LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Harrastustoiminta

  • Ennätysmäärä nuorisoseuralaisia palkittu DofE-ohjelman tunnustuksilla

    Ennätysmäärä nuorisoseuralaisia palkittu DofE-ohjelman tunnustuksilla

    Yhteensä 23 nuorta eri nuorisoseuroista on palkittu The Duke of Edinburgh’s International Award -ohjelman (DofE) suorittamisesta. DofE-ohjelmassa nuoret kehittävät tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja, kuten itsetuntemusta, vuorovaikutustaitoja, sitkeyttä ja tiimityöskentelyä harrastusten kautta. Osaaminen tunnustetaan kansainvälisesti arvostetulla DofE-merkillä ja -todistuksella. Ohjelmaa voi tehdä eri tasoilla ja se on avoin kaikille nuorille taustasta ja kyvyistä riippumatta.

    DofE -ohjelma koostuu kolmesta tasosta, jotka ovat pronssi, hopea ja kulta. Tason suoritettuaan nuori saa tasoa vastaavan tunnustuksen. Tunnustukset julkistettiin 27.3.2026 DofE -juhlassa, jossa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala jakoi todistukset ja tunnustukset nuorille.

    Mika Poutala jakoi todistukset ja tunnustukset nuorille. Kuva Amanda Lehtonen.

    Hopeisen tunnuksen saivat Eeva Jefimoff Pornaisten Pohjoisesta Nuorisoseurasta, Suvi Halonen Klaukkalan Nuorisoseurasta, Inkeri Talvio Karjalan Nuorista ja Miisa Mäkelä Kaustisen Nuorisoseurasta.

    Pronssisen tunnustuksen saivat:

    • Hilla Hietakangas, Klaukkalan Nuorisoseura
    • Petri Heikkilä, Mallusjoen Nuorisoseura
    • Ilona Kinnunen, Pukkilan Nuorisoseura
    • Katri Myyrä, Pukkilan Nuorisoseura
    • Noora Ekholm, Pukkilan Nuorisoseura
    • Heta Hukkanen, Karjalan Nuoret
    • Silvi Heikkilä, Karjalan Nuoret
    • Aliisa Siikaluoma, Jutarinki
    • Ella-Maarit Piilola, Jutarinki
    • Jenni Paasimaa, Jutarinki
    • Katherine Ulich, Siepakat
    • Taimi Mikkola, Siepakat
    • Martta Leikas, Nuorisoseura Vilikas
    • Alisa Kunnas, Kaustisen Nuorisoseura
    • Lotta Westerholm, Kaustisen Nuorisoseura
    • Sanni Hauhikoski, Kaustisen Nuorisoseura
    • Sara Ylipihlajamaa, Kaustisen Nuorisoseura
    • Siiri Ylipihlajamaa, Kaustisen Nuorisoseura
    • Venla Virkkala, Kaustisen Nuorisoseurat

    Edinburghin herttua, Prinssi Edward onnitteli videotervehdyksessään lämpimästi kaikkia todistusten saaneita. Hän toivoi, että nuoret tuntevat ylpeyttä ja iloa saavutuksistaan: “Muistakaa ne hetket, kun ette luovuttaneet ja toimitte muiden tukena. Olette päässeet lukuisten haasteiden yli ja löytäneet positiivisia ominaisuuksia, joita ette ehkä tienneet itsellänne olevan.” 

    DofE-ohjelmalla on merkittävä rooli nuorten taitojen ja tietojen kehittämisessä sekä sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. Se tukee nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan ja kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Viime vuonna julkistettiin DofE-ohjelman kansainvälinen Social Investment -tutkimus, johon osallistui lähes 4000 vastaajaa 48 maasta. Tutkimuksen mukaan DofE-ohjelma vahvistaa nuorten motivaatiota, itsevarmuutta ja määrätietoisuutta sekä auttaa näkemään haasteet mahdollisuuksina kehittyä. Ohjelma rohkaisee nuoria kokeilemaan uusia asioita ja vahvistaa yhteisöllisyyttä, ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä ymmärrystä muiden näkökulmista.

    DofE toimii yli 120 maassa ja ohjelmaan osallistuu vuosittain yli miljoona nuorta. Suomessa DofE-toimintaan on osallistunut yli 10 000 nuorta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa toimintaa.

    Artikkelikuva: Amanda Lehtonen

  • Keski-Suomeen perustettu uusi Roolipelinuorisoseura Smite ry

    Keski-Suomeen perustettu uusi Roolipelinuorisoseura Smite ry

    Keski-Suomessa on kehitetty roolipelaamisen harrastusmahdollisuuksia hanketoiminnan kautta. Nyt pelaaminen jatkuu uuden Roolipelinuorisoseura Smiten voimin. Hankkeiden vetäjä ja Smiten puheenjohtaja Otto-Pekka Keramaa kertoo, mistä idea lähti ja mitä uusi nuorisoseura tarjoaa:

    ”Smite” – ”isku”, ”mäjäytys”, ”sivallus”.

