LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Seurantalot

  • Veikkolassa on tanssittu niin, että lattia on aikonut antaa periksi

    Veikkolassa on tanssittu niin, että lattia on aikonut antaa periksi

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Vetelin Kirkonkylän nuorisoseurantalo Veikkola Keski-Pohjanmaalta. Sami Torppa kertoo talosta:

    ”Nuorisoseurantalomme on nimeltään Veikkola. Se on rakennettu vuonna 1946 samannimisen,
    1900-luvun alussa rakennetun vanhemman ja pienemmän talon paikalle Vetelin kirkonkylälle. Talo sijaitsee samalla tontilla Vetelin Kotiseutumuseon kanssa.

    Veikkola on noin 600 m² kokoinen kaksikerroksinen rakennus. Yläkerrassa on iso juhlasali, näyttämö sekä nykyajan vaatimukset täyttävä laitoskeittiö. Alakerrassa on ravintolasali keittiöineen, vessat, teatteriryhmämme harjoittelu- ja varastotilat sekä bänditila, jota vuokraamme. Talomme on remontoitu vuosien 2010–2020 välillä lähes kokonaan, ja se onkin nyt hyvässä kunnossa.

    Talossamme järjestetään monipuolisesti erilaisia tapahtumia ja viime vuosina talomme onkin ollut
    vilkkaassa käytössä. Omia tapahtumia ovat olleet muun muassa Teatteri Revontulten teatteriesitykset, Naisten ilta -tapahtumat sekä viime keväänä ensimmäisen kerran järjestetty Renkaita ja rokkia Veikkolassa -tapahtumapäivä.

    Omien tapahtumien lisäksi vuokraamme taloa ulkopuolisille. Veikkolassa pidetään joka vuosi lukuisia juhlia, kuten häitä, syntymäpäiviä, sukujuhlia, sekä rippi- ja ylioppilasjuhlia. Myös paikallisen metsästysseuran hirvipeijaiset on pidetty jo vuosikaudet Veikkolassa.

    Veikkolassa järjestetään useita erilaisia tapahtumia pitkin vuotta.

    Riehakkaita tansseja ja huippuesiintyjiä

    Aikoinaan kun Veikkola oli suosittu tanssipaikka maakunnassa, yltyi tanssi joskus niin kovaksi, että
    yläkerran salin lattia aikoi antaa periksi ja tulla alas. Tästä muistuttaa alakerran ravintolasalissa olevat tukipylväät, joilla asia saatiin korjattua. Pitkään tämän jälkeen juhlasalissa oli myös kyltti ”Letkajenkan tanssiminen kielletty”. Yleisöennätys näiltä ajoilta onkin 1100 myytyä lippua yhdessä illassa.

    Näyttämömme takana on ennen ollut seinä, johon ovat kaikki Veikkolassa esiintymässä käyneet
    laittaneet nimikirjoituksensa. Seinässä on ollut sen ajan huippunimien, kuten Irwin Goodmanin,
    Kasevan ym. nimikirjoitukset. Kyseinen seinä on kuitenkin remonttien yhteydessä purettu eikä
    nimikirjoituksia siinä säästynyt. Perinteen olemme kuitenkin aloittaneet uudestaan, ja tämän vuoden
    alusta lähtien kaikki esiintyjät laittavat taas nimikirjoituksensa näyttämön taakse uuteen nimikirjoitusseinään.”

    Veikkola sijaitsee osoitteessa Torpantie 188, 69700 Veteli. Nuorisoseuran toimintaa voi seurata Facebookissa.

  • Vuoksenniskan Nuorisoseura toimii entisessä VR:n työläisten talossa

    Vuoksenniskan Nuorisoseura toimii entisessä VR:n työläisten talossa

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Vuoksenniskan nuorisoseurantalo Asemapaikka Imatralta. Seuran sihteeri Samu-Veikka Sivonen kertoo talosta:

    ”Talo valmistui vuonna 1891 silloisen VR-osakeyhtiön työläisten asunnoiksi. Talossa oli lukuisia pieniä asuntoja kahden ”läpijuostavan” eteisen ympärille ryhmittyneenä. 

