Kategoria: Nuorisotyö

  • Moka on lahja, mutta miksi siitä on niin vaikea puhua?

    Moka on lahja, mutta miksi siitä on niin vaikea puhua?

    “Nelonen on jumbo. Mokasit!” Näin ivasi miesääni 90-luvun Brainbash-hittipelissä viimeiseksi jääneelle pelaajalle. Erityisesti tuo “mokasit!” on monelle tuttu ja saattaa edelleen soida korvissa, kun arjessa sattuu mokailemaan.

    Usein mokille osataan aikuisena jo nauraa, mutta aina se ei välttämättä ole niin helppoa. Lapsuudessa ja nuoruudessa saadut kommentit, naljailut ja jopa hyväntahtoiset huomautukset saattavat johtaa alakuloisuuteen, syyllisyyteen, häpeään ja itseluottamuksen murenemiseen.

    Tätä vastaan Luovasti liikkuen -hanke on aloittanut Moka on lahja –kampanjan, jonka ideana on tehdä mokailusta helposti lähestyttävämpi aihe keskustella. Ydinajatuksena on, että moka on oppimisen hetki. Se ei ole seiniä pystyyn nostava pysähdys, vaan askel, joka vie eteenpäin. Joskus vähän sivuun, mutta silloinhan sitä voisi kutsua tanssiksi.

    Sosiaalisessa mediassa ja keskisuomalaisilla nuorisoseuroilla toteutettava kampanja kannustaa lapsia ja nuoria suhtautumaan mokaan luonnollisena osana elämää. Tavoitteena on:

    • vähentää mokaamiseen liittyvää häpeää
    • vahvistaa rohkeutta kokeilla ja yrittää
    • lisätä yhdessä nauramista ja kannustamista
    • tehdä mokaamisesta helpompi keskustelunaihe niin kouluissa, harrastuksissa kuin nuorisotiloissa
    • hyödyntää liikettä ja kehollisuutta mokaamisen käsittelyssä, jotta jännitystä ja häpeää voidaan purkaa turvallisesti.

    Mitä kampanjassa on tehty tähän mennessä?

    Tähän mennessä kampanja on tuonut nuorisoseurojen saleihin seuraavanlaisia toimintoja:

    • Mokabingon, jossa lapset ja nuoret tunnistavat arkisia ja hauskoja mokia.
    • Reaktiopelin, jossa moka tapahtuu kaikille jossain vaiheessa.
    • Mokapöllö-rintamerkkipajan, jossa jokainen sai tehdä itselleen rintamerkin muistuttamaan siitä, että kaikki mokaavat.
    • Mokapilven, johon kirjoitettiin tai piirrettiin omia mokia ja huomattiin, että niitä on kaikilla ja usein samanlaisista tilanteista.

    Esimerkiksi Keljon Tapiolassa järjestettiin viidensien luokkien ryhmäytyspäivät, joihin osallistui yli 40 oppilasta päivittäin kolmen päivän ajan. Vaikka ryhmät olivat suuria, tunnelma pysyi lämpimänä ja rentona: naurua, heittäytymistä, mokia ja myös toivottua yhteishenkeä syntyi erilaisten leikkien kautta, joissa mokaaminen kuului väistämättä asiaan.

    Mokabingossa tuli vastaan arkisia mokia.

    Moka on lahja jaa se kuuluu kaikille!

    Moka on lahja -kampanja ei ole vain yksittäisiä leikkejä tai työpajoja, vaan ennen kaikkea asennemuutos. Sen avulla voidaan luoda ilmapiiriä, jossa moka ei pysäytä vaan vie eteenpäin.

    On äärimmäisen tärkeää nuorten kanssa työskentelevänä osoittaa, että moka on itseasiassa lahja. Kun mokaamista lähestyy huumorilla ja turvallisesti, nuoret lähtevät rohkeasti mukaan. Yhdessä nauraminen vähentää häpeää ja rakentaa yhteisöllisyyttä.

    Aikuisen on hyvä kysyä myös itseltään: Uskallanko tuoda omat mokani esille? Mokaaminen on luonnollista kaiken ikäisille: aikuisuudessakaan ei odota täydellinen osaaminen, mutta minkäikäisenä tahansa mokasta on mahdollisuus oppia.