    Tämä vieraskielinen nimitys on pöytäroolipelipiireissä jo lähes ikoninen termi, sillä ”Smite” on ritarin valalleen vannomasta, väkevästä vakaumuksesta saatujen voimien saattelema suurenmoinen isku. ”Smite critti!” saa pöydän pelaajat aina hämmästelemään heitettyä noppaa tarkemmin, että ”todellakin nopassa paistattelee kaunis, täysi 20.”  — kriittinen osuma!

    Keski-Suomessa on kehitetty Suomen Nuorisoseurojen toimesta Leader-kehittämishankkeiden avulla nuorten roolipeliharrastamista jo vuodesta 2022, eli kirjoitushetkellä jo neljättä vuotta! Kaikki alkoi siitä, kun sain eteeni suunnitelman hankkeesta. Yksi asia johti toiseen ja orastavan Dungeons & Dragons-mielenkiintoni rohkaisemana hankkeessa lähdettiin pilotoimaan roolipelikerhoja maaseudun lapsille ja nuorille. Jos toiminta pyörii jo neljättä vuotta, ei liene epäselvää, että konsepti oli jonkinlainen menestys.

    Aluksi toiminta oli pitkälti hankevetäjän hartioiden varassa, mutta toimintaa hitaasti levitettiin, ohjaajia koulutettiin ja nuoria tuettiin ohjaamaan omia ryhmiään. Nyt roolipeliharrastajia on jo useita kymmeniä ja heitä on ohjaamassa koulutettuja, nuoria ohjaajia. Hankkeet kuitenkin loppuvat aikanaan. Vaikka meille olikin siunautunut Leader Jyväsriihen myöntämä EU-rahoitus jo kolmeen kehittämishankkeeseen, alkoi ajatus muhimaan tahosta, joka ylläpitäisi tätä yhteisöä vielä hankekausienkin jälkeen.

    Ajatus kirkastui oman nuorisoseuran — oman yhdistyksen perustamisesta.

    Keski-Suomessa ei vielä ollut aktiivista roolipeliyhdistystä, ja jo hankkeitakin alusta saakka tukenut Fantasiapelit-liike Jyväskylässä rohkaisi meitä tälle polulle. Kokoonnuimme yhdeksän hengen porukalla 23.11.2025 Suomen Nuorisoseurojen aluetoimistolle Keski-Suomessa ja perustimme Keski-Suomen Roolipelinuorisoseura Smite ry:n. Perustajista yli puolet ovat keskisuomalaisia nuoria.

    Tulossa maksuttomia sunnuntaipelejä

    Smiten toiminta on pitkälti vielä lähtökuopissa ja opettelemme yhä yhdistystoimintaa, mutta paljon on ehtinyt jo tapahtumaankin. Smiten väki kokoontuu noin kerran kuukaudessa harrastamaan sekä teroittamaan pelinjohtajuustaitojaan, ja laajennamme toimintaamme pian Fantasiapelien liiketiloihin Jyväskylän Jyväskeskuksessa, jossa aloitamme sunnuntaisin avoimen roolipelailun. Nämä sunnuntaipelit ovat avoimia ja täysin maksuttomia kaikille, ja niiden ohjaajina toimisivat pääasiassa Smiten pelinjohtajat. Smite tukee ja kouluttaa pelinjohtajia sekä hankkii materiaaleja jäsenten vapaaseen käyttöön. Toimintaan mukaan ja jäseneksi on tervetullut kuka tahansa.

    Henkilökohtainen toiveeni on, että Smite jää minunkin kauteni jälkeen taustalle tahona, joka pitää tätä harrastusta näkyvillä, ja tarjoaa mahdollisuuden sekä paikan harrastaa kaikille, joita roolipelaaminen kiinnostaa. Toivon, että Smite näkyy tapahtumissa ja yhteisöissä, ja että Smiten pelinjohtajat tulevat tunnetuksi intohimostaan harrastukselle. Jonain päivänä toivon, että Smite voi myös vuokrata omaa kerhotilaansa, johon harrastajat voivat kokoontua silloin, kun se heille parhaiten sopii.

    Omien kyselyjemme perusteella yli puolet roolipeliryhmiin osallistuneista eivät harrastaneet mitään muuta, joten koen, että tämä todella on tärkeää toimintaa. Roolipelatessa pääset pelin varjolla kirjoittamaan, näyttelemään ja ratkaisemaan yhdessä ongelmia. Mielikuvitusten maailmat heräävät eloon tuon pöydän ääressä, missä muut näkevät vain kyniä ja noppia.

