Kategoria: Järjestö

  • Pitkäjärven Lehtola on kestänyt aikaa ja sukupolvia

    Pitkäjärven Lehtola on kestänyt aikaa ja sukupolvia

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Pitkäjärven nuorisoseurantalo Lehtola Hämeestä. Esa Keskinen kertoo talosta:

    ”Pitkäjärven Nuorisoseura perustettiin vuonna 1924, ja ensimmäiset tanssit ja tapahtumat pidettiin milloin missäkin, esimerkiksi kylän talojen puimaladoissa. Pian oli selvää, että seuralle tarvittiin oma talo. Tontti sille saatiin Siikalan tilan maista sopuhintaan. 
     
    Talon rakennusurakkakilpailun voittivat Hugo Mikkola ja Kalle Hakala 8 000 markan tarjouksella. He rakensivat hirsikehikon vesikattoon neljässä kuukaudessa vuonna 1932. Ensimmäiset iltamat pidettiin jo tammikuussa 1933, vaikka talo oli keskeneräisenä eittämättä melkoisen kylmä. 
     
    Seurantalo Lehtola valmistui sopivasti seuran 10-vuotisjuhliin vuonna 1934 ja samalla pidettiin talon vihkiäiset. Juhlassa esitettiin lehtitietojen perusteella kaksi harvinaista teosta: Aleksis Kiven Lea ja Gustaf von Numersin keskeneräiseksi jäänyt kuvaelma, Eräpyhän niemekkeellä, jossa “nähdään Längelmäen satavuotias päällikkö Kauris Eräpyhän ikivanhalla uhripaikalla”. Jälkimmäisestä ei ole juuri löydettävissä lisätietoja. 
     
    Sota-aikana 1940–1943 Lehtolan keittiö ja ravintola olivat jonkin aikaa vuokrattuna siirtoväelle, mutta silti salissa pidettiin muutamat iltamat. Lehtolaan majoitettiin tiettävästi hetkellisesti myös useita evakkoperheitä. 
     
    Jo 1930-luvulla tapahtumiin liittyi usein juoksu- tai yleisurheilukilpailu, jonka jälkeen järjestettiin iltatanssit. Vielä 1960-luvun alkupuolella joka talvi Lehtolassa pidettiin hiihtokilpailuja, joissa oli runsaasti osanottajia. 1960-luvulla lopulla aktiivinen nuoriso oli kuitenkin vähissä kylästä ja toiminta hiipui lopulta kokonaan. Myös seurantalo alkoi rapistua. 

    Kesällä 1973 uusi nuorisojoukko aloitti innokkaasti pysähdyksissä olleen nuorisoseuratoiminnan. Seuran johtokunta oli silloin keski-iältään alle 20 vuotta ja oli todennäköisesti Suomen nuorisoseuroista nuorin. 

    Bändi esiintymässä Lehtolassa vuonna 1974.

    1980–1990-luvut olivatkin isojen rakennusprojektien aikaa, ja esimerkiksi talon uusi lisäosa valmistui 1993. Tanssitoiminta oli tuolloin vilkasta 25 vuoden ajan. Esiintymässä kävivät muun muassa nousua tekevä Agents solistinaan Topi Sorsakoski. 

    2000-luvun alussa talon yläkertaan remontoitiin kerhohuone ja saunatilat pukuhuoneineen. 

    Talolla kokoonnutaan talvikaudella joka torstai. Ainoan poikkeuksen tekee jouluaaton osuminen torstaille. Kesällä seuran väki ja kyläläiset kokoontuvat kylän yhteisrantaan. 

    Taloa ja saunatiloja vuokrataan erilaisiin juhliin, kokouksiin ja tapahtumiin. Yleisimpiä ovat syntymäpäivät, häät ja muut perhejuhlat. Myös teatteri- ja tanssileirejä sekä muun muassa opiskelijoiden sitsi-tapahtumia on talolla järjestetty.

    Lehtolan nimi juontuu todennäköisesti tontin lehtipuiden keskellä sijainneesta metsäsaarekkeesta. Talon salissa menneiden aikojen henki näkyy yhä: seinällä on kyltit, joissa kielletään tupakointi ja lattialle sylkeminen. Näyttämölavan akustiikkaa on aikanaan parannettu, tai ainakin yritetty parantaa, liimaamalla valtava määrä kananmunakennoja sen kattoon. Keino on havaittu riittävän hyväksi, eikä sitä ole lähdetty korvaamaan.”

