Etelä-Suomen alueen vuoden nuorisoseuralaiseksi 2020-2021 valittiin Paavo Tolvanen Lahden Tanhuujista.
Paavo on pitkän linjan nuorisoseuralainen ja kansantanssin harrastaja. Kansantanssi-innostus tuli vanhempien perintönä, jotka olivat olleet harrastajia Valtimolla, josta Paavo on kotoisin. Muutettuaan Lahteen, Paavo lähti mukaan 26-vuotiaana Lahden Tanhuujien joukkoon ajatuksena löytää itselleen mielekäs harrastus, oppia tanssimaan polkkaa ja löytää myös samanhenkisiä ystäviä kaupungista, jossa ei tuntenut ketään aikaisemmin. Kansantassia on tullut harrastettua nyt 42-vuotta ja elinikäisiä ystäviäkin on löytynyt nuorisoseuran parista. Paavo on ollut aktiivisesti mukana harjoituksissa sekä esiintymismatkoilla niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Onpa harrastuksen parista löytynyt aikoinaan myös vaimo.
Aktiivinen kun on, nuorisoseuran talkooasiat ovat aina vetäneet puoleensa ja Paavo on ollut useaan otteeseen Lahden Tanhuujien johtokunnassa ja edustanut seuraa nuorisoseurakokouksessa. Lahdessa järjestettiin useiden vuosien ajan SM- ja MM-mölkkykisoja, joissa Paavo oli niin tekemässä kenttiä, rakentamis- ja purkuhommissa sekä mölkkytuomarina. Paavo on ollut Kalevan Nuorten Sampo- ja Taigametsäleireillä rakennus- ja huoltojoukoissa. Lisäksi löytyy lukematon joukko erilaisia tapahtumia, joissa Paavo on nähty auttamassa ja toimimassa talkooapuna.
Paavo on koulutukseltaan puuseppä, jonka vuoksi häneltä on usein pyydetty apua jos jonkinmoisen rekvisiitan tekemisessä niin seuran tapahtumiin kuin tanssiryhmien esityksiinkin.
Paavon mukaan parasta nuorisoseuratoiminnassa on ollut ihmisiin tutustuminen ja oman kaveripiirin löytäminen vieraassa kaupungissa. Tanssimisen riemu, osaaminen ja uuden oppiminen on myös pitäneet kiinni harrastuksen parissa. Yhdessä tekeminen muiden saman henkisten kanssa on tosi mukavaa summaa Paavo.
Terveisinä muille nuorisoseuralaisille Paavo haluaa toivottaa positiivista asennetta kaikille toimijoille ja toisten kunnioittamista nuorisoseuratoiminnasta. Avoin ote elämään ja harrastustoimintaan luo hyvää mieltä niin itselle kuin muillekin.
Suomen Nuorisoseurat nimesi Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat maaliskuussa. Kunnianosoitus on korkein, jonka yksittäinen seura voi nuorisoseuraliikkeessä saada. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlia viettävä Tanhuujat kulkee etunenässä erityisesti lasten kansantanssiryhmien toiminnassa.
Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti nuorisoseurajärjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii keskisuuressa kaupungissa ja se on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana.
Lahtelaiset ovat panostaneet lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti. Harrastajista 75 prosenttia on lapsia ja nuoria. Tanssijoista kasvaa ja kasvatetaan määrätietoisesti myös uusia ohjaajia. Viimeisimmältä kansantanssiohjaajakurssilta valmistui useita uusia apuohjaajia seuraan.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus perusteli Vuoden Nuorisoseuranvalintaansa seuraavin sanoin. Lahden Tanhuujat perustettiin 80 vuotta sitten ja perustamisestaan lähtien seura on ollut esimerkki monelle seuralle ympäri maan. Seura on yksi ensimmäisistä, joka aloitti lasten kansantanssitoiminnan nuorisoseurajärjestössä. Tämä Helvi Jukaraisen perinne elää seurassa edelleen vahvana.
Kansantanssin lisäksi palkitussa nuorisoseurassa harrastetaan myös sählyä ja pelataan mölkkyä.
Yllättävän vireää toimintaa
”Lahdessa on ollut suhteellisen paljon harrastajia eri ikäryhmissä jatkuvasti. Varsinkin lasten kansantanssiryhmät ovat olleet suosittuja”, kansantanssiopettaja Lotta Terävä kertoo.
Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneen kansantanssiopettajan mielestä Lahdessa ja sen lähialueilla kansantanssitoiminta on yllättävän vireää. Hän katsoo tilannetta objektiivisesti, koska on opiskellut pitkään Oulussa.
”Ouluun on syntynyt viime vuosina uusia ryhmiä ja harrastajamäärät ovat lisääntyneet kansantanssigenressä. Täällä toiminta on ollut taas pitkään aktiivista ja laajaa. Lahdessa on tehty hyvää pohjatyötä, koska täällä on isoja lastenryhmiä. Se takaa vanhempiin kansantanssiryhmiin suuremman määrän harrastajia.”
Lotta Terävä Säpinä-ryhmänsä kanssa Lahden Tanhuujien treenipaikalla Hannunsalilla.
Monipuolinen harrastus
”Kansantanssi on monipuolinen harrastus. Voit kehittyä siinä yksilönä ja joudut myös aina tekemään yhteistyötä parisi kanssa”, kansantanssiopettaja Terävä toteaa.
Ryhmät muovautuvat monesti tässä harrastuksessa yhteisöllisiksi, koska harrastuksen mukana ryhmä kasvaa yhdessä useamman vuoden ajan.
”On totta, että murrosiässä karsiutuu paljon harrastajia pois. Sen vuoksi olisi keksittävä keinoja, joilla teini-ikäiset harrastajat saataisiin pysymään pidempään harrastuksen parissa.”
”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että alueellisia yhteisproggiksia olisi hyvä lisätä saman ikäisten harrastajien kanssa. Isommissa tuotannoissa on ideaa, koska niissä monesti saadaan houkuteltua myös lasten ja nuorten luovuus hienovaraisesti esiin.”
Terävä rohkaisee yli seurarajojen tapahtuvaan lasten ja nuorten ryhmien yhteistyöhön, koska sitä kautta on mahdollista saada uusia alkuja esimerkiksi uusien tapahtumien muodossa.
”Hyvät ideat kannattaa jalostaa siinä yhteisössä, jossa itse toimii.”
”Yhteisö, jossa vuorovaikutus on aitoa”
”Ensimmäinen vuosi opetustyössä on sujunut todella mukavasti Lahden seudulla. On mukavaa kasvaa lasten ja nuorten kanssa yhdessä eteenpäin,” Terävä sanoo.
Lahtelaista työnantajaansa uusi kansantanssiopettaja vuorovaikutukselliseksi yhteisöksi, jossa saa ja tulee antaa palautetta.
”Tällä on avoin ilmapiiri. Kyllä tällaisessa paikassa viihtyy. Ehkä kansainvälisyyskasvatuksen roolia voisi nostaa Lahdessa. Se innostaa ja motivoi myös lapsiryhmiä, kun pääsee esiintymään kansainvälisille festivaaleille ympäri maailmaa.”
Kavereita harrastuksen kautta
Lahtelainen Viivi Elomaa aloitti kansantanssiharrastuksen kolmevuotiaana. Nyt jo 9 -vuotias tyttö tanssii Säpinä -ryhmässä. Viivi on löytänyt harrastuksensa myötä paljon uusia kavereita.
”Olen aina rakastanut tanssimista ja meillä on tosi hauskaa Säpinässä. Tässä ryhmässä on vaan tyttöjä. Lotta ohjaa meitä ja sillä on aina hyviä ideoita. Sen lisäksi hän on tosi reilu.”
Täti houkutteli Roosa Kuisman mukaan kansantanssiharrastukseen kuusi vuotta sitten. Enää ei esiintyminen jännitä häntä ollenkaan.
”Tämä on ollut mukava harrastus ja olemme tanssineet yhdessä jo monta vuotta, vaikka minä olen 9 -vuotias. Viime vuonna olimme luokittelussa kultasarjassa. Se oli todella hieno juttu.”
Äiti vei ensimmäiselle tanssitunnille
”Olin 4- vuotias, kun äiti vei minut ensimmäiselle tanssitunnille. Poikapari löytyi heti ja tanssimme yhdessä seuraavat 11 vuotta. Kun poika lopetti kansantanssin, niin minä jatkoin aikuisryhmässä”, toiminnanohjaaja Päivi Semeri kertoo.