    Tule mukaan toimintaan

    Smiten tukikohtana toimii oma Discord-kanava, jonne voivat liittyä kaikki toiminnasta kiinnostuneet (ei tarvitse olla seuran jäsen): https://discord.gg/9Y8ccyHw6Q

    Seuran jäseneksi voi liittyä sähköisesti: Jäsenhakemus

    Vuosittaiset jäsenmaksut:

    • Aikuis- ja nuorisojäsenet 28€
    • Lapsijäsenet 14€
    • Kannatusjäsenet 42€

    Lisätietoja saa sähköpostitse: smite.yhdistys@gmail.com

  • Luovasti liikkuen -hanke toi liikkeen ja kulttuurin yhteen  

    Luovasti liikkuen -hanke toi liikkeen ja kulttuurin yhteen  

    Liike, luovuus ja kulttuurihyvinvointi kulkivat käsi kädessä Luovasti liikkuen -hankkeessa, joka toteutettiin Keski-Suomessa vuosina 2024–2026. Kaksivuotisen hankkeen aikana kehitettiin uusia tapoja harrastaa, liikkua ja voida hyvin erityisesti niiden lasten ja nuorten näkökulmasta, joille perinteiset harrastusmuodot eivät ole helposti saavutettavia. 

    Hankkeen toiminnoissa oli mukana yhteensä 1 455 osallistujaa eri puolilta maakuntaa. Toiminta yhdisti liikkumisen, ilmaisun ja kulttuurin elementtejä muun muassa tanssin, parkourin ja toiminnallisen teatterin kautta. Keskiössä oli ajatus siitä, että liikkuminen voi olla luovaa, kokeilevaa ja iloa tuottavaa – ei suorittamista. 

    ”Kulttuurihyvinvoinnissa liike nähdään keinona vahvistaa osallisuutta, vuorovaikutusta ja mielen hyvinvointia. Hankkeessa haluttiin luoda tilaa liikkumiselle, jossa jokainen voi osallistua omista lähtökohdistaan”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs. 

    Tarinatreeni oli yksi hankkeen kokeiluista. Kuva Riikka Rantapolku.

    Hankkeessa toteutettiin neljä harrastuspilottia, joissa liike ja kulttuuri yhdistyivät eri tavoin. Tarinatreeneissä liikuttiin tarinoiden ja mielikuvituksen kautta, Luova Lava Action -toiminnassa kehoa ja ilmaisua hyödynnettiin näyttämöllisesti, Koko talo liikkuu -temppuradalla liikkuminen tehtiin saavutettavaksi erilaisille kehoille ja oppijoille, ja Breikkii ja Hiphoppii! -kokonaisuudessa kokeiltiin hybridimuotoista tanssiharrastusta. 

    Toiminta sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta. Palautekyselyissä arvioitiin muun muassa koettua hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnan vetovoimaa, ja kaikkien osa-alueiden keskiarvot ylittivät tavoitetason. Erityisesti nousi esiin kokemus siitä, että liikkuminen oli hauskaa, turvallista ja sallivaa, ja että mukaan sai tulla sellaisena kuin on. 

    Luova Lava Action -työpajoissa lapset pääsivät kokeilemaan temppuja ja taistelukohtauksia.

    Luovasti liikkuen -hanke ei keskittynyt vain osallistujien kokemuksiin, vaan myös harrastustoiminnan rakenteisiin. Hankkeessa koulutettiin 16 ohjaajaa ja apuohjaajaa, joista 13 työllistyi hankkeen toimintoihin. Yhteensä hankkeen parissa työskenteli 20 henkilöä. Tämä vahvisti osaavaa työvoimaa ja loi edellytyksiä toiminnan jatkumiselle. 

    Hankkeen tulokset eivät jää vain menneisyyteen. Kehitetyt toimintamallit ja materiaalit on koottu avoimiksi oppaiksi, joita voidaan hyödyntää jatkossa eri puolilla Suomea. Useat hankkeessa syntyneet toimintamuodot jatkuvat jo nyt osana paikallisten toimijoiden perustoimintaa. 

    ”Liikkuminen ja kulttuuri eivät ole vain harrastuksia, vaan ne ovat voimavaroja, jotka tukevat hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hankkeen suurin onnistuminen on ehkä se, että tämä ajatus jäi elämään”, Pylkäs tiivistää. 

