Kategoria: Seuratoiminta

  • Yhdessä tekemisen voimaa – mitä vapaaehtoisuus merkitsee nuorisoseuralaisille? 

    Yhdessä tekemisen voimaa – mitä vapaaehtoisuus merkitsee nuorisoseuralaisille? 

    Nuorisoseurojen toiminta rakentuu ihmisten yhteisestä tekemisestä, halusta vaikuttaa ja rakkaudesta omaan yhteisöön. Tuoreen kyselyn perusteella vapaaehtoistoiminta koetaan seuratoiminnassa erittäin myönteisenä, merkityksellisenä ja palkitsevana osana elämää. 

    “Tulen kökkään niin kauan kuin jaksan.” 
    “Tunnen, että minut halutaan pitää mukana.” 

    Vapaaehtoistyö on iloa, yhteisöllisyyttä ja kasvua 

    Nuorisoseuroissa toimivat vapaaehtoiset kuvaavat toimintaansa ennen kaikkea ilon ja yhteisöllisyyden lähteenä. Toiminta tuo mukanaan ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollisuuden oppia jatkuvasti uutta. Monelle se on myös tärkeä hyvinvoinnin lähde ja tapa antaa takaisin yhteisölle, joka on aiemmin tarjonnut harrastuksia ja elämänsisältöä. 

    Moni kertoo kasvaneensa vapaaehtoisuuteen lapsesta saakka – vanhempien, harrastusten tai nuorisoseuraperinteiden myötä. Seurojen pitkä historia näkyy edelleen vahvana jatkumona: haluna pitää kylät elinvoimaisina, ylläpitää kulttuuriperintöä ja luoda harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. 

    Vapaaehtoisten ääni: kiitoksen ja arvostuksen voima 

    Suurin osa vastaajista kokee, että heidän panostaan arvostetaan ja kiitetään, mutta moni muistuttaa, että arjen kiitoksella on erityinen merkitys. Pieni sana “kiitos”, henkilökohtainen huomio, yhteinen kahvihetki tai kiitosjuhla koetaan tärkeiksi tavoiksi osoittaa arvostusta. 

    “Arkipäiväisissä jutuissa, ohimennen muistettaisiin kiittää pienistäkin asioista.” 
    “Pullakahvit ja arvostus riittävät.” 

    Kiitoksen kulttuuri vahvistaa yhteisöä ja saa vapaaehtoiset jatkamaan tärkeää työtään entistä innostuneempina. 

    Sitoutuneita tekijöitä, mutta huoli tulevaisuudesta 

    Vapaaehtoiset näkevät tulevaisuutensa pääosin valoisana ja aikovat jatkaa mukana niin pitkään kuin jaksavat. Moni kuitenkin tunnistaa ikääntymisen ja kuormituksen rajoittavan osallistumista tulevaisuudessa. Siksi suurin yhteinen toive on selkeä: nuorempia ja uusia vapaaehtoisia tarvitaan mukaan. Vapaaehtoiset toivovat myös, että vastuita ja tehtäviä jaettaisiin useammille, jotta tekeminen pysyy mielekkäänä ja kestävämpänä. 

    Tulevaisuuden eväät: yhteisöllisyyttä, tukea ja kiitosta 

    Kyselyn perusteella nuorisoseurojen vapaaehtoistoiminta on vahvaa, elävää ja merkityksellistä, mutta sen jatkuvuus tarvitsee: 

    • uusia toimijoita ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia tulla mukaan, 
    • parempaa jaksamisen ja kuormituksen tukea, 
    • sekä kiitoksen ja arvostuksen kulttuuria, joka näkyy arjessa. 

    “Vapaaehtoistyö on yhteisöllistä – ja se antaa enemmän kuin ottaa.” 

    Lisätiedot

    Vapaaehtoistoiminnan kyselyyn vastasi 147 järjestön eri tasoilla toimivaa vapaaehtoista. Vastauksia saatiin kaikista nuorisoseuramaakunnista ja selvä enemmistö oli + 40-vuotiaita naisia. Vastaajista yli puolet oli korkeakoulutuksen suorittaneita. Kyselyn analysoinnissa on hyödynnetty tekoälyä.

    Kyselyn tulos vahvistaa käsitystä pitkäjänteisestä sitoutumisesta Nuorisoseurojen toimintaan, sillä useat vastaajat olivat toimineet järjestössä jo pitkään. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä jatketaan tulosten perusteella. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! 

