Avainsana: nuoriso

  • Nuoret rakentamaan Suomen seuraavaa vuosisataa

    Nuoret rakentamaan Suomen seuraavaa vuosisataa

    Kuluva vuosi on ennen kaikkea Suomen itsenäisyyden juhlavuosi, mutta samalla myös nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen merkkivuosi. Juhlavuoden ”yhdessä”-teeman mukaisesti vuoden aikana nuorten oikeuksia ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntamme kehittämiseen on parannettu. Vuoden alussa voimaan astunut uusi nuorisolaki, hallituksen esitys maakuntalaiksi sekä kuntalain lopullinen voimaantulo vahvistavat kaikki nuorten oikeutta vaikuttaa yhteisistä asioista päättämiseen. Suunta on oikea ja 2015-luku on nuorten osallistumisen kulta-aikaa, jos niin päätämme. 

    Erityisen ilahduttavaa on huomata nuorten aktiivista kansalaisuutta koskevan keskustelun käyvän aktiivisena juuri itsenäisyytemme juhlavuonna. Suomen satavuotinen historia on huikea kasvutarina. Keskinäisen kamppailun ja oman edun tavoittelun sijaan päätimme lopulta ymmärtää toinen toisiamme, rakensimme vahvan kansalaisyhteiskunnan ja synnytimme yhdessä monella mittarilla maailman parhaan hyvinvointivaltion. Aktiivinen kansalaisuus ja kanssaihmisten mielipiteiden kuunteleminen ovat aina olleet Suomen vahvuuksia. Pidetään huolta, että näin on myös jatkossa. 

    Nyt, Suomen siirtyessä toiselle vuosisadalleen, on tullut meidän nuorten vuoro vahvistaa asemiamme yhteisen tulevaisuutemme rakentajina. Nuorten halu ja mahdollisuudet osallistua sekä vaikuttaa Suomen tulevaisuuden rakentamiseen tulevat ratkaisemaan kansakuntamme selviytymisen tulevaisuudessa. Ilman aktiivisia kansalaisia ja tulevaisuudentekijöitä ei kunnista, maakunnista tai valtiosta jää jäljelle kuin ontot hallintorakenteet. Siksi onkin meidän jokaisen yhteinen tehtävä innostaa ja kannustaa erityisesti nuoria osallistumaan: niin koululuokissa, kaupan hyllyjen välissä tuotteita valkatessa, harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa kuin verkkokyselyissä ja vaaliuurnilla.  

    Me nuoret tulemme kohtaamaan täysimittaisena nyt tehtävien päätösten vaikutukset sekä elämään pitkällä itsenäisyytemme tulevalla vuosisadalla. Siksi meidän osallistumisen ja vaikuttamisen aika on nyt, kun kauas vaikuttavia päätöksiä tehdään ja yhteisestä tulevaisuudesta päätetään. Aktiivisen ja osallistuvan nuorison tulee olla yksi Suomen tulevaisuuden peruspilareista.  

    Nuorten osallistumiseen liittyviä taitoja sekä innostusta opitaan paitsi koulussa, myös ennen kaikkea sen ulkopuolella. Tässä tehtävässä myös teillä nuorisoseuralaisilla on paljon annettavaa ja tekemisen paikkoja. Olkaa rohkeasti mukana voimaannuttamassa nuoria osallistumaan ja rakentamassa Suomen seuraavasta vuosisadasta aiempaakin suurempi menestystarina. 

    Nuorten osallistumisen aika on NYT – kannustetaan yhdessä nuoria ottamaan paikkansa tulevaisuutemme rakentajina! 

    Kimi Uosukainen
    Nuorisovaikuttaja
    Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtaja 

  • Paleface: ”Nuorten ääni kuuluviin”

    Paleface: ”Nuorten ääni kuuluviin”

    Pikseleistä fotorealismiin

    Mä täytän ens vuonna 40. Kymmenen vuoden päästä, kun mä täytän 50, mun esikoistytär on jo 18. Sitten mä oon jo mui­naisjäänne, ancient history. Mun läpimur­rosta on jo 17 vuotta. Aika lentää siivillä.

    Mun tekemiset nousee vahvasti nuo­risokulttuurista, hiphopista, vaikka mä olenkin yhdistellyt räppiin muun muassa kansanmusaa ja muita musatyylejä. Suo­miräppi on genrenä suhteellisen nuori, mutta hip hop -kulttuuri syntyi New Yorkissa jo 1970-luvulla. Kun innostuin ala-asteiässä räpistä, se oli afroamerik­kalaista musaa ja Suomessa outo alakult­tuuri. Kukaan ei kuunnellut räppiä. Se ei todellakaan ollut muodikasta. Räppi oli kuin salaseura. Todellista undergroundia.

    Nyt siitä on tullut uusi iskelmä, popu­laarikulttuurin määrittelevä tekijä. Myös yhteiskunta on muuttunut hurjasti.

    Maailman digitalisaatio on tapahtunut tänä aikana. Mun sukupolvelle VHS-nau­hurit ja digitaalirannekellot olivat kova juttu. Kun ekat CD:t tulivat 80-luvun puolivälissä, käännettiin broidin kanssa CD-levy toisinpäin ja yritettiin kuunnella sen B-puoli, ihan niinkuin vinyyleissä tai C-kaseteissa. Ei toiminut.

    Kohta CD:kin painuu kokonaan unho­laan. Suurimmalla osalla tän lehden luki­joista ei oo koskaan ollutkaan musiikkia fyysisillä tallenteilla, vaan kaikki musa on ollut aina aineetonta, striimattua tai mp3:sia. Mä taas olen sitä sukupolvee, joka ymmärtää lyijykynän ja C-kasetin pyhän yhteyden.

    Kehitys on ollut päätä huimaavaa. Pie­nenä hakattiin Commodore 64:ää. Tuon ajan ”vallankumouksellisessa” peliko­neessa oli 64 kilotavua. Pikselit oli pikkuril­linpäänkokoisia. Ensimmäinen kuumatka vuonna 1969 tehtiin neljällä kilotavulla. Nyt pelikonsolit pyörittävät fotorealistisia, elokuvamaisen tarkkoja digitaalisia maail­moja ja pikkuriikkisissä kannettavissa lait­teissa on järjetön vääntö.

    Apple suunnittelee iPhone 8:n julkai­sua. Uudessa mallissa on mm. visuaalinen mittanauha, jolla voi suunnata puhelimen kameran minne vaan, painaa touch scree­niä ja siirtää toisaalle. Puhelin ilmoittaa välimatkan. Googlen uusi kääntäjä-appi on ihan niinkuin scifi-elokuvasta. Kun kameran suuntaa mihin tahansa missä on vieraskielistä tekstiä, vaikka kyrillisiä aakkosia eli venäjää, se kääntää tekstin puhelimen ruudulla reaaliajassa Suomen kielelle. Käyttäjä saa hieraista silmiään. iPhone-kasissa mukana on muun muassa kiinan, japanin ja korean aakkoset.

    Kehitys kehittyy ja vaikka joskus tun­tuu, että maailma on aina vaan synkempi ja ikävämpi paikka, todellisuudessa monet asiat ovat paremmin kuin takavuo­sina. Esimerkiksi yhä vähemmän maail­man ihmisistä elää äärimmäisessä köy­hyydessä. Oleellista olisi enää saada van­hat kääkät pois vallan kahvasta ja nuorten ääni kuuluviin. Maailma pelastuu vielä!