    Lue lisää

    Hankkeen kotisivut

    Hankkeen materiaalipaketit ja oppaat

  • Nuorille uutta luonto- ja elämystoimintaa Uudellemaalle

    Nuorille uutta luonto- ja elämystoimintaa Uudellemaalle

    Uudellemaalle on tulossa uutta luonto- ja elämystoimintaa yli 13-vuotiaille nuorille. Tavoitteena on vahvistaa nuorten luontosuhdetta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä luovien menetelmien avulla.

    Toiminnan taustalla on vuoden alussa alkanut Luovuutta Luonnossa -hanke, jossa kehitetään uusia, kestäviä harrastusmuotoja, jotka hyödyntävät lähiympäristöä ja ovat helposti saavutettavissa. Toimintaa tuodaan Karkkilan, Klaukkalan, Perttulan-Uotilan, Ridasjärven sekä Röykän-Leppälammen Nuorisoseuroihin.

    Hankkeen aikana kehitetään paikallisten nuorisoseurojen osaamista luonto- ja elämystoiminnan järjestämisessä. Perusohjaaja- ja menetelmäkoulutuksilla pyritään takaaman toiminnan jatkuvuus myös hankkeen päättymisen jälkeen. Opeista ja kokemuksista kootaan lisäksi toimintamalli, jota voidaan hyödyntää nuorisotyössä ja harrastamisessa.

    Toimintaa vetää projektityöntekijä Judit Kemppilä, joka on koulutukseltaan taide- ja yhteisöpedagogi (TaM, AMK).

    ”Näen toiminnassa paljon mahdollisuuksia luontoyhteyden elävöittämiselle ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiselle. Toiminta voi olla esimerkiksi lähiluontokohteisiin tutustumista moniaistisesti, vaikuttamistyötä luonnon puolesta ja / tai ympäristötaiteen tekemistä. Odotan kiinnostavia kohtaamisia, uuden ideointia sekä yhteisiä hetkiä luovan luontotoiminnan parissa. On innostavaa päästä tuottamaan toimintaa, jonka tavoitteena on niin nuorten, luonnon kuin paikallisyhteisöjenkin kukoistaminen.”

    Judit Kemppilän työpiste sijaitsee Tikkurilassa.

    Luovuutta Luonnossa -hanketta rahoittaa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, nykyinen Lupa- ja valvontavirasto. 

    Lisätiedot

    Judit Kemppilä, projektityöntekijä
    Luovuutta luonnossa -hanke  
    Suomen Nuorisoseurat ry
    judit.kemppila@nuorisoseurat.fi, puh. 050 439 3841 

  • Uutta teatteriharrastustoimintaa Etelä-Suomen maalaiskuntiin 

    Uutta teatteriharrastustoimintaa Etelä-Suomen maalaiskuntiin 

    Askolassa, Pukkilassa, Lapinjärvellä, Asikkalassa ja Orimattilassa on tulossa uusia teatterin harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Tavoitteena on lisätä pienten paikkakuntien harrastusmahdollisuuksia, tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus toteuttaa itseään sekä vahvistaa maaseutukylien yhteisöllisyyttä. 

    Teatteritoimintaa tuodaan kyliin, joissa vastaavaa toimintaa ei vielä ole ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat rajatut. Lapset ja nuoret otetaan mukaan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa ja jokaiselle paikkakunnalle luodaan omat heille räätälöidyt toimintamallit.  

    Toiminnan taustalla on Suomen Nuorisoseurojen uusi Kulttuuria yhteisöille -hanke, jonka avulla palkataan ammattitaitoisia ohjaajia sekä koulutetaan uusia ohjaajia, jotka vastaavat teatteritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Uusien ohjaajien avulla varmistetaan myös toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen.  

    Toimintaa vetää projektityöntekijä ja pitkän linjan teatterintekijä Henna Heikkilä, joka on työn myötä tehnyt paluumuuton kotiseudulleen Lahteen. 

    ”Minulle teatterissa tärkeintä ja rakkainta on aina ollut sen yhteisöllisyys. On tärkeää saada kokea olevansa osa jotain itseään suurempaa: yhteisöä, yhteistä ponnistusta, projektia tai taideteosta. Yhteisöllisyys on myös usein pienten paikkakuntien ja maalaiskylien vahvuus. Kasvavalle nuorelle näiden asioiden merkitys voi olla mullistava. Epävarmassa elämänvaiheessa, kun vasta opettelee itseään ja maailmaa, teatteri ja sen tuoma yhteisö voivat avata ajattelua, kasvattaa itsetuntoa ja luoda uudenlaista rohkeutta ilmaista itseään ja ajatuksiaan”, Heikkilä summaa ajatuksiaan hankkeesta ja sen merkityksestä. 

    Hanke on käynnistynyt loppuvuodesta 2025 ja jatkuu heinäkuun 2027 loppuun asti. 

