LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Viestintä

  • Facebook rajoittaa linkkien jakamista – mitä muutokset tarkoittavat nuorisoseuroille?

    Facebook rajoittaa linkkien jakamista – mitä muutokset tarkoittavat nuorisoseuroille?

    Facebookin, Instagramin ja WhatsAppin omistama Meta vie palvelunsa uuteen aikakauteen. Syyskuussa lanseerattu Meta One -tilauspalvelu tulee pikkuhiljaa osaksi jokaisen sosiaalista mediaa, mutta erityisen suuresti vaikutukset näkyvät kaikkien nuorisoseurojen omilla Facebook- ja Instagram-tileillä.

    Meta One on maksullinen tilauspalvelu, josta on eri versiot yksityishenkilöille, sisällöntuottajille ja yrityksille. Suurin ero vanhaan liittyy linkkien jakamiseen julkaisuissa. Jatkossa organisaatiot, kuten paikalliset nuorisoseurat, saavat jakaa kuukaudessa vain 2 linkkiä julkaisuissaan. Suuremmasta määrästä joutuu maksamaan:

    • Advanced 44,60 €/kk: enintään 8 linkillistä julkaisua Facebookissa ja 4 Instagramissa.
    • Expert 133 €/kk: enintään 20 linkillistä julkaisua Facebookissa ja 8 Instagramissa.
    • Max 440 €/kk: rajattomasti linkillisiä julkaisuja Facebookissa ja 12 Instagramissa.

    Halvin Essential-taso (13,40 €/kk) ei nosta linkkien määrää ollenkaan eikä mahdollista linkkien lisäämistä Instagram-julkaisuihin, mutta tarjoaa mm. vahvistetun merkin profiiliin ja suojaa impersonointia vastaan. Myös muut tasot tarjoavat eri määrän extrapalveluita.

    Huomionarvoista on, että linkkirajoitukset eivät koske maksullista mainontaa. Myös Instagramin profiiliin voi edelleen lisätä linkkejä ja jakaa linkkejä tarinoissa. Kaikkea ei ole siis menetetty.

    Mitä nyt?

    Muutos on merkittävä, sillä linkkien jakaminen on ollut yksi Facebookin parhaimmista ominaisuuksista. Monelle nuorisoseuralle linkkaamiseen perustuvat postaukset ovat arkipäivää: ilmoittaudu koulutukseen, tule tapahtumaan, liity jäseneksi, osta liput. Mitä nyt, kun se ei enää onnistu?

    Klikitön sisältö

    Jos linkkejä ei voi enää jakaa, tuodaan linkin takana oleva tieto jo postaukseen. Zero click tai suomeksi klikitön sisältö on ollut viime vuosien iso trendi sosiaalisessa mediassa ja se on myös algoritmien suosiossa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kaikki tarvittava tieto aiheesta löytyy jo somepostauksesta eikä sitä varten tarvitse siirtyä lukemaan lisää linkistä.

    Ilmiö näkyy parhaiten Instagramissa, josta tutkimusten mukaan vain pieni prosentti siirtyy ulkoisille sivustoille. Suurin osa haluaa kuluttaa sisältöä palvelun sisällä. Osaltaan tähän on toki vaikuttanut se, ettei Instagram-julkaisuihin ole voinut lisätä linkkejä, joten on mielenkiintoista nähdä muuttuuko käytös Meta Onen myötä.

    Klikitön sisältö on esimerkiksi:

    • Useamman kuvan karusellijulkaisu, jossa asia on lisätty tekstinä kuviin.
    • Lyhytvideo, jossa asia näytetään tai selitetään auki.
    • Infograafi.
    • Tiivistelmä artikkelista.

    Toimiva klikitön sisältö on:

    • Helposti silmäiltävää. Vaikka tekstiä on paljon, sitä ei ole kirjoitettu yhteen pötköön vaan se on jaettu lyhyisiin kappaleisiin (1-2 virkettä) ja siinä käytetään listoja.
    • Visuaalista. Kuva tai video ei ole pelkkä koriste, vaan ne tukevat tekstiä ja antavat lisätietoja katsojalle.
    • Kokonaisvaltaista. Julkaisu vastaa käyttäjän kysymykseen heti ja tarjoaa hänelle lisäarvoa tai viihdettä poistumatta muualle.