    Lehtola sijaitsee osoitteessa Laasolantie 751, 35100 Orivesi. Pitkäjärven Nuorisoseuran toimintaan voi tutustua heidän verkkosivuillaan sekä Facebookissa ja Instagramissa.

  • Yhdessä tekemisen voimaa – mitä vapaaehtoisuus merkitsee nuorisoseuralaisille? 

    Yhdessä tekemisen voimaa – mitä vapaaehtoisuus merkitsee nuorisoseuralaisille? 

    Nuorisoseurojen toiminta rakentuu ihmisten yhteisestä tekemisestä, halusta vaikuttaa ja rakkaudesta omaan yhteisöön. Tuoreen kyselyn perusteella vapaaehtoistoiminta koetaan seuratoiminnassa erittäin myönteisenä, merkityksellisenä ja palkitsevana osana elämää. 

    “Tulen kökkään niin kauan kuin jaksan.” 
    “Tunnen, että minut halutaan pitää mukana.” 

    Vapaaehtoistyö on iloa, yhteisöllisyyttä ja kasvua 

    Nuorisoseuroissa toimivat vapaaehtoiset kuvaavat toimintaansa ennen kaikkea ilon ja yhteisöllisyyden lähteenä. Toiminta tuo mukanaan ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollisuuden oppia jatkuvasti uutta. Monelle se on myös tärkeä hyvinvoinnin lähde ja tapa antaa takaisin yhteisölle, joka on aiemmin tarjonnut harrastuksia ja elämänsisältöä. 

    Moni kertoo kasvaneensa vapaaehtoisuuteen lapsesta saakka – vanhempien, harrastusten tai nuorisoseuraperinteiden myötä. Seurojen pitkä historia näkyy edelleen vahvana jatkumona: haluna pitää kylät elinvoimaisina, ylläpitää kulttuuriperintöä ja luoda harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. 

    Vapaaehtoisten ääni: kiitoksen ja arvostuksen voima 

    Suurin osa vastaajista kokee, että heidän panostaan arvostetaan ja kiitetään, mutta moni muistuttaa, että arjen kiitoksella on erityinen merkitys. Pieni sana “kiitos”, henkilökohtainen huomio, yhteinen kahvihetki tai kiitosjuhla koetaan tärkeiksi tavoiksi osoittaa arvostusta. 

    “Arkipäiväisissä jutuissa, ohimennen muistettaisiin kiittää pienistäkin asioista.” 
    “Pullakahvit ja arvostus riittävät.” 

    Kiitoksen kulttuuri vahvistaa yhteisöä ja saa vapaaehtoiset jatkamaan tärkeää työtään entistä innostuneempina. 

    Sitoutuneita tekijöitä, mutta huoli tulevaisuudesta 

    Vapaaehtoiset näkevät tulevaisuutensa pääosin valoisana ja aikovat jatkaa mukana niin pitkään kuin jaksavat. Moni kuitenkin tunnistaa ikääntymisen ja kuormituksen rajoittavan osallistumista tulevaisuudessa. Siksi suurin yhteinen toive on selkeä: nuorempia ja uusia vapaaehtoisia tarvitaan mukaan. Vapaaehtoiset toivovat myös, että vastuita ja tehtäviä jaettaisiin useammille, jotta tekeminen pysyy mielekkäänä ja kestävämpänä. 

    Tulevaisuuden eväät: yhteisöllisyyttä, tukea ja kiitosta 

    Kyselyn perusteella nuorisoseurojen vapaaehtoistoiminta on vahvaa, elävää ja merkityksellistä, mutta sen jatkuvuus tarvitsee: 

    • uusia toimijoita ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia tulla mukaan, 
    • parempaa jaksamisen ja kuormituksen tukea, 
    • sekä kiitoksen ja arvostuksen kulttuuria, joka näkyy arjessa. 

    “Vapaaehtoistyö on yhteisöllistä – ja se antaa enemmän kuin ottaa.” 

    Lisätiedot

    Vapaaehtoistoiminnan kyselyyn vastasi 147 järjestön eri tasoilla toimivaa vapaaehtoista. Vastauksia saatiin kaikista nuorisoseuramaakunnista ja selvä enemmistö oli + 40-vuotiaita naisia. Vastaajista yli puolet oli korkeakoulutuksen suorittaneita. Kyselyn analysoinnissa on hyödynnetty tekoälyä.

