Kategoria: Seurantalot

  • Hampushallilla on suuri merkitys iinattijärveläisille

    Hampushallilla on suuri merkitys iinattijärveläisille

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Iinattijärven nuorisoseurantalo Hampushalli Pohjois-Pohjanmaalta.

    Pudasjärven Hampusvaaran juurella sijaitseva Hampushalli on kyläläisten kohtaamispaikka, jolla on monivaiheinen historia. Ensimmäinen Iinattijärven nuorisoseurantalo oli saksalaisten vanha autotalli, jonka nuorisoseuralaiset hakivat Tornion seudulta. Sen korvasi vuonna 1971 uusi halli, joka sai nimen Hampushalli. Nimen arvellaan tulevan sijainnista Hampusvaaran kupeessa.

    Vuonna 2015 hallin tanssisalin katto romahti lumen painosta, mutta kahvilan osa jäi pystyyn. Talkoovoimin nuorisoseura rakensi uuden tanssisalin vuosien 2018–2022 aikana. Talkootunteja kertyi yli 4 000 ja mukana oli 50 talkoolaista. Rakennustyötä tukivat myös Pudasjärven kaupunki ja Suomen Kotiseutuliitto.

    Hampushallin seinillä on raanuja ja salia kiertävät alkuperäiset vihreät penkit.

    Nykyisin Hampushalli toimii sekä tanssien että monenlaisten kylätapahtumien näyttämönä. Kesäisin järjestetään 4–5 tanssi-iltaa, ja tänä kesänä ohjelmistossa nähtiin ensimmäistä kertaa suuren suosion saanut Esko Rahkosen musiikkinäytelmä. Halli toimii myös kylätalona, jossa järjestetään hirvipeijaisia, juhlia ja yhdistysten kokouksia.

    Hampushallin lähistöllä sijaitsee yksi Suomen parhaimmista kalliokiipeilypaikoista, jossa voi tutustua myös mystiseen pirunreikään. Seura tekeekin yhteistyötä Oulun seudun kiipeilijoiden kanssa, jotka hyödyntävät hallia toiminnassaan.

    Hampuhallin toimintaa voi seurata Facebookissa. Talo sijaitsee osoitteessa Petäjäsalmentie 494, 93277 Iinattijärvi.

  • Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo ihastuttaa Tohmajärvellä

    Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo ihastuttaa Tohmajärvellä

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo Tohmajärveltä Pohjois-Karjalasta.

    Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo on palvellut kyläläisiä ja vierailijoita jo vuodesta 1939. Talo on vuosikymmenten aikana elänyt ajassa ja kokenut useita uudistuksia. Vuonna 1987 seurantaloon rakennettiin sisävessat, keittiö ja kahvilan tilat, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana taloa on kunnostettu määrätietoisesti. Ulkovuoraus ja maalaus, sisätilojen pintaremontit, keittiön uusiminen sekä terassi ja invaluiska ovat tuoneet lisää viihtyisyyttä ja esteettömyyttä.

    Viimeisin suuri uudistus tehtiin vuonna 2024, kun kaikki ikkunat vaihdettiin uusiin. Pihapiiriä täydentää grillikatos, joka houkuttelee kesäiltoina yhdessäoloon.

    Kesäisin talolla toimii kahvila-kirppis, jossa työskentelee paikallisia nuoria. Tänä kesänä 11 nuorta pyörittivät toimintaa.

    Talolla järjestetään perinteisiä juhlia, kuten huttujuhla ja joulupuuro, sekä kahden paikallisen metsästysseuran hirvipaistit. Talvisin Kansalaisopiston käsityöpiiri kokoontuu lämpimissä kahvilan tiloissa. Lisäksi seurantalon ovet ovat avoinna juhlien ja erilaisten tilaisuuksien vuokraajille.

    Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurantalo löytyy osoitteesta Akkalantie 68, 82600 Tohmajärvi.

  • Laukkosken nuorisoseurantalo on ollut kyläyhteisön sydän jo yli sadan vuoden ajan

    Laukkosken nuorisoseurantalo on ollut kyläyhteisön sydän jo yli sadan vuoden ajan

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Laukkosken nuorisoseurantalo Uudeltamaalta.

