LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Järjestö

  • Nuorisoseuroille valittiin uusi hallitus 

    Nuorisoseuroille valittiin uusi hallitus 

    Suomen Nuorisoseuroille on valittu uusi hallitus kaudelle 2026-27. Valinnat tehtiin valtuuston syyskokouksessa 23.11.  

    Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Maaria Koivula-Talkkari Ylihärmän Nuorisoseurasta, Elsa Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta, Rebekka Laihonen Teatteriyhdistys Kontrastista sekä Jaakko Viitala Karvian Nuorisoseurasta ja Söörmarkun kylä- ja nuorisoseurasta. Varajäseneksi valittiin Siiri Suoniemi Ruuhka-Suomen Nuorisoseurasta. Valituista henkilöistä kaksi on alle 29-vuotiaita. 

    Hallituksessa jatkavat varsinaisina jäseninä Joonas Autio Kauhavalta, Ira Järvelä Kaustiselta, Riikka Kumpula Sodankylästä sekä Elli Myöhänen Rovaniemeltä. Varajäsenenä jatkaa Sohvi Vanhatalo Mikkelistä. Puheenjohtajana jatkaa Elina Weckström. 

    Valtuuston kokous päätti myös toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta vuodelle 2026. Jäsenmaksu päätettiin pitää samana. 

    Ira Järvelälle ja Jyri Siimekselle kultaiset ansiomerkit 

    Kokouksen yhteydessä jaettiin kaksi kultaista ansiomerkkiä pitkäaikaisille nuorisoseuralaisille Ira Järvelälle ja Jyri Siimekselle. Kultainen ansiomerkki myönnetään aivan erityisistä järjestöllisistä ansioista maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tehdystä työstä. 

    Ira Järvelä on toiminut erilaisissa nuorisoseuratehtävissä paikallisesti Oulunsalossa, Limingassa ja Kaustisella ja valtakunnallisesti muun muassa Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa. Tällä hetkellä Ira toimii Kaustisen Nuorisoseuran puheenjohtajana, Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokunnassa, Kaustisen kansanmusiikkijuhlia järjestävän Pro Kaustisen puheenjohtajana ja Suomen Nuorisoseurojen hallituksen jäsenenä. Ira on aina valmis lähtemään mukaan, kun kutsu käy ja innostaa myös muita toimintaan. Ira on valittu vuonna 2024 Vuoden nuorisoseuralaiseksi. 

    Jyri Siimes on toiminut tähän mennessä muun muassa Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtajana, luottamustehtävissä piiri- ja keskusseuratasolla, kahteen otteeseen Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa, eri rooleissa Pispalan Sottiisin tapahtumissa ja Ramppikuumeessa, teatteriryhmä Sällien ohjaajana ja erityisesti innostuvana ja innostavana nuorisoseuralaisena.

    Hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström myönsi kultaisen ansiomerkin Ira Järvelälle.

  • Julkilausuma: Turvallinen kasvuympäristö on jokaisen lapsen perusoikeus 

    Julkilausuma: Turvallinen kasvuympäristö on jokaisen lapsen perusoikeus 

    Weksin, oikealta nimeltään Henry Weckströmin, uusin 18.11.2025 julkaistu YouTube -video on pysäyttänyt monet ja herättänyt laajasti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Video toimii samanaikaisesti hätähuutona miesten mielenterveyden puolesta sekä vahvana muistutuksena lasten oikeuksista – juurikin Lapsen oikeuksien viikolla. Videon keskeiset teemat resonoivat syvästi myös Nuorisoseurojen arvojen ja päivittäisen työn kanssa. 

    Tällä hetkellä 1,2 miljoonaa näyttökertaa keränneessä videossa Weckström on luonut selviytymishaasteen rinnastamaan omia lapsuuden kokemuksiaan, jotka sisältävät vanhempien päihteiden käyttöä sekä henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Lapsuuden takaumien välissä Weckström pyrkii yhdessä ystävänsä Andreas Tolosen kanssa selviytymään Kerkkooseen turvallisen aikuisen, oman isänsä, luokse.  

