Kategoria: Järjestö

  • Viisi nuorta palkittu DofE-ohjelman pronssisilla ja hopeisilla tunnustuksilla

    Viisi nuorta palkittu DofE-ohjelman pronssisilla ja hopeisilla tunnustuksilla

    Viisi nuorta eri nuorisoseuroista on tänään palkittu The Duke of Edinburgh’s International Award -ohjelman (DofE) suorittamisesta. DofE -ohjelma on otettu osaksi Nuorisoseurojen toimintaa 1,5 vuotta sitten, ja tämä on ensimmäinen kerta kun nuorisoseuralaisille nuorille jaettiin DoFe -tunnustukset.

    Tunnustukset julkistettiin DofE -juhlassa, jossa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist jakoi todistukset ja tunnustukset nuorille. Juhlapuheessaan hän korosti harrastamisen merkitystä nuorille: ”Harrastaminen on tärkeää. Se lisää hyvinvointia, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kasvattaa itsetuntemusta. Jokaiselle lapselle ja nuorelle tulisi turvata mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen.”

    Pronssisen tunnustuksen saivat Etelä-Suomen alueen Knoppi-koulutuksen käyneet Katariina Laiho, Tilda Kahenvirta NS Karjalan Nuorista ja Eeva Jefimoff Pornaisten Pohjoisesta Nuorisoseurasta sekä Jemina Yletyinen Stadin Nuorisoseuroilta. Hopeisen tunnuksen sai Iisa Axbrink Stadin Nuorisoseuroilta.

    DofE -ohjelma koostuu kolmesta tasosta, jotka ovat pronssi, hopea ja kulta. Tason suoritettuaan nuori saa tasoa vastaavan tunnustuksen.

    DofE on maailmanlaajuinen ohjelma, joka innostaa 14–24-vuotiaita nuoria löytämään omat vahvuutensa ja suunnan tulevaan. DofE -ohjelmassa tunnistetaan ja tunnustetaan harrastamisen kautta tapahtuvaa oppimista. Vuosittain ohjelmaan osallistuu 1,4 miljoona nuorta 130 maassa. Suomessa DofEa koordinoi Avartti-säätiö.

  • Nuorisoseurat jakaa ensi vuonna uusia tunnustuksia – ehdota palkittavia

    Nuorisoseurat jakaa ensi vuonna uusia tunnustuksia – ehdota palkittavia

    Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä, jäsenyhdistyksiä ja toimintoja valtakunnallisilla tunnustuksilla. Vuosikymmeniä jatkunut perinne muuttuu vuonna 2024, kun nykyisten kuuden palkintokategorian lisäksi jaetaan kaksi uutta tunnustusta. 

    Vuoden Nuoreksi Nuorisoseuralaiseksi voidaan valita nuori (alle 29-vuotias) henkilö, joka on toiminut nuorisoseurajärjestössä erityiden ansiokkaasti ja tuloksellisesti paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti.  

    Vuoden vastuullisuusteko jaetaan vuoden 2023 aikana toteutetusta vastuullisuusteosta. Vastuullisuusteko voi liittyä ympäristön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan.  Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura tai esimerkiksi yksittäinen harrastusryhmä. 

    Palkintokategorioina jatkavat edelleen: 

    • Vuoden Nuorisoseura 
    • Vuoden Nuorisoseuralainen 
    • Vuoden Ohjaajat 
    • Vuoden Hermanni/Hermanska 
    • Vuoden Tanssiteko 
    • Vuoden Teatteriteko 

    Ehdota palkittavia 12.11. mennessä

    Kaikilla nuorisoseurojen jäsenillä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa palkittavia. Ehdotukset tehdään Vuoden tunnustukset – verkkosivun kautta. Ehdotukset on lähetettävä viimeistään 12.11.2023.

    Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavista ja tunnustukset jaetaan eri tilaisuuksissa alkuvuoden aikana.

    Vuoden Tanssiteko ja Vuoden Ohjaajat palkitaan Folklandia -risteilyllä, Vuoden Nuorisoseura, Vuoden Nuorisoseuralainen sekä uudet palkinnot Vuoden Nuori Nuorisoseuralainen ja Vuoden vastuullisuusteko palkitaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa Marianpäivänä. Vuoden Hermnanni/Hermanska nimetään perinteisesti valtakunnallisilla H-kiltapäivillä ja Vuoden teatteriteko Ramppikuume -tapahtumassa

    Edellisvuosien palkitut

    Listaus aiempien vuosien Vuoden tunnustuksien saajista löytyy sivulta Palkitut.

  • Uusi Livohka-hanke alkaa Pohjois-Karjalassa

    Uusi Livohka-hanke alkaa Pohjois-Karjalassa

    Syyskuussa käynnistynyt Livohka lisää pohjoiskarjalaisten nuorten osallisuuden toteutumista paikallisesti. Nuorten toimintaryhmissä kehitetään erilaisia pelejä, jotka luovat uutta toimintaa omalle paikkakunnalle.

