Kategoria: Etelä-Suomi

  • Etelä-Suomeen uutta teatteritoimintaa

    Etelä-Suomeen uutta teatteritoimintaa

    Etelä-Suomen alueella vahvistetaan paikallisten nuorisoseurojen tarjoamaa teatteritoimintaa joulukuussa alkavan uuden hankkeen avulla. Kulttuuria yhteisöille -hankkeen tavoitteena on luoda uutta teatteri-ilmaisun harrastus- ja tapahtumatoimintaa lapsille, nuorille ja yhteisöille heidän omilla maaseutumaisilla asuinpaikkakunnillaan. Hanke toteutetaan viidellä paikkakunnalla; Orimattilassa, Pukkilassa, Asikkalassa, Lapinjärvellä ja Askolassa yhteistyössä paikallisten nuorisoseurojen kanssa.

    Hankkeen avulla palkataan ammattitaitoisia ohjaajia sekä koulutetaan uusia ohjaajia, jotka vastaavat teatteritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Tavoitteena on saada nuorisoseuroille uusia ohjaajia, jotka turvaavat toiminnan jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke kestää vuoden 2027 kesään asti ja se on saanut EU:n maaseuturahoitusta Päijänne-Leaderilta ja Kehittämisyhdistys Silmulta.

    ”Keskusteluissa seurojen kanssa kävi ilmi, että suurin ongelma toiminnan käynnistämisessä on osaavien ohjaajien puuttuminen omalta paikkakunnalta. Hankkeen avulla saadaan tarvittavaa ohjaaja-apua ja sitä kautta uutta harrastustoimintaa alueen lapsille ja nuorille”, Etelä-Suomen alueen koordinaattori Johanna Lindstam kertoo.

    Hankkeen projektityöntekijäksi on valittu Henna Heikkilä, joka aloittaa tehtävässään 1.12. Hänen työpisteensä tulee sijaitsemaan Lahdessa.

    ”Teatteri on vienyt sydämeni jo kymmenen vuotta sitten, ja siitä lähtien olen tehnyt sitä niin harrastajana, opiskelijana kuin ammattilaisenakin. Viimeiset neljä vuotta olen työskennellyt Vaasan kaupunginteatterissa järjestäjänä ja samalla opiskellut itseni kulttuurituottajaksi. Nyt valmistumisen kynnyksellä on todella inspiroivaa päästä mukaan Nuorisoseurojen tiimiin Kulttuuria yhteisöille -hankkeen projektityöntekijäksi. Odotan erityisesti sitä, että pääsen innostamaan uusia tyyppejä teatterin valloittavaan maailmaan.”

    Hankkeen projektityöntekijä Henna on valmistumassa kulttuurituottajaksi.
  • Nuori Kulttuuri Festivaali kiertää keväällä viisi kaupunkia – nuoret pääosassa taiteen tekemisessä 

    Nuori Kulttuuri Festivaali kiertää keväällä viisi kaupunkia – nuoret pääosassa taiteen tekemisessä 

    Vuoden 2026 Nuori Kulttuuri Festivaali on nuorten oma valtakunnallinen taidetapahtuma, joka antaa lavan ja tilan nuorille harrastajille ympäri Suomen. Kevään aikana festivaali levittäytyy viiteen kaupunkiin, joissa nuoret pääsevät esittämään, kokemaan ja tekemään taidetta omannäköisellään tavalla. 

    Festivaalikaupungit keväällä 2026: 

    • Vaasa 17.–18.4. 
    • Sodankylä 9.5. 
    • Savonlinna 23.5. 
    • Vantaa 23.5. 
    • Lahti 30.5. 

    Festivaaleilla nähdään ja koetaan nuorten luovuutta monessa muodossa: musiikkia, teatteria, tanssia, sirkusta, kuvataidetta, audiovisuaalisia teoksia ja uusien taidemuotojen yhdistelmiä. Jokaisessa kaupungissa rakennetaan oma kokonaisuutensa paikallisten nuorten ja taidetoimijoiden näkemyksellä. 