    Nuorisoseurat luovat turvallisia harrastus- ja kasvuyhteisöjä ympäri Suomen. Joka päivä nuorisoseuralaiset tekevät ruohonjuuritasolla työtä sen eteen, että lapset ja nuoret saavat kasvaa yhteisöissä, joissa voi olla oma itsensä ilman turvattomuutta, häpeää tai yksin jäämistä.  

    Turvalliset aikuiset ovat edellytys tämän toteutumiselle. Jokainen meistä – ohjaaja, vanhempi, vapaaehtoinen – on omalla esimerkillään ja huolenpidollaan rakentamassa parempaa tulevaisuutta ja turvallisempaa lapsuutta. 

    Nuorisoseurojen toiminnan ytimessä on kulttuurinen harrastaminen, joka tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden ilmaista itseään turvallisesti. Taide ja kulttuuri opettavat tunteiden käsittelyä, vahvistavat identiteettiä ja auttavat ymmärtämään omaa ja muiden toimintaa. Tämä on juuri sellaista mielenterveyden vahvistamista ja lasten äänen kuulumista mistä myös Weckström videollaan puhuu.

    Kolmas sektori, kuten Nuorisoseurat, on merkittävä osa yhteiskuntarakenteita lasten oikeuksien toteutumisessa. Me luomme konkreettisia, turvallisia yhteisöjä sinne, missä lapset elävät arkeaan – nuorisoseurantaloille, harrastusryhmiin, kesäleireille, esityslavoille. Nämä ovat paikkoja, joissa ystävyyssuhteet syntyvät, onnistumiset jaetaan ja vaikeista asioista voidaan puhua luotettavien aikuisten kanssa. 

    Nuorisoseurat kannattaa ja tukee vahvasti Henry Weckströmin videossa esiin nostettuja teemoja: mielenterveyden tärkeyttä, avoimuutta, turvallisia aikuisia ja lasten oikeuksien puolustamista. 

    Kannustamme jokaista aikuista ottamaan vastuuta kuuntelemalla, tukemalla ja olemalla läsnä. Kutsumme kaikkia mukaan tukemaan työtämme lasten ja nuorten hyväksi, myös lahjoitusten kautta, jotta voimme jatkaa turvallisten ympäristöjen rakentamista koko Suomessa. Kerätyt tuotot ohjataan paikallisten nuorisoseurojen lasten ja nuorten harrastustoimintaan. 

    Lahdessa 23.11.2025

    Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuusto

  • Etelä-Suomeen uutta teatteritoimintaa

    Etelä-Suomeen uutta teatteritoimintaa

    Etelä-Suomen alueella vahvistetaan paikallisten nuorisoseurojen tarjoamaa teatteritoimintaa joulukuussa alkavan uuden hankkeen avulla. Kulttuuria yhteisöille -hankkeen tavoitteena on luoda uutta teatteri-ilmaisun harrastus- ja tapahtumatoimintaa lapsille, nuorille ja yhteisöille heidän omilla maaseutumaisilla asuinpaikkakunnillaan. Hanke toteutetaan viidellä paikkakunnalla; Orimattilassa, Pukkilassa, Asikkalassa, Lapinjärvellä ja Askolassa yhteistyössä paikallisten nuorisoseurojen kanssa.

    Hankkeen avulla palkataan ammattitaitoisia ohjaajia sekä koulutetaan uusia ohjaajia, jotka vastaavat teatteritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Tavoitteena on saada nuorisoseuroille uusia ohjaajia, jotka turvaavat toiminnan jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke kestää vuoden 2027 kesään asti ja se on saanut EU:n maaseuturahoitusta Päijänne-Leaderilta ja Kehittämisyhdistys Silmulta.

    ”Keskusteluissa seurojen kanssa kävi ilmi, että suurin ongelma toiminnan käynnistämisessä on osaavien ohjaajien puuttuminen omalta paikkakunnalta. Hankkeen avulla saadaan tarvittavaa ohjaaja-apua ja sitä kautta uutta harrastustoimintaa alueen lapsille ja nuorille”, Etelä-Suomen alueen koordinaattori Johanna Lindstam kertoo.

    Hankkeen projektityöntekijäksi on valittu Henna Heikkilä, joka aloittaa tehtävässään 1.12. Hänen työpisteensä tulee sijaitsemaan Lahdessa.