    Lue lisää

    Mokaamisesta juteltiin myös Vastaliike -kulttuurihyvinvoinnilla syrjäytymistä vastaan -podcastissa. Kuuntele jakso Spotifyssa.

    Artikkelin kirjoittaja on Mimmu Pietilä, Luovasti liikkuen –hankkeen harjoittelija ja Helsingin Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelija, mutta myös nuorisotyötä tekevä liikunta-alan ammattilainen, valmentaja, lyhytterapeutti sekä mokailijaksi identifiotuva projekti-innostuja.

  • Nuoret tuottivat Nuori Kulttuuri Talksin Tanskan Resonans -keskustelufestivaaleille

    Nuoret tuottivat Nuori Kulttuuri Talksin Tanskan Resonans -keskustelufestivaaleille

    Nuorten toteuttama Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuus rantautui elokuun lopussa Tanskaan Resonans -keskustelufestivaaleille. Paikallisen Oure Kansanopiston järjestämä festivaali keräsi yli 700 kävijää kuuntelemaan aiheita muun muassa kestävästä kehityksestä, kulttuurin ja taiteen merkityksestä konfliktien ratkaisussa sekä lastenkirjallisuuden merkityksestä tanskalaisille.

    Nuori Kulttuuri Talksin aiheena oli nuoret ja vaikuttaminen, ja sen tuottivat Mirka Huhtelin, Meri Luovanen, Anni Partanen, Jasmin Salmi, Kathrine Ulich ja Jinbo Wan käyttäen erätaukomenetelmää.

    Keskustelu oli tapahtuman ainoa ohjelma, jossa nuoret pääsivät itse keskustelemaan heitä koskettavasta aiheestaan, joka inspiroi monia kuuntelijoita ottamaan erätaukomenetelmän käyttöön omassa organisaatiossaan.

    ”Talksimme aikana yleisöstä pystyi aistimaan sen, miten he tykkäsivät kuunnella nuorten ajatuksia ja he selkeästi viihtyivät”, tiimin jäsen kommentoi.

    Nuori Kulttuuri Talksin järjestäminen oli osa opintomatkaa, joka koostui tutustumisesta Resonans -festivaalin tuotantoon, vierailusta Odensen katuteatterifestivaaleille sekä tutustumisesta Ouren Kansanopiston opiskelijoiden ja opettajien arkeen. Ouressa voi opiskella esimerkiksi seikkailulajeja, keramiikkaa, musiikkia, tennistä, tanssia ja purjehdusta.

    ”Mukana matkalla ollut Nuori Taiteen kulttuurisen nuorisotyön tuottaja Anni Rupponen ideoi ja suunnitteli nuorten kanssa Talksin lisäksi aamunavauksen Suomesta, joka herätti paljon keskustelua opiskelijoissa ja opettajissa. Luonnon läsnäolo ja sauna tekivät vaikutuksen”, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme kertoo kokemuksestaan.

    Ryhmä havaitsi, että elämän tutkiminen ja oppiminen Ouren kansanopiston tiiviissä yhteisössä näyttää tuovan jäsenten elämään paljon iloa, uusia oivalluksia ja elinikäisiä ystävyyksiä.

    Suomen Nuorisoseurojen organisoimat opintomatkat mahdollistaa Erasmus+. Ne antavat uudenlaisia tulokulmia niin ammattilaisille kuin harrastajillekin kulttuuri- ja taideharrastamisen sekä kulttuurisen nuorisotyön parissa.

  • Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto mikkeliläiselle Vekkuliteatterille

    Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto mikkeliläiselle Vekkuliteatterille

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Vekkuliteatteri ry:lle. Palkinto annetaan tunnustuksena merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä lasten ja nuorten kulttuurisen harrastamisen edistämiseksi.

    Mikkeliläinen Vekkuliteatteri täyttää vuonna 2025 kunnioitettavat 40 vuotta ja on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut lasten ja nuorten harrastajateatteri. Vuosittain teatterin toimintaan osallistuu 30–50 nuorta, ja vuosikymmenten aikana sen riveissä on kasvanut jo lähes tuhat lasta ja nuorta. Teatteri toimii yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus Vekkulan ja Mikkelin kansalaisopiston kanssa tarjoten taiteen perusopetuksen mukaista koulutusta.