    Talo siirtyi Vuoksenniskan Nuorisoseuran omistukseen vuonna 1987. Vuosina 1987-1997 talo remontoitiin lähes nykyiseen käyttötarkoitukseensa sopivaksi. Korjaustyöt toki jatkuvat edelleen, sillä vanhan talon remontti ei valmistu koskaan. 

    Nykyisin Asemapaikalla toimii nuorisoseuran harrasteryhmät. Seuran alaisuudessa toimiva IRTI-Teatteri tarjoaa kuusi eri-ikäisille suunnattua teatteriryhmää. Nuorimmat harrastajat ovat 6-vuotiaita ja vanhimmat eläkeikäisiä. Näiden ryhmien lisäksi Asemapaikan kesäteatteriin tuotetaan vuosittain hienoja näytelmiä! 

    Teatterin lisäksi talolla harjoitellaan myös lavatanssia ja itämaisia tanssia. Lisäksi taloa vuokrataan juhlapaikkana. 

    Asemapaikka sopii hyvin erilaisten juhlien viettoon.

    Alunperin talo nimettin nimellä Seuratupa, ja kahvio kulki puolestaan nimellä Punapaula. Myöhemmin koko paikka ympäristöineen nimettiin Asemapaikaksi, joka kuvaakin hyvin talon toimimista seuran toiminnan keskuksena – Asemapaikkana! 

    Asemapaikan alkuperäisen käyttötarkoituksen vuoksi talosta löytyy useampi erikoinen piirre. Alunperin taloa käytettiin työläisten asuntoina, jotka olivat sijoittuneet kahden käytävän ympärille. Tästä syystä talossa on jopa neljä uloskäyntiä. 

    Asuntojen purku myös mahdollistaa talon avaruuden. Asemapaikalta löytyy muun muassa suuri sali, kahvio ja keittiö. Kaikki helposti toisiinsa yhteydessä. 

    Hienoa talossa on toki myös se, että se sijaitsee aivan Imatran keskustan kupeessa!” 

    Asemapaikka sijaitsee osoitteessa Virtakuja 4, 55100 Imatra. Vuoksenniskan Nuorisoseuran toimintaan voi tutustua heidän verkkosivuillaan sekä Facebookissa.

  • Ylivieskan nuorisoseurantalo Savela mahdollistaa ylisukupolvisen toiminnan

    Ylivieskan nuorisoseurantalo Savela mahdollistaa ylisukupolvisen toiminnan

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Ylivieskan nuorisoseurantalo Savela Keski-Pohjanmaalta.

    Ylivieskan Nuorisoseuran Savelan taloa on alettu rakentaa 1907 ja avajaiset on vietetty 1909. 

    Nimi on vaihdellut Ylivieskan tai Savelan Nuorisoseura aina uuden aikakauden mukaan. 

    Talo on rakennettu William Savelan maille ja se on lohkottu vasta vuonna 1951 omaksi 1,3 ha tontiksi. Tästä johtuu nimi Savela. Talo on upeassa kunnossa -kiitos perusteellisen ja huolellisen talkoo- ja huoltotyön, mitä nuorisoseuran väki on toteuttanut. 

    Tällä hetkellä Savelaa vuokrataan juhlapaikkana erilaisille perhejuhlille ja talolla tanssitaan joka toinen sunnuntai. Vuodesta 2011 asti on järjestetty aina maanantaisin senioritanssia.

    Savelassa on järjestetty jo vuodesta 2022 alkaen yhdessä Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran kanssa Luova lava -päiväleirejä, joiden toteuttamisessa myös seuran aktiiviset H-kiltalaiset ovat talkoilleet ahkerasti tuoden ylisukupolvisen kohtaamisen mahdollisuuden leirien sisältöön. 