    ”Teatteri on vienyt sydämeni jo kymmenen vuotta sitten, ja siitä lähtien olen tehnyt sitä niin harrastajana, opiskelijana kuin ammattilaisenakin. Viimeiset neljä vuotta olen työskennellyt Vaasan kaupunginteatterissa järjestäjänä ja samalla opiskellut itseni kulttuurituottajaksi. Nyt valmistumisen kynnyksellä on todella inspiroivaa päästä mukaan Nuorisoseurojen tiimiin Kulttuuria yhteisöille -hankkeen projektityöntekijäksi. Odotan erityisesti sitä, että pääsen innostamaan uusia tyyppejä teatterin valloittavaan maailmaan.”

    Hankkeen projektityöntekijä Henna on valmistumassa kulttuurituottajaksi.
  • Veikkolassa on tanssittu niin, että lattia on aikonut antaa periksi

    Veikkolassa on tanssittu niin, että lattia on aikonut antaa periksi

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Vetelin Kirkonkylän nuorisoseurantalo Veikkola Keski-Pohjanmaalta. Sami Torppa kertoo talosta:

    ”Nuorisoseurantalomme on nimeltään Veikkola. Se on rakennettu vuonna 1946 samannimisen,
    1900-luvun alussa rakennetun vanhemman ja pienemmän talon paikalle Vetelin kirkonkylälle. Talo sijaitsee samalla tontilla Vetelin Kotiseutumuseon kanssa.

    Veikkola on noin 600 m² kokoinen kaksikerroksinen rakennus. Yläkerrassa on iso juhlasali, näyttämö sekä nykyajan vaatimukset täyttävä laitoskeittiö. Alakerrassa on ravintolasali keittiöineen, vessat, teatteriryhmämme harjoittelu- ja varastotilat sekä bänditila, jota vuokraamme. Talomme on remontoitu vuosien 2010–2020 välillä lähes kokonaan, ja se onkin nyt hyvässä kunnossa.

    Talossamme järjestetään monipuolisesti erilaisia tapahtumia ja viime vuosina talomme onkin ollut
    vilkkaassa käytössä. Omia tapahtumia ovat olleet muun muassa Teatteri Revontulten teatteriesitykset, Naisten ilta -tapahtumat sekä viime keväänä ensimmäisen kerran järjestetty Renkaita ja rokkia Veikkolassa -tapahtumapäivä.

    Omien tapahtumien lisäksi vuokraamme taloa ulkopuolisille. Veikkolassa pidetään joka vuosi lukuisia juhlia, kuten häitä, syntymäpäiviä, sukujuhlia, sekä rippi- ja ylioppilasjuhlia. Myös paikallisen metsästysseuran hirvipeijaiset on pidetty jo vuosikaudet Veikkolassa.

    Veikkolassa järjestetään useita erilaisia tapahtumia pitkin vuotta.

    Riehakkaita tansseja ja huippuesiintyjiä

    Aikoinaan kun Veikkola oli suosittu tanssipaikka maakunnassa, yltyi tanssi joskus niin kovaksi, että
    yläkerran salin lattia aikoi antaa periksi ja tulla alas. Tästä muistuttaa alakerran ravintolasalissa olevat tukipylväät, joilla asia saatiin korjattua. Pitkään tämän jälkeen juhlasalissa oli myös kyltti ”Letkajenkan tanssiminen kielletty”. Yleisöennätys näiltä ajoilta onkin 1100 myytyä lippua yhdessä illassa.

    Näyttämömme takana on ennen ollut seinä, johon ovat kaikki Veikkolassa esiintymässä käyneet
    laittaneet nimikirjoituksensa. Seinässä on ollut sen ajan huippunimien, kuten Irwin Goodmanin,
    Kasevan ym. nimikirjoitukset. Kyseinen seinä on kuitenkin remonttien yhteydessä purettu eikä
    nimikirjoituksia siinä säästynyt. Perinteen olemme kuitenkin aloittaneet uudestaan, ja tämän vuoden
    alusta lähtien kaikki esiintyjät laittavat taas nimikirjoituksensa näyttämön taakse uuteen nimikirjoitusseinään.”