    Muut kanavat kuntoon

    Tulevat muutokset ovat täydellinen hetki pohtia oman nuorisoseuran viestintää laajemminkin. Mitkä kanavat ovat meille tärkeimpiä? Miten viestimme tavoittaa uusia harrastajia, tapahtumien osallistujia ja paikallista yhteisöä?

    Vaikka kaikki tuntuu nykyään tapahtuvan somessa, viestintäkanavat eivät rajoitu siihen. Voi myös olla, ettei jotakin somekanavaa ole järkevää ylläpitää, koska siellä ei tavoiteta oikeita ihmisiä, ei ole henkilöitä tekemään sisältöjä tai ei ole osaamista siihen. Silloin on täysin ok jättäytyä pois ja keskittyä muuhun.

    • Käykää läpi teille tärkeimmät viestintäkanavat. Saatteko sellaisia tuloksia kuin haluaisitte? Luovutaanko jostain? Otetaanko joku uusi käyttöön?
    • Pitäkää nuorisoseuran verkkosivut kunnossa ja ajan tasalla. Verkkosivut ovat teidän kotipesänne, joka ei horju somemuutosten mukana. Nostakaa tärkein sisältö helposti näkyville, jottei kävijä turhaudu ja poistu sivulta ennen tiedon löytymistä.
    • Hyödyntäkää sähköpostilistat. Lähteekö teiltä uutiskirje harrastajille tai jäsenille? Mitä lisäarvoa voisitte tarjota ihmisille, jotta he liittyisivät sähköpostilistallenne?

    Sittenkin Meta One -tilaus?

    Voi tuntua helpoimmalta sittenkin vain maksaa Meta Onesta ja jatkaa viestintää kuten ennenkin. En kuitenkaan ihan vielä lähtisi tälle polulle. Meta on tuonut ennenkin uusia palveluita, jotka ovat sitten kaikessa hiljaisuudessa poistuneet, kun yleisö ei ole niistä innostunut. Meta One on vielä hyvin alussa, joten emme vielä tiedä miten se otetaan vastaan ja tuleeko siihen muutoksia.

    Se on kuitenkin varmaa, että somen käyttäjinä joudumme mukautumaan palveluiden omistamien yritysten aivoituksiin. Algoritmit, trendit, ominaisuudet ja käyttötavat muuttuvat jatkuvasti halusimme tai emme. Niiden edessä ei kannata lannistua vaan etsiä ja löytää uudet tavat tehdä toimivaa viestintää.

    Suomen Nuorisoseuroilla seuraamme jatkuvasti alan kehitystä ja tuemme nuorisoseuralaisia viestinnän tekemisessä. Esimerkiksi maksuttomasta graafikkopalvelusta saa sosiaalisen median kanaviin tyylikästä ja tunnistettavaa sisältöä jaettavaksi, vaikka linkkejä postauksissa ei voi enää hyödyntää.

    Järjestämme myös maksuttomia jäsenkoulutuksia ja tuemme henkilökohtaisesti erilaisissa viestinnällisissä haasteissa. Ota yhteyttä, niin käydään yhdessä asioita läpi!

    Essi Roisko, viestinnän suunnittelija
    essi.roisko@nuorisoseurat.fi

  • Harrastusviikolla juhlitaan harrastamisen iloa

    Harrastusviikolla juhlitaan harrastamisen iloa

    Valtakunnallista Harrastusviikkoa vietetään tänä vuonna 28.8.-3.9. kannustaen harrastajia esittelemään omia rakkaita harrastuksiaan niin livenä kuin somessa. Harrastusviikon tavoitteena on, että jokainen löytäisi itselleen mieleisen harrastuksen.

    Harrastusviikko on hyvä mahdollisuus tuoda paikallisten nuorisoseurojen harrastusryhmiä esille esimerkiksi tarjoamalla ilmaisen kokeilukerran harrastuksiin. Seuran tiedotuskanavissa harrastajat voivat esitellä omia harrastuksiaan ja kertoa mikä niissä on parasta kuvien, tekstien tai videoiden kautta. Tukea viestintään löytyy Harrastusviikon materiaalipankista, jonka sisältö on kaikkien hyödynnettävissä.