    Toiminnan kohderyhmänä ovat erityisesti 15–20-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa eivätkä opiskele tai suorita siviili- tai asepalvelusta. Toiminnan mentoreiksi rekrytoidaan työelämässä tai koulutuksessa olevia alle 29-vuotiaita nuoria.

    Toimintaa koko Pohjois-Karjalan alueella

    Kuntakumppaneina Livohkassa ovat Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Ilomantsi, Kitee, Lieksa ja Nurmes. Hankkeessa oppilaitoskumppanina on Suomen Nuoriso-opisto.

    Hanketta rahoittaa Etelä-Savon Ely-keskus ja hanke on osa kansalaistoimijalähtöisessä kehittämishaussa Esr-rahoituksen saaneita hankkeita alueella. Myös Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja sen tulevaisuusrahasto on osarahoittajana hankkeessa.

    Työntekijöinä nuoriso- ja kulttuurialan osaajia

    Livohkaa pyörittää kolmihenkinen tiimi, jonka vetovastuussa on 1.1.2024 alkaen projektipäällikkö-toiminnanohjaaja Katri Mäkisalo. Hänellä on laajaa kokemusta sekä nuorten parissa tehtävästä työstä että nuorisoseuratoiminnasta.

    Mäkisalon lisäksi Livohkassa työskentelevät 2.10. alkaen projektityöntekijöinä Jenni Hyttinen ja Tero Sarkkinen. Hyttinen on kulttuurihyvinvoinnin ja ryhmätoiminnan osaaja, ja Sarkkinen on nuorten luovan toiminnan monitaituri. He ovat innolla aloittamassa työskentelyn hankkeessa.

    – Mitä ikinä tehhäänkin, nii se tullee olemmaan ihan mahotonta meininkii! Korvat herkillä seikkaillaan ympäri susirajaa ja annetaan nuorten voiman tulla esiin.

    1.9.-31.12. hankkeen projektipäällikköä sijaistaa Henna Liiri-Turunen, joka toimii koko Livohkan tiimin esihenkilönä.

    Lisätietoja

    Kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen
    henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 307

  • Nuorisoseurat ja Nuoli yhteistyöhön: Nuorisotyö-lehti uudistuu

    Nuorisoseurat ja Nuoli yhteistyöhön: Nuorisotyö-lehti uudistuu

    Suomen Nuorisoseurat ry ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry (Nuoli) aloittavat Nuorisotyö-lehden julkaisuyhteistyön vuoden 2024 alusta. Samalla lehden julkaisutahti muuttuu nykyisestä kolmesta numerosta neljään numeroon vuodessa.

    Yhteistyön tavoitteena on kehittää lehden sisältöä ja näkyvyyttä nuorisoalan toimijoiden johtavana ammattijulkaisuna. Nuorisotyö-lehti on jo vuoden 2023 ajan tullut Nuolen jäsenille jäsenetuna, palvellen näin nuorisotoimialan ammattilehtenä toimimisen lisäksi myös Nuolen nuorisoalalla työskentelevien jäsenten tarpeita jäsenlehtenä.

    Vuoden 2024 alusta järjestöjen yhteistyötä syvennetään Nuolen tullessa mukaan lehden tuotanto- ja kehittämistyöhön.

    – Pidämme kunnia-asiana, että saamme mahdollisuuden tulla mukaan tuottamaan näin perinteikästä ja pitkän historian omaavaa alan ammattijulkaisua. Nuorisotyö-lehti on jo itsessään instituutio, Nuolen toiminnanjohtaja Petteri Piirainen toteaa.

    Nuorisoalan ammattilehteä on julkaistu vuodesta 1946 alkaen hieman eri nimisenä. Alkuvaiheessa lehden nimenä oli Nuoriso-ohjaaja (1946) ja Nuorisonohjaaja (1947), kunnes sen nimeksi vakiintui vuodesta 1968 alkaen Nuorisotyö. Lehdellä on menossa siis jo 77. vuosikerta, joista kuusi viimeisintä vuotta julkaisuvastuuta on kantanut Suomen Nuorisoseurat ry.  

    – Nuorisoalan ilmiöiden esiin nostaminen ja ammattikunnan yhteisen vuoropuhelun edistäminen myös journalismin keinoin on tärkeä asia, ja yhdessä Nuolen kanssa voimme tehdä sitä entistä vahvemmin, toteaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Muutokset vuoden 2024 alusta

    Nuorisotyö-lehti ilmestyy ensi vuodesta alkaen kolmen kuukauden välein. Valtakunnallisen Nuori2024 -tapahtuman alla julkaistava messulehti on perinteiseen tapaan hieman muita laajempi.  Vuoden muut lehdet julkaistaan helmikuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

    Lehden muuttuminen nelinumeroiseksi vaikuttaa hieman, mutta maltillisesti tilaajahintoihin – esimerkiksi nykyisen kestotilauksen hinta nousee nykyisestä 21 eurosta 25 euroon vuodessa. Tilaus- ja mainosmyynnin tuotoilla katetaan lehden tuotannosta aiheutuvia kustannuksia. Lehden vapaakappaleita lähetetään jatkossa esimerkiksi kaikille Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin jäsenjärjestöille.