    Lisätiedot

    Henna Heikkilä, projektityöntekijä 
    Kulttuuria yhteisöille -hanke 
    Suomen Nuorisoseurat 
    henna.heikkila@nuorisoseurat.fi, puh. 044 7760639 

  • Nuori Kulttuuri Talks mukana Hyvin sanottu -festivaalilla 26.11.

    Nuori Kulttuuri Talks mukana Hyvin sanottu -festivaalilla 26.11.

    Koko Suomen Hyvin sanottu -keskustelufestivaali järjestetään tänä vuonna 26.-27.11. Festivaalin tarkoituksena on lisätä rohkeutta osallistua keskusteluihin, syventää ymmärrystä toisistamme ja vahvistaa kokemusta siitä, että kaikkien äänellä on merkitystä. Tapahtumaa koordinoivat Yle sekä Erätauko-säätiö.

    Nuori Kulttuurin ja Nuorisoseurojen järjestämä Nuori Kulttuuri Talks: Vaikuttamisen keinot nuorten kulttuuriharrastamisen kentällä -keskustelu on seurattavissa Yle Areenasta keskiviikkona 26.11. klo 10-10.50.

    Keskustelemassa ovat Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulla Kaukkola, taiteen tutkimuksen opiskelija Inkeri Tuikkanen sekä Nuorisoseurojen Nuori vaikuttaja Oghogho Aimufua (Coco). Keskustelun ohjaavat nuoret nuorisoseuralaiset Sandra Strömberg ja Katherine Ulich.

    Keskustelu on katsottavissa Areenassa 30 päivän ajan. 

    Seuraa keskustelua Yle Areenasta

    Nuori Kulttuuri Talks on nuorten vaikuttamisen väline heitä puhututtaviin taide- ja kulttuuriharrastamisen asioihin. Nuoret suunnittelevat, fasilitoivat ja puhuvat yhdessä päättäjien, taiteen ja nuorisotyön ammattilaisten, median edustajien sekä harrastajien kanssa kulttuuri- ja taideharrastamiseen liittyvistä teemoista.

  • Etelä-Suomeen uutta teatteritoimintaa

    Etelä-Suomeen uutta teatteritoimintaa

    Etelä-Suomen alueella vahvistetaan paikallisten nuorisoseurojen tarjoamaa teatteritoimintaa joulukuussa alkavan uuden hankkeen avulla. Kulttuuria yhteisöille -hankkeen tavoitteena on luoda uutta teatteri-ilmaisun harrastus- ja tapahtumatoimintaa lapsille, nuorille ja yhteisöille heidän omilla maaseutumaisilla asuinpaikkakunnillaan. Hanke toteutetaan viidellä paikkakunnalla; Orimattilassa, Pukkilassa, Asikkalassa, Lapinjärvellä ja Askolassa yhteistyössä paikallisten nuorisoseurojen kanssa.

    Hankkeen avulla palkataan ammattitaitoisia ohjaajia sekä koulutetaan uusia ohjaajia, jotka vastaavat teatteritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Tavoitteena on saada nuorisoseuroille uusia ohjaajia, jotka turvaavat toiminnan jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke kestää vuoden 2027 kesään asti ja se on saanut EU:n maaseuturahoitusta Päijänne-Leaderilta ja Kehittämisyhdistys Silmulta.

    ”Keskusteluissa seurojen kanssa kävi ilmi, että suurin ongelma toiminnan käynnistämisessä on osaavien ohjaajien puuttuminen omalta paikkakunnalta. Hankkeen avulla saadaan tarvittavaa ohjaaja-apua ja sitä kautta uutta harrastustoimintaa alueen lapsille ja nuorille”, Etelä-Suomen alueen koordinaattori Johanna Lindstam kertoo.

    Hankkeen projektityöntekijäksi on valittu Henna Heikkilä, joka aloittaa tehtävässään 1.12. Hänen työpisteensä tulee sijaitsemaan Lahdessa.

    ”Teatteri on vienyt sydämeni jo kymmenen vuotta sitten, ja siitä lähtien olen tehnyt sitä niin harrastajana, opiskelijana kuin ammattilaisenakin. Viimeiset neljä vuotta olen työskennellyt Vaasan kaupunginteatterissa järjestäjänä ja samalla opiskellut itseni kulttuurituottajaksi. Nyt valmistumisen kynnyksellä on todella inspiroivaa päästä mukaan Nuorisoseurojen tiimiin Kulttuuria yhteisöille -hankkeen projektityöntekijäksi. Odotan erityisesti sitä, että pääsen innostamaan uusia tyyppejä teatterin valloittavaan maailmaan.”

