos jokaiselle vapaaehtoiselle ja nuorisoseuralaiselle, jotka tekevät tästä mahdollisen. Teidän panoksenne ansiosta Nuorisoseurat on elinvoimainen, turvallinen ja innostava paikka harrastaa, kasvaa ja kohdata.
Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät eli Ramppikuume kokosi jälleen nuoret teatterin harrastajat yhteen ympäri Suomen 25.–27.4.2025. Tapahtuma järjestettiin Paukkulan kampuksella Mikkelissä, ja se onnistui loistavasti tarjoten nuorille unohtumattomia kokemuksia yhdessä tekemisestä, oppimisesta ja esiintymisestä.
Paukkulan kampuksen inspiroiva ympäristö ja upeat puitteet loivat täydellisen näyttämön viikonlopun aikana syntyneille kohtaamisille, esityksille ja työpajoille. Ramppikuume vahvisti jälleen asemaansa tärkeänä nuorten teatterintekijöiden kohtaamispaikkana – paikkana, jossa luovuus, intohimo ja yhteisöllisyys pääsevät kukoistamaan.
Tapahtuman järjesti Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan, Mikkelin kaupungin ja Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa. Yhteistyön ansiosta Ramppikuume tarjosi osallistujilleen korkeatasoista ohjelmaa ja mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan sekä verkostoitua muiden teatterinharrastajien kanssa.
”Oli upeaa nähdä, kuinka nuorten teatterintekijöiden into ja lahjakkuus täyttivät Paukkulan kampuksen. Jatkamme yhteistyökumppaneiden kanssa ilolla tapahtuman kehittämistä Mikkelissä” iloitsee Suomen Nuorisoseurojen teatteritapahtumien johtaja Pasi Saarinen.
Ramppipystin ja 1000 euron stipendin voitti alun perin Tampereen yhtenäiskoulun teatteridiplomiryhmänä syntynyt TOVE, joka kertoi taiteilija Tove Janssonin elämästä ja hänen luomistaan muumeista. Esityksen käsikirjoitti, ohjasi, sekä pääroolin esitti Iita Ojala.
Kuva: Elian Seppälä
Kunniakirjat
Fikkarimiehet E. Hyyryläinen ja S. Ritala Esityksen ulkoisen uhan näyttämöllistämisestä Teatteri Armo
Antti Tuominen Ohjaajantyöstä Teatteri Armo
Heli Lipponen ja Kiira Karvonen Oivaltavasta näytelmätekstistä Kaaoskansa, Asiasta kukkaruukkuun
TaukoTeatteri, Shah mat Lavastuksesta ja visuaalisuudesta
Sara Siitonen Vaikuttavasta riekontappamisesta Kittilän Nuorisoteatteri
Elena Palmu Tarkasta näyttelijäntyöstä ja paikkauksesta Asiasta kukkaruukkuun sekä Shah mat
Kalle Jauhojärvi Maskeeraus ja roolityö Kittilän Nuorisoteatteri
Tilma Torvinen Koreografiasta Tove
Emma Vaarala Valovoimaisesta roolityöstä Kittilän Nuorisoteatteri
Emma Kanninen Juonen kuljetuksesta ja kannattelusta Koska kukaan ei näe
Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden teatteriteko -palkinnon. Vuodesta 1948 alkaen jaettu palkinto voidaan myöntää yksittäiselle esitykselle, teatteriseuralle, pitkäjänteiselle prosessille tai uuden vaikka toimintaryhmän perustamiselle. Tunnustuksen saaja saa vuoden ajaksi haltuunsa pronssinen Esko-patsaan, kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämän kunnianosoituksen Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskolle.
Vuoden 2024 teatteriteko oli teko, joka ei ainoastaan onnistunut – vaan pelasti kokonaisen kesän. Se oli teko, jossa kahden hyvin erilaisen yleisöpohjan teatteritoimijat yhdistivät voimansa ensimmäistä kertaa ja loivat esityksen, joka sai yleisöt liikkeelle säässä kuin säässä. Lähes kaikki esitykset myytiin loppuun, ja teatterin ilo näkyi sekä näyttämöllä että katsomossa.
-Palkittava teko toi yhteen eri sukupolvia, palautti paikallisen kesäteatterin loiston ja teki sen tavalla, joka oli näyttävä, rohkea ja yhteisöllinen. Se synnytti ilmiön, jonka vaikutus näkyy pitkään Rovaniemen kulttuurielämässä, avaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen valinnan perusteluita.