    Savelan salissa on ollut kankaalle tekstattu teksti vuosikymmeniä – Liity joukkoon, tiemme ylös käy!

    Savela sijaitsee osoitteessa Veitsimäentie 1, 84100 Ylivieska. Ylivieskan Nuorisoseuran toimintaa voi seurata Facebookissa.

  • Pitkäjärven Lehtola on kestänyt aikaa ja sukupolvia

    Pitkäjärven Lehtola on kestänyt aikaa ja sukupolvia

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Pitkäjärven nuorisoseurantalo Lehtola Hämeestä. Esa Keskinen kertoo talosta:

    ”Pitkäjärven Nuorisoseura perustettiin vuonna 1924, ja ensimmäiset tanssit ja tapahtumat pidettiin milloin missäkin, esimerkiksi kylän talojen puimaladoissa. Pian oli selvää, että seuralle tarvittiin oma talo. Tontti sille saatiin Siikalan tilan maista sopuhintaan. 
     
    Talon rakennusurakkakilpailun voittivat Hugo Mikkola ja Kalle Hakala 8 000 markan tarjouksella. He rakensivat hirsikehikon vesikattoon neljässä kuukaudessa vuonna 1932. Ensimmäiset iltamat pidettiin jo tammikuussa 1933, vaikka talo oli keskeneräisenä eittämättä melkoisen kylmä. 
     
    Seurantalo Lehtola valmistui sopivasti seuran 10-vuotisjuhliin vuonna 1934 ja samalla pidettiin talon vihkiäiset. Juhlassa esitettiin lehtitietojen perusteella kaksi harvinaista teosta: Aleksis Kiven Lea ja Gustaf von Numersin keskeneräiseksi jäänyt kuvaelma, Eräpyhän niemekkeellä, jossa “nähdään Längelmäen satavuotias päällikkö Kauris Eräpyhän ikivanhalla uhripaikalla”. Jälkimmäisestä ei ole juuri löydettävissä lisätietoja. 
     
    Sota-aikana 1940–1943 Lehtolan keittiö ja ravintola olivat jonkin aikaa vuokrattuna siirtoväelle, mutta silti salissa pidettiin muutamat iltamat. Lehtolaan majoitettiin tiettävästi hetkellisesti myös useita evakkoperheitä. 
     
    Jo 1930-luvulla tapahtumiin liittyi usein juoksu- tai yleisurheilukilpailu, jonka jälkeen järjestettiin iltatanssit. Vielä 1960-luvun alkupuolella joka talvi Lehtolassa pidettiin hiihtokilpailuja, joissa oli runsaasti osanottajia. 1960-luvulla lopulla aktiivinen nuoriso oli kuitenkin vähissä kylästä ja toiminta hiipui lopulta kokonaan. Myös seurantalo alkoi rapistua. 

    Kesällä 1973 uusi nuorisojoukko aloitti innokkaasti pysähdyksissä olleen nuorisoseuratoiminnan. Seuran johtokunta oli silloin keski-iältään alle 20 vuotta ja oli todennäköisesti Suomen nuorisoseuroista nuorin. 

    Bändi esiintymässä Lehtolassa vuonna 1974.

    1980–1990-luvut olivatkin isojen rakennusprojektien aikaa, ja esimerkiksi talon uusi lisäosa valmistui 1993. Tanssitoiminta oli tuolloin vilkasta 25 vuoden ajan. Esiintymässä kävivät muun muassa nousua tekevä Agents solistinaan Topi Sorsakoski. 

    2000-luvun alussa talon yläkertaan remontoitiin kerhohuone ja saunatilat pukuhuoneineen. 

    Talolla kokoonnutaan talvikaudella joka torstai. Ainoan poikkeuksen tekee jouluaaton osuminen torstaille. Kesällä seuran väki ja kyläläiset kokoontuvat kylän yhteisrantaan. 

