Suomen Nuorisoseurojen Vuoden 2024 vastuullisuusteoksi on valittu Honkalammen Nuorisoseuran soveltavan liikunnan kerho. Tunnustuksella halutaan nostaa esiin tekoja, joilla on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Teko voi liittyä ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan.
Kokeilusta pysyväksi toiminnaksi
Erityisryhmille suunnattu soveltavan liikunnan kerho käynnistyi viime keväänä Honkalammen Nuorisoseurassa kokeilumielessä. Toiminta sai nopeasti innokkaita osallistujia, jotka ovat päässeet testaamaan sovelletusti monenlaisia liikunnan muotoja.
Kerho sai jatkoa heti samana syksynä ja nyt siitä on tullut pysyvä osa nuorisoseuran toimintaa, jonka ympärille on muodostunut tiivis yhteisö.
Osallistujat ovat antaneet kiitosta hyvästä porukasta sekä mukavista ohjaajista. ”Olemme saaneet palautetta, että kerhossa on kivaa, koska siellä otetaan toiset huomioon. Lisäksi on iloittu siitä, että ryhmässä voi liikkua monipuolisesti”, kertovat ohjaajat Pekka Löfgren ja Jaana Tarkkonen.
Toiminta on hieno nuorisoseura-arvoja edistävä avaus, joka osoittaa, että nuorisoseuroissa on tilaa kaikenlaisille harrastajille.
Kulttuuriharrastuksilla on tutkitusti iso merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Tanssi-, teatteri, sirkus-, musiikki-, sana- tai kuvataideharrastus tuo kavereita, opettaa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa sekä ymmärtämään itseään. Kulttuuriharrastuksessa oppii lisäksi tärkeitä taitoja opiskelu- ja työelämää varten. Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvitys 2024
Yksi suurimpia kulttuuriharrastusten järjestäjiä ovat paikalliset nuorisoseurat eri puolilla Suomea. Yli 500 nuorisoseurassa harrastetaan viikoittain monipuolisesti kulttuuria. Pienemmissä kylissä nuorisoseura on usein yksi alueen harvoista harrastuspaikoista, joka tarjoaa turvallisen tilan olla ja oppia uutta.
Nyt paikallisten nuorisoseurojen toimintaa voi tukea lahjoittamalla. Keräyksen tuotto käytetään ohjattujen ryhmien kuluihin ja uusien ryhmien perustamiseen.
“Julkisen ja hankerahoituksen lisäksi yhä merkittävämpiä rahoituskanavia paikallisten nuorisoseurojen toiminnan jatkumisen kannalta ovat niin yksityishenkilöiden lahjoitukset kuin yrityskumppanuudet”, Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen avaa.
Haluamansa summan voi lahjoittaa joko Lahjoita-sivulla tai MobilePayn kautta. Suomen Nuorisoseurojen MobilePay-numero on 18000.
Nuori Kulttuuri Digistage kutsuu 13–29-vuotiaita nuoria taiteen ja kulttuurin harrastajia osallistumaan Digistage-videokilpailuun. Suosituimmat teokset palkitaan rahastipendein. Kaikki osallistujat saavat myös taiteen ammattilaisten kirjallisen palautteen sekä yleisön kommentteja teoksistaan. Lisäksi osallistujat pääsevät osaksi Nuori Kulttuuri -toimintaa ja voivat hakea kansainvälisiä matka-avustuksia omalle taiteelleen.
Suosituimmat teokset valitaan yleisöäänestyksellä, ja kolme suosituinta teosta palkitaan seuraavasti:
sija: 2 000 €
sija: 1 000 €
sija: 500 €
Kaikki kilpailuun osallistuvat saavat taiteen ammattilaisten kirjallisen palautteen teoksestaan. Lisäksi toimintaan osallistuvat voivat hakea Nuori Kulttuuri -toiminnan tarjoamia kansainvälisiä matka-avustuksia, joita myönnetään vuosittain noin 80 000 euron edestä.
Miten osallistua?