Vuoden teatteriteko 2024 myönnettiin valtakunnallisilla nuorisoteatteripäivillä Ramppikuumeessa Mikkelissä lauantaina 26.4. Palkinnon jakoivat Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen ja hallituksen varapuheenjohtaja Joonas Autio.
Vuoden 2024 Vuoden teatteriteko-palkinto myönnettiin Lapin ylioppilasteatterille Konttisen kesäteatterin kanssa yhteisesti tuotetusta Peppi Pitkätossu-tuotannosta.
Peppi Pitkätossu ei ollut vain kesän kohokohta – se oli konkreettinen osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun paikalliset toimijat uskaltavat yhdistää voimansa, rikkoa rajoja ja tarttua hetkeen.
Toimitko Nuorisoseuran sihteerinä, somevastaavana, seurantalon talkoolaisena tai vapaaehtoisena ohjaajana? Kartoitamme vapaaehtoistoiminnan tilaa Nuorisoseuroissa – vastaa kyselyyn!
Vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja kehittäminen on yksi järjestön tehtävistä. Kehitystyö lähtee liikkeelle nyt toteutettavalla vapaaehtoistoiminnan tilaa ja vapaaehtoisina toimivien kehittämisajatuksia kartoittavalla kyselyllä.
Kyselyn kautta saamme vertailuaineistoa vuoden 2018 laajaan vapaaehtoistoimintaa nuorisoseurajärjestössä kartoittaneeseen selvitykseen sekä tietoa kehityskuluista ja tukitarpeista tässä ajassa.
Verkkokyselyyn pyydämme vastauksia eri tehtävissä toimivilta vapaaehtoisilta – olit sitten seurasi kuski, siivoaja, ohjaaja tai luottamushenkilö – toivomme juuri sinun tarttuvan tähän.
Erkki Henriksson on palkittu Vuoden Hermanni -tunnustuksella lauantaina 12.4. valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Suomen Nuorisoseurat jakaa tunnustuksen henkilölle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin.
Yli 50 vuotta nuorisoseuratoiminnassa mukana olleena Erkin panos erityisesti Klaukkalan Nuorisoseurassa on merkittävä. Hän on ahkeralla vapaaehtoistyöllään saanut aikoinaan seuran harrastus- ja tapahtumatoiminnan nousuun ja toiminut pariin otteeseen puheenjohtajana. Nykyisin hän tukee seuran uusia aktiiveja, toimii toiminnantarkastajana sekä kuuluu senioriklubiin.
Vuosien varrella Erkki on toiminut myös Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa, puheenjohtajana Hämeen Nuorisoseuran Liiton puheenjohtajana sekä aktiivina Kalevan Nuorten Uudenmaan piirissä ja Nuorisoseurojen Uudenmaan liitossa.
Aktiivisesta työstään Nuorisoseurojen eteen Erkki on aiemmin palkittu Nuorisoseurojen kultaisella ansiomerkillä ja hän on Klaukkalan Nuorisoseuran Kunniajäsen.
”Erkki saapuu aina kutsuttaessa paikalle ja häneltä saa apua etenkin seuran virallisissa asioissa. Hän näyttää omalla esimerkillään, kuinka ylisukupolvinen järjestötyö parhaillaan toimii; ei seisomalla nuorten ideoiden edessä, vaan tukien ja toimien taustajoukkoina”, Klaukkalan Nuorisoseurasta kuvaillaan.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Nuori Kulttuuri Digistage 2025 on nyt auki kaikille katsottavaksi! Digistage on valtakunnallinen, virtuaalinen esiintymislava, joka tarjoaa 13–29-vuotiaille nuorille taiteilijoille mahdollisuuden tuoda teoksensa suuren yleisön eteen.
Tänä vuonna Digistageen on osallistunut nuoria eri puolilta Suomea, ja verkkoalustalle on kertynyt inspiroiva kokoelma lähes sadasta esityksestä ja yli 500 esiintyjästä. Videot heijastavat nuorten taiteellista intohimoa, rohkeutta ja omaperäisyyttä.
