Kategoria: Järjestö

  • Pispalan Sottiisin vakkailmoittautuminen on auki – ilmoita ryhmä 9.–29.10.

    Pispalan Sottiisin vakkailmoittautuminen on auki – ilmoita ryhmä 9.–29.10.

    Pispalan Sottiisi kutsuu jälleen kansantanssijat ja kansanmusiikin taitajat Tampereelle 10.–14.6.2026. Viisipäiväinen festivaali tuo yhteen satoja esiintyjiä eri puolilta Suomea ja maailmaa. Luvassa on konsertteja, koulutusta, seminaareja, yötansseja, klubi-iltoja ja ennen kaikkea ainutlaatuista yhdessäoloa tanssin merkeissä.

    Ryhmäilmoittautuminen tapahtuman vakkoihin on nyt auki. Avaa lomake ja ilmoita ryhmäsi (tai Maijun vakan tapauksessa parisi) mukaan:

    Mikä vakka on – ja kenelle?

    Vakka on kansantanssi- ja -musiikkiryhmien yhteistyöverkko, joka työstää yhteistä ohjelmaa jo ennen festivaalia ja huipentaa työnsä Pispalan Sottiisissa kesäkuussa 2026. Kaikki osallistujat kuuluvat johonkin vakkaan! Vakat ovat kaikenikäisille ja eri tasoisille: yhteistansseista on tehty versiot, joista jokainen löytää itselleen sopivan.

    Ryhmäilmoittautuminen vakkoihin on avoinna 9.–29.10.2025. Mukaan voi tulla myös tämän jakson jälkeen, mutta vakkojen toiminta käynnistyy pian ilmoittautumisen päätyttyä. Materiaalit yhteistansseihin julkaistaan Tanssinriemu-sivustolla.

    Vakat 2026 lyhyesti

    Miten valitsen vakan?

    Valitkaa vakka sen teeman taikka yhteisharjoituksen paikkakunnan mukaan. Ilmoittautumalla sitoudutte osallistumaan valitun vakan yhteisharjoitukseen. Yhteisesitysten lisäksi vakoista kootaan konserttiohjelmia ja kaupunkiesityksiä, joihin voi osallistua oman ajan ja tavoitteen mukaan.

    Lisätietoa

    Kaikki vakoista – mitä, miksi ja miten: sottiisi.fi/osallistujaksi/kaikki-vakoista/
    Tanhulähettiläät – tutustu vakkasi vetäjiin ja teemoihin: sottiisi.fi/osallistujaksi/tanhulahettilaat/
    Vakkojen yhteistanssit – Tanssinriemu.fi

  • Etsimme Kulttuuria yhteisöille -projektille yhteisöjen toiminnan kehittäjää ja innostajaa 

    Etsimme Kulttuuria yhteisöille -projektille yhteisöjen toiminnan kehittäjää ja innostajaa 

    Suomen Nuorisoseurat etsii Kulttuuria yhteisöille I ja II –hankkeille projektityöntekijää. Kyseessä on kokoaikainen työ määräaikaisella sopimuksella.  

    Kulttuuria yhteisöille -hankkeiden tavoitteena on luoda uutta teatteri-ilmaisun harrastus- ja tapahtumatoimintaa lapsille, nuorille ja yhteisöille heidän omilla maaseutumaisilla asuinpaikkakunnillaan. Hanke toteutetaan viidellä paikkakunnalla; Orimattilassa, Pukkilassa, Asikkalassa, Lapinjärvellä ja Askolassa yhteistyössä paikallisten nuorisoseurojen kanssa.  

    Projektityöntekijä vastaa hankkeen toimintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista yhteistyössä paikallisten kumppanien kanssa. Toimipiste sijaitsee Lahdessa ja työ vaatii säännöllistä liikkumista paikallisten seurojen luona. 

