Kategoria: Harrastustoiminta

  • Suomen Nuorisoseurojen kannanotto valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen:  Nuorisotyöstä leikkaaminen on väärä arvovalinta

    Suomen Nuorisoseurojen kannanotto valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen: Nuorisotyöstä leikkaaminen on väärä arvovalinta

    Saimme lukea torstaina 13.8. valtiovarainministeriön vuoden 2021 talousarvioehdotusta järkyttynein mielin. Siinä esitetään nuorisoalalle peräti kolmanneksen leikkausta jo nyt niukkaan rahoitukseen. Leikkausta vuoden 2020 tasoon nähden tulisi peräti 14,5 miljoonaa euroa. Tämän pudotuksen kerrotaan johtuvan ennen kaikkea Veikkauksen tuottojen vähenemisestä.

    ”Olemme seuranneet koko kevään, miten paikallisissa nuorisoseuroissa on tehty töitä nuorten kulttuuriharrastustoiminnan parissa väsymättä, kun toimintaa on jouduttu viemään verkkoympäristöön kasvokkaisen toiminnan ollessa koronaviruspandemian vuoksi katkolla. Lapset ja nuoret ovat raportoineet etänä kokoontuneissa harrastusryhmissä ympäri Suomen, että harrastamisen henkinen merkitys on vain entisestään korostunut vaikeina aikoina. Turvallisen harrastusyhteisön merkitystä ei voi vähätellä, varsinkaan vaikeina aikoina. Lapset, nuoret ja heidän parissaan toimivat aikuiset tarvitsevat nyt tukea eivätkä lisää huolta tulevasta. Tällainen massiivinen leikkaus resursseista tarkoittaisi myös harrastustoiminnan osallistumismaksujen nousua, toiminnan supistumista sekä harrastamisen eriarvoisuuden kasvua”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

    Ehdotettu budjettileikkaus olisi täystyrmäys koko nuorisoalalle sekä harrastustakuulle, joka on kirjattu Marinin hallitusohjelmaan. Niin nuorisoseuroissa kuin monessa muussakin harrastusjärjestössä on tehty hartiavoimin töitä sen eteen, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyisi edes yksi mieluisa harrastus, eikä toimintaan osallistuminen olisi perheen taloudellisesta tilanteesta kiinni. Kulttuurin harrastaminen onkin ollut tähän asti saavutettavaa ja helposti lähestyttävää, ja tällaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa olisi varsin lyhytnäköistä leikata siitä, mikä tuottaa tutkitusti hyvinvointia.

    ”Haluamme vakaasti uskoa siihen, että Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ei leikata nuorilta. Se olisi täysin järjenvastaista ja vastuutonta. Järjestöissä toimii myös tuhansia vapaaehtoisia, jotka ovat nuorisoseuroissakin merkittävässä roolissa toiminnan puitteiden mahdollistajina. He tarvitsevat myös tukea mittaamattoman arvokkaaseen työhönsä”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Nuorisoseurat on Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Nuorisoseuroissa ympäri Suomen harrasti vuonna 2019 lähes 20 000 alle 29-vuotiasta nuorta, ja toimintaa mahdollisti toinen 20 000 vapaaehtoista yli tuhannessa viikoittaisessa harrastusryhmässä. Harrastaminen, yhteisöllisyys ja kansalaisyhteiskunnassa toimiminen mahdollistuu nuorille paikallisten seurojen vahvan harrastustoiminnan, eri tapahtumien ja kaiken kaikkiaan monipuolisen tekemisen kautta. Viikoittain nuorisoseuroissa on mahdollista harrastaa esimerkiksi teatteria, tanssia ja musiikkia lukuisissa nuorten lähiympäristössä olevissa eri alojen harrastusryhmissä. Järjestön vaikuttajaryhmän nuoret ovat erityisesti korostaneet nuorisoseuran turvallista ympäristöä tärkeänä tekijänä toiminnassa. Harrastusmaksut ovat olleet kohtuullisia, jotta jokaisella on mahdollisuus harrastaa.