    Vekkuliteatterin vaikutus ulottuu yksittäisten harrastajien kokemuksista koko Etelä-Savon alueelle. Teatteri on ollut tärkeä kulttuurikasvattaja ja turvallinen kasvuympäristö useille sukupolville. Moni sen entinen harrastaja on päätynyt myös taiteen ammattilaiseksi. Toiminta vahvistaa itsetuntoa, luottamusta omiin kykyihin sekä yhteisöllisyyttä – arvoja, jotka ovat keskeisiä kulttuurisessa nuorisotyössä.

    Teatterin pitkäaikainen ohjaaja ja perustajajäsen Tarja Pyhähuhta, joka toimii edelleen yhdistyksen puheenjohtajana, on ollut keskeinen hahmo maakunnan kulttuurisen nuorisotyön kentällä. Hänen ohjauksessaan teatteri on kehittynyt aidosti lasten ja nuorten näköiseksi yhteisöksi, jossa opitaan ilmaisemaan itseään ja toimimaan yhdessä.

    Vekkuliteatteri on tehnyt laajaa yhteistyötä myös muiden oppilaitosten ja alan ammattilaisten kanssa, mahdollistaen kokonaisvaltaisen oppimisen kokemuksen lavastuksesta ja puvustuksesta musiikkiin ja näyttämöilmaisuun. Opetukseen osallistuu lapsia ja nuoria myös lähikunnista, kuten Mäntyharjusta, Haukivuorelta, Pertunmaalta, Hirvensalmelta ja Kangasniemeltä.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.

  • Tarve uusille nuorten tapahtumille? Ota Dynamo haltuun! 

    Tarve uusille nuorten tapahtumille? Ota Dynamo haltuun! 

    Suomen Nuorisoseurat tarjoaa neljän kerran ilmaisen osallistavan tapahtumatuotannon koulutuksen nuorten kanssa työskenteleville. Koulutuksessa otetaan haltuun Dynamo-malli, jonka avulla nuoret pääsevät luomaan omannäköisen, uuden tapahtuman paikkakunnalleen.

    Dynamo on monivaiheinen prosessi, jossa kulkevat rinnakkain tapahtuman tuotanto sekä ryhmän ohjaaminen. Kaiken keskellä ovat nuoret, jotka ovat aktiivisia tekijöitä ja päättäjiä oman tapahtumansa tekemisessä. Mallin tehtävät johdattavat askel askeleelta tapahtumatuotannon prosessin läpi samalla, kun ohjaaja pitää huolta ryhmästä hankkimalla sille tietoa päätöksenteon tueksi ja varmistamalla, että kaikkien äänet tulevat kuulluiksi.

    Dynamo-mallin kehittämiseen on kolmen vuoden aikana osallistunut yli sata nuorta sekä useita nuorisotyön ja kulttuurialan ammattilaisia.

    Avoin verkkokoulutus nuorten kanssa työskenteleville

    Neljästä webinaarista koostuvassa koulutuksessa käydään läpi Dynamo-mallin kulmakivet. Koulutuksen jälkeen tiedät, miten lähteä liikkeelle tehtävien kanssa ja osaat ottaa haltuun osallistavan ryhmäprosessin kannalta tärkeimmät onnistumisen elementit. Lisäksi pääset syventymään tämän hetken nuorisokulttuurin ilmiöihin. 

    Maksuton koulutus on suunnattu kaikille nuorten kanssa työskentelevillä tai aiheesta kiinnostuneille. Webinaarit muodostavat kokonaisuuden, joten kannustamme kuluttamaan koko sarjan. 

    Aikataulu: 

    • 10.4. klo 13–15 Dynamo-malli osallistavaan tapahtumatuotantoon tutuksi 
    • 24.4. klo 13–15 Tapahtumatuotannon sparraus  
    • 8.5. klo 13–15 Nuorisokulttuurin ilmiöt
    • 22.5. klo 13–15 Valmistautuminen Dynamo-tuottajaryhmän ohjaamiseen 

    Kouluttajina toimivat Suomen Nuorisoseurojen työntekijät Nazia Asif, Julius Piironen ja Marika Rämänen. Lisäksi linjoilla nähdään ja kuullaan joka kerta vierailijoita.  