    Jos nuorisoseurassa ei vielä toimi harrastusryhmiä, voi Harrastusviikolla haastaa seuran jäsenistöä tai paikkakunnan väkeä ideoimaan, minkä harrastuksen juuri he toivoisivat nuorisoseurantalolle.

    Nuorisoseurojen Facebook– ja Instagram-tileillä Harrastusviikko näkyy erilaisten harrastustarinoiden muodossa. Ääneen pääsevät niin teatterin, tanssin kuin liikunnankin harrastajat, jotka tuovat esille nuorisoseurojen monipuolisia harrastusmahdollisuuksia.

    Lue lisää valtakunnallisesti Harrastusviikosta osoitteesta www.harrastusviikko.fi ja tule mukaan mahdollistamaan harrastustoimintaa!

  • Henkilöstöuutisia Suomen Nuorisoseuroissa

    Henkilöstöuutisia Suomen Nuorisoseuroissa

    Uudeksi viestintäasiantuntijaksi on valittu yhteisöpedagogi (AMK) Essi Roisko, ja hän aloittaa työnsä 2.5. Essillä on pitkä kokemus pitkäjänteisestä ja monikanavaisesta järjestöviestinnästä ja mm. yritysyhteistyöstä. Essi siirtyy tehtävään Suomen Migreeniyhdistys ry:stä.  

    Essin vastuulla on mm. järjestöviestinnän suunnittelu ja toteutus viestintäsuunnitelman sekä viestinnän vuosikellon mukaisesti, järjestön graafikoiden työn koordinointi ja tukeminen, monikanavainen viestintä: mediatiedotteet, sosiaalinen media ja verkkosivut. Essin pääasiallinen työpiste sijaitsee Tikkurilassa.

    Järjestömme pitkäaikainen järjestösihteeri Pia Matilainen siirtyy 2.5. alkaen Kotiseutuliiton jäsenpalvelukoordinaattoriksi. Haluamme lämpimästi kiittää Piaa 15 yhteisestä työvuodesta!

    Ville Koskinen siirtyy hallintoasiantuntijaksi, ja aloittaa tehtävässään 2.5. Ville vastaa järjestömme kaikista järjestelmistä, avustaa taloushallinnossa sekä hoitaa kansainvälisiä matka-avustuksia. Ville työskentelee Jyväskylän aluetoimistolla. Järjestöön palkataan Jyväskylään hallintoassistentti, jonka vastuulla on mm. ansiomerkkiprosessi sekä kokousjärjestelyt.

    Ansiomerkkijärjestelmämme muuttuu sähköiseksi 3.5. alkaen, jolloin uutisoimme asiasta lisää.

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Eduskuntavaaliehdokkaat yksimielisinä: taiteen ja kulttuurin harrastaminen kannattelee demokratiaa ja luo hyvinvointia

    Eduskuntavaaliehdokkaat yksimielisinä: taiteen ja kulttuurin harrastaminen kannattelee demokratiaa ja luo hyvinvointia

    Eilen torstaina 16.3. järjestetyssä Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä on kulttuurilla? -vaalipaneelissa keskusteltiin kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja sen harrastamisen merkityksestä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuuri -toiminnan, Kulttuurihyvinvointipoolin, Suomen Nuorisosirkusliiton ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumin toimesta. Sisällön suunnittelivat Nuorisoseurojen Nuoret vaikuttajat -ryhmän eduskuntavaalitiimi, ja mukaan oli kutsuttu keskustelijoita seitsemästä suurimmasta puolueesta.

    Keskustelussa nousi esiin taiteen ja kulttuurin rooli demokratian ja sivistyksen kannattelijana, vaikeiden asioiden purkamisen välineenä, empatiakyvyn lisääjänä sekä ihmisyyden ytimenä. Useat panelistit peräänkuuluttivat vakaampaa rahoitusta kulttuurille sekä jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuutta kulttuurin harrastamiseen.