    Kyselyn tulos vahvistaa käsitystä pitkäjänteisestä sitoutumisesta Nuorisoseurojen toimintaan, sillä useat vastaajat olivat toimineet järjestössä jo pitkään. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä jatketaan tulosten perusteella. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! 

    Lisätietoja antaa aluetyön johtaja Henna Liiri: henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072. 

    Kaipaatko tukea oman nuorisoseurasi vapaaehtoistoiminnan johtamiseen? Tutustu vapaaehtoistoiminnan sivustoon, joka on luotu tukemaan vapaaehtoistoimintaa paikallisissa nuorisoseuroissa organisoivien arkeawww.nuorisoseurat.fi/vapaaehtoistoiminta 

  • DofE-toimijoiden tapaamisesta uusia ideoita ja vertaistukea

    DofE-toimijoiden tapaamisesta uusia ideoita ja vertaistukea

    Suomen Nuorisoseurat on yksi DofE -toimintaa toteuttavista organisaatioista Suomessa. The Duke of Edinburgh’s International Award (DofE) on maailmanlaajuinen ohjelma, joka innostaa 14-24-vuotiaita nuoria löytämään omat vahvuutensa ja suunnan tulevaan.

    Harrastamisen- ja seuratoiminnan suunnittelijamme Minna Pasi ja Etelä-Suomen koordinaattorimme Johanna Lindstam osallistuivat DofE -toimijoiden kansainväliseen tapaamiseen Luxemburgissa, jonka tavoitteena oli verkostoitua ja saada uusia ideoita. Koolla oli DofE -ohjelman parissa työtä tekeviä Irlannista, Luxemburgista, Liettuasta ja Suomesta.

    ”Kouluvierailuilla tutustuimme Luxemburgin tapaan toteuttaa DofE -ohjelmaa koulutyön ohessa. DofE on nerokkaasti tuotu osaksi koulun arkea, jolloin oppilaiden on helppo lähteä suorittamaan ohjelman ensimmäistä pronssitasoa koulun työntekijän (usein opettaja tai nuorisotyöntekijä) avulla. Vapaaehtoistyö suoritetaan koulun omissa toiminnoissa esimerkiksi käymällä tutorkoulutus ja auttamalla nuorempia oppilaita vaikka matematiikassa”, Minna kuvailee.

    Viikon aikana jokainen osallistujamaa piti oman työpajan valitsemastaan aiheesta. Luxemburgilaiset esittelivät omaa Mérite Jeunesse -ohjelmaansa. Ohjelmaa tehdään 36:ssa koulussa ympäri maata sekä muutamissa järjestöissä. Liettualaisten opastuksella tehtiin tarinoita näkyväksi ja saatiin hyvää oppia siitä, miten tarinoiden kautta voidaan saada omalle toiminnalle lisää näkyvyyttä ja osallistujia.

    ”Suomesta veimme tuliaisena Erätauko-keskustelun ja Lego-mielenosoituksen. Pienen demon avulla osoitimme, kuinka Erätaukoa (englanniksi Timeout) voi hyödyntää esimerkiksi nuorten kanssa toimiessa. Saimme työpajasta hyvää palautetta ja moni osallistuja halusikin viedä menetelmän omaan työhönsä”, Johanna kertoo.

    Viikon aikana opittiin myös uusia luontomenetelmiä Luxemburgin kauniissa luonnossa. Kuva Tommi Närhi.

    Vaikuttavinta matkalla oli päästä kuulemaan nuorten omia kokemuksia ja tarinoita DofE:sta. Kokemuksista välittyi DofE:n antamat mahdollisuudet kokea huikeita elämyksiä, löytää uusia ystäviä, päästä vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin ja matkustaa vaikka kansainvälisen projektin myötä toiselle puolelle maailmaa.

    Viikon kohokohtana joku piti prinssin, Prince Guillaume of Luxembourg, tapaamista ja joku toinen hyvää ruokaa ja syvällisiä keskusteluja. ”Kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut viikko, josta voi ammentaa omaan työhönsä vielä monta kertaa! Yksi unelma olisi viedä joskus meidän nuoret seikkailulle Luxemburgiin tai vaikka Irlantiin”, Minna ja Johanna ideoivat.