    Lisätiedot

    Nazia Asif, projektipäällikkö, Nuorten Dynamo – Osallistavaa tapahtumatuotantoa Etelä-Savossa (ESR+)
    nazia.asif@nuorisoseurat.fi, puh. 044 491 4943

  • Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseurojen ytimessä  

    Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseurojen ytimessä  

    Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään tänä vuonna 7.-13.10. Viikon aikana nostetaan esiin nuorisotyötä eri puolilla Suomea sekä kasvatetaan sen arvostusta. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi

    Kulttuurisessa nuorisotyössä nuoren luovuus saa loistaa 

    Nuorisoseurat on Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Kulttuurinen nuorisotyö on taiteen ja kulttuurin voimin tehtävää nuorisotyötä. Siinä taide ja kulttuuri toimivat työkaluina, joiden avulla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa.  

    Kulttuurisessa nuorisotyössä nuorten oma luovuus ja taiteen tekeminen on keskeisessä osassa. Sen avulla nuori oppii kriittistä ajattelua, sosiaalisia taitoja ja osallistuu aktiivisesti maailmankuvansa rakentamiseen. Kulttuuri ja taide ovat myös loistavia keinoja käsitellä tunteita ja ajatuksia, jotka eivät muuten pääse esiin.  

    ”Kulttuurisen nuorisotyön kautta nuoret pääsevät tuomaan esillä omaa osaamistaan sekä pohdintaa elämästä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, minkä avulla voidaan luoda merkityksellistä tulevaisuutta itselle ja toisille”, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme avaa. 

    Kulttuurisen nuorisotyön monipuolisuus näkyy Nuorisoseuroissa  

    Nuorisoseuroissa kulttuurista nuorisotyötä tehdään laajasti eri muodoissa. Selkeimmin se näkyy nuorten viikoittaisissa kulttuuriharrastuksissa tanssin, teatterin, musiikin ja kuvataiteen parissa. Näkyvässä osassa ovat myös nuorten tuottamat kulttuuritapahtumat kuten Nuori Kulttuuri Talks, Nuori Kulttuuri Festivaali ja Nuorten Dynamo -tapahtumat. Vuoden aikana nuorille tarjotaan myös useita mahdollisuuksia tuoda omaa osaamistaan esille mm. tanssi- ja teatterikatselmuksissa. 

    Nuorten kulttuuri- ja taideprojekteja mahdollistetaan myös hanketyön kautta. Esimerkiksi Livohkassa pohjoiskarjalaiset nuoret rakentavat omia pelejä, Seikkailun Mestareissa opetellaan roolipelaamisen taitoja ja Kulttuurituulahduksia on tuonut monipuolisesti erilaisia kulttuuritapahtumia eri puolille Keski-Suomea. 

    ”Nuorisoseuroissa tehtävän kulttuurin nuorisotyön avulla nuoret ovat päässeet harrastajista ohjaajiksi, osasta on tullut kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia, toiset ovat löytäneet nuorisoseuroista pysyvän yhteisön harrastamisen jatkamiseen ja monet ovat sanoneet, että elämästä on tullut merkityksellisempää tämän avulla. Nuoret ovat myös kokeneet voivansa vaikuttaa ja vaikuttua kulttuurisen nuorisotyön kautta”, Hurme kertoo. 

    Tarinoita Harrastamisen Takaa -dokumentti syventyy taiteilijoiden ajatusmaailmaan ja tunne-elämään. Miksi teet taidetta? Miten taide on auttanut sinua? Näihin kysymyksiin saadaan vastaus kymmenen taiteilijan eriävistä tarinoista kahdeksan jakson aikana.

  • Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen järjestöissä luo kokonaisvaltaista hyvinvointia edullisesti  

    Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen järjestöissä luo kokonaisvaltaista hyvinvointia edullisesti  

    Suomessa järjestöillä on merkittävä rooli paikallisesti toteutettavasta kulttuuri- ja nuorisotoiminnasta: ne mahdollistavat kaikenikäisille osallistumisen oppimiseen ja yhteisössä toimimiseen kulttuuriharrastuksen kautta. Kehysriihessä (julkisen talouden suunnitelma 2025 – 2028) linjatut leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kirjatut sopeutusesitykset uhkaavat tätä laajaa ja vireää toimintaa.   