    Laukkoskella seisoo jykevä hirsitalo, joka on ollut kyläläisten kokoontumispaikka jo vuodesta 1920. Nuorisoseurantalo rakennettiin talkoovoimin ja lahjoitusten turvin. Kylän isännät päättivät vuonna 1919, että oma seuratalo on välttämätön. Rakentamista vauhditti muun muassa tohtori Hornborgin lahjoittama raha ja piirustukset sekä kyläläisten tuomat hirret ja rahasummat.

    Laukkosken nuorisoseurantalon rakentajia 1919-1920.

    Rakennus valmistui seuraavana vuonna ja siirtyi 1980-luvulla Laukkosken Nuorisoseuran omistukseen. Sittemmin taloa on korjattu ja uudistettu useaan otteeseen – viimeksi salin takka muurattiin uudelleen kesällä 2024.

    Seurantalo on nähnyt monta vaihetta

    Seurantalo on vuosikymmenten aikana palvellut monessa roolissa. Sodan aikaan tiloissa toimi jonkinlainen sairaala ja Helsingin sairaita siirrettiin evakkoon Laukkoskelle. Myöhemmin se on ollut myös Laukkosken koulun käytössä jumppasalina ja jopa väliaikaisena koulurakennuksena.

    2000-luvulla talosta on tullut suosittu juhlapaikka. Siellä on vietetty häitä, syntymäpäiviä ja muita perhejuhlia, mutta myös tehty kulttuurihistoriaa. Hyvän akustiikan ansiosta salissa on äänitetty useita levyjä, ja ainutlaatuisen miljöön vuoksi talo on päätynyt useisiin elokuviin ja tv-sarjoihin.

    Laukkosken nuorisoseurantalo on suosittu juhlapaikka. Kuva Juha Vääräkangas.

    Toiminnan keskus

    Seurantalo on edelleen aktiivinen kyläläisten käytössä. Talolla järjestetään esimerkiksi Tempoa Tenaviin -muskareita, lautapeli-iltoja alakoululaisille sekä online Latinobic -tanssitunteja. Riikkari-kuoro ja paikalliset bändit harjoittelevat siellä, ja monet yhdistykset pitävät kokouksensa seurantalon suojissa.

    Talon yläkerrasta löytyy paikallisen metsästysseuran ampumapaikka ja seura harjoitteleekin siellä keväisin viikoittain ilmakiväärillä. Talvella seurantalon tunnelma on erityisen lämminhenkinen, kun sekä salin takkaa että ravintolan pönttöuunia lämmitetään puilla.

    “On aika uniikkia, että taloa lämmitetään päivittäin puilla”, kertoo nuorisoseuran puheenjohtaja Mari Knuuttila.

    Laukkosken Nuorisoseuran toimintaa voi seurata heidän verkkosivuiltaan. Talo sijaitsee osoitteessa Krouvarintie 20, Laukkoski.

  • Talkootyö pelasti Loimaan nuorisoseurantalo Toukolan

    Talkootyö pelasti Loimaan nuorisoseurantalo Toukolan

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Loimaan nuorisoseurantalo Toukola Varsinais-Suomesta.

    Toukolan historia alkaa yli sadan vuoden takaa. Hirret ovat aikoinaan olleet Levälän kylän Hurrin talon muonamiesten pirttinä eli niiden historia on vieläkin vanhempaa. Nykyiselle paikalleen talo on siirretty vuonna 1923. 

    2000-luvun alussa Toukola oli huonossa kunnossa. Tiilikatto oli alkanut vuotamaan ja vuoto jatkui sisälle asti. ”Johtokunnassa pohdittiin vakavasti, että annetaanko talon lahota vai aloitetaanko korjaus. Silloin päätettiin – eikös sentään reerata kuntoon? Tästä alkoi Toukolan uusi elämä. Paperityöt saatiin tehtyä ja remonttimiehet puettua haalareihin. Sen jälkeen haalareita ei Toukolan tontilla ole riisuttu yli kahteenkymmeneen vuoteen”, seurasta kerrotaan.

    Maanantai-iltaisin työskentelemässä on ollut 4-5 talkoomiestä ja naisväki on hoitanut siivoukset sekä kahvitukset. Vuosien aikana talkootyötä on tehty tuhansia tunteja, minkä seurauksena tontille on lisäksi noussut terassi joen puoleiselle rannalle sekä piharakennus, josta löytyy varastotilaa.