    Teksti: Minna Pasi ja Johanna Lindstam

    Lue lisää

    Nuorisoseuroissa toimivia nuoria palkittavina DofE-ohjelman suorittamisesta

    Viisi nuorta palkittu DofE-ohjelman pronssisilla ja hopeisilla tunnustuksilla

    DofE -toiminta Suomessa

  • Tarvitseeko seuranne kausityöntekijöitä? Ota käyttöön Nuorisoseura-duunit!

    Tarvitseeko seuranne kausityöntekijöitä? Ota käyttöön Nuorisoseura-duunit!

    Nuorisoseura-duunit keikkatyöalustalla paikalliset nuorisoseurat voivat tarjota lyhytkestoisia töitä ilman työnantajuuteen liittyvää byrokratiaa. Samalla työntekijät voivat kerryttää kokemustaan tarttumalla helposti ja nopeasti uusiin työmahdollisuuksiin.

    Palvelu sopii loistavasti erilaisten keikkatöiden tarjoamiseen, kuten seurantalon pihatöihin, ikkunoiden pesuun, tapahtuman lipunmyyntiin, kahvion hoitamiseen tai ohjaajan hommiin.

    Nuorisoseura-duunien kautta työntekijä saa korvauksen tekemästään työstä ja seura saa laskun toteutetusta keikasta. Kun keikka on julkaistu palvelussa, siitä voi esimerkiksi vinkata paikallisille nuorille, jolloin he voivat hakea työntekijöiksi.

    ”Tiedämme, että paikallisissa nuorisoseuroissa haluttaisiin palkata työntekijöitä erinäisiin tehtäviin, mutta työnantajan velvollisuudet tuntuvat liian raskailta. Toivomme, että voimme tämän avulla auttaa seuroja töiden tarjoamisessa ja samalla tarjota nuorille tulevaisuuden kannalta tärkeää työkokemusta”, alueellisen työn johtaja Henna Liiri kertoo.

    Palvelun käyttöönotossa auttaa alueellisen työn johtaja Henna Liiri, puh. 044 207 3072, henna.liiri@nuorisoseurat.fi sekä talouden ja hallinnon johtaja Iija Filen, puh. 045 633 6944, iija.filen@nuorisoseurat.fi. Ole rohkeasti yhteydessä!

    Suomen Nuorisoseurat ry on luonut alustan yhteistyössä WorkPilots:in kanssa. Alusta on nyt pilottivaiheessa, joten otamme mielellämme vastaan myös palautetta.

  • Nuorisoseurojen tapahtumat vahvistuvat uuden tapahtumajohtajan myötä

    Nuorisoseurojen tapahtumat vahvistuvat uuden tapahtumajohtajan myötä

    Suomen Nuorisoseurojen uudeksi tapahtumajohtajaksi on valittu Henni Välimaa, joka aloittaa tehtävässä 1.11. Hennin vastuulla tulee olemaan Nuorisoseurojen tapahtumatuotanto sekä Nuori Kulttuuri -toiminta.

    Hennillä on monipuolista kokemusta erilaisten tapahtumakokonaisuuksien johtamisesta, B2B-myynnistä, markkinoinnista, viestinnästä sekä esihenkilönä toimimisesta.

    ”Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme Hennin porukkaan. Hän tuo järjestöön osaamista, jota kaipaamme ja tulevina vuosina tarvitsemme. Lisäksi hän pystyy omalla persoonallaan tukemaan tapahtumatuotannon tulevaa kehittämistä”, iloitsee pääsihteeri Sanna Airaksinen.

    Henni on innoissaan päästessään aloittamaan uudessa roolissaan. ”On suuri ilo ja kunnia aloittaa työt Suomen Nuorisoseuroilla tapahtumien ja kumppanuuksien parissa. Olen innoissani päästessäni muiden toimijoiden kanssa rakentamaan tapahtumia, jotka kokoavat yhteen eri-ikäisiä ihmisiä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen on tällä hetkellä tärkeää. Nuorisoseurat tekee arvokasta työtä kulttuurin ja harrastustoiminnan edistämiseksi ja tätä merkityksellistä työtä on hienoa päästä tekemään.”

    Tapahtumat ovat erittäin tärkeä osa Nuorisoseurojen toimintaa ja niiden asemaa halutaan tulevaisuudessa edelleen vahvistaa ja kehittää. Uudistuksia on luvassa jo ensi vuonna, jolloin Suomen Nuorisoseurojen valtakunnallisissa tapahtumissa on voimassa jäsenhinnat. Tampereella 10.-14.6.2026 järjestettävä Pispalan Sottiisi on ensimmäinen tapahtuma, jossa uudet hinnat ovat käytössä. Jäsenhinnat julkistetaan vuoden alussa.