    Lehden päätoimittajana jatkaa edelleen Esa Linna, joka työskentelee päätyönään viestinnän tehtävissä Jyväskylän kaupungin palveluksessa.

    – Esa ottaa mielellään juttuehdotuksia vastaan ja jos kirjoittaminen alan lehteen kiinnostaa, niin toimitusneuvostoon otetaan mielellään mukaan hyviä ja kirjoittajia, Laaksonen vinkkaa.

    Sisällöllisesti lehti säilyy pitkälti ennallaan, mutta lehden juttuihin tulee mukaan nuorten, nuorisotyön ja henkilökuvien lisäksi nuorisotyöntekijöiden hyvinvointiin ja ammatilliseen edunvalvontaan liittyviä teemoja.

    – Laadukas ja tuloksekas nuorisotyö edellyttää viime kädessä sitä, että työntekijät voivat hyvin ja työyhteisöissä asiat ovat hyvin organisoitu ja kunnossa. Kun nuorisotyöntekijät voivat hyvin ja henkilöstössä ei ole vaihtuvuutta, voivat myös nuoret hyvin, Piirainen sanoo.

    Nuorisotyö-lehden julkaisijat eri vuosikymmeninä

    Nuorisotyö-lehden julkaisijoina ovat vuosien varrella toimineet:

    • Nuorisotyöntekijöiden yhdistys (NTY) 1946
    • Suomen Nuorisojärjestöjen Edustajisto (SNE) 1947-1963
    • Suomen Nuorisotyöntekijäin Liitto (SNL) 1963 -1980 / Nuorisotyön keskus 1981-1992 (nimenmuutos)
    • Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi 1993-2017
    • Suomen Nuorisoseurat 2018-
    • Suomen Nuorisoseurat ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat 2024-

    Lisätietoja

    Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450

    Toiminnanjohtaja Petteri Piirainen, Nuoli ry, petteri.piirainen@nuoli.info, puh.045 894 5757

    Suomen Nuorisoseurat on valtakunnallinen, kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön järjestö. Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat on akavalainen, järjestö-, nuoriso- ja liikunta-alan työtehtävissä toimivien ammattiliitto.

  • Seurantalojen korjausavustukset on turvattava

    Seurantalojen korjausavustukset on turvattava

    Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksen 9.9. julkilausumassa todetaan, että seurantalot ovat kansalaisyhteiskunnan mittaamattoman arvokasta omaisuutta. Suomessa on yli 2000 seurantaloa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Ne ovat erilaisten yhteisöjen ylläpitämiä, kaikille avoimia kokoontumistiloja. Seurantalot ovat merkittäviä harrastuspaikkoja, yhteisiä olohuoneita sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. 

    Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu jo 1800-luvulla. Taloja ovat rakentaneet mm. nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, työväenyhdistykset, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Seurantalo-tyyppisessä uusiokäytössä kylätaloina on myös lukuisia vanhoja kouluja. Seurantaloja ylläpidetään yleensä talkoovoimin ja ne ovat usein seutunsa ainoita harrastus- ja juhlatiloja.

    Energiakriisi ja korjauskustannusten nousu ovat ajaneet monet seurantalot vaikeuksiin. Valtion korjausavustuksen turvin taloja on voitu tähän asti korjata ja pitää käyttökunnossa. Määräraha on kuitenkin riittämätön: tarve on hakukierroksilla huomattavasti jakomahdollisuuksia suurempi. Niinpä määräraha mahdollistaa vain hyvin rajoitetusti esimerkiksi lämmitysjärjestelmien uusimista kestävyyssuositusten mukaisiksi. Tämänhetkisestä valtion budjettiesityksestä ei käy ilmi, minkä suuruinen määräraha seurantalojen korjausavustuksiin on varattu, ja tämä herättää seurantaloja ylläpitävissä yhteisöissä suuren huolen. 

    Seurantaloista huolehtiminen säilyttää paikallista aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä ja ylläpitää perinteisiä korjausrakentamisen taitoja. Rakennusala on taloudellisessa kriisissä, ja työvoimavaltaisen rakennusalan ja seurantalojen korjaustarpeet kohtaavat tällä hetkellä erityisen hyvin. Seurantaloja korjaamalla on nyt mahdollista turvata monta työpaikkaa.

    Seurantalojen tulevaisuutta voidaan turvata korottamalla valtion korjausavustusten määrärahaa. Määräraha on myös turvattava tuleviksi vuosiksi. Tämän lisäksi paikallisesti voidaan tehdä paljon, jotta seurantalot pysyvät vilkkaassa käytössä ja hyvässä kunnossa. 