    Lisätietoa antaa:

    Pääsihteeri Annina Laaksonen

    Suomen Nuorisoseurat ry

    040 726 7450 annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Millaista on poikkeusajan arki harrastajalle tai harrastustoiminnan järjestäjälle?

    Millaista on poikkeusajan arki harrastajalle tai harrastustoiminnan järjestäjälle?

    Osallistuimme yhteistyössä Kansalaisfoorumin (SKAF) kanssa Erätauko – säätiön, DialogiAkatemian ja Valtiovarainministeriön Poikkeusajan dialogit – tempaukseen, jossa eri toimijat ympäri maata ja jopa ulkomailla järjestävät digitaalisissa kanavissa keskustelutilaisuuksia, joihin voi osallistua kotisohvalta. Meidän dialogimme aihe tiistaina 26.5. oli harrastustoiminta poikkeusaikana.
    Keskusteluumme osallistui pieni mutta aktiivinen porukka eri puolilta Suomea. Alustuksena keskustelulle totesimme, että esimerkiksi Nuorisoseurojen tilannekuvaa harrastustoiminnasta kuvaa se, että selvityksemme mukaan 75% seuroista on pysäyttänyt kaiken harrastustoiminnan koronapandemiasta johtuen. Loput 25% on järjestänyt toimintaa kuten teatteritreenejä ja tanssia etänä.
    Kansalaisfoorumi taas järjestöjen kurssimuotoista harrastus- ja koulutustoimintaa järjestävänä tahona on saanut uudelleen organisoitua toimintaansa verkkomuotoisesti: esimerkiksi ohjaajakoulutuksia on voitu hienosti toteuttaa verkossa, samoin esimerkiksi tanssikursseja. Samalla kuitenkin suurin osa toiminnasta on peruttu tai lykätty syksylle.

    Heti keskustelun alussa todettiin, että tilannekuva oli pitkälti sama ympäri Suomea: kaikki tehty työ vaikkapa teatteriryhmän esityksen valmistelemiseksi tuntui valuvan hukkaan ja tilalle tuli paljon epävarmuutta. Alkushokin jälkeen toimintaa ryhdyttiin kuitenkin viemään pikkuhiljaa verkkoympäristöön. Se tuntui toimivan parhaiten heille, joille digitaaliset työkalut olivat jo entuudestaan tuttuja sekä heille, joiden elämäntilanne mahdollisti osallistumisen etänä. Ulkopuolelle jäivät esimerkiksi seniorit sekä nuoret, jotka eivät voineet syystä tai toisesta harrastaa kotoa käsin. Keskustelussa pohdittiinkin, että eriarvoisuuden kasvu on jo nyt nähtävissä eri-ikäisten harrastajien keskuudessa. Harrastustoiminta on kuitenkin erityisen tärkeää heille, joilla viikoittaiset treenit voivat olla ns. henkireikä tai tarpeellinen hengähdystauko muuten kuormittavaan arkeen.

    Etäkohtaamisista oli myös löydetty paljon mahdollisuuksia. Voisiko etänä treenaaminen mahdollistaa sen, että pitkien etäisyyksien päässä olevat henkilöt pääsisivät jatkossakin paremmin harrastamisen pariin? Entäpä jos etäharrastaminen vakiinnuttaisi asemansa myös koronapandemian jälkeenkin? Ihmiskontaktia se ei voi mitenkään korvata, mutta se voi kulkea fyysisen kohtaamisen rinnalla. Digitaaliset työkalut edellyttävät tosin hiukan perehtymistä, ja keskustelussamme ehdotettiinkin, että vastaisuuden varalle voitaisiin valjastaa ”digisuurlähettiläitä” jeesaamaan digitaitojen haltuun ottamisessa.