    Hyväkuntoista Toukolaa käytetään nykyisin juhla- ja kokouskäyttöön. Saliin mahtuu kerralla 60 henkilöä, ja siellä on vietetty kaikenlaisia juhlia aina ristiäisistä häihin ja hautajaisiin. Nuorisoseura järjestää talolla myös omaa toimintaa. ”Välillä vietetään teema-iltoja eri aihein. Tänä kesänä järjestimme toista kertaa juhannusviikolla juhannussalon koristelun ja pystytyksen.” 

    Toukolan löytää osoitteesta Vanha Alastarontie 198, Loimaa.

  • Laajasti remontoitu Sykäräisten nuorisoseurantalo kokoaa ihmisiä yhteen

    Laajasti remontoitu Sykäräisten nuorisoseurantalo kokoaa ihmisiä yhteen

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Sykäräisten nuorisoseurantalo Keski-Pohjanmaalta.

    Sykäräisten nuorisoseurantalon avajaisia juhlittiin lokakuussa 1939, mistä lähtien se on seissyt Toholammella. 1990-luvulla tehdyssä laajennuksessa taloon lisättiin kahvio, näyttämö ja kuntosali.

    Vuosikymmenten aikana talolla on järjestetty tansseja, näytelmiä, kursseja sekä juhlia. Myös bingoa on pyöritetty monta vuotta. Nykyisin talolla kokoontuu paikallisen kansalaisopiston karaokepiiri, joka on toiminut vuodesta 2008 alkaen. Karaoketansseja järjestetään muutamia kertoja vuodessa.

    Sykäräisten suurin tapahtuma on perinteinen pääsiäiskokko, joka kerää talolle väkeä ylisukupolvisesti. ”Osallistujia on vuosittain n. 150-300 henkeä riippuen säästä”, seurasta kerrotaan.

    Viime vuosina taloa on remontoitu laajasti. Kahvion vesikatto on uusittu, kaikki sisä- ja ulkovalot on vaihdettu nykyaikaisiin ledvaloihin, sisääntuloon on tehty invaramppi, salin lattia on hiottu ja lakattu sekä seinät maalattu sisältä ja ulkoa. Myös keittiö on päivitetty nykyaikaiseksi hankkimalla sinne astianpesukone, lämminvesivaraaja ja muita kodinkoneita.

    Lämmityskakluuni on ollut aiemmin Toholammin kirkossa.

    ”Talon erityispiirteenä voisi mainita salissa oleva lämmityskakluunin. Se on aikanaan palvellut Toholammin kirkossa ja sieltä saatu nuorisoseuralle. Eikä varmaan monessa nuorisoseurantalossa ole saunaa ja kuntosalia”, seurasta vinkataan. 

    Sykäräisten Nuorisoseuran toimintaa voi seurata Facebook-ryhmästä. Seurantalo sijaitsee osoitteessa Ojennustie 160, 69410 Sykäräinen, Toholampi.

  • Seurantalopäivä avaa nuorisoseurantalojen esittelyt – tutustu Tennilän Kylätaloon

    Seurantalopäivä avaa nuorisoseurantalojen esittelyt – tutustu Tennilän Kylätaloon

    Valtakunnallista seurantalopäivää vietetään tänä viikonloppuna 13.-14. syyskuuta. Päivät ovat osa Euroopan laajuisia Kulttuuriympäristöpäiviä.

    Seurantalopäivä nostaa esiin kaikenlaisia seurantaloja, jotka toimivat tärkeinä kokoontumis-, harrastus- ja juhlapaikkoina ympäri Suomen. Suomen Nuorisoseurojen viestinnässä seurantalopäivää juhlistetaan esittelemällä erilaisia nuorisoseurantaloja tulevien viikkojen aikana. Esittelyt julkaistaan verkkosivuilla sekä Facebookissa ja Instagramissa. Ensimmäisenä esittelyvuorossa on Tennilän Nuorisoseuran Kylätalo Rovaniemeltä.

    Tennilän Kylätalo suosittu kokouspaikka

    Vuonna 1946 perustettu Tennilän Nuorisoseura sijaitsee Rovaniemellä. Alkuperäinen nuorisoseurantalo sijaitsi Kemijoen pohjoispuolella, mutta talon huonon kunnon ja hankalan paikan takia uusi seurantalo päätettiin rakentaa 1990-luvun alussa.