    Seurantalojen korjaamisen tukeminen on yhteiskunnalle sekä edullinen että tehokas tapa tukea paikallista elinvoimaa, osallisuutta ja hyvinvointia.

    Mikko Härö, puheenjohtaja, Seurantaloasiain neuvottelukunta
    Teppo Ylitalo, toiminnanjohtaja, Suomen Kotiseutuliitto
    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
    Susanne Lagus, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Hembygdsförbund
    Sebastian Gripenberg, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Ungdomsförbund
    Kati Tyystjärvi, toiminnanjohtaja, Kansantalojen Liitto
    Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto ja ProAgria Keskukset
    Hannah Honkanen, toiminnanjohtaja, Raittiuden Ystävät
    Tuomo Eronen, seurantaloasiain neuvottelukunnan jäsen, Suomen Keskusta
    Aleksi Koivisto, toiminnanjohtaja, Suomen Kylät
    Katri Kujanpää, toiminnanjohtaja, Suomen Työväentalojen Liitto

  • Luova lava -leireillä osallistujaennätys

    Luova lava -leireillä osallistujaennätys

    Luova lava -leireille osallistui tänä kesänä lähes 1200 lasta ja 180 ohjaajaa. Ympäri Suomen 29 eri paikkakunnalla järjestetyt leirit saivat erinomaista palautetta osallistujilta.

    Luova lava -toiminta on nuorisoseurojen esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jonka sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Keskiössä on osallistujien oma luovuus, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen.

    Kesän aikana järjestettiin 82 leiriä, joilla tutustuttiin eri taiteen aloihin teemalla Kiehtovat kamut, omituiset otukset. Leirit päättyivät yhdessä suunniteltuihin Hetki Taiteilijana -esityksiin, joissa lapset pääsivät esiintymään yleisölle.

    Tämä vuoden ennätysosallistujamäärästä 53 % oli uusia osallistujia.

    Leirit keräsivät kiitettävää palautetta

    Palautekyselyyn vastanneista leiriläisistä 60 % antaisi leirille erinomaisen ja 32 % kiitettävän arvosanan. 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että leirillä oli kivaa tekemistä. Leirin päättävä yhteinen esitys nousi vahvasti esiin avoimissa vastauksissa. Myös leirien hyvä tunnelma oli jäänyt lapsille mieleen.

    ”Tosi paljon mukavia leikkejä, pelejä, improvisaatioharjoituksia. Oli myös paljon kavereita, mutta leirin kohokohta on tietysti esitys.”

    ”Sai tehdä yhdessä hauskoja asioita. Opin uusia asioita. Tutustuin muihin.”

    ”Tykkäsin tehdä koruja ja olla mukana asioissa ja oli kivaa, kun muut olivat ystävällisiä minua kohtaan.”

    Leireille osallistuneet kokivat, että he saivat tarvittaessa apua ja he saivat tehdä itselleen tärkeitä asioita. 96 % vastaajista koki saaneensa olla leirillä oma itsensä ja 93 % koki kuuluneensa porukkaan.

    ”Sai olla oma itsensä, ja oli hyvä ryhmä!”

    ”Tykkäsin saada kavereita.”

    Ohjaajille leirityö on ollut palkitsevaa

    Leireillä työskenteli kesän aikana lähes 180 ohjaajaa, joista 40 % oli alle 18-vuotiaita. Ohjaajien rooli Luova lava -toiminnassa on toimia ensisijaisesti mielikuvituksen herättelijänä ja mahdollisuuksien luojana, jotta lasten omat ideat pääsevät esille. 91 % leiriläisistä koki, että heidän ideoitaan kuunneltiin ja 78 % oli sitä mieltä, että ohjaajat olivat mukavia ja reiluja.

    Ohjaajien palautekyselyn vastauksissa leirien parhaina asioina korostui lasten ohjaaminen ja heidän kohtaamisensa leikkien sekä keskustelujen yhteydessä. Myös oman luovuuden käyttäminen ja leiriläisten luovuuden näkeminen nähtiin kivoina asioina.

    ”Ohjaajana oli vallan mainiota, suunnittelu ja vastuussa oleminen antoivat minulle itsevarmuutta ja itseluottamusta.”

    ”Lasten riemun, onnistumisten ja yhteisöllisyyden näkeminen sekä lasten luovuuden tukeminen ja kanavoiminen oli parasta.”

    Luova lava -toiminta jatkuu ympäri vuoden

    Luova lava -toimintaan kuuluu leirien lisäksi kerhoja ja työpajoja, joita järjestetään ympäri vuoden. Kaiken toiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille matalan kynnyksen harrastus- ja taidetoimintaa, jossa osallistujan oma aktiivisuus on keskeistä.