    Monissa kaupungeissa tapahtumat suunnittelevat ja toteuttavat nuoret itse. He toimivat tuottajina, esiintyjinä ja tapahtumatekijöinä, saaden samalla kokemusta taiteen tekemisestä, tuotannosta ja yhteisöllisestä työstä. 

    ”Haluamme, että nuoret pääsevät vaikuttamaan siihen, millaisia tapahtumia heille järjestetään. Tämä on sukupolvi, joka luo uutta kulttuuria rohkeasti ja omista lähtökohdistaan,” kertoo kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme. 

    Vuoden 2026 festivaalivuosi on myös Nuori Kulttuuri -toiminnan nykyisen strategiakauden päätösvuosi ja kuuden vuoden mittaisen kehitystyön huipennus. Tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta taiteen ja kulttuurin parissa sekä juurruttaa parhaat toimintamallit osaksi valtakunnallista kulttuurisen nuorisotyön kenttää. 

    Lue lisää ja seuraa kevään tapahtumien rakentumista osoitteessa nuorikulttuuri.fi/festivaali/

    Suomen Nuorisoseurat hallinnoi Nuori Kulttuuri -toimintaa.

  • Tiilinen Lappilinna on tapahtumien keskus Etelä-Hämeessä

    Tiilinen Lappilinna on tapahtumien keskus Etelä-Hämeessä

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Lappilan nuorisoseurantalo Lappilinna Etelä-Hämeestä.

    Lappilan nuorisoseura on perustettu 1920-luvun lopulla Lappilan kylälle Kärkölään. Kylä sijaitsee Riihimäki – Lahti -rautatien varrella ja Lappilan junaseisakkeelta on vain kivenheiton matka Lappilan nuorisoseurantalolle Lappilinnaan.

    Lappilinna on rakennettu kyläläisten yhteiseen käyttöön vuonna 1934. Lappilassa toimi vuosina 1928–2014 tiilitehdas, joka selittää myös Lappilinnan ulkonäön. 

    Lappilinnasta tuli suosittu tanssipaikka 50- ja 60-luvuilla, jolloin taloon rakennettiin taloon. Laajennus valmistui vuonna -63 ja sen jälkeen taloon mahtui satoja tanssijoita ja juhlijoita. Talon historian huippuhetkiin kuuluu The Renegadesin esiintyminen 60-luvun alkupuolella. 

    Lappilinnassa on edelleen hyvät valmiudet suurien juhlien ja tilaisuuksien järjestämiseen, sillä salissa on tilaa jopa 160m2. Talossa on upea sali ja näyttämö, hyvin varusteltu keittiö ja ravintolasali, tilavat eteistilat ja vessat sekä pihassa paljon pysäköintipaikkoja. 

    Nykyään Lappilinnassa järjestetään huutokauppoja, lasten askartelukerhoa sekä tansseja. Lisäksi salissa voi harrastaa lento- ja sulkapalloa, nyrkkeilyä ja pöytätennistä. 

    Tutustu Lappilan Nuorisoseuran toimintaan heidän verkkosivuillaan. Lappilinna sijaitsee osoitteessa Lappilinnantie, 16670 Lappila.

  • Laukkosken nuorisoseurantalo on ollut kyläyhteisön sydän jo yli sadan vuoden ajan

    Laukkosken nuorisoseurantalo on ollut kyläyhteisön sydän jo yli sadan vuoden ajan

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Laukkosken nuorisoseurantalo Uudeltamaalta.

    Laukkoskella seisoo jykevä hirsitalo, joka on ollut kyläläisten kokoontumispaikka jo vuodesta 1920. Nuorisoseurantalo rakennettiin talkoovoimin ja lahjoitusten turvin. Kylän isännät päättivät vuonna 1919, että oma seuratalo on välttämätön. Rakentamista vauhditti muun muassa tohtori Hornborgin lahjoittama raha ja piirustukset sekä kyläläisten tuomat hirret ja rahasummat.

    Laukkosken nuorisoseurantalon rakentajia 1919-1920.