    Hankkeen projektityöntekijä Henna on valmistumassa kulttuurituottajaksi.
  • Hybridimalli toi harrastukset uusille paikkakunnille – uusi opas neuvoo onnistuneen hybriditoiminnan toteutukseen 

    Hybridimalli toi harrastukset uusille paikkakunnille – uusi opas neuvoo onnistuneen hybriditoiminnan toteutukseen 

    Miten järjestää harrastustoimintaa, kun ohjaajia ei riitä joka kylälle ja matkat ovat pitkiä? Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanke ja Street Art Dance Essentials (SADE ry) lähtivät etsimään ratkaisua ja kehittivät hybridimallin, jossa yhdistyvät etä- ja lähiosallistumisen parhaat puolet. 

    Kolmen paikkakunnan yhteinen tanssikurssi 

    Keväällä 2025 toteutettu Breikkii ja hiphoppii! -hybriditanssikurssi oli konkreettinen kokeilu uuden toimintatavan mahdollisuuksista. Kurssi järjestettiin samanaikaisesti Muuramessa, Keuruulla ja Lannevedellä, ja sitä ohjasi ammattitanssinopettaja, joka kiersi vuoroviikoin eri paikkakunnilla. Muina viikkoina muut ryhmät seurasivat opetusta etäyhteyden kautta. 

    Tunnit toteutettiin Zoomin välityksellä, ja jokaisessa toimipisteessä oli paikalla talkoolainen tai vertaisohjaaja, joka auttoi osallistujia tekniikassa ja loi yhteishenkeä. Näin saatiin aikaan tunne siitä, että kaikki ryhmät olivat osa yhteistä kokonaisuutta, vaikka sijaitsivat eri puolilla Keski-Suomea. 

    Kurssi keräsi osallistujia, joille perinteinen harrastaminen ei olisi ollut mahdollista pitkien välimatkojen vuoksi. Mukana oli opettajan lisäksi kaksi tuottajaa, teknistä tukea, talkoolaisia, nuorisotyöntekijä sekä vertaisohjaaja. 

    “Hybridimallin ansiosta pystyimme tarjoamaan harrastusmahdollisuuden usealla paikkakunnalla yhtä aikaa kustannustehokkaasti ja ilman, että laatu kärsi. Lisäksi opettajan työ helpottui, kun matkustamiseen kului vähemmän aikaa”, kertoo Luovasti liikkuen -hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs. 

    Oppeja ja oivalluksia kentältä 

    Kokeilun aikana huomattiin, että onnistunut hybriditoiminta vaatii huolellista suunnittelua ja selkeää roolitusta. Tekniikka on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on sen pedagoginen hallinta. Oppimisen ja yhteisöllisyyden toteutuminen verkkovälitteisesti ovat asioita, joihin on syytä kiinnittää hybriditoiminnassa huomiota 

    Erityisen merkittäväksi kurssilla osoittautui vertaisohjaajan rooli. Kun paikalla oli mukana nuori tai aikuinen, joka toimi linkkinä opettajan ja osallistujien välillä, etäosallistujat rohkaistuivat helpommin, ja ryhmän ilmapiiri pysyi innostuneena. Myös pienet rutiinit, kuten alku- ja loppupiirit, kameran käyttö, yhteinen WhatsApp-ryhmä ja säännölliset tervehdykset auttoivat luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta eri paikkakuntien välillä. 

    “Hybriditoiminta ei synnytä yhteisöllisyyttä itsestään. Se pitää rakentaa tietoisesti. Kun siihen panostaa, tulokset ovat hienoja”, Pylkäs tiivistää. 

    Tekniikka, tila ja yhdessä tekeminen ratkaisevat 

    Kokeilun aikana todettiin, että hybriditoiminta ei edellytä kallista ja monimutkaista laitteistoa, mutta toimiva verkkoyhteys, selkeät ohjeet ja vastuuhenkilö jokaisessa toimipisteessä ovat onnistumisen edellytyksiä. Pienikin etukäteistestaus ja varasuunnitelma helpottavat paljon, jos yhteys pätkii tai ääni katoaa kesken tunnin. 

    Kokeilun perusteella erillinen tekniikasta vastaava henkilö olisi arvokas lisä, jotta opettaja voi keskittyä rauhassa itse opetukseen. Silti kokemukset osoittivat, että myös pienemmällä tiimillä voidaan onnistua, kun vastuut ja käytännön asiat on sovittu etukäteen. 

    Uusi opas auttaa kaikkia harrastustoimijoita 

    Kokeilun pohjalta laadittu Hybriditoiminnan opas kokoaa yhteen ohjeet, vinkit ja käytännön opit hybridiharrastusten järjestämisestä. Opas tarjoaa tukea erityisesti niille ohjaajille, seuroille ja kunnille, jotka haluavat tuoda toimintaa syrjäisemmille alueille, parantaa osallistumisen saavutettavuutta ja kehittää digitaalisia valmiuksia. 

