LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Avainsana: osallisuus

  • Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 2: Oikeesti osallisuutta!

    Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 2: Oikeesti osallisuutta!

    Julkaisimme tiistaina 11.1. aluevaalitavoitteemme ja esittelemme tavoitteita yksityiskohtaisesti pitkin viikkoa.  

    Toinen aluevaalitavoitteemme eli ”Oikeesti osallisuutta!” pyrkii siihen, että uusilla hyvinvointialueilla huomioitaisiin kansalaisten kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa. Usein osallisuustoimet saattavat tuntua harmillisen näennäisiltä, sillä osallistujien kokemus ei välttämättä tunnu siltä, että oltaisiin pyritty aitoon vuorovaikutukseen tai ihmisten ajatusten kuulemiseen, vaikka se olisikin järjestäjän tarkoitus. Hyvinvointialueilla tehdään merkittäviä päätöksiä meidän kaikkien hyvinvoinnin suhteen. Jo heti alusta alkaen pitää asukkaat saada vahvasti mukaan osallistumaan – ihan aidosti. Erityisesti nuorten ja lasten osallisuus vaatii erityisiä toimenpiteitä.

    Nuorisoseuroissa erinomainen esimerkki nuorten osallisuuden vahvistamisesta ja demokratiakasvatuksesta on Nuoret vaikuttajat -toiminta. Siinä 16–26-vuotiaille nuorille avataan ryhmämuotoisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaa, suomalaista päätöksentekojärjestelmää, vaikuttamista ja viestintää sekä avoimen dialogin merkitystä toimivalle päätöksenteolle ja demokratialle. Meidän kauttamme voit siis tavoittaa varsinkin kulttuuria harrastavia nuoria eri maakunnista. Heidän kanssaan voimme myös kertoa muille nuorille siitä, miksi vaikuttaminen kannattaa sekä miten tehdyt päätökset vaikuttavat tavallisen ihmisen elämään.

    Muistattehan myös meidän osallisuusportaamme, jotka kuvaavat mainiosti osallisuutta päätöksenteossa. Löydät osallisuusportaat täältä. Kiinnostaisiko myös ohjattu dialogi nuorten kanssa? Ota meihin yhteyttä niin järjestetään sellainen!

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    puh. 040 726 7450
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa kohta – tässä ovat Nuorisoseurojen aluevaalitavoitteet

    Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa kohta – tässä ovat Nuorisoseurojen aluevaalitavoitteet

    Tammikuussa pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto, kertoo vaalit.fi-sivusto.

    Meillä Nuorisoseuroissa on tavoitteita aluevaalien osalta. Hyvinvointialueiden itsehallinnoilla on merkittävä rooli kansalaisten hyvinvoinnin edistäjinä, minkä vuoksi kansalaisten osallisuus ja mahdollisuus sanoa mielipiteensä heitä koskevissa päätöksissä on erittäin tärkeää.

    Nuorisoseurojen aluevaalitavoitteet ovat:

    1. Kansalaisjärjestöt mukaan! Uudet perustettavat hyvinvointialueet vastaavat tulevaisuudessa sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisestä. Sosiaalialan järjestöt ovat perinteisesti olleet vahvasti mukana näissä; nyt on tuhannen taalan paikka saada myös muut järjestöt mukaan.
    2. Oikeesti osallisuutta! Hyvinvointialueilla tehdään merkittäviä päätöksiä meidän kaikkien hyvinvoinnin suhteen. Jo heti alusta alkaen pitää asukkaat saada vahvasti mukaan osallistumaan. Erityisesti nuorten ja lasten osallisuus vaatii erityisiä toimenpiteitä.
    3. Nuorten palvelut yhdelle luukulle! Hyvinvointi koostuu monesta osasta. Terveyden lisäksi myös esimerkiksi harrastukset ovat tärkeä osa nuoren elämää. Nuorten palvelut pitäisi koota yhden luukun alle, josta saisi tietoa laajasti omaan hyvinvointiin liittyen.

    Esittelemme tavoitteitamme yksityiskohtaisemmin kuluvan viikon aikana konkreettisten esimerkkien kautta, joten pysy kuulolla!