    Harrastustoiminnan merkityksellisyydestä tekijälleen puhuttiin paljon. Samaan hengenvetoon todettiin myös se, että se on myös merkityksellistä kokijalleen, sillä varsinkin pienemmillä paikkakunnilla harrastajateatterit ovat olennainen osa kulttuuritarjontaa, ja erityisen yhteisöllinen kokemus kaikille osapuolille. Dialogissa juteltiin, että toivottavasti esityksiä on taas pian turvallista järjestää ja ihmiset eivät ole liian peloissaan tullakseen katsomaan. Sama koskee myös syksyn harrastajaryhmiä: uskaltavatko ihmiset tulla paikalle, vai onko sosiaalisen etäisyyden pitämiseen jo totuttu?

    Harrastustoiminta on valtavan tärkeää sekä harrastajalle että toiminnan järjestäjälle. Poikkeustilanteessa on paljon haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Lopuksi todettiin, että tällaiset kohtaamiset keskustelun äärellä ovat todella tärkeitä, sillä silloin viimeistään tulee fiilis, ettei olekaan yksin ajatustensa kanssa. Samalla tulee kuulleeksi erilaisia näkökulmia samaan aiheeseen. Lisää virtuaalisia kohtaamisia sekä lisää osallistujia niihin toivottiin kovasti.

    Kiinnostuitko itsekin tulemaan mukaan? Tiistaina 9.6. klo 17.00-18.30 keskustellaan vapaaehtoistoiminnasta poikkeusaikana. Keskustelua vetävät jälleen Annina Nuorisoseuroista ja Anneliina Kansalaisfoorumista. Voit ilmoittautua mukaan täällä.

    Lisätietoja: pääsihteeri Annina Laaksonen, puh. 040 726 7450

  • Osaaminen näkyväksi

    Osaaminen näkyväksi

    Jokaisen nuorisoseuralaisen kannattaa olla ylpeä kaikesta osaamisesta, jota harrastus- ja yhdistystoiminta on tuonut. Nuorisoseurojen, Kansalaisfoorumin ja Suomen Harrastajateatteriliiton Open Badge digitaaliset osaamismerkit auttavat osaamisen pukemisessa sanoiksi ja tarjoavat tavan jakaa tietoa siitä myös verkossa.

    Nämä taidot voivat nousta merkittävään rooliin omassa osaamiskattauksessa ja avata uusia yllättäviäkin ovia. Kun erittelee, mitä kaikkea on oppinut vaikkapa ohjatessaan ryhmätoimintaa, huomaa pian, miten monipuolinen ja kattava lista osaamisesta piirtyy.

    Aktiivinen nuorisoseuralainen Päivi Svärd Vahannan Nuorisoseurasta on tutustunut osaamismerkkeihin. Hän on ilahtunut siitä, että merkit yleistyvät yhdistys- ja harrastustoiminnassa. Hän on itse hakenut merkkejä erilaisten digitaalisten palvelujen ja tietotekniikan osaamisesta ja aikoo rikastuttaa kokoelmaansa vielä yhdistystoiminnan merkeillä.

    Osaamismerkkejä haetaan täyttämällä sähköinen merkkihakemus ja myönnetystä merkistä saa ilmoituksen sähköpostiin. Omia merkkejä hallinnoidaan helppokäyttöisessä Open Badge Factory -palvelussa.

    Puheenjohtajan, sihteerin tai taloudenhoitajan osaamismerkkiä haetaan täältä: www.kansalaisfoorumi.fi/osaamismerkit 

    Osaamismerkit erilaisille ohjaajille ja tapahtumien tekijöille haetaan täältä: https://nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/osaamismerkit-ja-osaamisen-tunnistaminen/ 

    Täällä hallinnoidaan omaa merkkikokoelmaa: https://openbadgefactory.com/fi/ 

  • Etäharrastaminen nuorisoseuroissa

    Etäharrastaminen nuorisoseuroissa

    Koronatilanteesta johtuen harrastustoiminta on katkolla ainakin 13.4.2020 asti. Myös koulut ovat kiinni ja opetus lapsilla on etäopetusta. Yhteisöllisyys on Nuorisoseurojen toiminnassa tärkeä asia. Nyt kun ohjaajat ja harrastajat eivät pääse kokoontumaan, olemme poimineet materiaalia ja vinkkejä vapaa-ajan iloksi. On tärkeää pitää yhteyttä omiin harrastajiin, jotta tulevaisuudessa ryhmään palaaminen olisi helppoa ja kivaa. 