    Edellytämme sinulta 

    • Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tuntemusta, kykyä toimia innostajana, nuorisoseuratoiminnan tuntemus katsotaan eduksi 
    • Paikallistuntemusta hankkeen toimialueelta 
    • Teatteri- ja ilmaisutaidon osaamista sekä kokemusta ohjaamisesta 
    • Soveltuvaa korkeakoulututkintoa (esim. yhteisöpedagogi)  
    • Osallistavaa työotetta ja osallistavien menetelmien hallintaa 
    • Kouluttajakokemusta 
    • Tapahtumatuotannon kokemusta 

    Tarjoamme 

    • Merkityksellisen työn yhteisöjen, teatteri- ja harrastustoiminnan edistäjänä 
    • Mukavan työympäristön Lahden aluetoimistolla 
    • Vaihtelua sisältävän työn uuden kehittämisen parissa 

    Työ sisältää ilta- ja viikonlopputöitä sekä liikkumista maakunnassa, joten B-ajokortti ja mahdollisuus käyttää autoa on oltava. Työhön valittavan on esitettävä lasten kanssa työskenteleviltä vaadittava rikosrekisteriote.   

    Panostamme hyvinvointiisi joustavilla työaikajärjestelyillä, normaalia laajemmalla lomakertymällä, liikunta- ja kulttuuriedulla sekä lounasedulla. Lisäksi meillä saa käyttää tunnin viikossa liikkumiseen.

    Hakuohjeet

    Tehtävä alkaa 1.12.2025 tai sopimuksen mukaan ja kestää 31.7.2027 saakka. Lähetä hakemuksesi, CV:si ja palkkatoiveesi (palkkahaitari tehtävässä n. 2500-2600€) 8.10. mennessä sähköpostilla osoitteeseen rekry@nuorisoseurat.fi. Laitathan CV:n ja hakemuksen sähköpostin liitteeksi PDF –muodossa ja otsikoit asiakirjat sukuniemelläsi. Haastattelut toteutetaan alustavasti 15.10. Lahdessa. 

    Lisätietoja tehtävän sisällöistä antaa aluetyön johtaja Henna Liiri p. 044 207 3072 ja työsuhteen ehdoista hallinto ja talousjohtaja Iija Filen p. 045 633 6944 

  • Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo ihastuttaa Tohmajärvellä

    Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo ihastuttaa Tohmajärvellä

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo Tohmajärveltä Pohjois-Karjalasta.

    Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo on palvellut kyläläisiä ja vierailijoita jo vuodesta 1939. Talo on vuosikymmenten aikana elänyt ajassa ja kokenut useita uudistuksia. Vuonna 1987 seurantaloon rakennettiin sisävessat, keittiö ja kahvilan tilat, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana taloa on kunnostettu määrätietoisesti. Ulkovuoraus ja maalaus, sisätilojen pintaremontit, keittiön uusiminen sekä terassi ja invaluiska ovat tuoneet lisää viihtyisyyttä ja esteettömyyttä.

    Viimeisin suuri uudistus tehtiin vuonna 2024, kun kaikki ikkunat vaihdettiin uusiin. Pihapiiriä täydentää grillikatos, joka houkuttelee kesäiltoina yhdessäoloon.

    Kesäisin talolla toimii kahvila-kirppis, jossa työskentelee paikallisia nuoria. Tänä kesänä 11 nuorta pyörittivät toimintaa.

    Talolla järjestetään perinteisiä juhlia, kuten huttujuhla ja joulupuuro, sekä kahden paikallisen metsästysseuran hirvipaistit. Talvisin Kansalaisopiston käsityöpiiri kokoontuu lämpimissä kahvilan tiloissa. Lisäksi seurantalon ovet ovat avoinna juhlien ja erilaisten tilaisuuksien vuokraajille.

    Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo löytyy osoitteesta Akkalantie 68, 82600 Tohmajärvi.

  • Laukkosken nuorisoseurantalo on ollut kyläyhteisön sydän jo yli sadan vuoden ajan

    Laukkosken nuorisoseurantalo on ollut kyläyhteisön sydän jo yli sadan vuoden ajan

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Laukkosken nuorisoseurantalo Uudeltamaalta.