    Rakennus valmistui seuraavana vuonna ja siirtyi 1980-luvulla Laukkosken Nuorisoseuran omistukseen. Sittemmin taloa on korjattu ja uudistettu useaan otteeseen – viimeksi salin takka muurattiin uudelleen kesällä 2024.

    Seurantalo on nähnyt monta vaihetta

    Seurantalo on vuosikymmenten aikana palvellut monessa roolissa. Sodan aikaan tiloissa toimi jonkinlainen sairaala ja Helsingin sairaita siirrettiin evakkoon Laukkoskelle. Myöhemmin se on ollut myös Laukkosken koulun käytössä jumppasalina ja jopa väliaikaisena koulurakennuksena.

    2000-luvulla talosta on tullut suosittu juhlapaikka. Siellä on vietetty häitä, syntymäpäiviä ja muita perhejuhlia, mutta myös tehty kulttuurihistoriaa. Hyvän akustiikan ansiosta salissa on äänitetty useita levyjä, ja ainutlaatuisen miljöön vuoksi talo on päätynyt useisiin elokuviin ja tv-sarjoihin.

    Laukkosken nuorisoseurantalo on suosittu juhlapaikka. Kuva Juha Vääräkangas.

    Toiminnan keskus

    Seurantalo on edelleen aktiivinen kyläläisten käytössä. Talolla järjestetään esimerkiksi Tempoa Tenaviin -muskareita, lautapeli-iltoja alakoululaisille sekä online Latinobic -tanssitunteja. Riikkari-kuoro ja paikalliset bändit harjoittelevat siellä, ja monet yhdistykset pitävät kokouksensa seurantalon suojissa.

    Talon yläkerrasta löytyy paikallisen metsästysseuran ampumapaikka ja seura harjoitteleekin siellä keväisin viikoittain ilmakiväärillä. Talvella seurantalon tunnelma on erityisen lämminhenkinen, kun sekä salin takkaa että ravintolan pönttöuunia lämmitetään puilla.

    “On aika uniikkia, että taloa lämmitetään päivittäin puilla”, kertoo nuorisoseuran puheenjohtaja Mari Knuuttila.

    Laukkosken Nuorisoseuran toimintaa voi seurata heidän verkkosivuiltaan. Talo sijaitsee osoitteessa Krouvarintie 20, Laukkoski.

  • Paavo Tolvanen Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralainen

    Paavo Tolvanen Hollo ja Martta festivaalilla Kukko-talossa.

    Etelä-Suomen alueen vuoden nuorisoseuralaiseksi 2020-2021 valittiin Paavo Tolvanen Lahden Tanhuujista.

    Paavo on pitkän linjan nuorisoseuralainen ja kansantanssin harrastaja. Kansantanssi-innostus tuli vanhempien perintönä, jotka olivat olleet harrastajia Valtimolla, josta Paavo on kotoisin. Muutettuaan Lahteen, Paavo lähti mukaan 26-vuotiaana Lahden Tanhuujien joukkoon ajatuksena löytää itselleen mielekäs harrastus, oppia tanssimaan polkkaa ja löytää myös samanhenkisiä ystäviä kaupungista, jossa ei tuntenut ketään aikaisemmin. Kansantassia on tullut harrastettua nyt 42-vuotta ja elinikäisiä ystäviäkin on löytynyt nuorisoseuran parista. Paavo on ollut aktiivisesti mukana harjoituksissa sekä esiintymismatkoilla niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Onpa harrastuksen parista löytynyt aikoinaan myös vaimo.

    Aktiivinen kun on, nuorisoseuran talkooasiat ovat aina vetäneet puoleensa ja Paavo on ollut useaan otteeseen Lahden Tanhuujien johtokunnassa ja edustanut seuraa nuorisoseurakokouksessa. Lahdessa järjestettiin useiden vuosien ajan SM- ja MM-mölkkykisoja, joissa Paavo oli niin tekemässä kenttiä, rakentamis- ja purkuhommissa sekä mölkkytuomarina. Paavo on ollut Kalevan Nuorten Sampo- ja Taigametsäleireillä rakennus- ja huoltojoukoissa. Lisäksi löytyy lukematon joukko erilaisia tapahtumia, joissa Paavo on nähty auttamassa ja toimimassa talkooapuna.