    Kesän Luova lava -leirejä järjestetään taas ensi vuonna eri puolilla Suomea. Osassa nuorisoseuroista leirejä on tarjolla jo koulujen syyslomaviikoilla. Ilmoittautuminen kesäleireille alkaa keväällä 2024.

    Luova lava -toiminnan ajankohtaiset tapahtumat löytyvät Tapahtumakalenterista.

  • Seurantalopäivä tulee taas – katso viikonlopun tapahtumat!

    Seurantalopäivä tulee taas – katso viikonlopun tapahtumat!

    9.-10.9.2023 vietetään nuorisoseurantaloilla valtakunnallista seurantalopäivää. Päivät ovat osa Euroopan laajuista Kulttuuriympäristöpäivää.

    Seurantalopäivä tarjoaa tilaisuuden tehdä taloja tunnetuksi ja järjestää kaikille avointa toimintaa. Seurantalot ovat täynnä elävää kulttuuriperintöä, jota on syytä juhlia! Listauksen viikonlopun tapahtumista löydät alta.

    Nuorisoseurantaloilla tapahtuu toki arkisemminkin ympäri vuoden, sillä talot toimivat tuhansien harrastusryhmien ja tapahtumien kotina. Taloilla pidetään mm. kokouksia, talkoita, perhejuhlia ja myyjäisiä. Nuorisoseurantalot ovat paikkakuntiensa harrastus- ja kansalaistoiminnan matalan kynnyksen tiloja ja niitä ylläpidetään lähes poikkeuksetta talkoovoimin.

    Seurantalopäivän tapahtumia

    Kuohun Nuorisoseura

    Tervetuloa Kuohun Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlaan la 9.9. klo 13! Ohjelmassa laulua, ote näytelmästä ja kakkukahvit. Juhlapuhujana on kansanedustaja ja edellisen hallituksen kulttuuriministeri Petri Honkonen. Lisätiedot: www.kuohunkylatalo.fi

    Suvitie 7, 41930 Kuohu (Jyväkskylästä n. 20 km länteen Keuruuntietä).

    Kainaston Nuorisoseura

    Talkoilla talo kuntoon! Kokoonnutaan nuorisoseuratalolle siivoamaan, kunnostamaan ja kehittämään yhteistä taloamme la 9.9. klo 14 alkaen. Lisätiedot: Kainaston Facebook-sivu

    Lehtimäentie 1, 61820 Kainasto

    Mallusjoen Nuorisoseura

    La 9.9. idyllinen maalaisklubi Takkari-klubi saa vieraakseen huikean, sympaattisen ja monipuolisen laulaja-lauluntekijä Samae Koskisen. Eikä siinä vielä kaikki – ilta tulee olemaan kahden täysimittaisen konsertin pituinen: toiseksi esiintyjäksi saadaan vieras Yhdysvalloista asti. Chad Price on Indianan Bloomingtonissa asuva laulaja-lauluntekijä, joka tunnetaan parhaiten legendaarisen ALL-yhtyeen solistina jo yli kolmen vuosikymmenen ajalta.

    Klubi-illan ikäraja K-18. Ovet auki klo 18.

    Klubilla on anniskeluoikeudet ja juomaa & pientä purtavaa on tarjolla koko illan ajan. Kaikille etukäteen lipun ostaneille löytyy salista paikat, mutta totuttuun tapaan jonoa alkaa kertyä ovelle jo heti klo 18 ja paikan pääsee valitsemaan tulojärjestyksessä. Suosittelemme siis olemaan paikalla ajoissa heti ovien avauduttua!

    Liput (27,50 €) osoitteesta www.mallusjoennuorisoseura.eventiolive.fi

    Seuratalontie 37, 16450 Mallusjoki

    Mahlun Nuorisoseura

    Tervetuloa Mahlun ensimmäiseen kävelyjalkapalloturnaukseen la 9.9. klo 12-15! Osallistuminen on maksuton ja kaikille avoin. Joukkueeseen kuuluu viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti. Tapahtumassa on kahvila ja liikunta-aiheinen valokuvanäyttely. Joukkueita kannustaa länsiafrikkalaisin rytmein tanssi- ja rumpuryhmä Sisi Majitu!

    Turnauksen paras joukkue palkitaan 300 euron rahapalkkinnolla!

    Lisätiedot: Mahlun Nuorisoseura

    Myllymäentie 1592, 43220 Mahlu

    Ulvilan Nuorisoseura

    Peräkonttikirppis sekä tekemistä lapsille la 9.9. klo 11-15. Lapsille temppurata ja puuhanurkka sekä Tempoa tenaviin-kokeiluvartteja, joissa vanhempi-lapsi musiikkiliikuntaa. Kahvio avoinna koko tapahtuman ajan!