    Taidealalla tilanne on todella haastava. Työn ja toiminnan loppuminen sekä tulojen yhtäkkinen romahdus luo monelle alan ammattilaiselle ja ohjaajalle vaikean tilanteen. Palkkatulojen jatkuminen olisi todella tärkeää, jotta myös ammattilaiset pystyvät pysymään alalla. 

    Tietokoneen ja puhelimen avulla eri alustoja hyödyntämällä voidaan tarjota joko reaaliaikaista kerhoa tai ennalta tehtyä materiaalia harrastustoimintaan. Muistathan kuitenkin eri sovellusten ikärajat, on hyvä informoida ja kysyä lupaa vanhemmilta. Materiaali voi olla esimerkiksi videoita tai erityyppisiä tehtäviä harrastukseen liittyen. Ohjaajien olisi tärkeää olla yhteydessä oman ryhmänsä jäseniin ja he voisivat yhdessä pohtia, miten yhteyttä jatketaan. Tavoitteena ei ole myöskään kuormittaan lapsia ja nuoria harrastuksilla.  

    Etäharrastaminen nuorisoseuroissa: 

    • Harrastustoimintaa olisi hyvä mahdollisuuksien mukaan jatkaa etätoimintana. 
    • Seura voi tällöin katsoa etänä toteutettavan harrastustoiminnan korvaavan normaalin harrastustoiminnan. 
    • Mahdolliselle työsuhteiselle ohjaajalle maksetaan sovitusti myös etätoiminnan ohjaamisesta. 

    Liitto tukee etäharrastamista seuraavin toimenpitein: 

    • Joka tiistai julkaistaan Luova lava facebook-sivuilla Lumoava luonto -tehtävä, jonka voi antaa ryhmäläisille tehtäväksi. https://www.facebook.com/luovalava/ 
    • Käynnistämme Tekemisen riemua kotona –kampanjan. Jaa oma toimintavinkkisi aihetunnisteella #tekemisenriemuakotona. Jaamme parhaita vinkkejä edelleen liiton kanavissa – ota toisten ideat käyttöön, ja jaa kokemuksesi toteutuksesta! 
    • tanssinriemu.fi sivulla on paljon tanssiaiheista materiaalia.  
    • Nuorisoseurojen työkalupakista löytyy paljon tehtäviä ja tekemistä. Näitä saa käyttää ja muokata omiin tarpeisiinsa. https://nuorisoseurat.fi/tyokalupakki/ 

    Nyt on myös hyvä aika keskittyä ryhmän vahvistamiseen tai toiminnan kehittämiseen, mitä tehtäviä ryhmäläiset voisivat kotoa käsin tehdä toiminnan kehittymiseksi jatkossa – pistäkää pystyyn idearinki Skypessä tai lomakekysely koteihin seuran toiminnasta. 

    Jaa YouTubeen esiintymisistä kuvattua materiaalia ja nostata yhteishenkeä muistojen kautta tai muistuta siellä jo olemassa olevasta materiaalista – jos ei löydy omaa materiaalia, niin voit katsoa myös jonkun toisen nuorisoseuran kanavaa. Videomateriaalia voi arvioida myös yhdessä ryhmän kanssa: mikä tässä miellytti, miksi? Mitä olemme oppineet tai miten olemme kehittyneet tuosta hetkestä? Mitä voisimme tästä videosta oppia? 

    Nuorisoseurojen ohjaajien virtuaalinen olohuonen järjestetään keskiviikkona 15.4.2020 klo: 17.00.

    Tule mukaan kuulemaan kokemuksia ja jakamaan ideoita!

    Tekemisen riemua myös etänä!

    Lisätietoja
    Iija Filén
    + 358 45 6336 944 / iija.filen@nuorisoseurat.fi

  • Tanssiralli heittää ylävitosen SottiisiMovesin kanssa kesällä 2020!