    Lisätietoja antaa aluetyön johtaja Henna Liiri: henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072. 

    Kaipaatko tukea oman nuorisoseurasi vapaaehtoistoiminnan johtamiseen? Tutustu vapaaehtoistoiminnan sivustoon, joka on luotu tukemaan vapaaehtoistoimintaa paikallisissa nuorisoseuroissa organisoivien arkeawww.nuorisoseurat.fi/vapaaehtoistoiminta 

  • Vapaaehtoinen, vastaa kyselyyn!

    Vapaaehtoinen, vastaa kyselyyn!

    Toimitko Nuorisoseuran sihteerinä, somevastaavana, seurantalon talkoolaisena tai vapaaehtoisena ohjaajana? Kartoitamme vapaaehtoistoiminnan tilaa Nuorisoseuroissa – vastaa kyselyyn! 

    Vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja kehittäminen on yksi järjestön tehtävistä. Kehitystyö lähtee liikkeelle nyt toteutettavalla vapaaehtoistoiminnan tilaa ja vapaaehtoisina toimivien kehittämisajatuksia kartoittavalla kyselyllä.

    Kyselyn kautta saamme vertailuaineistoa vuoden 2018 laajaan vapaaehtoistoimintaa nuorisoseurajärjestössä kartoittaneeseen selvitykseen sekä tietoa kehityskuluista ja tukitarpeista tässä ajassa.

    Verkkokyselyyn pyydämme vastauksia eri tehtävissä toimivilta vapaaehtoisilta – olit sitten seurasi kuski, siivoaja, ohjaaja tai luottamushenkilö – toivomme juuri sinun tarttuvan tähän.  

    Kyselyyn vastaaminen tapahtuu anonyymisti ja vie noin 10-15 min aikaa. Kysely on auki elokuuhun saakka. 

    Lisätiedot

    Henna Liiri, johtaja alueellinen työ
    henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072 

  • Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma on julkaistu

    Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma on julkaistu

    Nuorisoseurat on mukana Agenda 2030 –ohjelman toteutuksessa, jonka myötä on luotu koko järjestön yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelman on tarkoitus toimia työkaluna kaikilla toiminnan tasoilla Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat.

    Agenda 2023 ohjaa maiden kestävää kehitystä

    Agenda 2030 on kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaava globaali toimintaohjelma. Vuonna 2015 YK:ssa sovittu ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

    Vastuu Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat siitä, miten Agenda 2030:n tavoitteet saavutetaan, ja raportoimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.

    Miten Agenda2030 liittyy Nuorisoseuroihin?

    Suomen hallituksen ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa.

    Nuorisoseurojen vision mukaisesti nuorisoseurayhteisö on vastuullinen ja mukaan ottava yhteisöjen tulevaisuuden rakentaja. Strategiassamme nostamme esiin, että kestävä kehitys on nuorisoseuratoiminnan keskiössä ja nuorisoseuratoiminnan lähtökohtina ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat. Haluamme tarkastella myös toimintamme hiilineutraaliuden edistämistä.

    Nuorisoseurojen yhteinen toimintaohjelma

    Nyt julkaistu kestävän kehityksen toimintaohjelma on suunnattu kaikille nuorisoseuroille. Tavoitteena on, että ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutetaan niin liitto-, alue- kuin paikallistasolla.

    Ohjelmasta löytyy konkreettisia toimenpiteitä kaikkiin Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen, joilla voi helposti edistää nuorisoseurojen kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Kokonaisuus sisältää myös kestävän kehityksen toimintasuunnitelman, jonka avulla voi tarkistaa mitä omassa nuorisoseurassa jo tehdään ja mihin voisi vielä panostaa.

    Lataa materiaalit alta:

    Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma (pdf)

    Toiminnan suunnittelulomake (pdf)

    Materiaalit löytyvät myös työkalupakin vastuullisuus-osiosta.

  • Nuorisoseuraviikko juhlistaa moninaista ja eläväistä nuorisoseuratoimintaa

    Nuorisoseuraviikko juhlistaa moninaista ja eläväistä nuorisoseuratoimintaa

    Ensi viikolla eli 20.–26.3. vietetään Nuorisoseuraviikkoa. Viikon jokaisena päivänä nostetaan sosiaalisessa mediassa esiin eri maakuntien Vuoden Nuorisoseuraksi valittuja seuroja ja esitellään heidän toimintaansa. Viikko huipentuu Nuorisoseurapäivään, jota vietetään sunnuntaina 26.3.