    Tempoa tenaviin-kokeiluvartit:

    • klo 11.15 Taaperot (yli 1v)
    • klo 11.45 Vauvat (0-12 kk)
    • klo 12.15 Taaperot (yli 1 v)
    • klo 12.45 Vauvat (0-12 kk)

    Lisätiedot: Ulvilan Nuorisoseura

    Välmäntie 6, 28400 Ulvila

    Siitaman Nuorisoseura

    Siitaman Nuorisoseurantalo Jukolassa vietetään seurantalopäivää la 9.9. klo 12-15 visailun ja puffetin merkeissä. Lisäksi esillä kuvakollaasi Siitamasta. Tapahtumassa voi myös äänestää vuoden kyläläistä!

    Lisätiedot Siitaman Nuorisoseuran Facebook-sivulta.

    Siitaman kylätie 614,  35300 Orivesi

    Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseura

    Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseura järjestää avoimet ovet nuorisoseurantalo Sampolassa la 9.9. klo 11-15. Paikanpäällä voi tutustua meneillään olevaan remonttiin sekä talon tuleviin suunnitelmiin. Kahvitarjoilu.

    Lisätiedot Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseuran Facebook-sivulta.

    Savolanmäentie 17, 85900 Reisjärvi

    Rehtilän Nuorisoseura

    Tanssit seurantalo Rehtilässä la 9.9. kello 19 alkaen. Tanssit tahdittaa Jokioisten oma Viihdeorkesteri JoViaali. Liput 10 €. Kahvio. Käteismaksu. Kesto noin 3h. Tervetuloa! Lisätiedot Facebook-tapahtumasta.

    Rehtiläntie 12, 31630 Minkiö, Jokioinen

    Salonkylän Nuorisoseura

    Pihakirppispäivä Salonkylässä ja Viiperillä su 10.9. klo 12-18. Nuorisoseurantalolla kirppismyyjiä, Nuorisoseuran kahvila palvelee koko päivän ja talon ovet ovat avoinna. Kartta pihakirppiksistä ja lisäinfoa löytyy Salonkylän Nuorisoseuran Facebook-sivulta.

    Salonkyläntie 457, Kaustinen

    Tikkalan Nuorisoseura

    Poikkea päiväkahville seurantalolle su 10.9. klo 12-15. Ohjelmassa musisointia ja arpajaiset. Tervetuloa! Lisätiedot Tikkalan Facebook-sivulta.

    Tikkalantie 21, 19700 Sysmä.

    Alaviirteen Nuorisoseura

    Pruukatahan vanahan ajan markkinat su 10.9. klo 10-15. Tarjolla perinteisesti erilaisia kädentaidon aarteita, herkkuja ja syksyn satoa. Esiintymässä Ansun pojat!

    Viirretie 38, 69240 Ala-Viirre

    Pyhämaan Nuorisoseura

    Fillaritreffit su 10.9. klo 11-13. Tule paikalle fillarilla, kävellen, autolla tai miten vain! Seura tarjoaa kahvia ja kastamista. Lisätiedot Pyhämaan Facebook-sivulta.

    Pyhämaantie 1076, 23930 Pyhämaa

    Kosken TL Nuorisoseura

    Pukeudu kansallispukuun, lisää vaatetukseesi kansallispuvun osia tai tule vain paikalle ihastelemaan muiden pukuja Kansallispukujen Tuuletukseen Kosken Tl. Nuortentuvalle su 10.9. klo 15-17. Nuorisoseuran kansantanssijat opettavat tapahtumassa myös helppoja perinteisiä kansantansseja ja kahvio on avoinna iltapäiväkahvitteluun. Lisätiedot Facebook-tapahtumasta.

    Härkätie 3, 31500 Koski

    Tammelan Nuorisoseura Aura

    Avoimet ovet Auran pirtillä su 10.9. klo 12-15. Tarjoamme kahvin ja pullan kävijöille. Tervetuloa tutustumaan meidän Pirttiin! Lisätiedot Tammelan Facebook-sivulta.

    Kirkkoahteentie 5, Tammela

    Luvian Nuorisoseura

    Syysmarkkinat Tasalassa su 10.9. klo 11-14. Myynnissä mm. kirpparitavaraa, elintarvikkeita, leivonnaisia, käsitöitä, antiikkia ja koruja. Ilmainen kahvitarjoilu kaikille kävijöille! Lisätiedot Luvilan Facebook-sivulta.

    Tasalantie 6, 29100 Luvia

  • Miikka Huisko uusi Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston tuottaja

    Miikka Huisko uusi Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston tuottaja

    Nuorisoseurojen tapahtumatoimiston Pispalan Sottiisiin uudeksi tuottajaksi on valittu Miikka Huisko. Miikka aloittaa tehtävässään 1.9.2023.

    Taustaltaan Miikka on musiikkitieteilijä ja muusikko. Hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2019.

    ”Olen ollut vuodesta 2018 mukana järjestämässä Jyväskylän Kesä -monitaidefestivaalia. Muutto Tampereelle sai minut kuitenkin etsimään uusia haasteita.”