    Järjestöjen toteuttama kulttuuriharrastus tavoittaa suuret joukot. Esimerkiksi Suomen Nuorisoseurojen, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton ja Suomen kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistyksissä harrastaa vuositasolla miltei 110 00 henkilöä. 

    Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Tuoreen, valtakunnallisesti toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen ensimmäiset tulokset osoittavat, että erityisesti kulttuurin harrastamisen sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät vaikutukset ovat laajat ja erinomaiset. Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimismyönteisyyttä ja hyvinvointia sekä tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset kannattelevat yksilöä varsinkin kriisiaikoina.  

    Yksinäisyys lisääntyi korona-aikana. Yksinäisyyden terveyshaitat ja niistä syntyvät kulut on todettu tutkitusti. Nyt onkin erityisen huono hetki leikata toiminnasta, joka tarjoaa yhteisön ja vähentää yksinäisyyttä.  

    Järjestöjen toteuttaman kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.  

    Vetoamme, kohtuullistakaa OKM:n hallinnonalan – ml. Taiteen edistämiskeskuksen – järjestöjen valtionavustusten leikkauksia. Järjestöjen toteuttama kulttuuri- ja nuorisotoiminta tuottaa kustannustehokkaasti hyötyjä, joita ei ole varaa menettää.  

    Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Suomen Puhallinorkesteriliitto   

    Lisätiedot 

    Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi  
    anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180 

  • Hallituksen leikkaukset uhkaavat nuorisoseuratoimintaa ja nuorten hyvinvointia

    Hallituksen leikkaukset uhkaavat nuorisoseuratoimintaa ja nuorten hyvinvointia

    Hallitus suunnittelee historiallisia leikkauksia nuorisoalan rahoitukseen samalla, kun uutiset syntyvyyden romahtamisesta, nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja työelämän pattitilanteesta ovat arkipäivää.  

    Nuorisotyö on pieni ala, joka kannattelee harteillaan tulevien sukupolvien hyvinvointia ja työkykyä. Kun nuorten tilanne huononee, huononee samalla koko yhteiskunta. Esimerkiksi osaamistasolla, syntyvyydellä, verotuotoilla, sotekuluilla, demokratialla, rikollisuudella ja työllisyydellä on suora yhteys nuorten hyvinvointiin. 

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Nuorisojärjestöiltä leikkaaminen lisäisi nuorten eriarvoisuutta, syventäisi pahoinvointia ja heikentäisi nuorten sitoutumista yhteisöihin. Suurin vaikutus leikkauksilla on pienten paikkakuntien ja haja-asutusseutujen nuoriin.  

    Nuorisoseuratoiminnassa lähdetään liikkeelle nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja tarjotaan matalan kynnyksen harrastus -ja järjestötoimintaa. Paikallinen toiminta on kustannustehokasta, koska työtä tekee suuri joukko vapaaehtoisia. Heidän tukenaan on pieni, mutta pippurinen joukko nuoriso- ja kulttuurityön ammattilaisia.  

    ”Nuorena harrastajana nuorisoseuratoiminta on ollut minulle äärimmäisen merkityksellistä. Olen tutustunut ihmisiin eri puolilta Suomea eli aikuisten kielellä ”luonut verkostoja”, saanut harrastaa ja ohjata itselleni mieluisissa harrastuksissa sekä kokeillut siipiäni erilaisissa luottamustehtävissä”, kertoo eräs nuori nuorisoseuralainen.  

    ”Etenkin elämän suurissa käännekohdissa, kun olen siirtynyt yläkouluun ja sieltä myöhemmin lukioon, jossa koulussa solmitut kaverisuhteet ja tuttu opiskeluympäristö ovat muuttuneet, on harrastuspaikka, -kaverit ja ohjaajat luoneet pysyvyyttä ja rutiinia omaan arkeeni. Nuorisoseuratoiminta on ollut minulle paikka, jossa saan olla oma itseni, tuoda omaa luovuuttani esiin sekä yrittää, epäonnistua, kokeilla uudelleen ja onnistua turvallisessa ilmapiirissä”, kertoo toinen. 

    Nuoriin satsaamisesta hyötyvät siis kaikki – ja heiltä leikkaamisesta kärsii koko yhteiskunta ja sen tulevaisuus. 