    Tämän vuoden juhla järjestetään Lipinlahden Nuorisoseuralla Nurmeksessa. Seura valittiin vuoden 2022 Vuoden Nuorisoseuraksi, ja perinteenä on ollut, että seuraavan vuoden juhlan isännöi edellisen vuoden kunnianosoituksen saaja. Juhlassa kuullaan Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckströmin puhe sekä palkitaan Vuoden Nuorisoseura 2023 sekä Vuoden Nuorisoseuralainen 2023.

    Vuoden 2023 valtakunnalliset tunnustukset julkaistaan sunnuntaina 26.3. klo 15.00. Vuoden Hermannin palkinto jaetaan 15.–16.4. järjestettävillä H-kiltapäivillä Eurajoella.

    Kuva: Jukka Heinämäki

  • Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa -hanke tarjoaa uudenlaisia kulttuurin harrastamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia keskisuomalaisille

    Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa -hanke tarjoaa uudenlaisia kulttuurin harrastamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia keskisuomalaisille

    Keski-Suomen alueella vuoden 2023 alussa aloittanut hanke Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa tuo kulttuuriprojektien mahdollisuudet paikallisten nuorisoseurojen ja kyläyhdistysten ulottuville uudenlaisella tavalla. Hankkeen tavoitteena on kulttuuritoiminnan vetovoiman lisääntyminen maaseutualueilla, erilaisten kulttuurin kokemisen ja osallistumisen tapojen mahdollistaminen.

    Hanke mahdollistaa keskisuomalaisten nuorisoseurojen ja kyläyhdistysten toiveiden mukaisten kulttuuriprojektien tekemisen. Paikalliset toimijat kutsutaan koolle yhteisiin dialogeihin, joiden pohjalta kulttuuriprojektit eli kulttuurituulahdukset laitetaan vireille. 

    Hankkeessa työskentelee projektityöntekijä Riikka Järvinen (kulttuurituottaja YAMK), joka koordinoi ja tuottaa kulttuurituulahduksia yhdessä paikallisten kanssa. ”Hanke mahdollistaa sen, että kulttuuriprojektit tehdään täysin seurojen tarpeista käsin, ja hankkeessa on resursseja projektien tuottamiseen. Olen iloinen päästessäni mukaan tuottamaan tällaista toimintaa, sillä kulttuuri ja osallisuuden kokemukset lisäävät tutkitusti hyvinvointia. Toivon myös, että yhteisöllisillä projekteilla on mahdollista ehkäistä syrjäytymistä.”, kertoo Järvinen. 

    Vuosina 2023-2024 toimiva hanke on Suomen Nuorisoseuroille uusi myös rahoitusnäkökulmasta, sillä sitä rahoittaa Keski-Suomen Liitto.  

    ”Maakuntaliitto on meille uusi rahoittaja, ja myös tästä syystä tämä hanke on valtakunnallisellakin tasolla kiinnostava Nuorisoseuroille. Uskomme yhteiseen kehittämiseen ja elävään kulttuuriperintöön, ja odotan innolla, mitä kaikkea Keski-Suomessa hankkeen kautta saadaan aikaan!”, iloitsee Suomen Nuorisoseurat ry:n kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen. 

    Lisätietoja 

    Projektityöntekijä Riikka Järvinen, 044 901 8458, riikka.jarvinen@nuorisoseurat.fi  

    Kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen, 044 207 3072, henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi 

    Kulttuurituulahduksia Keski-Suomeen – Nuorisoseurat Keski-Suomi – Tekemisen riemua!

  • Nuorisoseurantaloille korjausavustuksia

    Rutalahden seurantalo Suojarinne

    Seurantalojen peruskorjausavustukset vuodelle 2022 on jaettu. Yhteensä avustuksia jaettiin  1 680 000 euroa, josta suomenkielisten nuorisoseurojen ylläpitämisen talojen osuus oli 435 000 euroa.

    Korjatuavustuksilla mahdollistetaan seurantalojen peruskorjaukset ja käytettävyyttä parantavat korjaukset. Lue lisää Kotiseutuliiton sivuilta.