Osallistuminen tapahtuu kuvaamalla oma taideteos videolle. Videon kesto voi olla 2–20 minuuttia, ja sen tulee sisältää osallistujan itse tekemä teos. Taidelaji on täysin vapaa – se voi olla esimerkiksi tanssia, teatteria, kuvataidetta, musiikkia, sirkusta tai vaikka kuvanveistoa, kunhan se on taltioitu videolle.
Osallistuminen on maksutonta. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä ilmoittautumislomake ja lähettämällä video Nuori Kulttuurille. Lomake löytyy osoitteesta: https://digistage.nuorikulttuuri.fi
Tartu tilaisuuteen ja osallistu Nuori Kulttuuri Digistageen! Nostetaan yhdessä esiin nuorten tekemä ja harrastama taide.
Keppihevosharrastamisen suosio kasvaa vuosittain ja sen myötä harrastusmahdollisuuksille on kova kysyntä ympäri Suomen. Harrastamisen tueksi Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Keppihevosharrastajat ovat luoneet keppihevoskerhon ohjaajan oppaan.
Opas sisältää paljon vinkkejä kerhotoiminnan suunnitteluun, lasten ja nuorten ohjaamiseen sekä toiminnasta viestimiseen. Lisäksi mukana on askarteluohjeita ja ratsastustehtäviä.
Tavoitteena on tarjota tukea jo olemassa oleville ohjaajille sekä innostaa uusia ohjaajia mukaan toimintaan. Opas on suunnattu kaikille keppihevosharrastuksen vetämisestä kiinnostuneille tai sitä suunnitteleville ja sen voi ladata maksutta omaan käyttöön. Opas löytyy jatkossa työkalupakista.
Oppaan työryhmä toivottaa iloisia, liikunnallisia ja antoisia ryhmähetkiä monien mahdollisuuksien harrastustoiminnan parissa. “Kannustamme kaikkia ohjaajia sekä harrastajia kulkemaan rohkeasti omaa polkuaan ja nauttimaan yhteisistä hetkistä niin toiminnassa kuin tapahtumissakin.”
J.H. Erkon kirjoituskilpailu 2025 on avoinna – tekstilajina on lyriikka ja kilpailuaikaa maanantaihin 31.3. asti
Vuonna 1957 perustettu J.H. Erkon kirjoituskilpailu on yksi maamme vanhimmista ja arvostetuimmista kirjoituskilpailuista. Sen tarkoitus on löytää lahjakkaita ja kiinnostavia julkaisemattomia kirjoittajia ja auttaa heitä eteenpäin kirjallisella urallaan.
Kilpailuun voivat osallistua vuonna 1995 syntyneet ja sitä nuoremmat kirjoittajat. Kilpailuun osallistutaan sähköisesti täyttämällä ilmoittautumislomake, joka on auki 31.3. klo 16:00 saakka.
Tarkat osallistumisohjeet löytyvät kilpailun omilta sivuilta.
Palkinnot jaetaan Helsingin kirjamessuilla
Vuoden 2025 raadissa toimivat Risto Oikarinen, Virpi Alanen, Jonna Nummela eli Nihkee sekä Kallion lukion opiskelija Senja Ollikainen. Kaikki kilpailutekstit lukee erillinen esiraati, johon kuuluvat Milka Luhtaniemi ja Maaria Ylikangas.
J.H. Erkon kirjoituskilpailun ensimmäinen sija palkitaan 1 000 euron, toinen sija 700 euron ja kolmas sija 500 euron palkinnoilla. Palkintosijalle saatetaan valita yksi tai useampi palkittu käsikirjoitus. Palkintojen lisäksi jaetaan raadin valitsema määrä kunniamainintoja. Kilpailussa sijoittuneille ja kunniamaininnan saaneille tarjotaan yhteispalkinnoksi kirjoittajakurssi. Palkinnot jaetaan lokakuussa Helsingin kirjamessuilla.
Kilpailun järjestävät Nuoren Voiman Liitto, Suomen Nuoriso-opisto Paukkula sekä Suomen Nuorisoseurat. Palkintoa tukee Jane ja Aatos Erkon säätiö.
Nuorisoseurojen kautta voi hakea uutta osaamismerkkiä. Osaava pelisuunnittelija -osaamismerkki on suunnattu henkilöille, jotka ovat osallistuneet osallistavan pelisuunnittelun ryhmään, jossa on tuotettu oma peli.