    Lämmin kiitos upeille panelisteille ja supertyön tehneille juontajille! Kuvassa panelistit saamiensa ääntenkalasteluämpäreiden kanssa: Dimitri Qvintus (sd.), Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Petra Malin (vas.), juontajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo, Johannes Lahtela (kesk.), Jutta Seppinen (r.) sekä Emil Kokkonen (ps.).

    Paneelin tallenne löytyy tekoälyn tekstittämänä täältä.

  • Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

    Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat, että seuraavalla vaalikaudella harrastamisen Suomen mallin toteutustapoja yhtenäistetään tutkimus- ja arviointitiedon perusteella. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön harrastusseteli, jolla voidaan paremmin vastata nuorten omiin toiveisiin.

    Harrastamisen Suomen mallina tunnettu, koulupäivien yhteydessä peruskoululaisille tarjottava kerhotoiminta vakiinnutettiin nuorisolakiin 1.1.2023. Mallin puitteissa ja rahoituksella jokainen kunta voi järjestää harrastustoiminnan haluamallaan tavalla eikä yhtenäisestä mallista voi tosiasiassa puhua. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin syksyllä 2021 toteuttaman, harrastusten järjestäjille suunnatun kyselyn tulokset osoittivat, että tuolloin pilotoidussa ja sittemmin vakiinnutetussa mallissa on puutteita etenkin ohjaajien yhdenvertaisen kohtelun, työehtojen noudattamisen sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tavoittamisen osalta. Lainvalmistelussa harrastuksen järjestäjien huolia ei kuitenkaan huomioitu. 

    “Valitettavasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittävä uudistus vesittyi huonoon valmisteluprosessiin ja ohjauksen puutteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä nuorisolakiin säädettiin uusi pykälä harrastamisen Suomen mallista, vaikkei mallin piloteista oltu tehty minkäänlaista arviointia. Laki on jo voimassa ja arviointi vasta tekeillä”, sanoo Allianssin vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen.

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat harrastamisen Suomen mallia korjattavan siten, että malli huomioisi nykyistä paremmin kunkin paikkakunnan olemassa olevan harrastustarjonnan. Nykyisen mallin kerhot toimisivat ideaalitilanteessa tapana tutustua harrastuksiin ja polkuna pysyvään harrastukseen nuoren elämässä. 

    “Harrastamisen Suomen mallissa pitäisi pystyä keskittymään harrastamisen mahdollistamiseen yhä useammalle lapselle ja nuorelle. Jokaisessa kunnassa eri tavalla toteutettu toiminta aiheuttaa kohtuuttomasti hallinnollista työtä ja vie resursseja itse harrastustoiminnalta. Harrastusten järjestäjien on vaikea luoda yhtenäisiä malleja ja käytäntöjä paikallisten toimijoiden tueksi”, sanoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola. 

    Harrastamisen Suomen mallista saadun palautteen perusteella nykyinen toiminta tavoittaa parhaiten jo harrastavia lapsia ja nuoria. Jatkossa erityiseksi kohderyhmäksi tulisi ottaa ne lapset ja nuoret, jotka eivät vielä harrasta mitään ja joille harrastamisen kynnys on tavallista korkeampi esimerkiksi taloudellisista tai sosiaalisista syistä. Nuorisojärjestöt ehdottavat ratkaisuksi harrastusseteliä, jolla nuori voisi valita itselleen mieleisen harrastuksen avoimilta harrastusmarkkinoilta. Kokeilu voitaisiin rajata yläkoulussa ja lukioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa opiskeleviin alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Samantyyppinen harrastustukimaksu on menestyksekkäästi käytössä esimerkiksi Islannissa.

    “Teini-ikäisillä harrastuspudokkuus on suurinta, joten seteli tukisi jo aloitettuun harrastukseen kiinnittymistä. Kerhomallinen toiminta taas palvelisi edelleen alakouluikäisiä lapsia ja nuoria”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Harrastamisen Suomen mallin kehittämisen lisäksi harrastus- ja kerhotoiminnan rahoitusta niin kunnissa kuin valtion osalta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Tarvittaessa on tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotka yksinkertaistavat rahoitusta ja mahdollistavat resurssien mitoittamisen paremmin lasten ja nuorten sekä heidän toiveidensa mukaisesti.