    Tanssiralli heittää ylävitosen SottiisiMovesin kanssa kesällä 2020!

    Lasten ja nuorten valtakunnallinen kansantanssikatselmus Tanssiralli tanssitaan 11.-14.6. Tampereella osana SottiisiMoves –tapahtumaa. Tapahtumassa koetaan valloittavia lasten ja nuorten kansantanssiesityksiä tuutin täydeltä. Tulethan sinäkin mukaan ryhmäsi kanssa: pääset näyttämään parastasi parrasvaloissa, ihailemaan toisten esityksiä ja saamaan ryhmääsi eteenpäin luotsaavaa palautetta ammattilaisraadilta.

    Tanssirallin päivitetyt säännöt ovat nyt julkaistu ja löydät ne Tanssirallin nettisivulta. Muutoksena edelliseen Tanssiralliin kaikkien ikäsarjojen esitysten minimipituus on nyt viisi minuuttia. Tämä mahdollistaa ryhmien osallistumisen samalla esityksellä Moves-katselmukseen, jossa esityksen enimmäispituus on kuusi minuuttia. Kannustamme kaikki ottamaan kaiken irti tästä lasten ja nuorten tanssikatselmusten supervuodesta osallistumalla sekä Movesiin, että Tanssiralliin.

    Tsekkaa:

    Tanssirallin säännöt ja kriteerit tästä!

     Moves-katselmuksen säännöt tästä!

    Ilmoittautuminen tapahtumaan alkaa vuoden 2020 alussa. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisesta ja sen ajankohdasta tiedotetaan vielä tämän vuoden puolella. Nyt on hyvä hetki sopia tapahtumaan osallistumisesta ryhmäsi kanssa.

    Lisätiedot Tanssirallista: riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939

  • Saa tanssia! – kansanomaisten paritanssien työpajat valloittavat Suomen!

    Saa tanssia! – kansanomaisten paritanssien työpajat valloittavat Suomen!

    Pispalan Sottiisi juhlii 50-vuotissynttäreitä ensi kesäkuussa. SottiisiMovesin ”Saa tanssia!” pääjuhla tulee olemaan todellista kansanomaisen paritanssin riemujuhlaa. Tuleva vuosi on myös Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen KEK:n julistama kansanomaisten paritanssien teemavuosi. Kaikki halukkaat pääsevät nauttimaan kansanomaisten paritanssien imusta ja riemusta pitkin vuotta ja viimeistään kesällä SottiisiMovesissa!

    Pispalan Sottiisi on palkannut yhdeksän paritanssilähettilästä opettamaan kansanomaisia paritansseja eri puolilla Suomea tulevan talven aikana. Nuorisoseurojen aluetoimistot ja keskusseurat järjestävät kaikille avoimia Saa tanssia! –kansanomaisen paritanssin työpajoja useammalla paikkakunnalla. Paritanssipajoissa niin vasta-alkajat kuin jo kokeneetkin tanssijat pääsevät oppimaan uutta ja tanssimaan kansanomaisia paritansseja yhdessä toisten kanssa.

    Myös yksittäiset seurat tai muut kiinnostuneet tahot voivat tilata työpajan itselleen. Tarjolla on eri mittaisia ja hintaisia pajoja S:stä XL-kokoiseen. Saa tanssia! – kansanomaisten paritanssien työpajojen sisältö on sovittavissa suoraan pajan tilaajan ja kunkin paritanssilähettilään kanssa.

    Pistetääs sitten jalalla koreasti vaikka sottiisin tahtiin!