    Laukkoskella seisoo jykevä hirsitalo, joka on ollut kyläläisten kokoontumispaikka jo vuodesta 1920. Nuorisoseurantalo rakennettiin talkoovoimin ja lahjoitusten turvin. Kylän isännät päättivät vuonna 1919, että oma seuratalo on välttämätön. Rakentamista vauhditti muun muassa tohtori Hornborgin lahjoittama raha ja piirustukset sekä kyläläisten tuomat hirret ja rahasummat.

    Laukkosken nuorisoseurantalon rakentajia 1919-1920.

    Rakennus valmistui seuraavana vuonna ja siirtyi 1980-luvulla Laukkosken Nuorisoseuran omistukseen. Sittemmin taloa on korjattu ja uudistettu useaan otteeseen – viimeksi salin takka muurattiin uudelleen kesällä 2024.

    Seurantalo on nähnyt monta vaihetta

    Seurantalo on vuosikymmenten aikana palvellut monessa roolissa. Sodan aikaan tiloissa toimi jonkinlainen sairaala ja Helsingin sairaita siirrettiin evakkoon Laukkoskelle. Myöhemmin se on ollut myös Laukkosken koulun käytössä jumppasalina ja jopa väliaikaisena koulurakennuksena.

    2000-luvulla talosta on tullut suosittu juhlapaikka. Siellä on vietetty häitä, syntymäpäiviä ja muita perhejuhlia, mutta myös tehty kulttuurihistoriaa. Hyvän akustiikan ansiosta salissa on äänitetty useita levyjä, ja ainutlaatuisen miljöön vuoksi talo on päätynyt useisiin elokuviin ja tv-sarjoihin.

    Laukkosken nuorisoseurantalo on suosittu juhlapaikka. Kuva Juha Vääräkangas.

    Toiminnan keskus

    Seurantalo on edelleen aktiivinen kyläläisten käytössä. Talolla järjestetään esimerkiksi Tempoa Tenaviin -muskareita, lautapeli-iltoja alakoululaisille sekä online Latinobic -tanssitunteja. Riikkari-kuoro ja paikalliset bändit harjoittelevat siellä, ja monet yhdistykset pitävät kokouksensa seurantalon suojissa.

    Talon yläkerrasta löytyy paikallisen metsästysseuran ampumapaikka ja seura harjoitteleekin siellä keväisin viikoittain ilmakiväärillä. Talvella seurantalon tunnelma on erityisen lämminhenkinen, kun sekä salin takkaa että ravintolan pönttöuunia lämmitetään puilla.

    “On aika uniikkia, että taloa lämmitetään päivittäin puilla”, kertoo nuorisoseuran puheenjohtaja Mari Knuuttila.

    Laukkosken Nuorisoseuran toimintaa voi seurata heidän verkkosivuiltaan. Talo sijaitsee osoitteessa Krouvarintie 20, Laukkoski.

  • Talkootyö pelasti Loimaan nuorisoseurantalo Toukolan

    Talkootyö pelasti Loimaan nuorisoseurantalo Toukolan

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Loimaan nuorisoseurantalo Toukola Varsinais-Suomesta.

    Toukolan historia alkaa yli sadan vuoden takaa. Hirret ovat aikoinaan olleet Levälän kylän Hurrin talon muonamiesten pirttinä eli niiden historia on vieläkin vanhempaa. Nykyiselle paikalleen talo on siirretty vuonna 1923. 

    2000-luvun alussa Toukola oli huonossa kunnossa. Tiilikatto oli alkanut vuotamaan ja vuoto jatkui sisälle asti. ”Johtokunnassa pohdittiin vakavasti, että annetaanko talon lahota vai aloitetaanko korjaus. Silloin päätettiin – eikös sentään reerata kuntoon? Tästä alkoi Toukolan uusi elämä. Paperityöt saatiin tehtyä ja remonttimiehet puettua haalareihin. Sen jälkeen haalareita ei Toukolan tontilla ole riisuttu yli kahteenkymmeneen vuoteen”, seurasta kerrotaan.