    Oppaasta löytyy konkreettisia neuvoja muun muassa toiminnan suunnitteluun ja roolitukseen, tarvittavaan tekniikkaan ja tilajärjestelyihin, pedagogiikkaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen, ongelmatilanteiden hallintaan ja varasuunnitelmiin sekä kustannusten arviointiin ja resursointiin.  

    “Ensimmäinen kerta on aina harjoittelua, mutta toinen sujuu jo paremmin. Tärkeintä on uskaltaa kokeilla ja oppia yhdessä”, Pylkäs kannustaa. 

    Opas on vapaasti ladattavissa ja jaettavissa.

    Lataa Hybriditoiminnan opas (pdf)

  • Yhdessä tekemisen voimaa – mitä vapaaehtoisuus merkitsee nuorisoseuralaisille? 

    Yhdessä tekemisen voimaa – mitä vapaaehtoisuus merkitsee nuorisoseuralaisille? 

    Nuorisoseurojen toiminta rakentuu ihmisten yhteisestä tekemisestä, halusta vaikuttaa ja rakkaudesta omaan yhteisöön. Tuoreen kyselyn perusteella vapaaehtoistoiminta koetaan seuratoiminnassa erittäin myönteisenä, merkityksellisenä ja palkitsevana osana elämää. 

    “Tulen kökkään niin kauan kuin jaksan.” 
    “Tunnen, että minut halutaan pitää mukana.” 

    Vapaaehtoistyö on iloa, yhteisöllisyyttä ja kasvua 

    Nuorisoseuroissa toimivat vapaaehtoiset kuvaavat toimintaansa ennen kaikkea ilon ja yhteisöllisyyden lähteenä. Toiminta tuo mukanaan ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollisuuden oppia jatkuvasti uutta. Monelle se on myös tärkeä hyvinvoinnin lähde ja tapa antaa takaisin yhteisölle, joka on aiemmin tarjonnut harrastuksia ja elämänsisältöä. 

    Moni kertoo kasvaneensa vapaaehtoisuuteen lapsesta saakka – vanhempien, harrastusten tai nuorisoseuraperinteiden myötä. Seurojen pitkä historia näkyy edelleen vahvana jatkumona: haluna pitää kylät elinvoimaisina, ylläpitää kulttuuriperintöä ja luoda harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. 

    Vapaaehtoisten ääni: kiitoksen ja arvostuksen voima 

    Suurin osa vastaajista kokee, että heidän panostaan arvostetaan ja kiitetään, mutta moni muistuttaa, että arjen kiitoksella on erityinen merkitys. Pieni sana “kiitos”, henkilökohtainen huomio, yhteinen kahvihetki tai kiitosjuhla koetaan tärkeiksi tavoiksi osoittaa arvostusta. 

    “Arkipäiväisissä jutuissa, ohimennen muistettaisiin kiittää pienistäkin asioista.” 
    “Pullakahvit ja arvostus riittävät.” 

    Kiitoksen kulttuuri vahvistaa yhteisöä ja saa vapaaehtoiset jatkamaan tärkeää työtään entistä innostuneempina. 

    Sitoutuneita tekijöitä, mutta huoli tulevaisuudesta 

    Vapaaehtoiset näkevät tulevaisuutensa pääosin valoisana ja aikovat jatkaa mukana niin pitkään kuin jaksavat. Moni kuitenkin tunnistaa ikääntymisen ja kuormituksen rajoittavan osallistumista tulevaisuudessa. Siksi suurin yhteinen toive on selkeä: nuorempia ja uusia vapaaehtoisia tarvitaan mukaan. Vapaaehtoiset toivovat myös, että vastuita ja tehtäviä jaettaisiin useammille, jotta tekeminen pysyy mielekkäänä ja kestävämpänä. 

    Tulevaisuuden eväät: yhteisöllisyyttä, tukea ja kiitosta 

    Kyselyn perusteella nuorisoseurojen vapaaehtoistoiminta on vahvaa, elävää ja merkityksellistä, mutta sen jatkuvuus tarvitsee: 

    • uusia toimijoita ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia tulla mukaan, 
    • parempaa jaksamisen ja kuormituksen tukea, 
    • sekä kiitoksen ja arvostuksen kulttuuria, joka näkyy arjessa. 

    “Vapaaehtoistyö on yhteisöllistä – ja se antaa enemmän kuin ottaa.” 

    Lisätiedot

    Vapaaehtoistoiminnan kyselyyn vastasi 147 järjestön eri tasoilla toimivaa vapaaehtoista. Vastauksia saatiin kaikista nuorisoseuramaakunnista ja selvä enemmistö oli + 40-vuotiaita naisia. Vastaajista yli puolet oli korkeakoulutuksen suorittaneita. Kyselyn analysoinnissa on hyödynnetty tekoälyä.