    ”Leila ja Pentti Heikkinen lahjoittivat tontin Kemijoen eteläpuolelta, Veittivaarantien varresta, minne uuden seurantalon rakentaminen aloitettiin. Varsinainen talo-osa on vanha hirsirakennus Rovaniemen keskustasta, joka purettiin ja siirrettiin uudelle tontille. Kyläläiset lahjoittivat puutavaran ja kylässä tuolloin ollut sirkkelin omistaja sahasi puut lautatavaraksi. Kylätaloa rakennettiin pikkuhiljaa talkoovoimin ja rakennus valmistui 1993. Kylätalo on alunperin rakennettu esteettömäksi ja sitä on vuosien varrella kunnostettu Rovaniemen kylien kehittämissäätiöltä (RKKS) saaduilla hankerahoilla”, seurasta kerrotaan.

    Kylätalolla mahtuu pitämään erilaisia tilaisuuksia.

    Kylätaloa vuokrataan yksityistilaisuuksiin ja se on monipuolisesti paikallisten yhteisöiden käytössä. Terveydenhoitaja käy pitämässä siellä vastaanottoa, seurakunta kokoontuu talolla kuukausittain ja yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa järjestetään erilaisia konsertteja. Talo on myös erittäin suosittu kokouspaikka, jonne on hankittu vastikään uudet videoneuvottelulaitteet. Lisäksi piha-alue on kesällä vuokrattavissa matkailijoiden käyttöön Matkaparkki.com -sivuston kautta.

    ”Meillä on täydellinen lätty- ja makkarakahvio”

    Nuorisoseura järjestää talolla joka heinäkuussa Veittivaaran Veto -keihäänheittokilpailu, joka on osanottajamäärän perusteella Suomen toiseksi suurin keihäänheittotapahtuma. ”Parhaimmillaan heittäjiä on ollut sata ja ikähaarukka on ollut kaksivuotiaasta yli 90-vuotiaaseen.”

    Seura osallistuu myös muihin Yläkemijoen alueella oleviin tapahtumiin, kuten Avoimet Kylät sekä Yläkemijoen Kylämarkkinat. ”Meillä on täydellinen lätty- ja makkarakahvio, minkä siirrämme aina tapahtumiin ja näin saamme tuloja yhdistykselle.” 

    Keihäänheittokilpailut järjestetään joka heinäkuu.

    Kylätalon pihalta lähtee myös luontopolku Huuhkajakallion laavulle. Nuorisoseura ylläpitää laavua ja sinne johtavaa reittiä sekä tekee polttopuuhuollon. Talvella taas ylläpidetään piha-alueelta lähteviä hiihtolatuja, jotka ovat osa n. 20 km pitkää latureitistöä. Rovaniemen kaupungin liikuntatoimi avustaa latujen ylläpitoa maksamalla polttoainekorvauksen. 

    Tennilän Nuorisoseuran toimintaa voi seurata Facebook-ryhmästä. Kylätalo sijaitsee osoitteessa Veittivaarantie 74, 97675 Rovaniemi.

  • Uuden tutkimuksen mukaan seurantalojen korjausavustus vahvistaa tehokkaasti paikallista elinvoimaa

    Uuden tutkimuksen mukaan seurantalojen korjausavustus vahvistaa tehokkaasti paikallista elinvoimaa

    Seurantaloja on Suomessa noin 2500. Ne ovat merkittävä osa kulttuuriperintöä ja paikallisyhteisöjen elinvoimaa. Vaasan yliopiston tutkimusjohtajan Petri Uusikylän ja rakennusperintöasiantuntija Mikko Härön tekemä seurantalojen korjausavustuksen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että korjausavustuksilla on ollut merkittävä rooli rakennusten säilyttämisessä ja niiden monipuolisen käytön mahdollistamisessa. 

    Avustusjärjestelmä havaittiin tutkimuksessa toimivaksi ja tehokkaaksi

    “Tyypillisesti suhteellisen pienilläkin avustuksilla on saatu merkittäviä vaikutuksia, kun korjaukset ovat olleet oikein ajoitettuja, hyvin kohdennettuja ja korjauksiin on liittynyt neuvontaa”, tutkimusjohtaja Petri Uusikylä kertoo. 

    Tutkimuksen mukaan korjausavustukset eivät ainoastaan tue rakennusperinnön säilyttämistä, vaan niillä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Välillisesti avustukset muun muassa vahvistavat paikallisyhteisöjä, edistävät kulttuuritoimintaa ja luovat työtä erityisesti pienille rakennusalan toimijoille.  