    Taloa ja saunatiloja vuokrataan erilaisiin juhliin, kokouksiin ja tapahtumiin. Yleisimpiä ovat syntymäpäivät, häät ja muut perhejuhlat. Myös teatteri- ja tanssileirejä sekä muun muassa opiskelijoiden sitsi-tapahtumia on talolla järjestetty.

    Lehtolan nimi juontuu todennäköisesti tontin lehtipuiden keskellä sijainneesta metsäsaarekkeesta. Talon salissa menneiden aikojen henki näkyy yhä: seinällä on kyltit, joissa kielletään tupakointi ja lattialle sylkeminen. Näyttämölavan akustiikkaa on aikanaan parannettu, tai ainakin yritetty parantaa, liimaamalla valtava määrä kananmunakennoja sen kattoon. Keino on havaittu riittävän hyväksi, eikä sitä ole lähdetty korvaamaan.”

    Lehtola sijaitsee osoitteessa Laasolantie 751, 35100 Orivesi. Pitkäjärven Nuorisoseuran toimintaan voi tutustua heidän verkkosivuillaan sekä Facebookissa ja Instagramissa.

  • Ullavan Ylikylän nuorisoseurantalolla tapahtuu ympäri vuoden

    Ullavan Ylikylän nuorisoseurantalolla tapahtuu ympäri vuoden

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Ullavan Ylikylän nuorisoseurantalo Keski-Pohjanmaalta.

    Ullavan Ylikylän Nuorisoseura perustettiin 1920-luvulla, kun Yrjö Kaunisto esitti paikkakunnalle oman seuran perustamista. Ajatus sai innostuneen vastaanoton ja pian Rahkosen, Neverbackan, Honkalan, Kallingin, Hanhisalon ja Lännän kylät liittyivät uuden yhdistyksen toiminta-alueeseen.

    Ensimmäiset vuodet kuluivat iltamien ja kokousten järjestämisessä, mutta oman kodin puute vaikeutti toimintaa. Vuonna 1926 perustettiin rakennustoimikunta, ja jo seuraavana vuonna valmistui Janne Siirilän piirtämä seurantalo Rahkosen kylälle, koulun läheisyyteen rahkosenharjulle. Rakennus sai erikoisen, näyttävän kattomuotonsa Nuorisoseura-lehdestä napattujen piirustusten innoittamana.

    Seurantalosta tuli nopeasti kylän kokoontumispaikka, jossa järjestettiin iltamia, urheilukilpailuja ja opintokerhoja – sekä ylläpidettiin omaa kirjastoa Arvi A. Kariston lahjoittamin kirjoin.

    Nykyisin Ylikylän nuorisoseurantalolla tapahtuu ympäri vuoden. Talvella keskiviikkoillat täyttää bingo, ja kesäisin nuorten pyörittämä kahvila houkuttelee väkeä sunnuntaisin. Teatteri Pystymehtä harjoittelee ja esiintyy talolla, ja lasten Luova lava -näytelmäkerho Taimikko kokoontuu tiistaisin. Lisäksi järjestetään karaokeiltoja, tansseja, musiikkitapahtumia ja juhlia.

    Seurantalon katossa kimaltavat diskopallot muistuttavat, että tämä kaksikerroksinen rakennus elää ajassa ja houkuttelee yhä uusia sukupolvia mukaan.

    Kesällä 2025 Ullavan Ylikylän nuorisoseura juhli 100-vuotista taivaltaan. Juhlassa Suomen Nuorisoseurat ry:n hallituksen jäsen Ira Järvelä luovutti seuralle kunniakilven tunnustuksena pitkästä ja elinvoimaisesta toiminnasta.

  • Tiilinen Lappilinna on tapahtumien keskus Etelä-Hämeessä

    Tiilinen Lappilinna on tapahtumien keskus Etelä-Hämeessä

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Lappilan nuorisoseurantalo Lappilinna Etelä-Hämeestä.

