Kategoria: Seurantalot

  • Koronapandemia on kurittanut paikallisia nuorisoseuroja pahasti

    Koronapandemia on kurittanut paikallisia nuorisoseuroja pahasti

    Teimme maaliskuussa 2021 paikallisille nuorisoseuroille kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia pitkittyneellä koronapandemialla on ollut nuorisoseuroihin ympäri Suomen. Saimme kyselyyn kahden viikon aikana 104 vastausta eli noin joka kuudennesta nuorisoseurasta. Kyselylinkki lähetettiin uutiskirjeen mukana kaikkien jäsenseurojen puheenjohtajille ja sihteereille.

    Vastaukset olivat karua luettavaa. Noin 60% vastanneista kertoi, ettei heillä ole ollut tiukimpien koronarajoitusten aikana minkäänlaista toimintaa. Loput 40% kertoi järjestäneensä joko etäharrastamista, harrastusryhmien kokoontumisia ulkona tai molempia.

    ”Kansantanssi- ja musiikkiryhmät ovat voineet harjoitella normaalin aikataulun mukaisesti (alle 20 henkilön ryhmät) sisätiloissa. Harjoituksissa on noudatettu tarkkoja ohjeita: tanssiessa on käytetty maskeja, käsienpesua on tehostettu, harjoitustilan siivousta on tehostettu, harjoitusryhmät ovat saapuneet harjoituksiin porrastetusti eikä huoltajia ole päästetty harjoitustilaan”, kerrotaan eräästä seurasta.

    Muutamat raportoivat aloittaneensa uutta toimintaa:   
    ”Olemme kannustaneet ulkoliikuntaan paikallisesti pitämällä yllä luistelukaukaloa ja hiihtolatuja. Helmikuussa pidimme yllä tulia, jotta kyläläisillä oli mahdollisuus käydä paistamassa makkaraa laavulla kävely- tai hiihtolenkin lomassa ja tarjosimme kuumaa mehua”, sanoi eräs vastaaja.

    ”Koska ryhmäharrastuksien osallistujamääriä on jouduttu rajaamaan, olemme varustaneet kylälle kuntosalin, jossa voi käydä kuntoilemassa omaehtoisesti”, eräästä seurasta raportoitiin.

    Suurimmat huolen aiheet liittyvät ehdottomasti seurojen talouteen, harrastajamäärien mahdolliseen putoamiseen sekä ennen kaikkea vapaaehtoisten jaksamiseen. Kyselyyn vastanneiden seurojen tappiot eli esimerkiksi menetetyt tulot olivat yhteenlaskettuna peräti 1 100 000 euron luokkaa. Varsinkin isoja taloja omistavat seurat ovat kärsineet siitä, että harrastustoiminnan peruuntumisen lisäksi taloja ei ole voitu vuokrata vaikkapa perhejuhliin tai muuhun ulkopuolisten järjestämään toimintaan.

    ”Jos koronatilanne säilyy nykyisen kaltaisena, vaikein aika on vasta edessä. Kustannukset talosta pyörivät koko ajan ja tuloja niiden kattamiseen tulee todella vähän, jos kerhoja ja vuokraustoimintaa ei pysty rajoitusten vuoksi käynnistämään”, sanoo eräs huolestunut vastaaja.

    Kyselyyn vastanneista 65% oli hakenut ja saanut opetus- ja kulttuuriministeriön korona-avustusta vuoden 2020 loppupuolella. Lähes kaikki vastaajista toivoivat toista korona-avustusta, jotta seuratoiminta voi jatkua tulevaisuudessakin.

    Kuvaaja: Villa Suhonen

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    Suomen Nuorisoseurat ry
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    puh. 040 726 7450

  • Nuorisoseuroille myönnetty lähes 700 000 euroa korona-avustuksia

    Nuorisoseuroille myönnetty lähes 700 000 euroa korona-avustuksia

    Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt yli 200 nuorisoseuralle lähes 700 000 euroa seurantalojen ylläpitokustannusten kattamiseen ns. korona-avustuksina. Yhteensä avustuksia myönnettiin 2,3 miljoonaa euroa. Avustuksilla halutaan tukea seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja toiminnan jatkuvuutta.

    Avustukset on tarkoitettu seurantalomaisessa käytössä olevia taloja ylläpitävien yhteisöjen ja säätiöiden tukemiseen koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 789. Avustusta myönnettiin 736 hakijalle.