Osaamismerkki kehitettiin Livohka -hankkeessa, jossa pohjoiskarjalaiset nuorten ryhmät pääsivät suunnittelemaan itse keksimänsä pelin alusta loppuun asti. Ainoa rajaus oli, että pelit eivät voineet olla digitaalisia. Nuoret loivat hankkeen aikana monenlaisia pelejä aina liikunnallisesta pelistä pakohuoneisiin.
Jokainen Livohkan toiminnassa mukana ollut nuori sai hakea Osaava pelisuunnittelija -merkkiä itselleen. Osaamismerkki näyttää, että sen saaja tuntee pelisuunnittelun prosessin, on osallistunut pelisuunnittelun eri vaiheisiin osana ryhmää, tunnistaa oppimiansa asioita sekä omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan, ja ymmärtää harrastustoiminnan merkityksen osana omaa elämää ja hyvinvointia.
Osaamismerkki jää osaksi Nuorisoseurojen osaamismerkkikirjastoa, ja on jatkossa kenen tahansa vastaavassa toiminnassa mukana olevien haettavissa ja hyödynnettävissä.
Osaamismerkistä hyötyä töihin tai kouluun hakiessa
Osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa. Työelämän tai opintojen ulkopuolella olevalle nuorelle toiminnan opinnollistaminen voi olla erityinen motivaatiotekijä toimintaan osallistumiselle.
Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa yli 30 merkin kautta. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.
Nuorisoseuroilla työskentelee ympäri maan satoja harrastusohjaajia mitä moninaisimpien lajien parissa. Joskus ohjaaminen ja ohjaajan työ herättävät ajatuksia, joiden ääreen olisi syytä pysähtyä.
Helmikuussa järjestämme kaikille nuorisoseurojen ohjaajille avoimen Ohjaajainhuoneen eli virtuaalisen vertaisiltapäivän 11.2. klo 17-18.30. Teams-tapaamisena järjestettävä Ohjaajainhuone on vertaistuellinen hetki pohtia eteen tulleita haasteita ja esittää kysymyksiä toisille samassa tilanteessa oleville. Tilaisuus sisältää ohjattua keskustelua, jota käydään yhdessä suullisesti ja kirjoittamalla.
Lähetämme Teams-linkin kaikille tapahtumaan ilmoittautuneille maanantaina 10.2. Lisäksi voit ilmoittautumislomakkeella kertoa aiheita, kysymyksiä ja esimerkkejä, joita haluaisit käsiteltävän tapaamisessa. Tapahtuman sisältö rakennetaan osallistujien ennakkokysymysten ja tapausesimerkkien pohjalta.
Jos mielessäsi on aihe, esimerkki tai kysymys, jonka käsittelyä kaipaat, mutta et pääse paikalle tilaisuuteen, jätä sähköpostiosoitteesi ja aiheesi ilmoittautumislomakkeelle. Tapaamisessa käsiteltyjen aiheiden koonti lähetetään jälkikäteen kaikille sähköpostiosoitteensa antaneille. Koonnissa kaikista aiheista, kysymyksistä ja tapausesimerkeistä kerrotaan yleisellä tasolla, jolloin yksittäinen tapaus, nuorisoseura tai ohjaaja ei ole tunnistettavissa.
Keskustelua ohjaa pedagogi, teatteriohjaaja ja Luovasti liikkuen -hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs Jyväskylästä.
Lämpimästi tervetuloa jakamaan ja oppimaan toisilta!
Onko seurassanne panostettu tänä vuonna kierrätykseen tai tarjottu entistä enemmän lähiruokaa? Etsimme ehdotuksia Vuoden 2024 vastuullisuusteosta!
Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden vastuullisuusteko -tunnuksen, jolla juhlistetaan ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan liittyviä tekoja. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura, yksittäinen harrastusryhmä tai vaikka vapaaehtoisporukka.
Vuoden vastuullisuusteoksi voi ehdottaa monenlaisia tekoja, jotka jollain tavalla edistävät vastuullisempaa ja kestävämpää nuorisoseuratoimintaa. Teko voi liittyä esimerkiksi ympäristöön, esteettömyyteen, saavutettavuuteen, turvallisuuteen tai ekologisuuteen.