    Piirroskuva: Emmi Uusitalo

  • Nyt voit hakea tanssin harrastaja -osaamismerkkiä!

    Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta esimerkiksi yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa omaa osaamista esitellessä. Merkkiä voi myös jakaa omissa sosiaalisen median kanavissa, kuten LinkedInissä, Facebookissa tai Twitterissä. Tee näkyväksi oma tanssiharrastuksesi hakemalla kansantanssin tai tanssin harrastajan osaamismerkkiä. 

    Tanssi on yksi Nuorisoseurajärjestön suosituimpia harrastuksia. Tanssin harrastustoiminnassa harrastaja voi mm. kehittää ilmaisu – ja esiintymistaitojaan, oppii tanssimaan ja toimimaan itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa ja tutustuu omiin vahvuuksiin ja kehittämiskohteisiinsa harrastajana. Parhaimmillaan harrastustoiminta tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaa eväitä moniin elämän eri osa-alueisiin. Kansantanssin tai tanssin harrastusmerkkiä voi hakea, kun on harrastanut kansantanssia tai jotain muuta tanssin lajia vähintään viiden vuoden ajan jossakin Nuorisoseurassa.      

     Nyt rohkeasti täyttämään hakemusta! 

    Lue lisätietoa osaamismerkeistä ja täytä oma merkkihakemuksesi!
    Tanssin harrastajan osaamismerkki
  • Koronarajoitukset inspiroivat nuoret kansantanssia ja streetiä yhdistävään tanssivideoon

    Koronarajoitukset inspiroivat nuoret kansantanssia ja streetiä yhdistävään tanssivideoon

    Pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat vaikeuttaneet nuorten harrastustoimintaa monin tavoin. Vaikea tilanne voi kuitenkin synnyttää jotain täysin uutta. Tästä esimerkkinä toimii Prikka-ryhmän tanssivideo, joka yhdistää kansantanssin uusiin elementteihin.

    Kun jyväskyläläisen kansantanssiryhmä Prikan harrastajilta tiedusteltiin syyskuussa ideoita syksyn aikana toteutettavaan projektiin, ei arvattu mitä voisi syntyä lopputuloksena. ISOn Tanhuujiin kuuluvan ryhmän 10-14 -vuotiaat tanssijat toivoivat pääsevänsä yhdistämään kansantanssia johonkin toiseen tanssilajiin, kuten vaikkapa breakdanceen tai hiphoppiin. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi oli epävarmaa, päästäisiinkö perinteistä tanssikoreografiaa esittämään missään. Syksyn aikana päätettiinkin luoda tanssivideo, jonka levittäminen onnistuisi ajasta ja paikasta riippumatta. Ryhmän ohjaaja, jämsäläinen Marjo Örn , innostui ideasta ja kipinän sai myös 21st Folk Street – teoksen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastannut jyväskyläläinen mediataiteilja Toni Essel. Lopulta projekti laajeni tanssiaiheiseksi lyhytelokuvaksi.

    21st Folk Street on teos, jossa yhdistetään ennakkoluulottomasti kansanperinteen ja street-kulttuurin elementtejä. Tämä näkyy niin puvustuksessa, musiikkivalinnoissa kuin liikekielessä. Teoksen tanssiosuuksien harjoitteleminen oli sekä ryhmän ohjaajalle että ryhmän tanssijoille hyppy uuteen ja tuntemattomaan, sillä suurin osa ryhmän tanssijoista on harrastanut vuosia nimenomaan kansantanssia.

    Perinteisten viikkoharjoitusten lisäksi ryhmä pääsi jyväskyläläisen kulttuuriyhdistys TUFF:n ohjaajien Arttu Rintakummun ja Pietari Kauppisen vetämään break-työpajaan, jossa harjoiteltiin innokkaasti
    uudenlaista liikekieltä. Yhteistyö TUFF:n kanssa kuuluu myös musiikissa, sillä R2ISDJ2:na tunnettu Rintakumpu on yhdistänyt oivallisesti kansanmuusikko Ville Ojasen musiikkia omaansa.