    Allianssin Nuorilta ei saa leikata –kampanja näkyy Nuorisoseurojen somekanavissa 8.–14.4. Kampanjan tavoitteena on estää nuoriin ja nuorisoalaan kaavaillut leikkaukset. 

    Lisätiedot 

    Annina Laaksonen, pääsihteeri 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
    puh. 040 726 7450 

    Selvitys: Nuorisotyöstä leikkaaminen lisäisi nuorten yksinäisyyttä ja vähentäisi kavereiden kohtaamista

    Kysely: Joka kolmas nuori arvioi, että ilman nuorisotyötä heillä ei olisi elämässään merkityksellisiä aikuisia

    Kysely: Hallituksen leikkaussuunnitelmat eriarvoistaisivat nuorten harrastamista ja vaikutusmahdollisuuksia

  • Uskon iloon – Sinikka Haapasen ajatuksia nuorisotyöstä

    Uskon iloon – Sinikka Haapasen ajatuksia nuorisotyöstä

    Tällä viikolla vietettävän Nuorisotyön viikon kunniaksi jaamme Sinikka “Sinttu” Haapasen tekstin nuorisotyön merkityksestä. 

    Haapanen toimi nuorisotyön erilaisissa tehtävissä lähes 50 vuotta vuodesta 1967 vuoteen 2015. Pisimmän työuransa hän teki Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa, jossa hän toimi vuosien aikana niin nuorisosihteerin, aluepäällikön kuin kulttuurisihteerin ja kulttuurisuunnittelijan tehtävissä. 

    Haapanen on ollut tiiviisti mukana kulttuurisen nuorisotyön kehittämisessä ja tuotti aikanaan mm. Helsingin Taiteiden yötä. Hänellä on myös nuorisoseuratausta ja hän on Suomen Nuoriso-opiston alumni.

    “Merkityksellistä työssäni oli tarkastella nuorisotyötä paitsi hyvien jo koettujen toimintojen kautta, myös muuttuvan ajan ja nuorten elämän lähtökohdista.

    Merkityksellisyys muodostui ihmisen kohtaamisen taidoista. Kyvystä nähdä ihmisessä (niin nuoressa kuin nuorisotyöntekijässä) hänessä elävä ja kasvava potentiaali. Silloin kun rakastaa sitä mitä tekee, elinvoima vahvistuu ja ihminen toimii sekä tietoisesti että intuitiivisesti. 

    Hallinnollisesta tulokulmasta merkitykselliseksi muodostui luovuuden monipuolinen käyttö. Se näkyi niin kulttuurisen nuorisotyön pedagogisessa ja tuotannollisessa kehittämisessä, johtamisessa, uusien toimintakonseptien luomisessa kuin moniammatillisessa työotteessa mm. kulttuuritoimen ja koulujen kanssa. 

    Kulttuurisen nuorisotyön kehittäminen 

    Siirtyessäni Helsingin kaupungille tunnistin, kuinka tärkeää on tehdä luovuuteen ja kulttuuriin liittyvää työtä ”kivikatukaupungissa”. Tunnistaa jotain siitä, mitä on olla nuori. Nuoret ansaitsevat parhaan mahdollisen kohdatuksi tulemisen ja sisällön toiminnalleen. 

    Loimme kulttuurisesta nuorisotyöstä käsitteen, kehitimme sille viitekehyksen ja loimme Ihminen edellä -strategiat. 

    Olimme nuoria kuunnellen tulleet tietoiseksi siitä, että Helsingin Nuorisotaloverkostoon tulee saada myös kulttuurisesti profiloituneita nuorisotaloja. Syntyi Nuorten Toiminta- ja taidekeskus Narri (myöhemmin Narrin näyttämö), Harjun musiikkipainotteinen Nuorisotalo, Happi -nuorten monitoimikeskus ja ydinkeskustaan Nuorten kulttuuriareena Gloria. 

    Uusia nuorten kulttuuritapahtumia syntyy 

    90-luvulla postmodernismi nousi esiin tuoden mukanaan uusia kulttuurisia ilmiöitä ja tapahtumia. Samoin nuorison taidetapahtumat hakivat uusia elementtejä. 