Semerin molemmat vanhemmat harrastivat kansantanssia ja sen vuoksi harrastus löytyi niin sanotusti luonnollisesti. Aviomies, parhaat ystävät sekä lasten kummit Semeri on löytänyt tämän yhteisön kautta
”Lapsuuden harrastuksesta on tullut minulle elämäntapa. Olen ollut seurassa toiminnanohjaajana yli 20 vuotta. Sen lisäksi olen ohjannut lasten ja nuorten ryhmiä sekä istunut johtokunnassa vuosia. Olen siis saanut aika paljon harrastukseni myötä. Enemppää ei voi oikein toivoa.”
Lahdessa oli 1980 -luvulla kansantanssibuumi ja Lahden Tanhuujissa oli parhaimmillaan 1000 harrastajaa.
”Tänä päivänä Lahdessa voi harrastaa erilaisia tanssilajeja ja kilpailu on kovaa. On hienoa, että meillä on vielä yli 200 kansantanssijaa harrastustoiminnassa mukana. Hiphopit ja houset ovat ajan ilmiöitä, mutta kansantanssi on osa suomalaista perinteen siirtämistä jälkipolville.”
Lahden Tanhuujien toiminnanohjaaja Päivi Semeri ja tanssija Mikko Semeri.
Ujosta puupökkelöstä parkettien parhaimmistoon
”Isäni, joka on yksi Lahden Tanhuujien perustajajäseniä, innostui ohjaamaan lapsillensa laulu- ja tonttuleikkejä kotina. Ei hän liioin kysellyt lastensa innostusta asiaan. Tätä kautta olen itse löytänyt kansantanssiharrastuksen”, lahtelainen Mikko Semeri kertoo.
Tästä ryhmästä muodostui hieman myöhemmin Semerin kuutoset, ensimmäinen lapsiryhmä Suomeen.
”Nuorisoseurayhteisö on ollut hieno kasvuympäristö minulle. Harrastus on tuottanut minulle aina iloa. Olen löytänyt tässä yhteisössä paljon kavereita ja ystäviä.”
Semeri on kiitollinen siitä, että ujosta puupökkelöstä on tullut vuosikymmenten saatossa parkettien parhaimmistoa hyvän harrastuksen myötä.
”Ensimmäiset 20 vuotta harrastin kansantanssi Möysän Nuorisoseurassa ja Harjulan kansanopistolla. Parikymppisenä löysin Lahden Tanhuujat ja sen jälkeen se on ollut kotipesäni. Voin rehellisesti sanoa, että aikuisiällä kansantanssi on ollut hyvä kuntoilumuoto. Myös koordinaatiokyvyn ylläpito on tärkeä asia tällaiselle seniorille.”
Aktiivisena ja luovana urheilumiehenä Semeri oli pitkään mukana myös seuran urheilutoiminnassa.
”Aloitimme tämän yhteisön kanssa MM -Mölkyn Lahdessa. Näitä kilpailuja oli hauska olla järjestämässä.”
Vuoden nuorisoseura 2018 -tittelistä kisaa viisi upeaa ehdokasta! Hallitus valitsi 17 ehdotuksesta viisi jatkoon päässyttä. Vuoden nuorisoseura valitaan toiminnan laadun ja laajuuden perusteella kiinnittäen huomiota erityisesti lapsiin ja nuoriin. Toiminnassa on näyttävä Nuorisoseurojen arvot osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seuran merkittävyys omalla alueella ja innovatiivisuus otetaan myös huomioon päätöstä tehdessä.Voittaja julkistetaan nuorisoseurapäivänä 18.3.2018.
Täällä on mahtava porukka, kaikki projektit tehdään yhdessä ja joka lähtöön on osaaja. Teatteritoiminta on pääasiallinen toiminta ja sen maine on kiirinyt jo kauemmaskin. Näytelmiin satsataan tosi paljon ja se kyllä näkyy. Musiikit tehdään omalla väellä ja ne ovat oikeita korvamatoja. Lavastajat tekevät kaikkensa, jotta yleisöllä olisi myös silmänruokaa.
Lahden Tanhuujat, Lahti, Etelä-Häme
Lahden Tanhuujat on kansantanssin erikoisseura, jonka on perustanut opetusneuvos Helvi Jukarainen. Seuran tanssillinen monipuolisuus on aina ollut esimerkkinä muille nuorisoseuroille.