    Miksi nuorten harrastaminen on tärkeää, miten pandemia vaikutti nuorten harrastamiseen ja miten harrastamisen Suomen malli toimii? Kokosimme perustiedot lasten ja nuorten harrastamisesta ja harrastuspolitiikasta yhteen.

    Lisätiedot: 

    Annina Laaksonen 
    Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

    Anna Munsterhjelm
    Toiminnanjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
    anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi., 040 5879514

    Kaisa Leikola
    Toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    kaisa.leikola@partio.fi, 040 5084784

  • Mitä väliä on kulttuurilla? -eduskuntavaalipaneelissa paneudutaan kulttuurin harrastamisen merkityksiin ja hyvinvointivaikutuksiin

    Mitä väliä on kulttuurilla? -eduskuntavaalipaneelissa paneudutaan kulttuurin harrastamisen merkityksiin ja hyvinvointivaikutuksiin

    Torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 Oodissa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä. Nuori Kulttuuri Talks -formaatin alla järjestettävän ”Mitä väliä on kulttuurilla?” -eduskuntavaalipaneelin järjestävät Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi sekä Kulttuurihyvinvointipooli. Keskustelun ovat suunnitelleet Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat -ryhmä, ja sen moderoivat vaikuttajanuoret Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo. 

    Mukana paneelikeskustelussa ovat Helsingin vaalipiirin ehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (r.), Petra Malin (vas.), Teija Makkonen (ps.), Dimitri Qvintus (sd.) sekä Uudenmaan vaalipiirin ehdokas Johannes Lahtela (kesk.). Tilaisuus myös striimataan Suomen Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle.

    Keskustelussa pureudutaan muun muassa kulttuurin harrastamisen hyvinvointivaikutuksiin sekä kulttuurin harrastamisen yhteydestä demokratian ja sivistyksen ylläpitämiseen. Paneelin aikana pohditaan myös, millaista hyötyä ja mahdollisuuksia kulttuurin harrastamisessa on? Ehdokkailta kuullaan myös omia ja puolueen konkreettisia lupauksia kulttuurin harrastamisen eteen tulevalla vaalikaudella.

    Järjestöjen yhteisen selvityksen mukaan kulttuurin harrastaminen vaikuttaa vahvasti harrastajien elämän eri osa-alueisiin. Esimerkiksi 84 % vastaajista kokee saavansa iloa oppimisesta harrastuksensa parissa ja 76 % vastaajista kokee yhteenkuuluvuutta kulttuuriharrastusryhmänsä kanssa. Jopa 81 % vastaajista kertoi saaneensa uusia kavereita harrastuksen myötä. Kulttuuriharrastusten sosiaalinen merkitys näkyy erityisen paljon vastauksissa: ”Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne saa tuntemaan oloni turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Olen tärkeä ja merkityksellinen”, kertoo eräs vastaajista.

    Selvitystä varten luotiin myös uusi mittaristo syväluotaamaan kulttuurin harrastamisen vaikutuksia yksilöön viidestä eri näkökulmasta: fyysisestä, psyykkisestä, oppimiseen liittyvästä, sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä sekä yhteisöllisyyden kokemuksen näkökulmasta. Koko selvityksestä voi lukea lisää täältä.

    Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat ovat myös tarinallistaneet nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteita sosiaalisen median kanaviin. Tavoitteet ja keskustelun avaukset ovat nuorten kynästä lähtöisin. Niitä julkaistaan päivittäin 19.3. asti.

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi,  puh. 040 726 7450

  • Tarinat tavoitteiden takana – Nuorisoseurojen eduskuntavaaliteemat esittäytyvät kampanjan aikana 

    Tarinat tavoitteiden takana – Nuorisoseurojen eduskuntavaaliteemat esittäytyvät kampanjan aikana 

    Eduskuntavaaleihin on melko tarkalleen kuukausi aikaa, ja keskustelut vaalien ympärillä tiivistyvät. Joukko nuoria harrastajiamme antaa lihaa luiden ympärille Nuorisoseurojen eduskuntavaaliteemoille, jotka ovat yhtä lailla nuorten kynästä lähtöisin.  