    Lappilan nuorisoseura on perustettu 1920-luvun lopulla Lappilan kylälle Kärkölään. Kylä sijaitsee Riihimäki – Lahti -rautatien varrella ja Lappilan junaseisakkeelta on vain kivenheiton matka Lappilan nuorisoseurantalolle Lappilinnaan.

    Lappilinna on rakennettu kyläläisten yhteiseen käyttöön vuonna 1934. Lappilassa toimi vuosina 1928–2014 tiilitehdas, joka selittää myös Lappilinnan ulkonäön. 

    Lappilinnasta tuli suosittu tanssipaikka 50- ja 60-luvuilla, jolloin taloon rakennettiin taloon. Laajennus valmistui vuonna -63 ja sen jälkeen taloon mahtui satoja tanssijoita ja juhlijoita. Talon historian huippuhetkiin kuuluu The Renegadesin esiintyminen 60-luvun alkupuolella. 

    Lappilinnassa on edelleen hyvät valmiudet suurien juhlien ja tilaisuuksien järjestämiseen, sillä salissa on tilaa jopa 160m2. Talossa on upea sali ja näyttämö, hyvin varusteltu keittiö ja ravintolasali, tilavat eteistilat ja vessat sekä pihassa paljon pysäköintipaikkoja. 

    Nykyään Lappilinnassa järjestetään huutokauppoja, lasten askartelukerhoa sekä tansseja. Lisäksi salissa voi harrastaa lento- ja sulkapalloa, nyrkkeilyä ja pöytätennistä. 

    Tutustu Lappilan Nuorisoseuran toimintaan heidän verkkosivuillaan. Lappilinna sijaitsee osoitteessa Lappilinnantie, 16670 Lappila.

  • Kylähelmi – Ahlaisten yhteisön sydän ja aikamatka menneeseen

    Kylähelmi – Ahlaisten yhteisön sydän ja aikamatka menneeseen

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Ahlaisten nuorisoseurantalo Kylähelmi Satakunnasta.

    Ahlaisten keskustassa sijaitseva Kylähelmi on rakennus, jolla on monivaiheinen ja värikäs historia. Se on ollut vuosien varrella niin asuinrakennus, pientavarakauppa, baari kuin sekatavarakauppakin. Rakennus valmistui alun perin vuonna 1870, ja se on palvellut kyläläisiä eri muodoissaan jo yli 150 vuoden ajan.

    1980-luvun jälkeen Kylähelmi siirtyi Porin kaupungin omistukseen ja toimi A-killan kesänviettopaikkana. Ahlaisten Nuorisoseura ja Kyläyhdistys vuokrasivat tilan vuonna 2007 ja vuonna 2012 nuorisoseura osti sen omakseen. Myös pihapiiri on kehittynyt – vanhan saunan tilalle rakennettiin uusi vuonna 2010, ja mittava päärakennuksen peruskorjaus valmistui marraskuussa 2024.

    Nykyisin Kylähelmi on vilkas tapahtuma- ja kokoontumispaikka, jota vuokrataan kokouksiin, juhliin ja leireihin. Pihapiirin kyläsauna on puolestaan suosittu talviuintipaikka ja vuokrattavissa myös yksityiskäyttöön. Lisäksi talossa järjestetään nuorisoseuran omaa toimintaa ja tapahtumia, jotka kokoavat kyläläisiä yhteen vuoden ympäri.

    ”Kylähelmen nimi kertoo rakennuksen uudistumisesta, siitä on tullut kylän helmi. Kyläsaunan nimi puolestaan viittaa siihen, että sauna on kyläläisten käytössä, erityisesti talviuintia varten”, Ahlaisten Nuorisoseurasta kerrotaan.