    Lisätiedot: pääsihteeri Sanna Airaksinen, puh. 040 350 8913, sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi

  • Pispalan Sottiisin vakkailmoittautuminen on auki – ilmoita ryhmä 9.–29.10.

    Pispalan Sottiisin vakkailmoittautuminen on auki – ilmoita ryhmä 9.–29.10.

    Pispalan Sottiisi kutsuu jälleen kansantanssijat ja kansanmusiikin taitajat Tampereelle 10.–14.6.2026. Viisipäiväinen festivaali tuo yhteen satoja esiintyjiä eri puolilta Suomea ja maailmaa. Luvassa on konsertteja, koulutusta, seminaareja, yötansseja, klubi-iltoja ja ennen kaikkea ainutlaatuista yhdessäoloa tanssin merkeissä.

    Ryhmäilmoittautuminen tapahtuman vakkoihin on nyt auki. Avaa lomake ja ilmoita ryhmäsi (tai Maijun vakan tapauksessa parisi) mukaan:

    Mikä vakka on – ja kenelle?

    Vakka on kansantanssi- ja -musiikkiryhmien yhteistyöverkko, joka työstää yhteistä ohjelmaa jo ennen festivaalia ja huipentaa työnsä Pispalan Sottiisissa kesäkuussa 2026. Kaikki osallistujat kuuluvat johonkin vakkaan! Vakat ovat kaikenikäisille ja eri tasoisille: yhteistansseista on tehty versiot, joista jokainen löytää itselleen sopivan.

    Ryhmäilmoittautuminen vakkoihin on avoinna 9.–29.10.2025. Mukaan voi tulla myös tämän jakson jälkeen, mutta vakkojen toiminta käynnistyy pian ilmoittautumisen päätyttyä. Materiaalit yhteistansseihin julkaistaan Tanssinriemu-sivustolla.

    Vakat 2026 lyhyesti

    Miten valitsen vakan?

    Valitkaa vakka sen teeman taikka yhteisharjoituksen paikkakunnan mukaan. Ilmoittautumalla sitoudutte osallistumaan valitun vakan yhteisharjoitukseen. Yhteisesitysten lisäksi vakoista kootaan konserttiohjelmia ja kaupunkiesityksiä, joihin voi osallistua oman ajan ja tavoitteen mukaan.

    Lisätietoa

    Kaikki vakoista – mitä, miksi ja miten: sottiisi.fi/osallistujaksi/kaikki-vakoista/
    Tanhulähettiläät – tutustu vakkasi vetäjiin ja teemoihin: sottiisi.fi/osallistujaksi/tanhulahettilaat/
    Vakkojen yhteistanssit – Tanssinriemu.fi

  • Etsimme Kulttuuria yhteisöille -projektille yhteisöjen toiminnan kehittäjää ja innostajaa 

    Etsimme Kulttuuria yhteisöille -projektille yhteisöjen toiminnan kehittäjää ja innostajaa 

    Suomen Nuorisoseurat etsii Kulttuuria yhteisöille I ja II –hankkeille projektityöntekijää. Kyseessä on kokoaikainen työ määräaikaisella sopimuksella.  

    Kulttuuria yhteisöille -hankkeiden tavoitteena on luoda uutta teatteri-ilmaisun harrastus- ja tapahtumatoimintaa lapsille, nuorille ja yhteisöille heidän omilla maaseutumaisilla asuinpaikkakunnillaan. Hanke toteutetaan viidellä paikkakunnalla; Orimattilassa, Pukkilassa, Asikkalassa, Lapinjärvellä ja Askolassa yhteistyössä paikallisten nuorisoseurojen kanssa.  

    Projektityöntekijä vastaa hankkeen toimintojen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista yhteistyössä paikallisten kumppanien kanssa. Toimipiste sijaitsee Lahdessa ja työ vaatii säännöllistä liikkumista paikallisten seurojen luona. 