Kokonaisuudessa pääsee kurkistamaan nuorten taideharrastamisen maailmaan – mukana on esityksiä Enontekiöstä Raaseporiin, Porista Joensuuhun ja Sotkamosta Laihialle. Digistage kannustaa nuoria luovuuteen ja antaa heille tilan kehittyä taiteilijoina turvallisessa, kannustavassa ympäristössä.
Yleisön äänet ratkaisevat – tykkäyksillä ja kommenteilla on merkitystä
Digistagessa yleisöllä on tärkeä rooli: tykkäyksillä ja kommenteilla voi kannustaa nuoria taiteilijoita jatkamaan harrastustaan ja kehittämään osaamistaan. Yleisön suosikit palkitaan rahallisilla stipendeillä, jotka auttavat nuoria viemään taideharrastustaan eteenpäin.
Eniten tykkäyksiä saanut teos: 2000 euron stipendi
Toiseksi eniten tykkäyksiä saanut teos: 1000 euron stipendi
Kolmanneksi eniten tykkäyksiä saanut teos: 500 euron stipendi
Kirjoita vähintään 80 merkin perustelu, miksi juuri tämä teos teki vaikutuksen.
Lähetä äänesi.
Äänestysaika jatkuu 4.5.2025 saakka. Voittajat julkistetaan Nuori Kulttuuri LIVE -tapahtumassa 17.5.2025.
Digistage on myös oman taiteen kehittämisen paikka
Digistage tarjoaa nuorille mahdollisuuden kehittää omaa taiteellista ilmaisuaan sekä ammattilaisten että yleisön palautteen avulla. Jokainen osallistuja saa kirjallisen palautteen taiteen ammattilaiselta, ja lisäksi yleisön jättämät kommentit kootaan yhteen Digistagen päätyttyä ja toimitetaan esiintyjille. Vuonna 2024 yleisöltä saatiin yli 1800 kommenttia – arvokkaita näkökulmia, jotka auttavat nuorta taiteilijaa näkemään oman teoksensa uudessa valossa.
Nuorisoseuroissa haluamme, että jokainen voi tuntea ylpeyttä harrastamisestaan, sillä jokainen harrastus on samanarvoinen ja yhtä tärkeä. Sen kunniaksi olemme työstämässä kampanjaa harrastamisylpeyteen liittyen yhdessä nuorten viestintätoimikunnan kanssa.
Tällä hetkellä keräämme kokemuksia harrastamisylpeydestä. Harrastamisylpeys on se tunne, kun olet onnellinen tai tyytyväinen harrastamisestasi. Sen tuntee esimerkiksi, kun koreagrafia menee nappiin, joku kehuu itse tekemääsi vaatetta tai muistat kaikki vuorosanat ulkoa.
Tampereella tanssitaan ja juhlitaan suomalaista kansanperinnettä, kun ensimmäistä kertaa järjestettävä kansantanssifestivaali TRADI valtaa kaupungin tanssin riemulla, ainutlaatuisilla esityksillä ja yhteisöllisellä tunnelmalla yli 600 esiintyjän voimin.
Festivaaliohjelma tarjoaa koko viikonlopun aikana elämyksiä kaiken ikäisille. Tapahtuma käynnistyy perjantaina Sampolan auditoriossa Tanhujalostamo-seminaarilla, jonka teemana on Kansantaide ja tekoäly. Ohjelma jatkuu Ilmasta tehtyjä-tanssiteoksella, joka on koreografi Maiju Laurilan tulkinta Samuli Putron musiikista. Illan päätteeksi kuullaan Iles-Lajunen-Rauhala-Volanto-kollektiivin tunnelmallinen Tanssilauluja-konsertti Yo-teatterin tiloissa. Lauantai-illan Tradijameissa Tampere-talon Sorsapuistosalissa Katajan paritanssijamit, Polenta-yhtye ja harmonikkavirtuoosi Antti Paalanen kutsuvat yleisön mukaan tanssimaan.
Festivaalin ytimessä on Tanssimylly-katselmus, jossa 44 aikuisten ja nuorten kansantanssiryhmää esittää osaamistaan ja saa palautetta esityksistään. Katselmuskonsertteja järjestetään koko viikonlopun ajan Sampolassa ja Hällä-näyttämöllä. Sunnuntaina TRADI huipentuu päätöskonserttiin, jossa yleisö pääsee nauttimaan uusista tanssiteoksista sekä Tanssimyllyn tulosten julkistamisesta.