    Kylähelmen erityispiirteenä on sen tunnelmallinen retrohuone, joka vie vierailijat aikamatkalle menneiden vuosikymmenten tunnelmiin.

    Ahlaisten Nuorisoseuran ja Kylähelmen toimintaan voi tutustua seuran verkkosivuilla. Kylähelmi sijaitsee osoitteessa Nahkurinkuja 38, 29700 Ahlainen.

  • Valoharju – Vehmasmäen nuorisoseuran koti vuodesta 1909 

    Valoharju – Vehmasmäen nuorisoseuran koti vuodesta 1909 

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Vehmasmäen nuorisoseurantalo Valoharju Pohjois-Savosta.

    Valoharju valmistui vuonna 1909 opettaja Johan Bernhard Airaksisen laatiman rakennuspiirustuksen pohjalta. Rakennus toteutettiin talkoovoimin ja ainutlaatuisella tavalla: sen hirret siirrettiin Kelloniemen kestikievarista hevoskyydillä ja lotjalla kuljettaen. Myös piharakennus tuotiin samasta paikasta. 

    Ensimmäinen suurempi korjaus tehtiin vuonna 1922, jolloin kerättiin talkoilla lautatavaraa ja muita rakennustarvikkeita. Vuonna 1939, juuri ennen talvisotaa, Valoharjua laajennettiin Pekka Räsäsen laatiman piirustuksen mukaisesti. Heti laajennuksen jälkeen talo toimi myös sotilaiden majoituspaikkana. 

    Valoharju on edelleen aktiivisessa käytössä ja tarjoaa tilat monenlaisille tapahtumille. Pelkästään kesällä 2025 Valoharjulla vietettiin 17 hääjuhlaa. Rakennus on suosittu vuokratila myös syntymäpäiville, juhlille ja muille yksityistilaisuuksille. Valoharjulla on kalustus ja astiat 100 henkilölle.

    Valoharju on suosittu juhlapaikka.

    Samalla Valoharju toimii Vehmasmäen kylän omana harrastus- ja kohtaamispaikkana. Siellä järjestetään nykyisin kuntojumppaa, tanssikursseja, teatteritoimintaa, bingoa sekä talvikaudella orkesteritansseja joka toinen viikonloppu. 

    Valoharju on yli sadan vuoden ajan ollut Vehmasmäen nuorisoseuran sydän – ja elää edelleen aktiivisena osana kylän yhteisöllistä arkea. Talo sijaitsee osoitteessa Kurkimäentie 12, 70870 Hiltulanlahti.

    Vehmasmäen Nuorisoseuran toimintaan voi tutustua heidän verkkosivuillaan sekä Facebookissa.

  • Historiallinen Arpelan nuorisoseurantalo jatkaa elämäänsä kylän kohtaamispaikkana

    Historiallinen Arpelan nuorisoseurantalo jatkaa elämäänsä kylän kohtaamispaikkana

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Arpelan nuorisoseurantalo Torniosta.

    Arpelassa on seurattu nuorisoseuraliikettä sen alkuvuosikymmeniltä alkaen. Ensimmäiset keskustelut nuorisoseuran perustamisesta käytiin jo vuonna 1904, mutta varsinainen perustaminen toteutui 1919. Vaikka nuorisoseurantalo on rakennettu 1923, lähti toiminta käyntiin vasta 30-luvulla, jonka jälkeen talosta muodostui kylän tärkeä kokoontumispaikka.

    Nuorisoseuraväen suvijuhlat vuonna 1949. Lippukulkueen edessä suomenlippua kantamassa Eljas Halmkrona, oikealla Elli Meriläinen ja vasemmalla Aili Mommo.

    Vuosikymmenten aikana talolla on järjestetty iltamia, näytelmiä, tanhuesityksiä, elokuvailtoja ja tansseja. Lavalla ovat esiintyneet muun muassa Olavi Virta ja Tapio Rautavaara. Toiminta on elänyt aikakausien mukana: 1970-luvulla hankittiin strereot ja pidettiin pyöräilykilpailuita, 1980-luvulla nuorille järjestettiin diskoja ja 2000-luvulla näytelmätoiminta on noussut keskiöön.