    Lisätietoja Saa tanssia! –kansanomaisen paritanssien työpajoista saat Riia Niemelältä riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939

  • KNoppi koulutukset alkavat jälleen syksyllä 2019

    KNoppi koulutukset alkavat jälleen syksyllä 2019

    KNoppi Itä-Suomi 
    1. jakso 14.-15.9.2019 Joensuu
    2. jakso 26.-27.10.2019 Kuopio 

    KNoppi Etelä-Suomi
    1.
    jakso 30.11.-1.12.2019 Joensuu
    2.
    jakso tammikuu 2020

    KNoppi Häme
    1.
    jakso 30.11.-1.12.2019 Joensuu
    2.
    jakso tammikuu 2020

    Kaikkien eri alueiden KNoppi-koulutusten yhteinen tapaaminen järjestetään keväällä 2020. Lisätietoa aluetoimistoilta, kotisivuilta sekä tapahtumakalenterista. 

    KNoppi on nuorisoseurajärjestön ohjaajien peruskoulutus, joka antaa valmiudet lasten ja nuorten ryhmien ohjaamiseen nuorisoseuroissa. Koulutus sopii yli 13-vuotiaille ohjaustoiminnasta kiinnostuneille nuorille. 

    Nuorisoseurajärjestön visio on olla Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. KNoppi -koulutuksen sisällöissä ja menetelmissä painotetaan lasten ja nuorten kulttuurista kerho- ja harrastustoimintaa www.nuorisoseurat.fi 

    Lisätietoa harrastustoiminnan suunnittelijalta: riina.kylmalahti@nuorisoseurat.fi 

  • Erikoisimmat harrastukset: Taavetin nuorisoseuralla harrastetaan roller derbyä

    Erikoisimmat harrastukset: Taavetin nuorisoseuralla harrastetaan roller derbyä

    Alkulämmittelyn askeleet kumahtele­vat salissa. Teippirullasta rajataan rata-aluetta vilkkaan. Kohta jo kypärät päähän ja suojukset käsiin sekä jalkoihin. Joku puhuu blokkeri-parista, toinen jamme­rista. Minkä lajin harjoituksiin olenkaan tullut tutustumaan?

    Taavetin Nuorisoseura otti haas­teen vastaan ja lähti rohkeasti tekemään yhteistyötä Lpr HCRollersin kanssa syk­syllä 2016. Tilanteessa kohtasi alueella uudempi harrastusmuoto Roller Derby harrastuspaikkahaasteineen ja nuoriso­seura toimintahaasteineen. Lpr HCRol­lersilla oli ollut vaikea löytää Lappeenran­nasta harrastustiloja. Tilassa tulisi saada luistella rullaluistimilla, sen pitäisi olla tarpeeksi iso, jotta rata mahtuu, ja har­joitusvuorojakin olisi kiva saada viikon­lopuiksi. Luumäellä toimivalla Taavetin Nuorisoseuralla taas oli vastavuoroisesti toive saada lasten ja nuorten teatteri-il­maisun kerho Näyttiksen lisäksi muutakin toimintaa seuralleen. Taavettihallista löy­tyi usein viikonloppuisin vapaana oleva tila, ja näin yhteistyökuvio oli valmis. Nyt mukana on jo viisi luumäkeläistä lajin harrastajaa, ja kiinnostuneita tulossa var­masti vielä lisää.

    Roller Derbyssä liikutaan perinteisen mallisilla rullaluistimilla, polvi-, kyynär-, ranne- ja hammassuojin sekä kypä­rällä varustettuna ympäri rataa. Lajissa on tavoitteena niin monen muun lajin tavoin saada mahdollisimman paljon pisteitä omalle joukkueelle. Pisteet kart­tuvat tässä vauhdikkaassa kontaktilajissa yksinkertaisesti vastustajia ohittelemalla. Sääntöjäkin löytyy. ”Niitä on todella pal­jon!” vinkkaavat pelaajat.

    Harrastajat painottavat, että laji sopii kaikille. Osallistujille ei ole vaatimuksia ja aloittaminen on suhteellisen halpaa. Kehittymisen lajissa huomaa helposti. Pelaajien ikäjakauma on 20-vuotiaasta yli nelikymppiseen. Lajiin voi lähteä mukaan niin miehet kuin naiset. Tälläkin kertaa mukana on yksi mies. Koska kontaktila­jista on kyse, on varauduttava myös pie­niin haavereihin. Mustelmia ja nilkanve­nähdyksiä kummempaa ei kuitenkaan ole vielä Taavetissa sattunut.