    Avustus tukee paikallisyhteisön lisäksi kansallisia ja eurooppalaisia tavoitteita  

    Tutkijoiden mukaan on kiinnostavaa ja poikkeuksellista, kuinka monella tasolla avustusjärjestelmällä on vaikuttavuutta. Paikallisesti se heijastuu yksittäisen talon ja omistajayhteisön toiminnassa. Lisäksi se tukee keskeisiä kansallisia ja eurooppalaisia tavoitteita, kuten vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta, demokratiaa ja turvallisuutta. 

    Seurantalot ovat kylien ja kaupunginosien keskuksia ja monesti niiden ainoita paikkoja, joissa ihmiset kokoontuvat ja rakentavat sosiaalisia verkostojaan. Seurantalot tarjoavat puitteet aktiiviselle toiminnalle ja siten luovat edellytyksiä alueelliselle kehitykselle.  

    Seurantalojen avustusjärjestelmän merkitys huomioitiin kansainvälisesti, kun sille myönnettiin viime vuonna Euroopan kulttuuriperintöpalkinto. Myöntämisen perusteluna oli erityisesti se, että kansalaiset itse ylläpitävät paikallisyhteisöjen ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Lisäksi palkinnon myöntämisessä painotettiin kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin menestyksekkään yhteistyön merkitystä. 

    Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen avustus, jota on myönnetty vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto jakaa avustukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Korjausavustuksen käyttöä ja kehittämistä koordinoi erillinen Seurantaloasiain neuvottelukunta.  Seurantalojen korjausavustukset myönnetään talojen korjauksiin sekä esimerkiksi energiatehokkuuden ja käytettävyyden parantamiseen. 

    Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: bit.ly/seurantalotutkimus2025 

    Lisätiedot  

    Tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, petri.uusikyla@uwasa.fi    

    Toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo, Suomen Kotiseutuliitto
    teppo.ylitalo@kotiseutuliitto.fi, puh. 041 310 6197  

  • Löytyyko Vuoden vastuullisuusteko teidän seurastanne? Ehdota palkittavaa!

    Löytyyko Vuoden vastuullisuusteko teidän seurastanne? Ehdota palkittavaa!

    Onko seurassanne panostettu tänä vuonna kierrätykseen tai tarjottu entistä enemmän lähiruokaa? Etsimme ehdotuksia Vuoden 2024 vastuullisuusteosta!

    Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden vastuullisuusteko -tunnuksen, jolla juhlistetaan ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan liittyviä tekoja. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura, yksittäinen harrastusryhmä tai vaikka vapaaehtoisporukka. 

    Vuoden 2023 tunnustus myönnettiin Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelmalle.

    Mikä on vastuullisuusteko?

    Vuoden vastuullisuusteoksi voi ehdottaa monenlaisia tekoja, jotka jollain tavalla edistävät vastuullisempaa ja kestävämpää nuorisoseuratoimintaa. Teko voi liittyä esimerkiksi ympäristöön, esteettömyyteen, saavutettavuuteen, turvallisuuteen tai ekologisuuteen.

    Vastuullisuusteko voi olla esimerkiksi:

    • Energiatehokkuuden huomioiminen nuorisoseurantalon remontissa.
    • Kierrätysmateriaalien käyttö harrastusryhmän esiintymisasuissa.
    • Lähi- tai kasvisruoan tarjoaminen nuorisoseuran tapahtumassa.
    • Kimppakyytien järjestäminen harrastusryhmän esityksiin tai harjoituksiin.
    • Turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto nuorisoseuran toiminnassa tai harrastusryhmässä.
    • Kulttuuriperinnön säilyttäminen esimerksi perinnetaitoihin liittyvän tapahtuman muodossa.
    • Nuorisoseurantalon esteettömyyden parantaminen pyörätuolirampin, invavessan tai ohjeistuksen muodossa.
    • Alueen tai nuorisoseurantalon kierrätysmahdollisuuksien parantaminen.
    • Harrastusryhmän tarjoaminen erityisryhmille.
    • Paperitulosteista luopuminen tai niiden vähentäminen.
    • Vanhojen materiaalien uudellenkäyttö uuden ostamisen sijaan.

    Esimerkkejä erilaisista vastuullisuusteoista voi katsoa Nuorisoseurojen kestävän kehityksen materiaaleista. Monessa nuorisoseurassa tehdään jo paljon vastuullisia valintoja, mutta niitä ei aina tule ajatelleeksi. Kestävän kehityksen materiaalit auttavat hoksaamaan erilaisia tekoja.