    Miikan työtehtäviin kuuluu tapahtumatoimiston vastuulla olevien tapahtumien tuottaminen yhteistyössä muun tiimin kanssa. Pispalan Sottiisi tuottaa vuosittain Folklandia – festivaaliristeilyn tammikuussa, Pispalan Sottiisin kansainvälisen kansantanssifestivaalin parillisten vuosien kesällä sekä kansantanssin konsertti- ja koulutustapahtuma Tanssimanian parittomina vuosina syyskuussa.

    ”Olen innoissani tullessani valituksi nuorisoseurojen Tampereen tapahtumatiimin lämminhenkiseen yhteisöön ja odotan innolla tulevia tapahtumia sekä kaikkia uusia ihmisiä joiden kanssa pääsen järjestelyjen tiimoilta tutustumaan!”

  • Nuorisoseurojen väki toivottaa hyvää kesää!

    Nuorisoseurojen väki toivottaa hyvää kesää!

    Liiton ja aluetoimistojen työntekijät siirtyvät pikkuhiljaa kesälomille, minkä myötä alue- sekä keskustoimistomme ovat pääsääntöisesti kiinni heinäkuun ajan. 

    Nuorisoseurojen somekanavissa kuitenkin tapahtuu läpi kesän. Tähän artikkeliin on koottu vinkkejä kesäaikaa silmällä pitäen.  

    Nuorisoseurojen kesäkiertue sosiaalisessa mediassa – ota vinkit talteen!

    Kesä-elokuun aikana paikallisten nuorisoseurojen järjestämät tapahtumat näkyvät somekanavillamme, kun lähdemme kesäkiertueelle eri nuorisoseuroihin.  

    Tulossa on paljon kesäteatterivinkkauksia, taidetoimintaa ja muita mielenkiintoisia tapahtumia aina Sotkamosta Klaukkalaan, joten ota Facebook– ja Instagram-tilimme seurantaan! 

    Nuorisoseurat mukana SuomiAreenassa 27.-30.6.

    SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa 27.–30.6. Nuorisoseurat on mukana kahdessa eri paneelikeskustelussa, joita voi seurata joko paikan päällä tai livestriimin välityksellä MTV:n Katsomosta. 

    Olemme mukana Kulttuurihyvinvointipoolin keskustelussa Järkihän tässä suorittamisessa menee! – taide nuorten kasvurauhan tukena keskiviikkona 28.6. klo 11.00–11.45. 

    Keskustelussa pohditaan, miten suorittaminen ja yhteiskunnan asettamat paineet uhkaavat nuorten hyvinvointia. Voisiko taiteesta löytyä nuorten mielenterveydelle akuutisti tarvittavaa kasvurauhaa ja suoritusvapaata tilaa? Nuorisoseuroilta paneelissa on mukana keskustelemassa Sara Hänninen ja Altti Kiuru Nuorten vaikuttajien ryhmästä. 

    Olemme myös mukana Kortesjärven ylikylän nuorisoseuran ja heidän yhteistyökumppaneidensa keskustelussa torstaina 29.6. klo 11.00-11.45 liittyen Isä-näytelmän ympärille rakennettuun ilmiöön.  

    Tapaamisiin myös muissa kesätapahtumissa! Toivotamme kaikille ihanaa kesää! 

  • Hallitusohjelma on täynnä mahdollisuuksia – mutta myös uhkia

    Hallitusohjelma on täynnä mahdollisuuksia – mutta myös uhkia

    Saimme kuulla ja lukea viime perjantaina, miten hallitustunnustelut olivat tulleet Petteri Orpon johdolla loppuun. Juuri julkaistu hallitusohjelma on paksu ja yksityiskohtainen. Haluamme nyt nostaa esiin muutamia huomioita. 

    Lasten ja nuorten hyvinvointia halutaan edistää kokonaisvaltaisesti

    Hallitusohjelmaneuvottelijat ovat kuulleet toimialan ääntä, ja nostavat esiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen erittäin tärkeänä asiana. Yhtenä merkittävänä osana tässä nähdään harrastustoiminta.

    Hallitusohjelma nostaa esiin taide-ja kulttuuriharrastamisen merkityksen sekä harrastus- ja kerhotoiminnan kehittämisen kokonaisuutena, jonka osana Harrastamisen Suomen mallia myös tarkastellaan. Tämä on harrastuskentän moninaisuuden kannalta hyvä ja kannatettava asia, ja toivomme, että seuraavaksi mietitään huolella myös tämän kehittämistyön rahoitus. Olemme myös tyytyväisiä, että harrastusseteliehdotus etenee kokeiluun. 

    Nuorten hyvinvointiasiat on myös keskitetty opetus-ja kulttuuriministeriöön, ja erillinen nuoriso-ja liikuntaministeri pystyy tekemään halutessaan paljon nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

    Osallisuus näkyy hallitusohjelmassa

    Hallitusohjelmaan on kirjattu seuraavaa: ”Hallitus vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Uusia keinoja vaalia näitä perusarvoja tarkastellaan ennakkoluulottomasti. Hallitus työskentelee osallistavan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta ja torjuu eriytymiskehitystä. Hallitus valmistelee ja toimeenpanee kansallisen ohjelman demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Erityisenä tavoitteena on äänestysaktiivisuuden edistäminen ja lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen.”