    Maanantai-iltaisin työskentelemässä on ollut 4-5 talkoomiestä ja naisväki on hoitanut siivoukset sekä kahvitukset. Vuosien aikana talkootyötä on tehty tuhansia tunteja, minkä seurauksena tontille on lisäksi noussut terassi joen puoleiselle rannalle sekä piharakennus, josta löytyy varastotilaa.

    Hyväkuntoista Toukolaa käytetään nykyisin juhla- ja kokouskäyttöön. Saliin mahtuu kerralla 60 henkilöä, ja siellä on vietetty kaikenlaisia juhlia aina ristiäisistä häihin ja hautajaisiin. Nuorisoseura järjestää talolla myös omaa toimintaa. ”Välillä vietetään teema-iltoja eri aihein. Tänä kesänä järjestimme toista kertaa juhannusviikolla juhannussalon koristelun ja pystytyksen.” 

    Toukolan löytää osoitteesta Vanha Alastarontie 198, Loimaa.

  • On aika palkita nuorisoseuralaisia ja -seuroja! Ehdota vuoden 2026 tunnustusten saajia

    On aika palkita nuorisoseuralaisia ja -seuroja! Ehdota vuoden 2026 tunnustusten saajia

    Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä, jäsenyhdistyksiä ja toimintoja valtakunnallisilla tunnustuksilla. Palkittavat valitaan yleisön edotusten perusteella, joten nyt on aika vaikuttaa!

    Palkintokategorioita on kahdeksan: 

    • Vuoden Nuorisoseura 
    • Vuoden nuorisoseuralainen 
    • Vuoden nuori nuorisoseuralainen
    • Vuoden ohjaajat 
    • Vuoden Hermanni/Hermanska 
    • Vuoden tanssiteko 
    • Vuoden teatteriteko 
    • Vuoden vastuullisuusteko

    Kaikilla nuorisoseurojen jäsenillä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa palkittavia. Ehdotukset tehdään Vuoden tunnustukset – sivun kautta. Ehdotukset on jätettävä viimeistään 7.11.2025.

    Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavista ja tunnustukset jaetaan eri tilaisuuksissa alkuvuoden 2026 aikana. Vuoden tanssiteko ja Vuoden ohjaajat palkitaan tammikuussa Folklandia -risteilyllä. Vuoden Nuorisoseura, Vuoden nuorisoseuralainen, Vuoden nuori nuorisoseuralainen ja Vuoden vastuullisuusteko jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa Marianpäivänä. Juhlan järjestää aina edellisvuoden Vuoden Nuorisoseura, joka vuonna 2025 oli Jyväskylän seudun Nuorisoseura.

    Vuoden Hermnanni/Hermanska nimetään perinteisesti valtakunnallisilla H-kiltapäivillä ja Vuoden teatteriteko Ramppikuume -tapahtumassa

    Edellisvuosien palkitut

    Listaus aiempien vuosien Vuoden tunnustuksien saajista löytyy Palkitut-sivulta. Vuoden 2025 palkittuihin voi tutustua myös alla olevien artikkelin kautta.

  • Laajasti remontoitu Sykäräisten nuorisoseurantalo kokoaa ihmisiä yhteen

    Laajasti remontoitu Sykäräisten nuorisoseurantalo kokoaa ihmisiä yhteen

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Sykäräisten nuorisoseurantalo Keski-Pohjanmaalta.

    Sykäräisten nuorisoseurantalon avajaisia juhlittiin lokakuussa 1939, mistä lähtien se on seissyt Toholammella. 1990-luvulla tehdyssä laajennuksessa taloon lisättiin kahvio, näyttämö ja kuntosali.

    Vuosikymmenten aikana talolla on järjestetty tansseja, näytelmiä, kursseja sekä juhlia. Myös bingoa on pyöritetty monta vuotta. Nykyisin talolla kokoontuu paikallisen kansalaisopiston karaokepiiri, joka on toiminut vuodesta 2008 alkaen. Karaoketansseja järjestetään muutamia kertoja vuodessa.