Kierrätysmateriaalien käyttö harrastusryhmän esiintymisasuissa.
Lähi- tai kasvisruoan tarjoaminen nuorisoseuran tapahtumassa.
Kimppakyytien järjestäminen harrastusryhmän esityksiin tai harjoituksiin.
Turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto nuorisoseuran toiminnassa tai harrastusryhmässä.
Kulttuuriperinnön säilyttäminen esimerksi perinnetaitoihin liittyvän tapahtuman muodossa.
Nuorisoseurantalon esteettömyyden parantaminen pyörätuolirampin, invavessan tai ohjeistuksen muodossa.
Alueen tai nuorisoseurantalon kierrätysmahdollisuuksien parantaminen.
Harrastusryhmän tarjoaminen erityisryhmille.
Paperitulosteista luopuminen tai niiden vähentäminen.
Vanhojen materiaalien uudellenkäyttö uuden ostamisen sijaan.
Esimerkkejä erilaisista vastuullisuusteoista voi katsoa Nuorisoseurojen kestävän kehityksen materiaaleista. Monessa nuorisoseurassa tehdään jo paljon vastuullisia valintoja, mutta niitä ei aina tule ajatelleeksi. Kestävän kehityksen materiaalit auttavat hoksaamaan erilaisia tekoja.
Ehdotuksia vuoden 2024 aikana toteutetuista vastuullisuusteoista voi jättää verkkolomakkeen kautta: Vuoden 2024 vastuullisuusteko
Viimeinen ehdotuspäivä on 31.12.2024. Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavasta teosta ja tunnustus jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa maaliskuussa 2025.
Kulttuuriharrastukset tuovat kavereita, opettavat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa sekä toimimaan ryhmässä. Niissä koetaan arvostusta sekä opitaan tunnistamaan ja käsittelemään tunteita. Tanssi-, teatteri, sirkus-, musiikki-, sana- tai kuvataideharrastus myös haastaa sopivasti ja opettaa kestämään pettymyksiä. Kulttuuriharrastuksen myötä nuori oppii useiden taitojen lisäksi ymmärtämään itseään sekä omaa ja muiden toimintaa. Nämä kaikki tukevat nuoren identiteetin rakentumista ja antavat merkittäviä työkaluja myös opiskelu- ja työelämää ajatellen.
Toisen kerran toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset 2024 -selvityksen tulokset tuovat myönteistä ja ennen selvittämätöntä tietoa kulttuuriharrastusten vaikutuksista erityisesti harrastajien omasta näkökulmasta. Reilusta 1 300 eri-ikäisen vastauksesta, joista kolmannes on alle 29 vuotiaita, käy ilmi, kuinka merkityksellistä nuorena aloitettu kulttuuriharrastus on.
Kiinnostavaa tuloksissa on, että osallistujat ovat hämmästyttävän yksimielisiä harrastusalasta riippumatta. Jopa 97,7 prosenttia vastaajista kokee, että on saanut uusia kavereita harrastuksen myötä ja peräti 98,4 prosenttia ajattelee harrastuksen tarjoavan sopivia haasteita, joiden selvittämisestä tulee hyvä mieli.
Tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastuksella voidaan taistella myös kiusaamista ja syrjintää vastaan. Jopa 97,6 prosenttia vastaajista ei ollut kokenut harrastuksessa kiusaamista tai syrjintää. Myös kokemus siitä, että voi vaikuttaa harrastusyhteisössään oli korkea (93,6 %).
Selvityksen tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastaminen tuo jatkuvuutta elämään ja osa vastaajista kuvasi omaa harrastusta elämäntavaksi. Tulokset tiivistyvät hyvin yhden nuorisoseurassa harrastavan vastaukseen: ”Turvallisessa ja hyväksyvässä joukossa harrastaminen on lisännyt itsevarmuuttani, tuonut taitoja sekä kykyjä, joita olen voinut hyödyntää pitkin elämääni töissä, harrastaessa kuin siviilissä. Olen oppinut toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, hyväksymään kaikki sellaisena kuin kukakin on.”