    Kehittelimme kulttuuri- ja tapahtumatuottamiseen liittyvän luovan tuotantoprosessin. Sen metaforana oli kuva hedelmästä, jossa lohkot kiinnittyvät yhteiseen ytimeen. Hedelmän tulee kypsyä sisältäpäin meheväksi, maistuvaksi hedelmäksi. Näin syntyivät taidetapahtumat myös omaleimaisiksi versioiksi, esim. Uusi Helsingin Hohto, Polte, Ääniaallot ja Musiikki on muuttuvaa energiaa.  

    Halusimme myös laajentaa osallistujapohjaa, jotta maahanmuuttajanuoret ja ns. katukulttuuri ja kadunnuoret pääsevät osalliseksi taidetapahtumiin. Syntyi mm. Golor Blind -ryhmä, jossa kahdeksaa eri kansallisuutta edustavaa nuorta tanssivat yhdessä musiikkitanssituotannon. Silloinen julkkiskriitikko Jukka Kajava nosti ryhmän esiin Helsingin Sanomissa, kertoen sen näyttävän suuntaa eteenpäin. 

    Taiteiden yö vaihtoehtona nuorten väkivaltaisuuksille 

    Tuotimme Taiteiden yötä nuorten kanssa Hesperian puistoon Töölönlahdelle kahdeksan vuoden ajan, mikä loi mittavan tradition. Syntyi mm. Käärmeen silmä, Käärmeen häntä ja Hiljaisuuden yö.  

    Mukana olleet 800 nuorta nuorisotaloilta, taidepainotteisista lukioista, nuorten työpajoista ja järjestöistä loivat puistoon satumaisen tunnelman ja luovuuden areenan. Hesperian puistossa vieraili yön aikana noin 25.000 ihmistä. 

    Puisto oli vaihtoehto Espan puistolle, jossa nuoret aiheuttivat väkivaltaisia tilanteita. Vuosien myötä Espan puistosta nuoret löysivät polkunsa Töölönlahdelle, jossa he kokoontuivat kynttilöistä syntyneiden nuotioiden ympärille. Keskiyön hetki oli valtava spektaakkeli, jolloin mm. viisisataa nuorta nousi laulamaan Finlandiatalon viereiselle kalliolle.  

    Taiteiden yö oli meditatiivinen taidekasvatuksen ja kulttuurisen nuorisotyön yhteistuotanto. Eräs nuori kirjoitti tapahtumasta Helsingin Sanomiin: “Töölönlahden Taiteiden yö maksaa miljoona merkitysmarkkaa!!!!” 

    Nuorten sisäinen palo 

    Kun nuoret kohdataan, ja heitä kuullaan, kun heille puhutaan ”rakkauden puhetta ”, he syttyvät parhaimpaansa. 

    On ollut vaikuttavaa nähdä kuinka esim. nuorten osallisuuteen liittyvissä projekteissa nuoresta, joka on ollut missaaja ja vähättelijä, tuleekin aktiivinen toimija! 

    Erityistä nuoressa on sisäinen into ja palo, kun se syttyy. Silloin hän toteuttaa itseään ja merkityksiään toimijuuden kautta. Hän löytää potentiaaliaan, ja vähättelyn sijaan nostaa sitä esiin ja tulee osaksi yhteisöä. Tällä kaikella on iso merkitys nuoren identiteettityössä. 

    Uskon, että nuoriso, joka elää nykypäivää on se nuoriso, joka muuttaa suhteen luontoon ja pelastaa maapallon. He ovat aidosti se sukupolvi, joka on valmis karsimaan kulutuksesta ekologisten arvojen sijaan. He edustavat sitä sukupolvea, jonka arvoperustassa on ekologia ja etiikka.”

  • Nuorisotyön viikko esittelee nuorisoseuroissa tehtävän nuorisotyön moninaisuutta

    Nuorisotyön viikko esittelee nuorisoseuroissa tehtävän nuorisotyön moninaisuutta

    Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään kymmenennen kerran viikolla 41 eli 9.–15.10. Viikon aikana nostetaan esiin nuorisotyötä eri puolilla Suomea sekä kasvatetaan sen arvostusta. Tänä vuonna viikon teema on tätä on nuorisotyö. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi

    Nuorisotyön viikko näkyy Nuorisoseurojen kanavissa koko viikon ajan. Sosiaalisen median puolella nuorisoalan osaajamme kertovat työnsä merkityksellisyydestä. Ääneen pääsevät lasten ja nuorten pelikerhojen ohjaaja Otto Keramaa, kulttuurisen nuorisotyön ammattilainen Jyri Siimes sekä kansantanssin pitkäaikainen ohjaaja Merja Skyttä.