    Sykäräisten suurin tapahtuma on perinteinen pääsiäiskokko, joka kerää talolle väkeä ylisukupolvisesti. ”Osallistujia on vuosittain n. 150-300 henkeä riippuen säästä”, seurasta kerrotaan.

    Viime vuosina taloa on remontoitu laajasti. Kahvion vesikatto on uusittu, kaikki sisä- ja ulkovalot on vaihdettu nykyaikaisiin ledvaloihin, sisääntuloon on tehty invaramppi, salin lattia on hiottu ja lakattu sekä seinät maalattu sisältä ja ulkoa. Myös keittiö on päivitetty nykyaikaiseksi hankkimalla sinne astianpesukone, lämminvesivaraaja ja muita kodinkoneita.

    Lämmityskakluuni on ollut aiemmin Toholammin kirkossa.

    ”Talon erityispiirteenä voisi mainita salissa oleva lämmityskakluunin. Se on aikanaan palvellut Toholammin kirkossa ja sieltä saatu nuorisoseuralle. Eikä varmaan monessa nuorisoseurantalossa ole saunaa ja kuntosalia”, seurasta vinkataan. 

    Sykäräisten Nuorisoseuran toimintaa voi seurata Facebook-ryhmästä. Seurantalo sijaitsee osoitteessa Ojennustie 160, 69410 Sykäräinen, Toholampi.

  • Seurantalopäivä avaa nuorisoseurantalojen esittelyt – tutustu Tennilän Kylätaloon

    Seurantalopäivä avaa nuorisoseurantalojen esittelyt – tutustu Tennilän Kylätaloon

    Valtakunnallista seurantalopäivää vietetään tänä viikonloppuna 13.-14. syyskuuta. Päivät ovat osa Euroopan laajuisia Kulttuuriympäristöpäiviä.

    Seurantalopäivä nostaa esiin kaikenlaisia seurantaloja, jotka toimivat tärkeinä kokoontumis-, harrastus- ja juhlapaikkoina ympäri Suomen. Suomen Nuorisoseurojen viestinnässä seurantalopäivää juhlistetaan esittelemällä erilaisia nuorisoseurantaloja tulevien viikkojen aikana. Esittelyt julkaistaan verkkosivuilla sekä Facebookissa ja Instagramissa. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on Tennilän Nuorisoseuran Kylätalo Rovaniemeltä.

    Tennilän Kylätalo suosittu kokouspaikka

    Vuonna 1946 perustettu Tennilän Nuorisoseura sijaitsee Rovaniemellä. Alkuperäinen nuorisoseurantalo sijaitsi Kemijoen pohjoispuolella, mutta talon huonon kunnon ja hankalan paikan takia uusi seurantalo päätettiin rakentaa 1990-luvun alussa.

    ”Leila ja Pentti Heikkinen lahjoittivat tontin Kemijoen eteläpuolelta, Veittivaarantien varresta, minne uuden seurantalon rakentaminen aloitettiin. Varsinainen talo-osa on vanha hirsirakennus Rovaniemen keskustasta, joka purettiin ja siirrettiin uudelle tontille. Kyläläiset lahjoittivat puutavaran ja kylässä tuolloin ollut sirkkelin omistaja sahasi puut lautatavaraksi. Kylätaloa rakennettiin pikkuhiljaa talkoovoimin ja rakennus valmistui 1993. Kylätalo on alunperin rakennettu esteettömäksi ja sitä on vuosien varrella kunnostettu Rovaniemen kylien kehittämissäätiöltä (RKKS) saaduilla hankerahoilla”, seurasta kerrotaan.

    Kylätalolla mahtuu pitämään erilaisia tilaisuuksia.