    Tarinoissa kuullaan niin nuorisoseurantalojen merkityksestä harrastajalle, turvallisemman tilan tärkeydestä kuin vaaditaan iloa ja armollisuutta takaisin kouluun. Tarinoissa nousevat esiin myös harrastamisen koetut vaikutukset, oli kyse sitten uuden oppimisesta, kavereista tai yhteisöön kuulumisesta.  

    Tarinoita kuullaan Nuorisoseurojen somekanavissa Facebookissa ja Instagramissa 6.–19.3. välisenä aikana. Videot, kuvat ja tarinat ovat alusta loppuun nuorten tekemiä.  

    Voit tutustua kulttuuriharrastamisen koettuihin vaikutuksiin täällä ja lukea lisää siitä, miten teatteritoiminta tukee tutkitusti nuorten vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittymistä.  

    Tutustu Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteisiin.  

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen  
    Suomen Nuorisoseurat  
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  
    040 726 7450   

     

  • Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? – eduskuntavaalipaneelissa keskustellaan kulttuurihyvinvoinnista

    Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? – eduskuntavaalipaneelissa keskustellaan kulttuurihyvinvoinnista

    Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi (SKAF) sekä Kulttuurihyvinvointipooli järjestävät yhteisen Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? -eduskuntavaalipaneelin torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Helsingissä. Tilaisuus myös striimataan Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle (@nuorisoseurat).

    Paneelikeskustelussa ovat mukana eduskuntavaaliehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (rkp), Dimitri Qvintus (sd.), Johannes Lahtela (kesk.), Petra Malin (vas.) sekä Teija Makkonen (ps). Tilaisuudessa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä sekä sen hyvinvointivaikutuksista monipuolisesti. Paneelin juontavat Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo.

    Hyvänä virittäytymisenä tilaisuuteen voi perehtyä kulttuurin harrastamisen koettujen vaikutusten selvitykseen, jonka joukko järjestöjä teki viime syksynä Kansalaisfoorumin johdolla: Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset – selvitys ja mittaristo | Kansalaisfoorumi

    Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista ja kutsua saa jakaa vapaasti. Tilaisuus on avoin yleisölle.

    Suomen Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet löytyvät täältä: Eduskuntavaalitavoitteet 2023 – Nuorisoseurat

  • Vuoden teatteriteko on Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori

    Vuoden teatteriteko on Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori

    Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.

    “Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä.  Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista. 

    Kyyrän tohtori keräsi tekijäjoukoksi runsaan määrän kyläläisiä.

    Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten. 

    Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen. 

    Paluumuuttajan käsikirjoitus 

    Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni. 

    Kyyrän Jussi oli nähnyt tarinan mukaan tulevaisuuteen.

    Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta? 

    “Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”  

    Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.  

    Kyyrön Jussia näytteli esityksessä Harri Rautainen, ohjaus oli Otto Rautiaisen käsialaa.

    Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä 

    Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.   

    ”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.” 

    Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin? 

    “Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen. 

    Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio. 

    Teksti Pasi Saarinen 

    Kuvat Leena Aijasaho

  • Nuorisoseurat muistavat edesmenneitä presidenttejä sekä sodassa kaatuneita

    Nuorisoseurat muistavat edesmenneitä presidenttejä sekä sodassa kaatuneita

    Suomen Nuorisoseurat yhteistyökumppaneineen vastaavat joka vuosi itsenäisyyspäivän aatonaattona toteutettavasti edesmenneiden Suomen tasavallan presidenttien hautojen valaisusta niin Nivalassa, Luumäellä kuin Helsingin Hietaniemessä. Hautavalaistuksen toteutukseen osallistuu laaja joukko yritys- ja yhteisötukijoita. Tuotto ohjataan nuorisoseuratoimintaan.  

    Nuorisoseurat vastaa myös Hietaniemen sankarihautojen kynttilöiden sytytyksestä jouluaattona. Tämäkin on yritysyhteistyökumppaneiden mahdollistama, ja tuotto ohjautuu nuorisoseuratoimintaan. 

    ”Tänä vuonna oma itsenäisyytemme ja sen eteen taistelleet ovat erityisen lähellä sydäntämme. Haluamme myös kunnioittaa maamme edesmenneitä johtajia ja muistella kaikkea sitä tärkeää työtä, mitä he ovat kansakuntamme eteen tehneet”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.