    Harjoitukset koostuvat lämmittelyn jälkeen tekniikasta, jossa yhtenä osana on rullaluistelutaitojen, kääntymisen, jarruttamisen hiominen. Lisäksi käydään läpi taktiikkaharjoituksia, kuinka ryhmänä pystytään estämään vastustajajoukkueen tähtihatulla varustetun jammerin etene­minen radalla. Lopuksi tietenkin kisataan jaetuilla joukkueilla. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti lajin muiden harrastajien kanssa. Tämänkin päivän harjoituksissa mukana on pelaajia Kotham City Roller­sista Etelä-Kymenlaaksosta.

    Lähtiessäni pelaajat kysyvät: ”Milloin sinut nähdään rullilla?” Epäilen vahvasti omia luistelutaitojani. Nina Kontula, yksi pelaajista kertoo, että oli edellisen kerran luistellut ala-asteella, kun viime vuonna aloitti Roller Derbyn.

    Kaikkinensa mielenkiintoinen laji.

  • RääkkyLAN kerää pelaajia kuuden kunnan alueelta

    RääkkyLAN kerää pelaajia kuuden kunnan alueelta

    Rasivaaran nuorisoseurantalolla Pohjois-Karjalassa Rääkkylässä valot sammuvat ja tietokoneiden näytöt valaisevat salia. On aika kolmansien lanien.

    Tapahtumaa on järjestetty yhdessä Rasivaaran Nuorisoseuran, Rääkkylän 4H- yhdistyksen, Rasivaaran kyläyhdistysksen ja Valopiuha eli Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunnan kanssa.

    ”Ensimmäiset lanit pidettiin tammikuussa 2016, toisen kerran saman vuoden lokakuussa ja viimeisin eli kolmas kerta oli nyt maaliskuussa. Kymmenisen vuotta sitten on pidetty kyllä pienempiä laneja, mutta nämä ovat ymmärtääkseni olleet melko pienen sisäpiirin juttu. Tilausta tapahtumalle on. Moni toivoisi seuraavia laneja jo mahdollisimman pian, ja itse olisin kyllä valmis kokeilemaan tapahtumaa kesälläkin. Kesällä on kuitenkin sen verran muuta toimintaa järjestöillä, ettei talkoolaiset taida ehtiä”, sanoo Rasivaaran Nuorisoseuran sihteeri ja tapahtuman puuhamies Tommi Sallinen.

    Tapahtuman yhteyteen on pyritty tekemään jonkinlainen kaikille avoin tilaisuus, jossa yleisöllä on ollut mahdollisuus tutustua lanikulttuuriin ja muuta ohjelmaa. Toisella kerralla paikalla oli PahaLapsi-tubettaja ja viimeksi tapahtuman yhteyteen järjestettiin tilaisuus, jossa esiteltiin mm. nykyteknologian mahdollisuuksia.

    ”Ensimmäisellä kerralla varsinaisia pelaajia oli noin 25. Toisella kerralla pelaajia oli 29 ja kolmannella 31, joten hienoista kasvua on ollut koko ajan”, sanoo Tommi.

    Osa toivoisi tapahtumasta myös kahden yön mittaista, mutta olemme tulleet siihen tulokseen, että pelaajien nukkumisen (tai siis nukkumattomuuden) takia tämä ei kannata.

    ”Tai sitten pitäisi nukuttaa porukka pakolla jossain vaiheessa muutamiksi tunneiksi”, Tommi toteaa.

    Rasivaaran Nuorisoseura on saanut lanien myötä julkisuutta ja näkyvyyttä varsinkin lähialueilla.  Tapahtumaan osallistutaan yli kuntarajojen. Rääkkylästä, Kiteeltä, Tohmajärveltä, Liperistä, Kesälahdesta ja jopa Etelä-Karjalan puolelta Parikkalasta.