    Kylätaloa vuokrataan yksityistilaisuuksiin ja se on monipuolisesti paikallisten yhteisöiden käytössä. Terveydenhoitaja käy pitämässä siellä vastaanottoa, seurakunta kokoontuu talolla kuukausittain ja yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa järjestetään erilaisia konsertteja. Talo on myös erittäin suosittu kokouspaikka, jonne on hankittu vastikään uudet videoneuvottelulaitteet. Lisäksi piha-alue on kesällä vuokrattavissa matkailijoiden käyttöön Matkaparkki.com -sivuston kautta.

    ”Meillä on täydellinen lätty- ja makkarakahvio”

    Nuorisoseura järjestää talolla joka heinäkuussa Veittivaaran Veto -keihäänheittokilpailu, joka on osanottajamäärän perusteella Suomen toiseksi suurin keihäänheittotapahtuma. ”Parhaimmillaan heittäjiä on ollut sata ja ikähaarukka on ollut kaksivuotiaasta yli 90-vuotiaaseen.”

    Seura osallistuu myös muihin Yläkemijoen alueella oleviin tapahtumiin, kuten Avoimet Kylät sekä Yläkemijoen Kylämarkkinat. ”Meillä on täydellinen lätty- ja makkarakahvio, minkä siirrämme aina tapahtumiin ja näin saamme tuloja yhdistykselle.” 

    Keihäänheittokilpailut järjestetään joka heinäkuu.

    Kylätalon pihalta lähtee myös luontopolku Huuhkajakallion laavulle. Nuorisoseura ylläpitää laavua ja sinne johtavaa reittiä sekä tekee polttopuuhuollon. Talvella taas ylläpidetään piha-alueelta lähteviä hiihtolatuja, jotka ovat osa n. 20 km pitkää latureitistöä. Rovaniemen kaupungin liikuntatoimi avustaa latujen ylläpitoa maksamalla polttoainekorvauksen. 

    Tennilän Nuorisoseuran toimintaa voi seurata Facebook-ryhmästä. Kylätalo sijaitsee osoitteessa Veittivaarantie 74, 97675 Rovaniemi.

  • Nuorisoseuraveteraanit virkistäytyivät Ahvenanmaalla

    Nuorisoseuraveteraanit virkistäytyivät Ahvenanmaalla

    Valtakunnallisen H-Killan virkistyspäivät suuntautuivat tänä vuonna Ahvenanmaalle 11.-13.8. H-kilta on nuorisoseuraveteraaneista – Hermanneista ja Hermanskoista – koostuva ryhmä, joita toimii eri puolilla Suomea. H-arvonimen voivat saada yli 50-vuotiaat nuorisoseuratoiminnassa mukana olleet ja toimintaan merkittävästi vaikuttaneet henkilöt. Arvonimeä voi hakea verkkolomakkeella.

    Merja Leinonen Lapin H-killasta kertoo Ahvenanmaan reissusta:

    ”Virkistyspäiviä odotettiin erityisen paljon varsinkin täällä pohjoisessa, sillä olihan tiedossa retki uudenlaisiin maisemiin tunturien sijaan. Sen verran meitä varmaan jännitti matkalle lähteminen ja laivalle ehtiminen, että lähdimme reissuun jo päivää aiemmin ja yövyimme Turun satamassa S/S Bore – laiva-hostellissa. Junista kun ei koskaan tiedä, olihan muistissa vielä vuoden 2024 virkistyspäivät Rovaniemellä, kun yöjuna oli myöhässä useamman tunnin. Otettiin siis varman päälle.

    Maanantaiaamuna olimme yhdessä odottamassa Viking Linen terminaalissa matkakumppaneitamme ja matkanjohtajaamme Martti Vainiota. Meitä oli kaikkiaan 18 henkilöä (7 Pohjois-Pohjanmaalta, 4 Lapista, 4 Keski-Suomesta, 1 Etelä-Pohjanmaalta ja 2 Keski-Pohjanmaalta). Maarianhaminassa meitä oli vastassa oppaamme Terho ja Hilkka Isokääntä. Majoittumisen jälkeen oli vuorossa yhteinen illallinen ja omatoimista ohjelmaa.