  • Esa-sedän esimerkkiä mukaan toimintaan: ”Tylsistyminen on lahja, se nostaa luovuuden esiin”

    Esa-sedän esimerkkiä mukaan toimintaan: ”Tylsistyminen on lahja, se nostaa luovuuden esiin”

    Juha Vidgrénin setä Esa oli aktiivinen nuorisoseuralainen Iisalmessa ja hänen kauttaan Juha sai ensikosketuksen nuorisoseuratoimintaan 1980-luvulla. ”Täällä maaseudulla nuorten toiminta ja suomalaisen kulttuurin ylläpitäminen on ollut lähellä sydäntä pienestä pitäen, ja siitä on tullut itselle tärkeä osa oman, paikallisen kulttuurielämän tukemisen kautta”, kertoo Juha Vidgrén, joka työskentelee vieremäläisen perheyrityksen Ponsse Oyj:n tehtaalla päivittäin henkilöstö- ja yhteiskuntasuhdetyössä. Opettajaksi Oulussa valmistunut Vidgrén on yrityksen suurin omistaja.

    Ponsse Oyj on yksi maailman johtavia metsäkonevalmistajia. Yrityksen perusti Juha Vidgrénin isä Einari 1970 Vieremälle. Nimensä yritys on saanut kirkonkylällä vapaana kuljeskelleen sekarotuisen sitkeän jäniskoiran mukaan. Ponsse-koiran turkki oli harmaankirjava ja ruma – kyläläisten mukaan yhtä ruma kuin Einarin ensimmäinen, kierrätysosista tehty metsätraktori. ”Mikähän Ponsse tuostakii tulloo”, kylällä ihmeteltiin. ”Nyt sillä on jo nimikii – siitä tulloo Ponsse!”, päätti Einari.

    Turvallinen ja luotettava kasvuympäristö

    Juha Vidgrén asuu maaseudulla, maailman pohjoisimman savolaiskunnan Vieremän Niemisen kylällä.

    ”Meillä oli todella aktiivista lentopalloa täällä 2000-luvun alussa ja tuolloin Vieremän Niemisen Nuorisoseuran lentopallojoukkueen kautta tulin mukaan nuorisseuratoimintaan.”

    Hän harrastaa edelleen kylätoimintaa: ”Toimin Vieremän Kylänraitin ja Oriyhdistyksen puheenjohtajana. Tarkoituksenamme on saada aikaan toiminnallisuutta kunnan alueella ja antaa kaikille turvallinen ja luotettava kasvuympäristö – sellainen kuin se itselleni oli 1970- ja 1980-luvulla. Samalla järjestän toimintaa uuden kylätalo Rientolan osalta, joka valmistui tänä vuonna helmikuussa, ja johon olemme jo saaneet toimintaa matalalla kynnyksellä kaikenikäisille kuntalaisille.”

    ”Nuorisoseura Nuori Iisalmi on yhteistyökumppanimme Vieremän raviradan toiminnassa – luotettavaa kumppanuutta arvostan todella paljon ja sitä, että erilaisiin töihin ja tehtäviin löytyy vielä tekijöitä. Sain setä-Esan kautta myös pohjan Ylä-Savon Hippoksen toimintaan.

    Yhdenvertaisuus kaiken perusta

    Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus on Juha Vidgrénin mielestä suurimpia arvoja. Hän pitääkin niiden merkitystä kaiken perustana.

    ”Meille suomalaisille yhdenvertaisuus on ollut täällä maaseudulla hyvin vahva arvo – on eletty maatalouskulttuurissa, jossa työn tekeminen ja naapurien auttaminen loivat vahvan arvopohjan – olimme kaikki samanlaisessa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa asemassa. Tänä päivänä, jos koskaan, tarvittaisiin asenteissa yhdenvertaisuutta lisää”, Vidgrén miettii.

    Entäpä millaisia terveisiä Vidgrén lähettää nykyisin nuorisoseurassa harrastaville nuorille?

     ”Harrastakaa hyvässä porukassa, nauttikaa erilaisista vuodenajoista ja luonnosta, pitäkää kaikista kavereista huolta – ja muistakaa levätä kaiken sometykityksen keskellä.”

     ”Olen usein sanonut meidän koululaisille, että paras asia, minkä Vieremän kirkonkylä on minulle teini-iässä antanut, on tylsistyminen. Kun mitään ei tapahtunut, eikä missään ollut mieleistä tekemistä, niin piti tulla toimeen itsensä kanssa ja huomaamatta luovuuskin alkoi tulla esiin – minulla se tosin kesti kolmekymmentä vuotta, mutta hyvät työkalut sain tylsyyttä vastaan myöhempää elämää varten”, naurahtaa Vidgrén lopuksi.

