LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Avainsana: h-kilta

  • Jorma Rantakömi on Vuoden Hermanni

    Jorma Rantakömi on Vuoden Hermanni

    Keuruulainen maanviljeijä Jorma Rantakömi on valittu vuoden 2023 Vuoden Hermanniksi. Hermannit ovat Suomen Nuorisoseurojen senioreita, joiden yhdyssiteenä on kansallinen H-Kilta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin lauantaina 15.4.2023 H-kiltapäivien yhteydessä Eurajoella.

    ”Kuulehan sie vänskä. Jos sie tarttet oikein hyvää miestä, niin tässä siulle olisi sellainen”. Näin Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka esitteli itsensä esimiehelleen, ja tiesi mistä puhui. Rokka oli sotatöissä lievästi sanottuna hyvä. Samanlainen tunne tulee, kun ajatellaan vuoden Hermanniksi valittua Jorma Rantakömiä Keuruun Pihlajaveden kylästä. Jorma Rantakömi, 76, on elinikäinen nuorisoseuralainen ja samalla myös vapaaehtoistyössä lähes kaikessa, mitä kotikonnuilla on eteen tullut.

    Jo pojasta nuorisoseuraan kasvanut Rantakömi on toiminut Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten piirin johtokunnissa, Keski-Suomen H-killan puheenjohtajana ja valtakunnallisen H-killan hallituksessa. Hän on kytkenyt nuorisoseuran ja kylätoiminnan yhteen ja ollut mukana mitä moninaisimmissa toimissa kansantanssista hirsirakentamiseen. Esimerkkinä vaikkapa Pihlajaveden erämaakirkon paanukaton uusiminen ja monet muut erityisesti hirsityöhön liittyvät projektit, joissa Rantakömin työpanos on ollut korvaamaton.

    Maanviljelijä Jorma Rantakömi kuuluu siihen vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon, joka ei pidä meteliä itsestään, vaan antaa töittensä puhua puolestaan. Kun Keuruulla järjestetään jotain, missä tarvitaan talkoolaisia tai nuorten tukijoita, sieltä löytyy Rantakömin Jorma.

    Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.

    Teksti: Heikki Tuomi-Nikula
    Kuva: Elina Weckström

  • Valtakunnallinen H-Kilta täyttää 30 vuotta – tervetuloa Rovaniemelle

    Valtakunnallinen H-Kilta täyttää 30 vuotta – tervetuloa Rovaniemelle

    Valtakunnallinen Hermanni-Kilta juhlii 30-vuotista taivaltaan Rovaniemellä huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna 2.–3.4. kiltapäivien yhteydessä.

    Perinteinen kiltakokous on tiedekeskus Pilkkeessä lauantaina 2.3. klo 13.30 alkaen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi tilaisuuteen tuo tervehdyksensä Rovaniemen kaupungin palvelupäällikkö Merja Tervo sekä tiedekeskus Pilkkeen päällikkö Heikki Hepoaho. Kokousta seuraa myös 15 hengen lappilainen, juuri toimintansa aloittanut, Nuoret vaikuttajat -ryhmä. Kokouksen jälkeen tutustutaan sekä tiedekeskus Pilkkeeseen että vieressä sijaitsevan Arktisen keskuksen näyttelyihin sekä maakuntamuseoon.

    Kiltapäivät huipentuvat lauantai-iltana juhlaillalliseen hotelli Aakenuksen kabinetissa. Illan ohjelman yllätysesiintyjä tulee Saamenmaalta: mies, joka osaa leudd´in, laulaa koltaksi Inarinjärven sekä on esiintynyt yhdessä Olavi Virran kanssa ja myös oopperoissa ja kansanmusiikkifestivaaleilla.

    Sunnuntain aamiaisseminaarin aiheena on H-Killan rooli nuorisoseuraliikkeessä. Hotellin kabinetissa pidettävän seminaarin alustajana on Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja keskustelun moderaattorina toimii Ukko-Hermanni.

    Ilmoittaudu Kiltapäiville 24.3. mennessä. Osallistumismaksu on 60 euroa ja se sisältää ohjelman, kokous- ja seminaarijärjestelyt, museo- ja tiedekeskuskierrokset sekä juhlaillallisen. Ilmoittautua voit maksamalla osallistumismaksun tilille: Heikki Tuomi-Nikula/Kilta FI621134 3500 2882 39. Kirjoita viitekenttään maksajan nimi.

    Majoitus on hotelli Aakenuksessa, johon on neuvoteltu H-hinnat ja huonekiintiö kokouksen osallistujille. Huoneen hintaan kuuluu mm. autopaikka, sauna, aamiainen ja langaton yhteys. Hotellin puhelin on 016 342 2051. Varausta tehtäessä mainitse H-Kilta.

    ”Maailma on sellaisessa asennossa, että huomisesta ei voi tietää. Rovaniemen kokousta on kahdesti jouduttu siirtämään koronan vuoksi. Tervetuloa siis vihdoin Rovaniemelle. Olisi se soma nähdä”, toivottaa Ukko-Hermanni Heikki Tuomi-Nikula.