    Edellytämme sinulta 

    • Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tuntemusta, kykyä toimia innostajana, nuorisoseuratoiminnan tuntemus katsotaan eduksi 
    • Paikallistuntemusta hankkeen toimialueelta 
    • Teatteri- ja ilmaisutaidon osaamista sekä kokemusta ohjaamisesta 
    • Soveltuvaa korkeakoulututkintoa (esim. yhteisöpedagogi)  
    • Osallistavaa työotetta ja osallistavien menetelmien hallintaa 
    • Kouluttajakokemusta 
    • Tapahtumatuotannon kokemusta 

    Tarjoamme 

    • Merkityksellisen työn yhteisöjen, teatteri- ja harrastustoiminnan edistäjänä 
    • Mukavan työympäristön Lahden aluetoimistolla 
    • Vaihtelua sisältävän työn uuden kehittämisen parissa 

    Työ sisältää ilta- ja viikonlopputöitä sekä liikkumista maakunnassa, joten B-ajokortti ja mahdollisuus käyttää autoa on oltava. Työhön valittavan on esitettävä lasten kanssa työskenteleviltä vaadittava rikosrekisteriote.   

    Panostamme hyvinvointiisi joustavilla työaikajärjestelyillä, normaalia laajemmalla lomakertymällä, liikunta- ja kulttuuriedulla sekä lounasedulla. Lisäksi meillä saa käyttää tunnin viikossa liikkumiseen.

    Hakuohjeet

    Tehtävä alkaa 1.12.2025 tai sopimuksen mukaan ja kestää 31.7.2027 saakka. Lähetä hakemuksesi, CV:si ja palkkatoiveesi (palkkahaitari tehtävässä n. 2500-2600€) 8.10. mennessä sähköpostilla osoitteeseen rekry@nuorisoseurat.fi. Laitathan CV:n ja hakemuksen sähköpostin liitteeksi PDF –muodossa ja otsikoit asiakirjat sukuniemelläsi. Haastattelut toteutetaan alustavasti 15.10. Lahdessa. 

    Lisätietoja tehtävän sisällöistä antaa aluetyön johtaja Henna Liiri p. 044 207 3072 ja työsuhteen ehdoista hallinto ja talousjohtaja Iija Filen p. 045 633 6944 

  • Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo ihastuttaa Tohmajärvellä

    Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo ihastuttaa Tohmajärvellä

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo Tohmajärveltä Pohjois-Karjalasta.

    Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo on palvellut kyläläisiä ja vierailijoita jo vuodesta 1939. Talo on vuosikymmenten aikana elänyt ajassa ja kokenut useita uudistuksia. Vuonna 1987 seurantaloon rakennettiin sisävessat, keittiö ja kahvilan tilat, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana taloa on kunnostettu määrätietoisesti. Ulkovuoraus ja maalaus, sisätilojen pintaremontit, keittiön uusiminen sekä terassi ja invaluiska ovat tuoneet lisää viihtyisyyttä ja esteettömyyttä.

    Viimeisin suuri uudistus tehtiin vuonna 2024, kun kaikki ikkunat vaihdettiin uusiin. Pihapiiriä täydentää grillikatos, joka houkuttelee kesäiltoina yhdessäoloon.

    Kesäisin talolla toimii kahvila-kirppis, jossa työskentelee paikallisia nuoria. Tänä kesänä 11 nuorta pyörittivät toimintaa.

    Talolla järjestetään perinteisiä juhlia, kuten huttujuhla ja joulupuuro, sekä kahden paikallisen metsästysseuran hirvipaistit. Talvisin Kansalaisopiston käsityöpiiri kokoontuu lämpimissä kahvilan tiloissa. Lisäksi seurantalon ovet ovat avoinna juhlien ja erilaisten tilaisuuksien vuokraajille.

    Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo löytyy osoitteesta Akkalantie 68, 82600 Tohmajärvi.

  • Laukkosken nuorisoseurantalo on ollut kyläyhteisön sydän jo yli sadan vuoden ajan

    Laukkosken nuorisoseurantalo on ollut kyläyhteisön sydän jo yli sadan vuoden ajan

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Laukkosken nuorisoseurantalo Uudeltamaalta.

    Laukkoskella seisoo jykevä hirsitalo, joka on ollut kyläläisten kokoontumispaikka jo vuodesta 1920. Nuorisoseurantalo rakennettiin talkoovoimin ja lahjoitusten turvin. Kylän isännät päättivät vuonna 1919, että oma seuratalo on välttämätön. Rakentamista vauhditti muun muassa tohtori Hornborgin lahjoittama raha ja piirustukset sekä kyläläisten tuomat hirret ja rahasummat.

    Laukkosken nuorisoseurantalon rakentajia 1919-1920.