    Nuorisoseurat-lehdessä on tänä vuonna haastateltu tunnettuja nuorisoseuralaisia. Juha Vidgrénin ajatuksia on päässyt lukemaan lehdestä 3/2021, joka ilmestyi syyskuussa.

  • Opiskelu vei Kirsin Etelä-Hämeestä Pohjois-Pohjanmaalle

    Opiskelu vei Kirsin Etelä-Hämeestä Pohjois-Pohjanmaalle

    Vitsinä heitetystä ajatuksesta syntyi uusi seura Ouluun 

    Kirsi Raetsaari on 45-vuotias kahden tytön äiti, joka yhdistystoiminnan lisäksi viettää vapaa-aikaansa perheen kanssa talvisin laskettelurinteessä ja kesäisin asuntovaunukiertueella. Hänen nuorisoseurapolkunsa on kiertänyt Hollolan Nuorisoseurasta Oulunsaloon, jonka jälkeen hän oli perustamassa Ouluun Nuorisoseura Vilikkaan. 

    Miten tulit mukaan nuoriseuratoimintaan? 
    Muutin lukion alkaessa Lahteen, ja äitini mielestä tarvitsin harrastuksen. Alakoulussa harrastamani pianonsoitto ja tanhu olivat hautautuneet yläkoulun alussa. Äitini ystävän tytär, Pirita Laiho, tarvitsi apuohjaajan kansantanssiryhmäänsä Hollolan Nuorisoseurassa.  Ensimmäisen talven aikana suoritin C-ohjaajakoulutuksen, ja seuraavana syksynä minulle annettiin oma lasten ryhmä ja suoritin B-ohjaajakoulutuksen.  

    Missä nuorisoseuroissa olet ollut ja millaisissa rooleissa olet toiminut? 
    Tanssin Matissa ja Maijoissa 1990-luvun lopulle. Hollolan Nuorisoseurassa ohjasin kesään 1996 asti, jolloin muutin Ouluun opiskelemaan yliopistoon kasvatustieteitä. Tein päättöharjoitteluni Suomen Nuorisoseurojen Liitolla koulutussuunnittelijana kehittäen kansantanssiohjaajakoulutusta. Kesällä 2000 olin Kalevan nuorten liitolla kesätöissä kehittämässä KNoppi-kerhonohjaajakoulutusta. Palkkatöiden lisäksi luurasin kymmenisen vuotta monenlaisissa vapaaehtoistehtävissä, mm. liiton nuorisotoimikunnassa, edustajana CIOFF:n elimissä, festareilla kaikissa mahdollisissa tehtävissä stagemanagerista lasten kenttäohjelmien koreografiointiin ja Tanssirallin tuomarointiin. Olin kuusi vuotta myös Kalevan Nuorten Liiton hallituksen jäsenenä. Pidin kansantanssin viikonloppukursseja lähialueen seuroissa ja KNoppi-koulutuksia pitkin Suomea yhdessä Pirita Laihon ja Annukka Kyytisen kanssa.  

    Muuttaessani Ouluun opiskeli paljon kavereitani tanssinopettajiksi Oulun konservatoriossa.  He rekrytoivat minut Oulunsalon Nuorisoseuraan ohjaajaksi keväällä 1997. Ohjasin Oulunsalossa eri-ikäisiä lapsia kevääseen 2007 asti, jolloin jäin äitiyslomalle. Aloittaessani seurassa oli kaksi lasten ja yksi aikuisten kansantanssiryhmää. Toiminnan kasvaessa toimin ohjaajavastaavana ja rekrytoin myös lisää ohjaajia muun muassa Tarja Koskelan ja Heli Honkalammen. Heli oli suunnitellut “vauvatanhun” perustamista ja hänen jäätyä äitiyslomalle vuotta ennen minua, “vauvatanhun” kehittelyä jatkoivat Hanna Poikela harjoittelijana ja Niina Susan Sassali Oamkin opettajana eli harjoittelun ohjaajana. 

    Kun jättäydyin vapaalle, tuntui siltä, että takki oli aika tyhjä. Helin ja Tarjan kanssa tuli puheeksi, että olisipa hienoa aloittaa tyhjältä pöydältä jotain ihan uutta. Ensin se oli vitsi, mutta kun lapset kasvoivat, aloimme puhua vähemmän vitsikkääseen sävyyn siitä, miksi kuljettaisimme heitä harjoituksiin Oulunsaloon, kun voisimme aivan hyvin perustaa Ouluun oman ja ennen kaikkea omannäköisemme kaupunkiseuran.  