    Kaikki myönnetyt avustukset löytyvät täältä.

    Avustuksen käyttö

    Ministeriö tiedottaa kaikille hakijoille päätöksestä. Avustukset myönnetään seurantalojen ylläpidosta ja huoltokorjauksista aiheutuneisiin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 13.3.2020 jälkeen. Avustusta voidaan käyttää 31.3.2021 saakka.

    Avustusta voidaan käyttää rakennusten ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin, joita ovat mm. sähkö-, lämmitys- ja vesimaksut, tietoliikennemaksut, vakuutukset, kiinteistöverot, kiinteistöhuollon maksut ja palkkamenot, välttämättömät huoltokorjaukset sekä mahdolliset muut rakennuksen käyttökunnossa pitämiseen liittyvät menot. Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia.

    Kuva: Teemu Hauta-Aho
    Kuvassa Pohjois-Savossa sijaitsevan Halunaseuran kylätalo, joka valmistui vuonna 2015. Seura on yksi avustusta saaneista seuroista.

  • Yksityisessä omistuksessa ollut Alavuden seurantalo oli aikoinaan tärkeä kulttuuriareena

    Myöhään sunnuntaina 31.5. entinen nuorisoseurantalo tuhoutui tulipalossa Alavudella Etelä-Pohjanmaalla. Nuorisoseuraliike on pahoillaan kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen tuhoutumisesta. Rakennus on ollut aikanaan merkittävä kulttuuriareena alueen nuorille.

    Muun muassa Alavudelta lähtöisin oleva pop-yhtye Movetron muistelikin oman musiikkiuransa alkutaivalta sekä Alavuden nuorisoseurantalon merkitystä artistiuralleen Ilta-Sanomissa.

    Tulipalossa tuhoutunut Alavuden seurantalo ei ollut enää Alavuden Nuorisoseuran omistuksessa. Nuorisoseura oli myynyt talon yksityishenkilölle vuonna 2007. Alavuden Nuorisoseura on sen jälkeen toiminut vuokratiloissa ja yhdistyksen arkistot ja muu omaisuus ei ollut enää talossa.

  • Seurantalopäivän tuottamisen tueksi materiaaleja

    Seurantalopäivän tuottamisen tueksi materiaaleja

    Haastamme kaikki nuorisoseurat, joilla on nuorisoseurantalo, miettimään miten seurantalopäivää voitaisiin teidän talollanne viettää. Lähtekää tekin mukaan juhlimaan seurantaloa omalla tavallanne. Tapahtuma voi olla yksipäiväinen tai vaikka koko viikonlopun kestävä tempaus. Sisällöltään se voi olla oikeastaan mitä vain ja toivommekin mitä erilaisimpia tapoja juhlia!

    Kokosimme nämä materiaalit seurantalopäivän viestinnän tueksi:

    Lisää viestintämateriaaleja löydät nuorisoseurojen työkalupakista >>

    ***

    Kokosimme myös ideoita, miten voisitte viettää seurantalopäivää:

    Seurantalopäivän toteutustapojen ideointi 

    • Kakkukahvit paikalle tuleville
    • Nuorisoseuraämpäreitä jaossa 
    • Toimintarata lapsille (ideoita löytyy työkalupakista) 
    • Lasten lelujen/kirjojen yms. vaihtopäivä 
    • Peräkonttikirppis/vilttikirppis 
    • Mölkkykisat/mölkkyturnaus 
    • Tanssitunteja, Tempoa tenaviin, Folkjam, paritanssin opetusta 
    • Oman harrastustoiminnan esittely, tanssi, testteri, Luova lava, sirkus, pop up –tunnit 
    • Talkootoiminnan esittely 

    Vuosittain syyskuun toisena viikonloppuna (eli tänä vuonna 13.-14.9.2025) vietetään valtakunnallista seurantalopäivää kaikilla seurantaloilla. Seurantalot ovat hienoja paikkoja: kylien ja kaupunginosien toimintakeskuksia, joissa harrastetaan ja järjestetään erilaisia tapahtumia. Seurantalot ovat täynnä elävää kulttuuriperintöä, jota on syytä juhlia! Seurantalopäivä tarjoaa tilaisuuden tehdä taloja tunnetuksi ja järjestää kaikille avointa toimintaa. Seurantalopäivä on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Seurantalopäivien tapahtumat löytyvät Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumakalenterista.