    Rakennus valmistui seuraavana vuonna ja siirtyi 1980-luvulla Laukkosken Nuorisoseuran omistukseen. Sittemmin taloa on korjattu ja uudistettu useaan otteeseen – viimeksi salin takka muurattiin uudelleen kesällä 2024.

    Seurantalo on nähnyt monta vaihetta

    Seurantalo on vuosikymmenten aikana palvellut monessa roolissa. Sodan aikaan tiloissa toimi jonkinlainen sairaala ja Helsingin sairaita siirrettiin evakkoon Laukkoskelle. Myöhemmin se on ollut myös Laukkosken koulun käytössä jumppasalina ja jopa väliaikaisena koulurakennuksena.

    2000-luvulla talosta on tullut suosittu juhlapaikka. Siellä on vietetty häitä, syntymäpäiviä ja muita perhejuhlia, mutta myös tehty kulttuurihistoriaa. Hyvän akustiikan ansiosta salissa on äänitetty useita levyjä, ja ainutlaatuisen miljöön vuoksi talo on päätynyt useisiin elokuviin ja tv-sarjoihin.

    Laukkosken nuorisoseurantalo on suosittu juhlapaikka. Kuva Juha Vääräkangas.

    Toiminnan keskus

    Seurantalo on edelleen aktiivinen kyläläisten käytössä. Talolla järjestetään esimerkiksi Tempoa Tenaviin -muskareita, lautapeli-iltoja alakoululaisille sekä online Latinobic -tanssitunteja. Riikkari-kuoro ja paikalliset bändit harjoittelevat siellä, ja monet yhdistykset pitävät kokouksensa seurantalon suojissa.

    Talon yläkerrasta löytyy paikallisen metsästysseuran ampumapaikka ja seura harjoitteleekin siellä keväisin viikoittain ilmakiväärillä. Talvella seurantalon tunnelma on erityisen lämminhenkinen, kun sekä salin takkaa että ravintolan pönttöuunia lämmitetään puilla.

    “On aika uniikkia, että taloa lämmitetään päivittäin puilla”, kertoo nuorisoseuran puheenjohtaja Mari Knuuttila.

    Laukkosken Nuorisoseuran toimintaa voi seurata heidän verkkosivuiltaan. Talo sijaitsee osoitteessa Krouvarintie 20, Laukkoski.

  • Talkootyö pelasti Loimaan nuorisoseurantalo Toukolan

    Talkootyö pelasti Loimaan nuorisoseurantalo Toukolan

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Loimaan nuorisoseurantalo Toukola Varsinais-Suomesta.

    Toukolan historia alkaa yli sadan vuoden takaa. Hirret ovat aikoinaan olleet Levälän kylän Hurrin talon muonamiesten pirttinä eli niiden historia on vieläkin vanhempaa. Nykyiselle paikalleen talo on siirretty vuonna 1923. 

    2000-luvun alussa Toukola oli huonossa kunnossa. Tiilikatto oli alkanut vuotamaan ja vuoto jatkui sisälle asti. ”Johtokunnassa pohdittiin vakavasti, että annetaanko talon lahota vai aloitetaanko korjaus. Silloin päätettiin – eikös sentään reerata kuntoon? Tästä alkoi Toukolan uusi elämä. Paperityöt saatiin tehtyä ja remonttimiehet puettua haalareihin. Sen jälkeen haalareita ei Toukolan tontilla ole riisuttu yli kahteenkymmeneen vuoteen”, seurasta kerrotaan.

    Maanantai-iltaisin työskentelemässä on ollut 4-5 talkoomiestä ja naisväki on hoitanut siivoukset sekä kahvitukset. Vuosien aikana talkootyötä on tehty tuhansia tunteja, minkä seurauksena tontille on lisäksi noussut terassi joen puoleiselle rannalle sekä piharakennus, josta löytyy varastotilaa.

    Hyväkuntoista Toukolaa käytetään nykyisin juhla- ja kokouskäyttöön. Saliin mahtuu kerralla 60 henkilöä, ja siellä on vietetty kaikenlaisia juhlia aina ristiäisistä häihin ja hautajaisiin. Nuorisoseura järjestää talolla myös omaa toimintaa. ”Välillä vietetään teema-iltoja eri aihein. Tänä kesänä järjestimme toista kertaa juhannusviikolla juhannussalon koristelun ja pystytyksen.” 

    Toukolan löytää osoitteesta Vanha Alastarontie 198, Loimaa.