    Ounasvaaran Hiihtoseura järjestää samana viikonloppuna Ounasvaaran Talvikisat – SM-hiihdot sekä SM-normaalimäen ja yhdistetyn kisat, joten sunnuntaina seminaarin jälkeen voi mennä ihailemaan vaikkapa Iivo Niskasta, joka kamppailee 50 kilometrin Suomen mestaruudesta. Lisätietoa kisoista täältä.

    Kuvateksti: H-kiltalaiset kokoontuivat perinteisille Kiltapäiville viimeksi vuonna 2019 Lapinlahdelle.
    Kuva: Valo Aatrokoski

  • Vuoden Hermanska Liisa Hautamäki on toiminut ikänsä nuorisoseuroissa lasten ja nuorten tukena

    Vuoden Hermanska Liisa Hautamäki on toiminut ikänsä nuorisoseuroissa lasten ja nuorten tukena

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Vuoden Hermanska -tunnustuksen Liisa Hautamäelle Oulunsuun nuorisoseurasta. Hautamäki on pitkään ja ansiokkaasti toiminut nuorisoseurajärjestön aktiivina ja lasten ja nuorten kansalaistoiminnan mahdollistajana. Vuoden Hermanni tai Hermanska -arvonimeä voidaan pitää eräänlaisena Nuorisoseurojen elämäntyö-oscarina. Hautamäki saa vuodeksi kannettavakseen Hermanni-killan käädyt merkkinä palkitsemisestaan. Palkinto myönnettiin vuotuisilla H-kiltapäivillä 8.4.2017.

    Tunnustuksella täysin yllätetty Hautamäki piti sydämellisen kiitospuheen. Hautamäen yksi mieluisimpia nuorisoseuramuistoja on, kun kotiseura täytti 50 vuotta. Hautamäellä oli päällä ensimmäistä kertaa oma kansallispuku, ja hän sai olla lippusaattueessa, ihanat airutnauhat päällä. Tilaisuudessa hän näki paljon vanhoja nuorisoseuralaisia, joiden lämminhenkinen kohtaaminen ja yhteisöllisyys tekivät pikkutyttöön vaikutuksen. Hautamäki ymmärsi jos silloin, että tärkeintä ei ole nuorisoseurassa opitut tanssi-, teatteri- tai muut taidot, vaan seurassa koettu yhteisöllisyys.

    Innokas ohjaaja ja järjestöaktiivi

    Liisa Hautamäki syntyi Peräseinäjoen Haapaluoman kylässä, ja liittyi jo varhain paikalliseen nuorisoseuraan äitinsä jalanjäljissä. Ohjaajakoulutuksen käytyään Hautamäki oli pian monessa mukana. Hän ohjasi sekä kansantanssi-, liikunta-, opintokerho- että näytelmätoimintaa.

    Hautamäki on läpikotaisin nuorisoseuralainen, sillä hän valmistui nuorisoalan ammattilaiseksi omasta opistostamme Nuoriso-opisto Paukkulasta. Tämän jälkeen hän muutti työn perässä Ouluun. Siellä hän liittyi Oulunsuun nuorisoseuran riveihin ja perusti lausuntakuoron, veti tanhuryhmää ja toimi johtokunnan jäsenenä ja lopulta puheenjohtajana. Lausuntaharrastus on aina ollut Hautamäen sydäntä lähellä. Hänen runosuonensa sykkii edelleenkin ja hän on toivottu lausuja monissa tilaisuuksissa.

    Nykyään Hautamäki toimii edelleen aktiivisesti Nuorisoseurojen Hermanni-toiminnassa. Hermanni-killan tarkoitus on koota pitkään mukana olleet yhteen ja toimia seurojen ja nuorempien polvien tukena.

     Pelasti suuren seuran talousvaikeuksista

    Liisan yksi merkittävimpiä urotekoja oli perinteikkään Oulunsuun nuorisoseurantalon, maaomaisuuden ja toiminnan pelastaminen seuran joutuessa taloudellisiin ja toiminnallisiin vaikeuksiin 70-luvulla. Hautamäki toimii edelleen Oulunsuun nuorisoseuran historiatoimikunnassa ja Maakuntajuhlien juhlatoimikunnassa. Oulunsuun nuorisoseura on tänä päivänä suuri, lähes kolmensadan jäsenen aktiivinen seura.

    Liisa Hautamäki on puhtaimmillaan ja sen perinteisessä merkityksessä alkiolainen nuorisoseuralainen. Liisan sovittelevaa ja ystävällistä neuvottelutaitoa on tarvittu useiden vaikeidenkin kriisien kohdatessa, hehkutettiin Hautamäkeä tukeneessa ehdotuksessa.