    Tämä kirjaus on kiitettävä ja toiveemme on, että kansallista ohjelmaa demokratian ja osallistumisen edistämiseksi kutsutaan toteuttamaan laaja joukko kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Koulujen ja oppilaitosten lisäksi on järkevää hyödyntää jo olemassa olevia toimintamalleja, mitä vaikkapa nuorisoalalla on kehitetty niin järjestöissä kuin kuntaorganisaatioissa.

    Ohjelma on lähtökohtaisesti kulttuurimyönteinen

    Kulttuurialan keskeisiin epäkohtiin kuten freelancereiden työoloihin aiotaan puuttua, vaikka samaan aikaan työntekijöihin kohdentuvat heikennykset saattavat koskettaa myös kulttuurialaa. Kulttuurin saavutettavuutta halutaan kuitenkin parantaa ja lasten ja nuorten taide- ja kulttuuriharrastuksiin satsata erityisesti. Erityisen ilahduttavaa on myös kulttuurihyvinvoinnin näkyminen, sillä ohjelmaan on kirjattu, että ”hallitus vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön välistä yhteistyötä. Tavoitteena on esimerkiksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan laajempi hyödyntäminen ennaltaehkäisevässä sosiaali- ja terveydenhuollossa.”

    Monipuolista kulttuuriperintöä tulee ylläpitää

    Kirjaus suomalaisen kulttuuriperinnön merkityksestä oli nostettu hallitusohjelmassa näkyviin Osaava Suomi-luvun alla. Yksi näkyvä osa suomalaista kulttuuriperintöä ovat tuhannet seurantalot ympäri maatamme. Niiden ylläpitoon ja korjaamiseen Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta avustusten jaon, minkä tarkoituksena on säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä.

    Määräraha avustuksiin on varattu vuosittain valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista. Rahapelijärjestelmää uudistaessa tulee turvata kulttuurihistoriallisesti merkittävien seurantalojen korjausrahoitus, varsinkin kun yleinen talouden tilanne vaikuttaa suoraan talojen ylläpitoon ja rakennus- ja korjauskustannuksiin. Rakennetun kulttuuriperinnön lisäksi toimivat seurantalot mahdollistavat aineettoman kulttuuriperinnön ylläpitämisen sekä harrastamisen kymmenille tuhansille lapsille, nuorille ja aikuisille.

    Rahoitus herättää huolta

    Ohjelma ei ole missään tapauksessa ongelmaton. Olemme nuorisoalan kattojärjestö Allianssin tavoin huolissamme nuorisoalan rahoituksesta, sillä opetus-ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustusten leikkausten kohdentumisesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Toivomme, että hallitusohjelman kunnianhimoisille nuoriin kohdistuville tavoitteille löytyy myös rahoitusta toimenpiteiden toteuttamiseksi. 

    Tämän lisäksi jopa 40% rahoitusleikkaus vapaalle sivistystyölle on näköalaton päätös, joka vaikuttaa pahimmassa tapauksessa matalan kynnyksen ja matalien kustannusten harrastustoimintaan merkittävästi. Varsinkin maaseudun kulttuuriharrastustarjonnassa vapaan sivistystyön merkitys lastenkulttuurin edistämiselle on kiistaton. Toivomme, että tätä linjausta vielä tarkastellaan uudemman kerran ja varmistetaan vapaalle sivistystyölle oikeudenmukainen rahoitusmalli. 

    Hallitusohjelman loppupuolelta löytyy kappale, joka käsittelee paneeleita “Arvioidaan erilaisten paneelien ja vastaavien monijäsenisten toimielinten roolia hallituksen työn tukena ja hallitusohjelman toimeenpanossa.” Vahva ja välittävä Suomi syntyy dialogista ja yhteistyöstä. Suomen Nuorisoseurat ilmoittautuu olevansa käytettävissä kun asiantuntiuttamme halutaan käyttää hallituksen työn tueksi.

    Lisätiedot

    Annina Laaksonen
    Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry
    puh. 040 726 7450 

    Elina Weckström
    Hallituksen puheenjohtaja, Suomen Nuorisoseurat ry
    puh. 050 306 5588

    Nuorisoseurat tarjoavat laadukkaita harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja liikuntaa. Järjestämme myös niihin liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua! 

    Nuorisoseuratoimintaa on sekä kaupungeissa että maaseudulla ympäri Suomea. Toimintaa toteuttavat paikalliset nuorisoseurat, aluetoimistot ja valtakunnallinen liitto. Suomen Nuorisoseurat ry on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö, jonka tehtävänä on tukea paikallisten nuorisoseurojen toimintaa.