    Veikkola sijaitsee osoitteessa Torpantie 188, 69700 Veteli. Nuorisoseuran toimintaa voi seurata Facebookissa.

  • Vuoksenniskan Nuorisoseura toimii entisessä VR:n työläisten talossa

    Vuoksenniskan Nuorisoseura toimii entisessä VR:n työläisten talossa

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Vuoksenniskan nuorisoseurantalo Asemapaikka Imatralta. Seuran sihteeri Samu-Veikka Sivonen kertoo talosta:

    ”Talo valmistui vuonna 1891 silloisen VR-osakeyhtiön työläisten asunnoiksi. Talossa oli lukuisia pieniä asuntoja kahden ”läpijuostavan” eteisen ympärille ryhmittyneenä. 

    Talo siirtyi Vuoksenniskan Nuorisoseuran omistukseen vuonna 1987. Vuosina 1987-1997 talo remontoitiin lähes nykyiseen käyttötarkoitukseensa sopivaksi. Korjaustyöt toki jatkuvat edelleen, sillä vanhan talon remontti ei valmistu koskaan. 

    Nykyisin Asemapaikalla toimii nuorisoseuran harrasteryhmät. Seuran alaisuudessa toimiva IRTI-Teatteri tarjoaa kuusi eri-ikäisille suunnattua teatteriryhmää. Nuorimmat harrastajat ovat 6-vuotiaita ja vanhimmat eläkeikäisiä. Näiden ryhmien lisäksi Asemapaikan kesäteatteriin tuotetaan vuosittain hienoja näytelmiä! 

    Teatterin lisäksi talolla harjoitellaan myös lavatanssia ja itämaisia tanssia. Lisäksi taloa vuokrataan juhlapaikkana. 

    Asemapaikka sopii hyvin erilaisten juhlien viettoon.

    Alunperin talo nimettin nimellä Seuratupa, ja kahvio kulki puolestaan nimellä Punapaula. Myöhemmin koko paikka ympäristöineen nimettiin Asemapaikaksi, joka kuvaakin hyvin talon toimimista seuran toiminnan keskuksena – Asemapaikkana! 

    Asemapaikan alkuperäisen käyttötarkoituksen vuoksi talosta löytyy useampi erikoinen piirre. Alunperin taloa käytettiin työläisten asuntoina, jotka olivat sijoittuneet kahden käytävän ympärille. Tästä syystä talossa on jopa neljä uloskäyntiä. 

    Asuntojen purku myös mahdollistaa talon avaruuden. Asemapaikalta löytyy muun muassa suuri sali, kahvio ja keittiö. Kaikki helposti toisiinsa yhteydessä. 

    Hienoa talossa on toki myös se, että se sijaitsee aivan Imatran keskustan kupeessa!” 

    Asemapaikka sijaitsee osoitteessa Virtakuja 4, 55100 Imatra. Vuoksenniskan Nuorisoseuran toimintaan voi tutustua heidän verkkosivuillaan sekä Facebookissa.

  • Nuori Kulttuuri Festivaali kiertää keväällä viisi kaupunkia – nuoret pääosassa taiteen tekemisessä 

    Nuori Kulttuuri Festivaali kiertää keväällä viisi kaupunkia – nuoret pääosassa taiteen tekemisessä 

    Vuoden 2026 Nuori Kulttuuri Festivaali on nuorten oma valtakunnallinen taidetapahtuma, joka antaa lavan ja tilan nuorille harrastajille ympäri Suomen. Kevään aikana festivaali levittäytyy viiteen kaupunkiin, joissa nuoret pääsevät esittämään, kokemaan ja tekemään taidetta omannäköisellään tavalla. 

    Festivaalikaupungit keväällä 2026: 

    • Vaasa 17.–18.4. 
    • Sodankylä 9.5. 
    • Savonlinna 23.5. 
    • Vantaa 23.5. 
    • Lahti 30.5. 