    Tiistaina suuntasimme kokopäivän retkelle tilausbussilla oppaamme Terhon johdolla. Kiertoajelun aikana näimme Maarianhaminan keskustan ja sen ympäristön upeine satamineen (Satamassa oli alus, Northern Cross, joka oli James Bond- elokuvassa ja tietenkin Pommern). Matkamme jatkui Sundiin kohti Bomarsundin linnoituksen sekä Notvikin tornin raunioita. Oli todella mielenkiintoista nähdä ja kuulla Bomarsundin historia ja taistelut Ruotsin ja Venäjän välissä sekä linnoituksen vaikutus koko Ahvenanmaan historiaan. Bomarsundin taistelu ei jäänyt täysin tuloksettomaksi, sillä Pariisin rauhankongressissa v. 1856 päästiin sopimukseen siitä, että Ahvenanmaata ei enää saisi linnoittaa. Tämä sopimus on voimassa vielä tänä päivänä. Monella meistä taisivat ajatukset kuitenkin hiipiä myös tämän päivän maailman tilanteeseen.

    Notvikin rauniot tekivät vaikutuksen vierailijoihin

    Matkamme jatkui Kastelholman linnaan, joka rakentamisensa jälkeen noin v. 1380 on kokenut monia historiallisia ja myrskyisiä vaiheita.  Vierailimme Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseossa, jonka rakennukset on koottu 1950-luvun vaiheilla eri puolilta Ahvenanmaata esittelemään saariston elämää ja perinnekulttuuria. Alueella on myös vankilamuseo Vita Björn, joka rakennettiin 1784. Tänään museo kertoo vankilaolosuhteiden kehityksestä aina vuoteen 1975, jolloin vankilan toiminta lakkautettiin.

    Tässä vaiheessa kaikilla oli jo mielessä päivällinen, jonka nautimme kauniissa ympäristössä, Ahvenanmaan ainoalla hiekkarannalla sijaitsevan Degersandin lomakylän ravintolassa. Päivällinen oli herkullinen kattaus saaristolais-menuta, jälkiruokana perinteistä ahvenanmaalaista pannukakkua lisukkeineen.

    Päivällisellä Degersandissa nautittiin ahvenanmaalaisia makuja.

    Retkipäivän aikana, saaristolaismaisemia, vielä näkyvillä olevia juhannussalkoja katsellessa ja Terhon tarinoita kuunnellessa tuli ajatelleeksi, kuinka monimuotoinen ja ainutlaatuinen Suomi ja suomalainen maisema onkaan – saaristosta, pohjanmaan lakeuksien kautta tuntureihin. Ahvenanmaa teki vaikutuksen upean luonnon lisäksi siisteydellään, viihtyisyydellään ja ihmisten ystävällisyydellä. Tuli jotenkin turvallinen olo. Ehdottomasti tekee mieli palata uudelleen.

    Lämmin kiitos kaikille reissu Hermanneille ja Hermanskoille mukavasta ja rattoisasta seurasta, ja ennen kaikkea Martille, Terholle ja Hilkalle hyvästä huolenpidosta!”

  • Moka on lahja, mutta miksi siitä on niin vaikea puhua?

    Moka on lahja, mutta miksi siitä on niin vaikea puhua?

    “Nelonen on jumbo. Mokasit!” Näin ivasi miesääni 90-luvun Brainbash-hittipelissä viimeiseksi jääneelle pelaajalle. Erityisesti tuo “mokasit!” on monelle tuttu ja saattaa edelleen soida korvissa, kun arjessa sattuu mokailemaan.

    Usein mokille osataan aikuisena jo nauraa, mutta aina se ei välttämättä ole niin helppoa. Lapsuudessa ja nuoruudessa saadut kommentit, naljailut ja jopa hyväntahtoiset huomautukset saattavat johtaa alakuloisuuteen, syyllisyyteen, häpeään ja itseluottamuksen murenemiseen.