    Jätä ehdotus 31.12.2024 mennessä

    Ehdotuksia vuoden 2024 aikana toteutetuista vastuullisuusteoista voi jättää verkkolomakkeen kautta: Vuoden 2024 vastuullisuusteko

    Viimeinen ehdotuspäivä on 31.12.2024. Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavasta teosta ja tunnustus jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa maaliskuussa 2025.

  • Seurantalojen korjausavustushaku on auki

    Seurantalojen korjausavustushaku on auki

    Seurantalojen korjausavustuksia voi hakea Suomen Kotiseutuliiton sähköisessä palvelussa 31. lokakuuta asti. Nyt haettavien avustusten käyttöaika alkaa 2025 ja päättyy vuoden 2027 loppuun.

    Avustus on tarkoitettu seurantalojen kunnostamiseen, käytettävyyttä parantaviin muutos- ja korjaustöihin sekä talojen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen. Avustusta voivat hakea seurantaloa ylläpitävät rekisteröidyt yleishyödylliset yhdistykset ja oikeustoimikelpoiset yhteisöt (säätiöt, yhtiöt, osuuskunnat tms.).

    Avustusten jakamisessa kiinnitetään huomiota talon kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kansalaistoiminnan kokoontumistilojen tarpeeseen alueella. Ratkaisevassa osassa avustuksia myönnettäessä ovat hyvät korjaussuunnitelmat.

    Vuonna 2024 korjausavustusta myönnettiin 65 seurantaloa ylläpitävälle yhteisölle yhteensä 485 000 euroa. Julkisen talouden tasapainotustoimista johtuen avustusmääräraha oli yli miljoona euroa vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Vuoden 2025 avustuksiin myönnettävän määrärahan ennakoidaan olevan vastaavalla tasolla kuin vuonna 2024.

    Avustusten myöntämisestä päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella. Päätöksistä ilmoitetaan hakijoille toukokuun 2025 alkupuolella.

  • Seurantalopäivänä juhlistetaan nuorisoseurantaloja ja niiden puolustajia

    Seurantalopäivänä juhlistetaan nuorisoseurantaloja ja niiden puolustajia

    Valtakunnallista seurantalopäivää vietetään jälleen 7.-8.9.2024. Päivät ovat osa Euroopan laajuisia Kulttuuriympäristöpäiviä.

    Seurantalopäivä nostaa esiin kaikenlaisia seurantaloja, jotka toimivat tärkeinä kokoontumis-, harrastus- ja juhlapaikkoina ympäri Suomen. Seurantalot ovat täynnä elävää kulttuuriperintöä, jota on syytä juhlia! Viikonloppu onkin loistava tilaisuus kutsua lähialueen asukkaat käymään talolle avoimien ovien tai muun tapahtuman yhteydessä.

    Sadat nuorisoseurantalot toimivat tuhansien harrastusryhmien ja tapahtumien kotina. Monella paikkakunnalla talo toimii nuorisoseuratoiminnan ytimenä – turvallisena paikkana, jossa voi olla oma itsensä tutun yhteisön ympäröimänä. Oman alueen nuorisoseurantalon tärkeydestä kertoo se, että moni haluaa yhä rakentaa uuden talon esim. palossa tuhoutuneen tilalle.

    Nuorisoseurantaloja ylläpidetään lähes poikkeuksetta vapaaehtoisvoimin. Suurin osa taloista on puurakenteisia ja useita vuosikymmeniä vanhoja, joten niistä huolehtiminen ei ole aina helppoa, mutta sitäkin tärkeämpää. Moni nuorisoseurantaloista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ja jo siitä syystä säilyttämisen arvoisia.

    Kiitos sinulle, joka varmistat, että talon ovet ovat iltaisin lukossa, sinulle, joka haet rahoitusta kattoremonttiin, sinulle, joka osallistut syystalkoisiin – kaikille teille, jotka olette nuorisoseurantalojen puolella! Ilman nuorisoseurantaloja monelta puuttuisi turvallinen paikka olla ja harrastaa. 

    Lue seurantalotoimijoille tarjoamastamme tuesta

    Tutustu seurantaloihin Seurantalot.fi-palvelussa

    Lataa ja tulosta turvallisemman tilan periaatteet nuorisoseurantalolle