Syksystä 2016 Suomen Nuorisoseurat on jakanut tapahtuma-avustuksia lapsille ja nuorille. Nyt rahoitetut tapahtumat alkavat värittää satavuotiasta Suomea. Seinäjoen Kivistön koulun tokaluokkalaiset Jalmari Kivimäki, Emil Vainionpää ja Ida-Adeliina Hemminki saivat rahaa näytelmän tekemiseen. Tapahtuman kutsuminen pelkäksi näytelmäksi on kuitenkin aliarviointia. Kolmikko toi esityksensä Nuorisokeskuksen saliin ja kutsui kaikki koulun 1. ja 2.-luokkalaiset katsomaan. Tapahtumassa oli myös open stage -osio, jossa kaikki halukkaat lapset pääsivät esiintymään.
Kävin katsomassa alueemme ensimmäisen 100 tapahtumaa 1000 tarinaa –hankkeen lasten itse suunnitteleman näytelmän Tatun ja Patun outo unikirja. Tapahtumassa olivat mukana Kivistön koulun 1A ja B –luokat opettajineen sekä lasten lähipiiriä. Kaikki oppilaat saivat esittää itse suunnittelemiaan esityksiä. Saimme seurata mm. näytelmiä, taikatemppuja, stand uppia, tansseja, musiikkiesityksiä ja tarinan kerrontaa.
Illan pääesitys on Tatun ja Patun outo unikirja
Illan pääesitys oli Tatun ja Patun outo unikirja. Esityksen alussa Tatua esittävä Jalmari kertoo, että puhelimet on suljettava – koskee myös opettajia. Kerrassaan mainio tilanteen haltuunotto, ajattelen. Jotain jännittävää on tulossa ja yleisön on syytä keskittyä seuraamaan.
Näytelmä alkaa siitä, kun Tatun ja Patun serkku Satu tulee yökylään. Satu on kovin nälkäinen, mutta haluaa vain Piltti-ruokaa. Onneksi sitä viimein löytyy. Tatukin syö iltapalaa, mutta saa valitettavasti vatsavaivoja.
Tatu ja Patu laittavat Satun nukkumaan. Iltasaduksi Tatu lukee Tatun ja Patun outoa unikirjaa ja esittelee hyvien unilelujen ominaisuuksia tieteelliseen tyyliin. Esitelmä ei saa Satua nukkumaan ja Tatun esitelmöidessä Satu lähtee omille teilleen – Tatun ja Patun näkökulmasta katsottuna hän katoaa. Tosin tässä vaiheessa tämä seikka jää heiltä huomaamatta.
Tatu päätyy huonekalukauppaan testaamaan sänkyjä. Meille tutut sänkyjen ominaisuudet saavat uusia ulottuvuuksia. Vai oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että vesisängyn sisältö olisikin puolukkahilloa? Hyh, sanoo Tatu tästä.
Sitten Tatu ja Patu huomaavat viimein Satun kadonneen. Vaikka siinähän Satu jo onkin, ihan heidän nenänsä alla. Tarina päättyy onnellisesti ja serkut sopivat, milloin Satu voi seuraavan kerran tulla yökylään.
Näytelmä oli erittäin hyvin laadittu. Käsikirjoitus pohjautuu Aino Havukaisen ja Sami Toivosen teokseen Tatun ja Patun outo unikirja, mutta ryhmä on dramatisoinut sitä itse.
Harjoittelua syksystä lähtien
Haastattelen lopuksi Tatua esittävää Jalmari Kivimäkeä. Hän kertoo, että idea näytelmän tekemiseen tuli siitä, että he olivat ensin tehneet toisen Tatu ja Patu -näytelmän Emilin kanssa ja tähän toiseen Ida-Adeliina tuli mukaan.
”Olemme harjoitelleet viime syksystä lähtien. Harjoittelimme viikoittain toistemme kotona”, Jalmari kertoo. Näytelmästä huomaa, että takana on säännöllistä harjoittelua. Ryhmän yhteistyö näytti katsojan silmin toimivan saumattomasti.
”Meillä on ollut hauskaa tätä tehdessä! Hauskin kohtaus mielestäni on huonekalukauppakohtaus ja jännittävin kohtaus se kun Satu katoaa,” Jalmari sanoo.
Haastattelijana minua kiinnostaa onko tässä pysyvä näyttelijäkaarti vai aikovatko he kasvattaa ryhmän kokoa. ”Kyllä meidän porukka on tässä. Tarpeen mukaan voimme ottaa mukaan lisää näyttelijöitä. Mutta koska tunnemme jo toistemme tavat toimia, olemme ajatelleet jatkaa tällä porukalla,” Jalmari Kivimäki perustelee.
Poistuessani tapahtumasta muihin töihini ajattelen, että tulevaisuus on hyvä, kun se on näiden lasten käsissä.
Erityisesti lapsiryhmiä varten suunniteltu tapahtuman suunnittelurata auttaa lapsia hahmottamaan mistä tapahtuman tuottamisessa on kyse. Radan voi toteuttaa joko yhtenä päivänä tai jakaa useammalle kerhokerralle, jolloin yksittäisiin osa-alueisiin voidaan perehtyä huolellisemmin. Rata toimii siis paitsi ideoinnin tukena, myös työkaluna esimerkiksi tuotantosuunnitelman laatimiseen.
[/one_half_first][one_half_last]
[/one_half_last]
Vuonna 2017 itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Suomen Nuorisoseurat avustaa lapsia ja nuoria järjestämään sata tapahtumaa ja kertomaan tuhat tarinaa Suomesta vuonna 2017. Aikuiset toimivat järjestelyissä tukena. Tapahtuma voi olla tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, hengailuilta tai peliturnaus – mitä vain! Suomen Nuorisoseurat tukee 100-500 euron rahallisilla avustuksilla sekä käytännön vinkeillä.