    Lisätietoa valtakunnallisesta seurantalopäivästä
    https://www.seurantalot.fi/tietoa-toimijoille/seurantalopaiva

  • Kerkkoon nuorisoseura: Näin pidät seurantalon remontin talkoolaisista huolta

    Kerkkoon nuorisoseura: Näin pidät seurantalon remontin talkoolaisista huolta

    Kerkkoon Nuorisoseura sai remonttitalkoisiin yli 70 henkilöä

    Näin pidät talkoolaisista huolta: ruokaa, porekylpyjä, lapsiparkki ja kiitoksia

    Talon remontoinnin sanotaan olevan yksi ihmiselämän stressaavimmista asioista. Kun kohde on vielä yhteinen nuorisoseurantalo, jossa toiminnan pitää pyöriä myös kunnostuksen ajan, vaaditaan äärimmäistä järjestelykykyä ja rautaisia hermoja. Omyös tärkeä saada ihmiset innostettua mukaan, koska talous harvoin mahdollistaa kaiken työ teettämisen ulkopuolisilla. Joskus unohtuu, että talkootyö ei ole pelkästään betonin valamista ja maalin rapsuttamistavaan kyse on ihmisistä. Kerkkoon nuorisoseura hoiti markkinoinnin ja talkoolaisista huolehtimisen esimerkillisesti.  

    Kerkkoon nuorisoseurassa oli talon sisätilojen remonttia suunniteltu pitkään. Keittiö, wc-tilat, maalipinnat ja talotekniikka kaipasivat uudistamista, esteettömyyttä haluttiin parantaa ja haaveena oli uusi kerhohuone. Remonttia varten koottiin porukka, jolla oli monipuolista tietotaitoa ja kiinnostusta korjata perinteikästä taloa sen henkeä vaalien. Remontin johtajaksi valittiin seuran puheenjohtaja Heli Pelkonen. Talkoopäiviä kertyi keväälle yli 70, ja niihin osallistui yli 70 henkilöä, joiden ikähaarukka oli 3-88 vuotta. 

    ”Syysmarkkinoilla houkuttelimme ihmisiä mukaan jakamalla näppylähanskoja, joita voisi vaikka talkoissa tarvita. Keräsimme yhteystietoja ja kerroimme että lyhytkin panostus on tärkeä. Saimmekin mukavasti porukkaa mukaan”, kertoo Heli.  

    Talkoomuonituksen merkitystä ei kannata väheksyä. ”Niin hersyvät naurut saimme, kun joku osasi ajoittaa talkoisiin tulonsa juuri sopivasti ruoka-aikaan,” Heli muistelee. Vaikka talkooruualla jaksaa ahertaa, ei kannata ajatella ruokaa pelkkänä polttoaineena. Kerkkoossa oli tarjolla usein myös jopa Sacher- tai juustokakkua! Urakan puolivälissä talkoolaisia hellittiin talkoosaunalla ja porekylvyllä. Muutamina talkoopäivinä oli myös seuran nuorten pyörittämä lapsiparkki. 

    Ensimmäinen Facebook-julkaisu ilmestyi 16.4. Jo seuraavana päivänä olivat ensimmäiset kuvat näyttämöremontista eetterissä. Sen jälkeen päivityksiä tulikin joka ikinen päivä talkoorupeaman ajan. Päivittäisessä kuvakollaasissa kerrottiin remontin etenemisestä, tulevista aikatauluista ja kutsuttiin mukaan. Mutta ennen kaikkea niissä kiitettiin vuolaasti talkoolaisia sydämin ja hymiöin. Syksyyn mennessä talkoisiin liittyviä julkaisuja oli noin 50.

     

    Some-markkinointia ei varsinaisesti etukäteen suunniteltu, mutta remontin edetessä päivityksiä alkoi kertyä. ”Päivityksistä tuli jonkinlainen tapa, jolla halusi koota päivän kulun ja kertoa siitä muille. Joka päivä tuli niin kiitollinen olo kaikista ihanista ihmisistä, jotka olivat mukana työssä tai elivät hengessä mukana”, Heli muistelee.

    ”Ehkä kerran elämässä tulee mahdollisuus olla mukana näin mittavassa remontissa. Tärkeintä oli yhteinen halu parantaa seurantalon – toiminnan sydämen – puitteita, lisätä sen elinvoimaa. Varmastikin työtä riittää jatkossakin, mutta nyt hetki hengähdetään ja juhlitaan, pohtii Heli onnellisena.