    Festivaaleilla nähdään ja koetaan nuorten luovuutta monessa muodossa: musiikkia, teatteria, tanssia, sirkusta, kuvataidetta, audiovisuaalisia teoksia ja uusien taidemuotojen yhdistelmiä. Jokaisessa kaupungissa rakennetaan oma kokonaisuutensa paikallisten nuorten ja taidetoimijoiden näkemyksellä. 

    Monissa kaupungeissa tapahtumat suunnittelevat ja toteuttavat nuoret itse. He toimivat tuottajina, esiintyjinä ja tapahtumatekijöinä, saaden samalla kokemusta taiteen tekemisestä, tuotannosta ja yhteisöllisestä työstä. 

    ”Haluamme, että nuoret pääsevät vaikuttamaan siihen, millaisia tapahtumia heille järjestetään. Tämä on sukupolvi, joka luo uutta kulttuuria rohkeasti ja omista lähtökohdistaan,” kertoo kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme. 

    Vuoden 2026 festivaalivuosi on myös Nuori Kulttuuri -toiminnan nykyisen strategiakauden päätösvuosi ja kuuden vuoden mittaisen kehitystyön huipennus. Tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta taiteen ja kulttuurin parissa sekä juurruttaa parhaat toimintamallit osaksi valtakunnallista kulttuurisen nuorisotyön kenttää. 

    Lue lisää ja seuraa kevään tapahtumien rakentumista osoitteessa nuorikulttuuri.fi/festivaali/

    Suomen Nuorisoseurat hallinnoi Nuori Kulttuuri -toimintaa.

  • Ylivieskan nuorisoseurantalo Savela mahdollistaa ylisukupolvisen toiminnan

    Ylivieskan nuorisoseurantalo Savela mahdollistaa ylisukupolvisen toiminnan

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Ylivieskan nuorisoseurantalo Savela Keski-Pohjanmaalta.

    Ylivieskan Nuorisoseuran Savelan taloa on alettu rakentaa 1907 ja avajaiset on vietetty 1909. 

    Nimi on vaihdellut Ylivieskan tai Savelan Nuorisoseura aina uuden aikakauden mukaan. 

    Talo on rakennettu William Savelan maille ja se on lohkottu vasta vuonna 1951 omaksi 1,3 ha tontiksi. Tästä johtuu nimi Savela. Talo on upeassa kunnossa -kiitos perusteellisen ja huolellisen talkoo- ja huoltotyön, mitä nuorisoseuran väki on toteuttanut. 

    Tällä hetkellä Savelaa vuokrataan juhlapaikkana erilaisille perhejuhlille ja talolla tanssitaan joka toinen sunnuntai. Vuodesta 2011 asti on järjestetty aina maanantaisin senioritanssia.

    Savelassa on järjestetty jo vuodesta 2022 alkaen yhdessä Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran kanssa Luova lava -päiväleirejä, joiden toteuttamisessa myös seuran aktiiviset H-kiltalaiset ovat talkoilleet ahkerasti tuoden ylisukupolvisen kohtaamisen mahdollisuuden leirien sisältöön. 

    Savelan salissa on ollut kankaalle tekstattu teksti vuosikymmeniä – Liity joukkoon, tiemme ylös käy!

    Savela sijaitsee osoitteessa Veitsimäentie 1, 84100 Ylivieska. Ylivieskan Nuorisoseuran toimintaa voi seurata Facebookissa.

  • Pitkäjärven Lehtola on kestänyt aikaa ja sukupolvia

    Pitkäjärven Lehtola on kestänyt aikaa ja sukupolvia

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Pitkäjärven nuorisoseurantalo Lehtola Hämeestä. Esa Keskinen kertoo talosta:

    ”Pitkäjärven Nuorisoseura perustettiin vuonna 1924, ja ensimmäiset tanssit ja tapahtumat pidettiin milloin missäkin, esimerkiksi kylän talojen puimaladoissa. Pian oli selvää, että seuralle tarvittiin oma talo. Tontti sille saatiin Siikalan tilan maista sopuhintaan. 
     
    Talon rakennusurakkakilpailun voittivat Hugo Mikkola ja Kalle Hakala 8 000 markan tarjouksella. He rakensivat hirsikehikon vesikattoon neljässä kuukaudessa vuonna 1932. Ensimmäiset iltamat pidettiin jo tammikuussa 1933, vaikka talo oli keskeneräisenä eittämättä melkoisen kylmä. 
     