    Arpelan kesäteatteri on vakiinnuttanut paikkansa alueen kulttuurikohteena ja se houkuttelee yleisöä laajasti ympäri Suomen. Seuran oma teatteriryhmä Niin Sanotut on toiminut jo 14 vuoden ajan. Vuonna 2019 ryhmä palkittiin Tornion kaupungin kulttuuripalkinnolla ansioistaan paikallisen kulttuurin edistäjänä.

    Arpelan teatteriryhmä vuonna 2020. Takarivi vas: Reijo Pohjanen, Sari Pohjanen, Merja Saloniemi, Aila Lauri, Erkki Ojanaho. Eturivi vas. Niilo Koivisto, Tuula Puikko, Riitta Saatio. Teatteriryhmä, vuonna 2020.

    ”Toivon toiminnalle jatkossakin hyvää, että löytyis toiminnalle uutta kultajyvää”, kirjoitti V. Huuki jo vuosikymmeniä sitten – ja tämä toive tuntuu toteutuneen. Arpelan nuorisoseurantalo elää ja uudistuu, mutta kantaa edelleen vahvoja perinteitä ja yhteisöllisyyden henkeä.

    Arpelan Nuorisoseuran toimintaa voi seurata heidän verkkosivuillaan ja teatteriryhmän toimintaa Facebookissa tai Instagramissa.

    Arpelan nuorisoseurantalo sijaitsee osoitteessa Könöläntie 28, Tornio.

  • Hampushallilla on suuri merkitys iinattijärveläisille

    Hampushallilla on suuri merkitys iinattijärveläisille

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Iinattijärven nuorisoseurantalo Hampushalli Pohjois-Pohjanmaalta.

    Pudasjärven Hampusvaaran juurella sijaitseva Hampushalli on kyläläisten kohtaamispaikka, jolla on monivaiheinen historia. Ensimmäinen Iinattijärven nuorisoseurantalo oli saksalaisten vanha autotalli, jonka nuorisoseuralaiset hakivat Tornion seudulta. Sen korvasi vuonna 1971 uusi halli, joka sai nimen Hampushalli. Nimen arvellaan tulevan sijainnista Hampusvaaran kupeessa.

    Vuonna 2015 hallin tanssisalin katto romahti lumen painosta, mutta kahvilan osa jäi pystyyn. Talkoovoimin nuorisoseura rakensi uuden tanssisalin vuosien 2018–2022 aikana. Talkootunteja kertyi yli 4 000 ja mukana oli 50 talkoolaista. Rakennustyötä tukivat myös Pudasjärven kaupunki ja Suomen Kotiseutuliitto.

    Hampushallin seinillä on raanuja ja salia kiertävät alkuperäiset vihreät penkit.

    Nykyisin Hampushalli toimii sekä tanssien että monenlaisten kylätapahtumien näyttämönä. Kesäisin järjestetään 4–5 tanssi-iltaa, ja tänä kesänä ohjelmistossa nähtiin ensimmäistä kertaa suuren suosion saanut Esko Rahkosen musiikkinäytelmä. Halli toimii myös kylätalona, jossa järjestetään hirvipeijaisia, juhlia ja yhdistysten kokouksia.

    Hampushallin lähistöllä sijaitsee yksi Suomen parhaimmista kalliokiipeilypaikoista, jossa voi tutustua myös mystiseen pirunreikään. Seura tekeekin yhteistyötä Oulun seudun kiipeilijoiden kanssa, jotka hyödyntävät hallia toiminnassaan.

    Hampuhallin toimintaa voi seurata Facebookissa. Talo sijaitsee osoitteessa Petäjäsalmentie 494, 93277 Iinattijärvi.