    Viitaniemessä kuvattu 21st Folk Street -teos on loistava esimerkki siitä, mitä voi syntyä yhdistettäessä innostunutta uteliaisuutta, monipuolista osaamista sekä lasten ja aikuisten tapaa katsella maailmaa eri näkökulmista. Se yllättää ja haastaa rikkomaan eri alakulttuurien välisiä rajoja sekä niihin liittyviä ennakkoluuloja. Esselin ja Örnin lisäksi työryhmään kuuluvat kuvauksesta vastannut Leo-Emil Korhonen sekä kahden ryhmässä tanssivan lapsen vanhemmat Katariina Hiukka ja Anja Saksola . 21st Folk Street -teoksen toteutuksen mahdollisti syyskuussa 2020 myönnetty 2000 euron suuruinen Nuori Kulttuuri -apuraha, minkä lisäksi teosta on työstetty vapaaehtoisvoimin.

    Video löytyy ISOn Tanhuujien youtube-kanavalta:

    Lue lisää Prikasta ISOn Tanhuujien verkkosivulta (avautuu uuteen ikkunaan).

  • Nuoret rakentamaan Suomen seuraavaa vuosisataa

    Nuoret rakentamaan Suomen seuraavaa vuosisataa

    Kuluva vuosi on ennen kaikkea Suomen itsenäisyyden juhlavuosi, mutta samalla myös nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen merkkivuosi. Juhlavuoden ”yhdessä”-teeman mukaisesti vuoden aikana nuorten oikeuksia ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntamme kehittämiseen on parannettu. Vuoden alussa voimaan astunut uusi nuorisolaki, hallituksen esitys maakuntalaiksi sekä kuntalain lopullinen voimaantulo vahvistavat kaikki nuorten oikeutta vaikuttaa yhteisistä asioista päättämiseen. Suunta on oikea ja 2015-luku on nuorten osallistumisen kulta-aikaa, jos niin päätämme. 

    Erityisen ilahduttavaa on huomata nuorten aktiivista kansalaisuutta koskevan keskustelun käyvän aktiivisena juuri itsenäisyytemme juhlavuonna. Suomen satavuotinen historia on huikea kasvutarina. Keskinäisen kamppailun ja oman edun tavoittelun sijaan päätimme lopulta ymmärtää toinen toisiamme, rakensimme vahvan kansalaisyhteiskunnan ja synnytimme yhdessä monella mittarilla maailman parhaan hyvinvointivaltion. Aktiivinen kansalaisuus ja kanssaihmisten mielipiteiden kuunteleminen ovat aina olleet Suomen vahvuuksia. Pidetään huolta, että näin on myös jatkossa. 

    Nyt, Suomen siirtyessä toiselle vuosisadalleen, on tullut meidän nuorten vuoro vahvistaa asemiamme yhteisen tulevaisuutemme rakentajina. Nuorten halu ja mahdollisuudet osallistua sekä vaikuttaa Suomen tulevaisuuden rakentamiseen tulevat ratkaisemaan kansakuntamme selviytymisen tulevaisuudessa. Ilman aktiivisia kansalaisia ja tulevaisuudentekijöitä ei kunnista, maakunnista tai valtiosta jää jäljelle kuin ontot hallintorakenteet. Siksi onkin meidän jokaisen yhteinen tehtävä innostaa ja kannustaa erityisesti nuoria osallistumaan: niin koululuokissa, kaupan hyllyjen välissä tuotteita valkatessa, harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa kuin verkkokyselyissä ja vaaliuurnilla.  

    Me nuoret tulemme kohtaamaan täysimittaisena nyt tehtävien päätösten vaikutukset sekä elämään pitkällä itsenäisyytemme tulevalla vuosisadalla. Siksi meidän osallistumisen ja vaikuttamisen aika on nyt, kun kauas vaikuttavia päätöksiä tehdään ja yhteisestä tulevaisuudesta päätetään. Aktiivisen ja osallistuvan nuorison tulee olla yksi Suomen tulevaisuuden peruspilareista.  