    Seurantalo Lehtola valmistui sopivasti seuran 10-vuotisjuhliin vuonna 1934 ja samalla pidettiin talon vihkiäiset. Juhlassa esitettiin lehtitietojen perusteella kaksi harvinaista teosta: Aleksis Kiven Lea ja Gustaf von Numersin keskeneräiseksi jäänyt kuvaelma, Eräpyhän niemekkeellä, jossa “nähdään Längelmäen satavuotias päällikkö Kauris Eräpyhän ikivanhalla uhripaikalla”. Jälkimmäisestä ei ole juuri löydettävissä lisätietoja. 
     
    Sota-aikana 1940–1943 Lehtolan keittiö ja ravintola olivat jonkin aikaa vuokrattuna siirtoväelle, mutta silti salissa pidettiin muutamat iltamat. Lehtolaan majoitettiin tiettävästi hetkellisesti myös useita evakkoperheitä. 
     
    Jo 1930-luvulla tapahtumiin liittyi usein juoksu- tai yleisurheilukilpailu, jonka jälkeen järjestettiin iltatanssit. Vielä 1960-luvun alkupuolella joka talvi Lehtolassa pidettiin hiihtokilpailuja, joissa oli runsaasti osanottajia. 1960-luvulla lopulla aktiivinen nuoriso oli kuitenkin vähissä kylästä ja toiminta hiipui lopulta kokonaan. Myös seurantalo alkoi rapistua. 

    Kesällä 1973 uusi nuorisojoukko aloitti innokkaasti pysähdyksissä olleen nuorisoseuratoiminnan. Seuran johtokunta oli silloin keski-iältään alle 20 vuotta ja oli todennäköisesti Suomen nuorisoseuroista nuorin. 

    Bändi esiintymässä Lehtolassa vuonna 1974.

    1980–1990-luvut olivatkin isojen rakennusprojektien aikaa, ja esimerkiksi talon uusi lisäosa valmistui 1993. Tanssitoiminta oli tuolloin vilkasta 25 vuoden ajan. Esiintymässä kävivät muun muassa nousua tekevä Agents solistinaan Topi Sorsakoski. 

    2000-luvun alussa talon yläkertaan remontoitiin kerhohuone ja saunatilat pukuhuoneineen. 

    Talolla kokoonnutaan talvikaudella joka torstai. Ainoan poikkeuksen tekee jouluaaton osuminen torstaille. Kesällä seuran väki ja kyläläiset kokoontuvat kylän yhteisrantaan. 

    Taloa ja saunatiloja vuokrataan erilaisiin juhliin, kokouksiin ja tapahtumiin. Yleisimpiä ovat syntymäpäivät, häät ja muut perhejuhlat. Myös teatteri- ja tanssileirejä sekä muun muassa opiskelijoiden sitsi-tapahtumia on talolla järjestetty.

    Lehtolan nimi juontuu todennäköisesti tontin lehtipuiden keskellä sijainneesta metsäsaarekkeesta. Talon salissa menneiden aikojen henki näkyy yhä: seinällä on kyltit, joissa kielletään tupakointi ja lattialle sylkeminen. Näyttämölavan akustiikkaa on aikanaan parannettu, tai ainakin yritetty parantaa, liimaamalla valtava määrä kananmunakennoja sen kattoon. Keino on havaittu riittävän hyväksi, eikä sitä ole lähdetty korvaamaan.”

    Lehtola sijaitsee osoitteessa Laasolantie 751, 35100 Orivesi. Pitkäjärven Nuorisoseuran toimintaan voi tutustua heidän verkkosivuillaan sekä Facebookissa ja Instagramissa.

  • Yhdessä tekemisen voimaa – mitä vapaaehtoisuus merkitsee nuorisoseuralaisille? 

    Yhdessä tekemisen voimaa – mitä vapaaehtoisuus merkitsee nuorisoseuralaisille? 