    Kyselyn tulos vahvistaa käsitystä pitkäjänteisestä sitoutumisesta Nuorisoseurojen toimintaan, sillä useat vastaajat olivat toimineet järjestössä jo pitkään. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä jatketaan tulosten perusteella. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! 

    Lisätietoja antaa aluetyön johtaja Henna Liiri: henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072. 

    Kaipaatko tukea oman nuorisoseurasi vapaaehtoistoiminnan johtamiseen? Tutustu vapaaehtoistoiminnan sivustoon, joka on luotu tukemaan vapaaehtoistoimintaa paikallisissa nuorisoseuroissa organisoivien arkea:  www.nuorisoseurat.fi/vapaaehtoistoiminta 

  • DofE-toimijoiden tapaamisesta uusia ideoita ja vertaistukea

    DofE-toimijoiden tapaamisesta uusia ideoita ja vertaistukea

    Suomen Nuorisoseurat on yksi DofE -toimintaa toteuttavista organisaatioista Suomessa. The Duke of Edinburgh’s International Award (DofE) on maailmanlaajuinen ohjelma, joka innostaa 14-24-vuotiaita nuoria löytämään omat vahvuutensa ja suunnan tulevaan.

    Harrastamisen- ja seuratoiminnan suunnittelijamme Minna Pasi ja Etelä-Suomen koordinaattorimme Johanna Lindstam osallistuivat DofE -toimijoiden kansainväliseen tapaamiseen Luxemburgissa, jonka tavoitteena oli verkostoitua ja saada uusia ideoita. Koolla oli DofE -ohjelman parissa työtä tekeviä Irlannista, Luxemburgista, Liettuasta ja Suomesta.

    ”Kouluvierailuilla tutustuimme Luxemburgin tapaan toteuttaa DofE -ohjelmaa koulutyön ohessa. DofE on nerokkaasti tuotu osaksi koulun arkea, jolloin oppilaiden on helppo lähteä suorittamaan ohjelman ensimmäistä pronssitasoa koulun työntekijän (usein opettaja tai nuorisotyöntekijä) avulla. Vapaaehtoistyö suoritetaan koulun omissa toiminnoissa esimerkiksi käymällä tutorkoulutus ja auttamalla nuorempia oppilaita vaikka matematiikassa”, Minna kuvailee.

    Viikon aikana jokainen osallistujamaa piti oman työpajan valitsemastaan aiheesta. Luxemburgilaiset esittelivät omaa Mérite Jeunesse -ohjelmaansa. Ohjelmaa tehdään 36:ssa koulussa ympäri maata sekä muutamissa järjestöissä. Liettualaisten opastuksella tehtiin tarinoita näkyväksi ja saatiin hyvää oppia siitä, miten tarinoiden kautta voidaan saada omalle toiminnalle lisää näkyvyyttä ja osallistujia.

    ”Suomesta veimme tuliaisena Erätauko-keskustelun ja Lego-mielenosoituksen. Pienen demon avulla osoitimme, kuinka Erätaukoa (englanniksi Timeout) voi hyödyntää esimerkiksi nuorten kanssa toimiessa. Saimme työpajasta hyvää palautetta ja moni osallistuja halusikin viedä menetelmän omaan työhönsä”, Johanna kertoo.

    Viikon aikana opittiin myös uusia luontomenetelmiä Luxemburgin kauniissa luonnossa. Kuva Tommi Närhi.

    Vaikuttavinta matkalla oli päästä kuulemaan nuorten omia kokemuksia ja tarinoita DofE:sta. Kokemuksista välittyi DofE:n antamat mahdollisuudet kokea huikeita elämyksiä, löytää uusia ystäviä, päästä vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin ja matkustaa vaikka kansainvälisen projektin myötä toiselle puolelle maailmaa.

    Viikon kohokohtana joku piti prinssin, Prince Guillaume of Luxembourg, tapaamista ja joku toinen hyvää ruokaa ja syvällisiä keskusteluja. ”Kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut viikko, josta voi ammentaa omaan työhönsä vielä monta kertaa! Yksi unelma olisi viedä joskus meidän nuoret seikkailulle Luxemburgiin tai vaikka Irlantiin”, Minna ja Johanna ideoivat.

    Teksti: Minna Pasi ja Johanna Lindstam

    Lue lisää

    Nuorisoseuroissa toimivia nuoria palkittavina DofE-ohjelman suorittamisesta

    Viisi nuorta palkittu DofE-ohjelman pronssisilla ja hopeisilla tunnustuksilla

    DofE -toiminta Suomessa