    Viikon aikana sukellamme myös 100-vuotisjuhlavuottaan viettävän Suomen Nuoriso-opiston eli Paukkulan historiaan. Minkälainen rooli opistolla on ollut nuorisotyön kehittäjänä, ja mistä kaikki on saanut alkunsa?

    Verkkosivuillamme julkaistaan Paukkulan kasvatin Sinikka Haapasen teksti, jossa hän käy läpi lähes 50-vuotista uraansa nuorisotyön parissa. Haapanen toimi pitkään Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa niin nuorisosihteerin, aluepäällikön kuin kulttuurisihteerin ja kulttuurisuunnittelijan tehtävissä. Hän on ollut tiiviisti mukana kulttuurisen nuorisotyön kehittämisessä ja tuotti aikanaan mm. Helsingin Taiteiden yötä. Tekstissään hän pohtii kulttuurisen nuorisotyön pedagogiikkaa ja merkityksellisyyttä arkipäivän työssä.

    Lue lisää Nuorisotyön viikosta Allianssin sivuilta.

  • Nuori Kulttuuri Festival tulevana viikonloppuna Kuopiossa

    Nuori Kulttuuri Festival tulevana viikonloppuna Kuopiossa

    Nuori Kulttuuri Festival 2023 sähköistää Kuopion 25.–27. toukokuuta. Uudenlainen nuorten taidetapahtuma kokoaa yhteen 13–29-vuotiaat taideharrastajat eri puolilta Suomea.

    -Tämä on varmasti monipuolisin nuorison taidetapahtuma sen yli viisikymmentävuotisessa historiassa! iloitsee tapahtumasta vastaava Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja Pasi Saarinen.

    – Olemme monessa asiassa hypänneet uudenlaiseen tapahtumatuotannon tapaan, kun festivaalia on tekemässä yli neljäkymmentä organisaatiota ja satoja nuoria sekä nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia.

    Festivaali esittelee ainutlaatuisella tavalla monipuolista nuorten taidetta. Luvassa on mm. teatteria, katutanssia, kuvataidetta, skeittausta, pintaa syvemmälle meneviä keskustelutilaisuuksia sekä myös digitaalinen tapahtumakokonaisuus. Tapahtuman pääjärjestäjinä toimii Suomen Nuorisoseurojen lisäksi Kuopion kaupunki, jonka kaikki nuorisotyöntekijät ovat mukana tapahtuman järjestelyissä. 

    -Kuopio on aina ollut kulttuuritarjonnaltaan rikas ja monimuotoinen kaupunki. Olemme kaupungin nuorisopalveluissa erityisen ylpeitä siitä, kun saamme olla järjestämässä tätä valtakunnallista tapahtumaa, jossa nuorten kyvyt pääsevät näin laajasti esille. Toivotamme suuren yleisön tervetulleeksi sankoin joukoin seuraamaan esityksiä eri tapahtumapisteille ympäri kaupunkia, sanoo Kuopion kaupungin nuorisopäällikkö Janne Katajisto.

    Tapahtuman tavoitteena on tuoda nuorten taideharrastuksia yhdessä esiin ja rohkaista nuoria sekä vanhempia kokeilemaan ja kokemaan jotain uutta. Tuottaja Jussi Kaijankangas on innoissaan näkemästään nuorten luovuudesta.

    – Festivaali on uskomaton mahdollisuus nuorille taiteilijoille jakaa lahjakkuutensa, taitonsa ja intohimonsa. Olen todella iloinen siitä, että Kuopio on valittu festivaalin tapahtumapaikaksi ja että voimme olla mukana luomassa tilaisuutta, joka yhdistää ja inspiroi nuoria taiteilijoita ympäri Suomea.

    Nuori Kulttuuri Festival 2023 on täydellinen tilaisuus nauttia ainutlaatuisesta taidekokemuksesta ja tutustua monipuoliseen kattaukseen nuorten tekemää taidetta. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

    Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteesta www.nuorikulttuuri.fi/festival sekä Eventos Appista koodilla 7676.