    Tätä vastaan Luovasti liikkuen -hanke on aloittanut Moka on lahja –kampanjan, jonka ideana on tehdä mokailusta helposti lähestyttävämpi aihe keskustella. Ydinajatuksena on, että moka on oppimisen hetki. Se ei ole seiniä pystyyn nostava pysähdys, vaan askel, joka vie eteenpäin. Joskus vähän sivuun, mutta silloinhan sitä voisi kutsua tanssiksi.

    Sosiaalisessa mediassa ja keskisuomalaisilla nuorisoseuroilla toteutettava kampanja kannustaa lapsia ja nuoria suhtautumaan mokaan luonnollisena osana elämää. Tavoitteena on:

    • vähentää mokaamiseen liittyvää häpeää
    • vahvistaa rohkeutta kokeilla ja yrittää
    • lisätä yhdessä nauramista ja kannustamista
    • tehdä mokaamisesta helpompi keskustelunaihe niin kouluissa, harrastuksissa kuin nuorisotiloissa
    • hyödyntää liikettä ja kehollisuutta mokaamisen käsittelyssä, jotta jännitystä ja häpeää voidaan purkaa turvallisesti.

    Mitä kampanjassa on tehty tähän mennessä?

    Tähän mennessä kampanja on tuonut nuorisoseurojen saleihin seuraavanlaisia toimintoja:

    • Mokabingon, jossa lapset ja nuoret tunnistavat arkisia ja hauskoja mokia.
    • Reaktiopelin, jossa moka tapahtuu kaikille jossain vaiheessa.
    • Mokapöllö-rintamerkkipajan, jossa jokainen sai tehdä itselleen rintamerkin muistuttamaan siitä, että kaikki mokaavat.
    • Mokapilven, johon kirjoitettiin tai piirrettiin omia mokia ja huomattiin, että niitä on kaikilla ja usein samanlaisista tilanteista.

    Esimerkiksi Keljon Tapiolassa järjestettiin viidensien luokkien ryhmäytyspäivät, joihin osallistui yli 40 oppilasta päivittäin kolmen päivän ajan. Vaikka ryhmät olivat suuria, tunnelma pysyi lämpimänä ja rentona: naurua, heittäytymistä, mokia ja myös toivottua yhteishenkeä syntyi erilaisten leikkien kautta, joissa mokaaminen kuului väistämättä asiaan.

    Mokabingossa tuli vastaan arkisia mokia.

    Moka on lahja jaa se kuuluu kaikille!

    Moka on lahja -kampanja ei ole vain yksittäisiä leikkejä tai työpajoja, vaan ennen kaikkea asennemuutos. Sen avulla voidaan luoda ilmapiiriä, jossa moka ei pysäytä vaan vie eteenpäin.

    On äärimmäisen tärkeää nuorten kanssa työskentelevänä osoittaa, että moka on itseasiassa lahja. Kun mokaamista lähestyy huumorilla ja turvallisesti, nuoret lähtevät rohkeasti mukaan. Yhdessä nauraminen vähentää häpeää ja rakentaa yhteisöllisyyttä.

    Aikuisen on hyvä kysyä myös itseltään: Uskallanko tuoda omat mokani esille? Mokaaminen on luonnollista kaiken ikäisille: aikuisuudessakaan ei odota täydellinen osaaminen, mutta minkäikäisenä tahansa mokasta on mahdollisuus oppia.

    Lue lisää

    Mokaamisesta juteltiin myös Vastaliike -kulttuurihyvinvoinnilla syrjäytymistä vastaan -podcastissa. Kuuntele jakso Spotifyssa.

    Artikkelin kirjoittaja on Mimmu Pietilä, Luovasti liikkuen –hankkeen harjoittelija ja Helsingin Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelija, mutta myös nuorisotyötä tekevä liikunta-alan ammattilainen, valmentaja, lyhytterapeutti sekä mokailijaksi identifiotuva projekti-innostuja.