    Nuorisoseurojen toiminta rakentuu ihmisten yhteisestä tekemisestä, halusta vaikuttaa ja rakkaudesta omaan yhteisöön. Tuoreen kyselyn perusteella vapaaehtoistoiminta koetaan seuratoiminnassa erittäin myönteisenä, merkityksellisenä ja palkitsevana osana elämää. 

    “Tulen kökkään niin kauan kuin jaksan.” 
    “Tunnen, että minut halutaan pitää mukana.” 

    Vapaaehtoistyö on iloa, yhteisöllisyyttä ja kasvua 

    Nuorisoseuroissa toimivat vapaaehtoiset kuvaavat toimintaansa ennen kaikkea ilon ja yhteisöllisyyden lähteenä. Toiminta tuo mukanaan ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollisuuden oppia jatkuvasti uutta. Monelle se on myös tärkeä hyvinvoinnin lähde ja tapa antaa takaisin yhteisölle, joka on aiemmin tarjonnut harrastuksia ja elämänsisältöä. 

    Moni kertoo kasvaneensa vapaaehtoisuuteen lapsesta saakka – vanhempien, harrastusten tai nuorisoseuraperinteiden myötä. Seurojen pitkä historia näkyy edelleen vahvana jatkumona: haluna pitää kylät elinvoimaisina, ylläpitää kulttuuriperintöä ja luoda harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. 

    Vapaaehtoisten ääni: kiitoksen ja arvostuksen voima 

    Suurin osa vastaajista kokee, että heidän panostaan arvostetaan ja kiitetään, mutta moni muistuttaa, että arjen kiitoksella on erityinen merkitys. Pieni sana “kiitos”, henkilökohtainen huomio, yhteinen kahvihetki tai kiitosjuhla koetaan tärkeiksi tavoiksi osoittaa arvostusta. 

    “Arkipäiväisissä jutuissa, ohimennen muistettaisiin kiittää pienistäkin asioista.” 
    “Pullakahvit ja arvostus riittävät.” 

    Kiitoksen kulttuuri vahvistaa yhteisöä ja saa vapaaehtoiset jatkamaan tärkeää työtään entistä innostuneempina. 

    Sitoutuneita tekijöitä, mutta huoli tulevaisuudesta 

    Vapaaehtoiset näkevät tulevaisuutensa pääosin valoisana ja aikovat jatkaa mukana niin pitkään kuin jaksavat. Moni kuitenkin tunnistaa ikääntymisen ja kuormituksen rajoittavan osallistumista tulevaisuudessa. Siksi suurin yhteinen toive on selkeä: nuorempia ja uusia vapaaehtoisia tarvitaan mukaan. Vapaaehtoiset toivovat myös, että vastuita ja tehtäviä jaettaisiin useammille, jotta tekeminen pysyy mielekkäänä ja kestävämpänä. 

    Tulevaisuuden eväät: yhteisöllisyyttä, tukea ja kiitosta 

    Kyselyn perusteella nuorisoseurojen vapaaehtoistoiminta on vahvaa, elävää ja merkityksellistä, mutta sen jatkuvuus tarvitsee: 

    • uusia toimijoita ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia tulla mukaan, 
    • parempaa jaksamisen ja kuormituksen tukea, 
    • sekä kiitoksen ja arvostuksen kulttuuria, joka näkyy arjessa. 

    “Vapaaehtoistyö on yhteisöllistä – ja se antaa enemmän kuin ottaa.” 

    Lisätiedot

    Vapaaehtoistoiminnan kyselyyn vastasi 147 järjestön eri tasoilla toimivaa vapaaehtoista. Vastauksia saatiin kaikista nuorisoseuramaakunnista ja selvä enemmistö oli + 40-vuotiaita naisia. Vastaajista yli puolet oli korkeakoulutuksen suorittaneita. Kyselyn analysoinnissa on hyödynnetty tekoälyä.

    Kyselyn tulos vahvistaa käsitystä pitkäjänteisestä sitoutumisesta Nuorisoseurojen toimintaan, sillä useat vastaajat olivat toimineet järjestössä jo pitkään. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä jatketaan tulosten perusteella. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! 

    Lisätietoja antaa aluetyön johtaja Henna Liiri: henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072. 