Kyselyn tuloksista nähdään selkeästi, että panostaminen kulttuuriharrastamiseen kannattaa ja sen positiivisia vaikutuksia tulee selvittää edelleen. Siinä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.
Dungeons and Dragons, tuo harrastus vuosikymmenten takaa, on täällä jälleen. Keski-Suomessa on viime vuosina herätelty hanketoiminnan kautta uutta roolipeliharrastusta ympäri maakuntaa, ja nyt työ alkaa saavuttamaan sen pisteen, että harrastajista aletaan muovaamaan oman lajinsa ohjaajia.
Pelinjohtaja keskeisessä roolissa
Roolipelit etenevät tavallisesti siten, että pöydän äärelle kerääntyy noin 5 pelaajaa, joista yksi on vastuullinen pelinjohtaja. Pelinjohtaja, eli ”Dungeon Master” tai ”DM”, tai ”Game Master” eli ”GM”, toimii pelin kertojana sekä tuomarina. Yleensä DM:n vastuulle kasautuu sääntöjen tulkitseminen sekä paksujen kampanjakirjojen lukeminen. DM on myös vastuussa pelin kulusta ja pitää lukuisia naruja käsissään pelatessaan koko fantasiamaailmalla, missä muiden pelaajien pelaajahahmot seikkailevat.
Tätä vastuullista tehtävää helpottamaan luotiin Seikkailun Mestarit -hanke, jolle Jyväsriihi ry on myöntänyt Leader -rahoituksen, joka koostuu EU:n maaseuturahastolta saadusta tuesta, valtionosuudesta ja toiminta-alueen kuntien tuesta.
Seikkailun Mestarien ydinkonsepti on kouluttaa pelaajista pelinjohtajia, jotta roolipeliharrastus voi jatkua Keski-Suomen kylillä itsenäisesti ja ilman ulkoista toimijaa. Tämän tavoitteen tueksi luotiin pelinjohtajakoulutus, jossa opitaan pelinjohtajan tehtävistä ja roolista sekä valmistetaan oma lyhytseikkailu ja vedetään se muille pelaajille.
Koulutukset tuovat myös eri alueiden harrastajat kohtaamaan samassa paikassa yhteisen mielenkiinnonkohteen äärellä. On valtavan tärkeää nähdä, että oma kiinnostus ei ole outoa tai noloa, vaan on myös muita, joita kiinnostaa sama harrastus.
Ensimmäinen pelinjohtajakoulutus oli suosittu
Ensimmäinen täyteen tullut pelinjohtajakoulutus järjestettiin Keski-Suomen aluetoimistolla 26.10. Koulutukseen osallistui 10 eri ikäistä nuorta, jotka pääsivät kuulemaan hankkeen vetäjän Otto-Pekka Keramaan näkemyksiä pelinjohtajuudesta. Keramaa on ohjannut D&D-harrastusta pelinjohtajana viimeiset kolme vuotta Keski-Suomessa ja vapaa-ajalla sitäkin pidempään.
Koulutuksessa kuultiin luennon lisäksi pelaajien hauskoja kokemuksia, fiiliksiä sekä kommelluksia. Jokaisella oli kerrottavanaan jokin hauska muisto tai tapahtuma omasta ryhmästään. Oli barbaareja, jotka nukkuivat olkikatolla ja söivät sahanpurua, velhoja, jotka yrittivät neuvotella lohikäärmeen kanssa (huonoin seurauksin) sekä sotureita, jotka nousivat kanveesista viime hetkellä, vaikka pelaaja itse oli jo puoliksi talosta ulkona.
Otto-Pekka Keramaa kouluttaa uusia pelinjohtajia.
Seuraavaksi koulutuksessa kokoonnutaan edellämainitun lyhytseikkailun ääreen. Lyhytseikkailu, eli ”One-shot” kestää tavallisesti yhden illan ja se on hyvä tapa kokeilla siipiään pelinjohtajuudessa. Aluetoimistolla koulutettavat pääsevät ohjaajan opastuksessa kirjoittamaan hahmoja ja maailmoja sekä valmistamaan karttoja ja pelinappuloita.
Jos kaikki menee hyvin, Keski-Suomessa on pian 10 rautaista pelinjohtajaa!