    Paavo on koulutukseltaan puuseppä, jonka vuoksi häneltä on usein pyydetty apua jos jonkinmoisen rekvisiitan tekemisessä niin seuran tapahtumiin kuin tanssiryhmien esityksiinkin.

    Paavon mukaan parasta nuorisoseuratoiminnassa on ollut ihmisiin tutustuminen ja oman kaveripiirin löytäminen vieraassa kaupungissa. Tanssimisen riemu, osaaminen ja uuden oppiminen on myös pitäneet kiinni harrastuksen parissa. Yhdessä tekeminen muiden saman henkisten kanssa on tosi mukavaa summaa Paavo.

    Terveisinä muille nuorisoseuralaisille Paavo haluaa toivottaa positiivista asennetta kaikille toimijoille ja toisten kunnioittamista nuorisoseuratoiminnasta. Avoin ote elämään ja harrastustoimintaan luo hyvää mieltä niin itselle kuin muillekin.

    Paavon oma slogan: ”Tanhu on ihan perheestä”

  • Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Hollo &  Martta -festivaalille

    Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Hollo & Martta -festivaalille

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Hollolan Nuorisoseuran Hollo & Martta -festivaalille. Palkinto myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen virtuaalisen syysvaltuuston yhteydessä lauantaina 21.11.2020.

    Klassinen kysymys Hollo ja Martta -festivaalin primusmoottorille Aimo Hentiselle, joka saapuu metsänraivaustöistä puhelimen ääreen.
    Miltä nyt tuntuu?

    ”Hyvältä tuntuu! 17. festivaali oli valtavan ponnistelun tulos. Suuri kiitos kuuluu kaikille niille lukuisille sitoutuneille ihmisille, joita ilman tämä ei olisi onnistunut. Yhteisössä todellakin on voimaa. Mielestäni aina pitää löytää uusia tapoja tehdä, ja virtuaalisuus oli nyt se tärkein uusi asia. Sitä haluamme kehittää jatkossakin aina vain laadukkaampaan suuntaan. Tämän vuoden virtuaalisesti järjestetyn festivaalin lähetyksille tuli huimat 60 000 katselukertaa ympäri maailmaa. Festivaalia laajennetaan tulevaisuudessa, niin että ympäri vuoden päästään nauttimaan erilaisista Hollo ja Martta -tapahtumista. Sitä kautta luodaan yleisölle lisää kohtaamisen paikkoja hienolla seurantalolla.”

    Hollolan Nuorisoseura on vuonna 1901 perustettu yhdistys, jonka päätoimialoja ovat nuorisotyö, kansantanssi ja -musiikki, kansainvälinen yhteistyö sekä näytelmätoiminta. Toiminnan lähtökohtana ovat ihmisten toiveet ja tarpeet. Mukaan voi tulla niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin, mikä mahdollistaa sukupolvien välisen vuorovaikutuksen ja takaa toiminnalle jatkuvuuden. Toimintojen sisällöissä etusijalla ovat lapset ja nuoret. Ensimmäisen kerran festivaali järjestettiin vuonna 2003.

    Hollolan Nuorisoseura toteuttaa HOLLO & MARTTA Hollolan kansainvälinen CIOFF® kansantanssi- ja musiikkifestivaalin vuosittain loka-marraskuun vaihteessa Hollolassa ja ympäri Etelä-Suomea. Tapahtuman sosiaalinen luonne tuottaa laajasti iloa ympäristölleen; konserttitarjonta ulotetaan päiväkoti-ikäisistä vanhuksiin, ja työpajat jalkautuvat laajasti alueen kouluihin ja hoivakoteihin.  

    ”Hollo & Martta -festivaali on Hollolan Nuorisoseuran pitkän ja ansiokkaan kulttuurikasvatustyön kruununkivi. Yhä laajenevalla festivaalilla on suuri merkitys niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin”, iloitsee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.  Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.