    Kaipaatko tukea oman nuorisoseurasi vapaaehtoistoiminnan johtamiseen? Tutustu vapaaehtoistoiminnan sivustoon, joka on luotu tukemaan vapaaehtoistoimintaa paikallisissa nuorisoseuroissa organisoivien arkea:  www.nuorisoseurat.fi/vapaaehtoistoiminta 

  • DofE-toimijoiden tapaamisesta uusia ideoita ja vertaistukea

    DofE-toimijoiden tapaamisesta uusia ideoita ja vertaistukea

    Suomen Nuorisoseurat on yksi DofE -toimintaa toteuttavista organisaatioista Suomessa. The Duke of Edinburgh’s International Award (DofE) on maailmanlaajuinen ohjelma, joka innostaa 14-24-vuotiaita nuoria löytämään omat vahvuutensa ja suunnan tulevaan.

    Harrastamisen- ja seuratoiminnan suunnittelijamme Minna Pasi ja Etelä-Suomen koordinaattorimme Johanna Lindstam osallistuivat DofE -toimijoiden kansainväliseen tapaamiseen Luxemburgissa, jonka tavoitteena oli verkostoitua ja saada uusia ideoita. Koolla oli DofE -ohjelman parissa työtä tekeviä Irlannista, Luxemburgista, Liettuasta ja Suomesta.

    ”Kouluvierailuilla tutustuimme Luxemburgin tapaan toteuttaa DofE -ohjelmaa koulutyön ohessa. DofE on nerokkaasti tuotu osaksi koulun arkea, jolloin oppilaiden on helppo lähteä suorittamaan ohjelman ensimmäistä pronssitasoa koulun työntekijän (usein opettaja tai nuorisotyöntekijä) avulla. Vapaaehtoistyö suoritetaan koulun omissa toiminnoissa esimerkiksi käymällä tutorkoulutus ja auttamalla nuorempia oppilaita vaikka matematiikassa”, Minna kuvailee.

    Viikon aikana jokainen osallistujamaa piti oman työpajan valitsemastaan aiheesta. Luxemburgilaiset esittelivät omaa Mérite Jeunesse -ohjelmaansa. Ohjelmaa tehdään 36:ssa koulussa ympäri maata sekä muutamissa järjestöissä. Liettualaisten opastuksella tehtiin tarinoita näkyväksi ja saatiin hyvää oppia siitä, miten tarinoiden kautta voidaan saada omalle toiminnalle lisää näkyvyyttä ja osallistujia.

    ”Suomesta veimme tuliaisena Erätauko-keskustelun ja Lego-mielenosoituksen. Pienen demon avulla osoitimme, kuinka Erätaukoa (englanniksi Timeout) voi hyödyntää esimerkiksi nuorten kanssa toimiessa. Saimme työpajasta hyvää palautetta ja moni osallistuja halusikin viedä menetelmän omaan työhönsä”, Johanna kertoo.

    Viikon aikana opittiin myös uusia luontomenetelmiä Luxemburgin kauniissa luonnossa. Kuva Tommi Närhi.

    Vaikuttavinta matkalla oli päästä kuulemaan nuorten omia kokemuksia ja tarinoita DofE:sta. Kokemuksista välittyi DofE:n antamat mahdollisuudet kokea huikeita elämyksiä, löytää uusia ystäviä, päästä vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin ja matkustaa vaikka kansainvälisen projektin myötä toiselle puolelle maailmaa.

    Viikon kohokohtana joku piti prinssin, Prince Guillaume of Luxembourg, tapaamista ja joku toinen hyvää ruokaa ja syvällisiä keskusteluja. ”Kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut viikko, josta voi ammentaa omaan työhönsä vielä monta kertaa! Yksi unelma olisi viedä joskus meidän nuoret seikkailulle Luxemburgiin tai vaikka Irlantiin”, Minna ja Johanna ideoivat.

    Teksti: Minna Pasi ja Johanna Lindstam

    Lue lisää

    Nuorisoseuroissa toimivia nuoria palkittavina DofE-ohjelman suorittamisesta

    Viisi nuorta palkittu DofE-ohjelman pronssisilla ja hopeisilla tunnustuksilla

    DofE -toiminta Suomessa