Lahden Tanhuujat ovat panostaneet erityisesti lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti. Lahden Tanhuujat ovat perinteinen seura, joka on hyvin kestänyt ajan rattaassa ja sopivasti uudistuen. Tanhuujien päätöksenteossa ja tapahtumien suunnittelussa on jo pitkään kuultu eri ikäryhmiä ja toimijoita.
Kerkkoon nuorisoseura, Porvoo, Uusimaa
Kerkkoon nuorisoseura on satavuotias seura, jonka toiminnassa ikä ei paina. Toiminta painottuu lasten ja nuoren toimintaan esim. tete, tanssi, kokkikerho ja nuorisokahvila. Toimintaan on myös mahdollista osallistua koko perheen voimin esim. perhesählyyn. Kerkkoon nuorisoseura on todellinen nuorisotyön helmi alueellaan.
Seura järjestää monipuolista toimintaa kaikenikäisille ja jäseniltä löytyy uskomatonta talkoohenkeä niin toiminnan kuin seurantalon kunnostuksen parissa. Toiminta on kaikille avointa, helposti pääsee vaikuttamaan toiminnan sisältöön ja harrastusryhmissä on mukana mm. erityislapsia.
Seuran toiminnassa huomioidaan myös aikuiset jäsenet ja kyläläiset esim. koko kylän yhteisten juhlien, joulumarkkinoiden tai naisten iltojen myötä. Oma talo on saatu hienoon kuntoon viime vuosina, mutta aikaavievästä remontista huolimatta toiminta ei ole hiipunut.
Seura osallistuu aktiivisesti valtakunnallisiin tapahtumiin ja on aidosti nuorisoseura isolla n-kirjaimella. Seuran kotisivut, hupparit ja esimerkiksi lakulaatikot ovat hienosti sävytetty nuorisoseuraväreihin.
Murtolahden nuorisoseura on Vuoden Nuorisoseura Pohjois-Savossa. Tämä nuorisoseura on monipuolinen ja erinomaisesti toimiva. Talottomuus ei ole heille este, eikä edes hidaste. Toimintaa löytyy kaikenikäisille jäsenille. Erityisesti on panostettu lasten ja varhaisnuorten kerhotoimintaan. Seuran edustajat ovat aktiivisesti mukana myös maakunnallisessa nuorisoseuratoiminnassa. Seuran jäsenmäärä on hienoisessa kasvussa.
Karjalan Nuoret, Helsinki, Uusimaa
Karjalan Nuoret on aktiivinen helsinkiläinen nuorisoseura, joka kasvattanut toimintaansa valtavasti ja saanut puolessa vuodessa mukaan noin 160 uutta jäsentä. Seurassa harrastetaan teatteria, kansantanssia, kansanlaulua, viulunsoittoa, Tempoa tenaviin -musiikkiliikuntaa ja FolkJam-tanssiliikuntaa yhteensä 32 eri toimintaryhmässä. Syksyllä 2017 seura perusti 16 uutta harrastusryhmää, otti lajivalikoimaan kaksi uutta harrastusmuotoa ja levittäytyi kahteen uuteen kaupunginosaan. Tällä hetkellä seurassa on 390 jäsentä, joista 350 on mukana myös jossain toimintaryhmässä. Kasvun ovat mahdollistaneet laadukas toiminta, osaavat ohjaajat, aktiiviset vapaaehtoiset, panostaminen näkyvyyteen ja jo seuran toiminnassa mukana olevien sitouttaminen. Seuran ryhmien toiminta on tavoitteellista, innostavaa ja niissä on aina läsnä aito tekemisen riemu.
Seura edistää ansiokkaasti Nuorisoseurojen näkyvyyttä. Se on esillä kaupunginosatapahtumissa, festivaaleilla ja sen ryhmät esiintyvät aktiivisesti: teatteriryhmät esimerkiksi kouluilla, tanssiryhmät yhdistysten juhlissa ja keväällä 2017 muun muassa kiinalaisten matkailijoiden ryhmälle. Seura järjestää helsinkiläislapsille tutustumistunteja Nuorisoseurojen harrastusmahdollisuuksista koulu- ja päiväkotipäivän aikana. Seura työllistää taiteen alan ammattilaisia ja kasvattaa omia ohjaajia. Tällä hetkellä seuralla on 10 KNoppi-koulutuksen tai kansatanssiohjaajan peruskoulutuksen käynyttä 12-17 -vuotiasta nuorta.