    Muita ansioita

    • Hermanni-killan jäsen vuodesta 1969 alkaen
    • Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto ry:n Hermanni-killan johtokunnan jäsen 1997-2001 ja puheenjohtajana vuodesta 2002
    • Maakuntahermanskan arvonimi vuonna 1999.
    • Valtakunnallinen kiltaneuvosto 2005-2009
    • Järjestön kultainen ansiomerkki 2015
  • Jäljet kuumassa asfaltissa – Vuoden Hermanni Valo Aatrokoski

    Jäljet kuumassa asfaltissa – Vuoden Hermanni Valo Aatrokoski

    En keksi tarpeeksi ja tarpeeksi hyviä adjektiiveja kuvaamaan Valo Aatrokoskea.  Lämminhenkinen, ahkera, idearikas, kaikessa mukana, äärimmäisen ystävällinen. Ei ihme, että juuri hän on saanut kannettavakseen Vuoden Hermannin vitjat seuraavaksi vuodeksi. Sateesta huolimatta päätämme lähteä Vantaanjoen rantaan ottamaan hänestä kuvia lehteä varten ja juttelemaan tuoreen Vuoden Hermannin ajatuksista.

    ”Ei se yllätyksenä tullut. Harva asia enää tässä iässä yllättää, mutta mukavaahan se oli”, totesi Valo valinnastaan hymyillen. Hän kertoi tienneensä, että hänelle oli anottu Vuoden Hermanni -titteliä. Jossakin vaiheessa muiden kiertelevistä ja kaartelevista kommenteista epäilykset heräsivät, että valinta kohdistuisi häneen.

    Nuorisoseuralainen henkeen ja vereen

    Valo syntyi 1946 nuorisoseuraperheeseen: sekä isä että äiti olivat aktiivisia nuorisoseuralaisia. Nuorisoseuran kesäjuhlien tansseissa Valo tutustui mukavaan tyttöön, jonka kanssa yhteisiä tansseja on kertynyt kohta 50 vuotta.

    Valon nuorisoseura-CV on vaikuttava. Hän on tehnyt kaikkea, mitä nuorisoseuroissa voi tehdä ja saanut kaikki ansiomerkit, joita voi saada. Hän on vaikuttanut niin omassa seurassaan, piirissä ja liitossa, Kalevan Nuorissa, Kansalaisfoorumissa ja H-killassa. Istunut jäsenenä ja puheenjohtajana, valtuustoissa, edustajistoissa ja toimikunnissa. Lisäksi hän on ohjannut tanhuryhmää, valvonut diskoja, vetänyt kerhoja ja edistänyt urheilutoimintaa. Heikompaa jo hengästyttää!

    Valon oma seura on Röykän-Leppälammen nuorisoseura. Seura täyttää 100 vuotta vuonna 2018. ”Olisi hienoa juhlia sataa vuotta yhdessä itsenäisen Suomen kanssa, mutta me olemme puoli vuotta nuorempi eli perustettu heinäkuussa 1918.”

    Nuorisoseurojen historian penkominen on myös Valolla lähellä sydäntä. Viime vuonna julkaistiin ”Nurmijärven nuorisoseurat ja nuorisoseurojen talot sotien pyörteissä”. Valo selvitti eri lähteistä, muun muassa vanhoista kuiteista, onko nuorisoseuroja mahdollisesti käytetty varastoina tai jopa evakkojen majoittamiseen. Seuraavaksi hän suunnittelee satavuotiaan seuransa historiikkia.

    Nuorisoseurat ja H-kilta nyt ja tulevaisuudessa

    Valo sanoo monien Hermannien ja Hermanskojen jääneen eläkkeelle varsinaisesta nuorisoseuratoiminnasta. Omassa seurassaan Valo toimii edelleen hyvin aktiivisesti, mutta toivoo, että hänelle löytyisi nuori seuraaja.

    ”Samat aatteet voivat edelleen olla toiminnan pohjalla, mutta kyllä ne pitää päivittää tähän päivään. Vähän niin kuin raamattua käännetään uudelleen tähän päivään,” Valo mietiskelee.

    Täysin Valo ei kuitenkaan toiminnasta jättäytyisi, sillä lasten ilon näkeminen on hänelle suurin palkkio vapaaehtoistyöstä.

     

    [one_half_first][thrive_text_block color=”blue” headline=”Nuorisoseuramuisto: Pispalan Sottiisi, Tampere”] ”Olimme mukana kulkueessa Tampereen pääkadulla ja minäkin juoksin siellä kadulla paljain jaloin. Mulla oli keppi kädessä. Olin seitsemän veljeksen Aapo, vai Lauri, kumpi se on joka metsässä häärii. Koputtelin puiston puulta toiselle ja koputtelin niitä. Sen verran lämmin oli, että paljaat jalanjäljet jäivät asfalttiin, se oli sen verran pehmeetä.”[/thrive_text_block][/one_half_first][one_half_last][thrive_text_block color=”blue” headline=”Nuorisoseuramuisto: Nordlek, Osterbro, Tanska”] ”Se koko reissu on jäänyt mieleen. Puolison kanssa olin ja meidän esikoinen oli siinä vaiheessa 5 kuukautta vanha. Senikäisen lapsen kanssa on vähän helpompaa, kun ei tarvinnut hänelle telttaa eikä ruokaa erikseen miettiä.”[/thrive_text_block][/one_half_last]