    Nuorten osallistumiseen liittyviä taitoja sekä innostusta opitaan paitsi koulussa, myös ennen kaikkea sen ulkopuolella. Tässä tehtävässä myös teillä nuorisoseuralaisilla on paljon annettavaa ja tekemisen paikkoja. Olkaa rohkeasti mukana voimaannuttamassa nuoria osallistumaan ja rakentamassa Suomen seuraavasta vuosisadasta aiempaakin suurempi menestystarina. 

    Nuorten osallistumisen aika on NYT – kannustetaan yhdessä nuoria ottamaan paikkansa tulevaisuutemme rakentajina! 

    Kimi Uosukainen
    Nuorisovaikuttaja
    Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtaja 

  • Lapsella on oikeus osallistumiseen

    Lapsella on oikeus osallistumiseen

    Maanantaina 20.11. vietetään lapsen oikeuksien päivää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus linjaa lapsen oikeudesta suojeluun ja huolenpitoon.  Yksi sopimuksen osa käsittelee lapsen oikeutta osallistumiseen, ja se on oikeuksista heikoimmin tunnettu Suomessa, vaikka siitä on kirjattu myös Suomen perustuslakiin.

    Nuorisoseurat on tehnyt pitkäjänteistä ja aktiivista työtä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi.  Järjestö syntyi nuorten perustamana 1800-luvun lopussa, ja osallisuus on ollut aina olennainen osa nuorisoseurojen toiminta-ajatusta.

    Osallisuus on vaikuttamista ja ryhmään kuulumista

    Osallisuus on vaikuttamisen kokemuksen luomista lapsille ja nuorille: tunnetta siitä, että omalla mielipiteellä on merkitystä, ja että voi todella saada aikaan muutoksia omassa elämässään ja ympäristössään. Osallisuus voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle ja syrjäytymiselle.

    Osallisuuden tunne syntyy aina vuorovaikutuksissa toisiin eli osallisuudessa on kysymys ryhmästä. Lapsi tuntee olevansa osallinen, kun hän kokee, että hänen ryhmällään ja hänen tähän ryhmään kuulumisellaan on merkitystä.

    Osallistuminen ja osallisuus ovat eri asioita. Osallistumisessa ollaan mukana jossain, joka on usein toisten järjestämä ja johon ei ole itse vaikuttanut. Osallisuus taas tarkoittaa sitä, että itse sitoutuu toimintaan, haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun ja ottaa vastuun myös seurauksista.

    Aktiiviseksi kansalaiseksi ei synnytä vaan opitaan

    Lasten oikeus osallistua tarvitsee tuekseen välittäviä aikuisia. Lasten osallisuus ei tarkoita päätösvallan ja liian suuren vastuun siirtämistä lapsille.

    Mitä nuorempana lapsi saa sopivaa vastuuta, sitä helpompi hänen on myöhemmässä elämässään osallistua ja vaikuttaa. Tavoitteena on opettaa lapsille, että asiat eivät vain tapahdu, vaan niiden eteen täytyy jonkun tehdä jotain. Toiminnassa on tärkeää korostaa erilaisten kansalaistaitojen harjoittelua, esimerkiksi vuorovaikutus-, viestintä- ja ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja.

    Nuorisoseurat ja osallisuus

    Erityisesti päätöksenteossa on tärkeä saada nuorten ääni kuuluviin. Suomen Nuorisoseurojen päättävissä elimissä, valtuustossa ja hallituksessa, on oltava vähintään kolmasosa alle 29-vuotiaita. Nuorten valtuutettujen aloitteesta nuorten vaikutusmahdollisuuksia on pyritty ennestään lisäämään ja aktiivisesti ottamaan heitä mukaan järjestön hallintoon.

    Viime vuosina järjestössä on aktiivisesti kehitetty uusia menetelmiä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi ja juurruttamiseksi . Työkaluista löytyy mm. osallisuusportaat ja osallisuuden työkalupakki, hankkeissa on edistetty erityisnuorten osallisuutta  ja lasten kuulemista. Osallisuus näkyy vahvasti järjestön päätöksenteon arjessa.