    Toukokuun lopulla 2010 istuimme Helin ja Tarjan kanssa alas suunnittelemaan toimintaa tarkemmin ja vähän jälkeen puolen yön Nuorisoseura Vilikas oli ilmoitettu yhdistysrekisteriin. Elokuussa aloittivat toimintansa vanhempi-lapsi -ryhmä Kintas Helin ohjaamana sekä 3-4 -vuotiaiden Hyrrä, johon viimein pienen suostuttelun jälkeen Hanna Poikela alkoi ohjaajaksi. Tällä hetkellä ryhmiä on yhteensä yhdeksän. Olen toiminut alusta saakka Vilikkaan varapuheenjohtajana, taloudenhoitajana ja ohjaajavastaavana.  

    Miksi olet muuttanut? Onko muuttoihin vaikuttanut se, millaista nuorisoseuratoimintaa uudella paikkakunnalla on?  
    Olen muuttanut aina muista kuin nuorisoseurasyistä. Nuorisoseuralaisena on ollut helppo pysyä paikkakunnasta riippumatta. 

    Miten paikallisuus on näkynyt eri nuorisoseuroissa? 
    Se näkyy siinä, miten harrastustoimintaa paikkakunnalla arvostetaan. Jossakin toimintaan riittää tulijoita, koska harrastuksella on hyvä maine. Kansantanssissa yksi paikallinen ominaisuus on yllätyksekseni myös perinteet: jossakin on pitkät perinteet nimenomaan perinteisen kansantanssin ylläpitämisessä, toisaalla arvostetaan enemmän uutta luovaa ja koreografisoitua kansantanssia. Merkittävämpää on ehkä se, pyöriikö toiminta oman talon ympärillä vai ei. Talo on toisaalta valtava voimavara, mutta myös iso ylläpidettävä kustannuserä. Kansantanssitoiminnassa oleellista on myös festareille osallistuminen. Näin pohjoissuomalaisena kieltämättä kirpaisee joka kerta, kun suunnitellaan massiivista talkoourakkaa talvelle, jotta saadaan kokoon bussimatkoihin tarvittavat rahat. 

    Jos voisit ottaa yhden hyvän asian jokaisesta seurasta mukaasi, mitä ne olisivat? 
    Enemmän kuin asioita kaipaan, arvostan ja lämmöllä muistelen tiettyjä ihmisiä. Ehkä se kertoo minusta toimijana jotain. Arvostan yhteistyötä, johon kaikki sitoutuvat lupaamallaan tavalla. Olen onnekas, kun olen saanut toimia eri tehtävissä niin monen mahtavan tyypin kanssa. Parasta on, kun festareilla kulkiessa tulee vastaan niin paljon tuttuja vuosien varrelta. Ja kun seuratoimintaa pyörittäessä tulee pulmia vastaan, on heti mielessä monta, keneltä voi kysäistä konsultaatiota. 

    Mitä yhdenvertaisuus merkitsee sinulle? 
    Kukin saa osallistua omista lähtökohdistaan ja omilla ehdoillaan mukaan yhteiseen toimintaan. Yhdessä tekeminen on aina enemmän kuin yksin tekeminen. Joskus joku jaksaa ja haluaa tehdä enemmän, jolloin hän voi ottaa enemmän vastuuta. Joskus joku haluaa olla mukana, vaikka tiukassa tilanteessaan tai pienemmillä voimavaroillaan pystyy osallistumaan vain pienemmällä panoksella. Hänenkin panoksensa on silti yhtä tärkeä ja arvokas. 

    Kuva: Mikko Törmänen

  • Seurantalojen uusi korona-avustushaku avautuu elokuussa

    Seurantalojen uusi korona-avustushaku avautuu elokuussa

    Opetus- ja kulttuuriministeriö avaa elokuun puolessa välissä koronatukipakettiin kuuluvan avustushaun, jolla on tarkoitus tukea seurantalotoimijoita talojen ylläpitokulujen kattamisessa. Avustuksen haku on auki kolme viikkoa. Tarkasta alkamispäivästä ilmoitetaan myöhemmin.

    Avustuksen hakemiseen valmistautuminen

    Avustusta haetaan ministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Asiointipalvelun käyttö edellyttää Digi- ja väestötietovirastosta haettuja yhteisön puolesta asiointiin oikeuttavien Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Asiointipalvelun Suomi.fi-valtuusrooleja käyttämällä varmistetaan, että henkilöllä, joka valmistelee ja lähettää valtionavustushakemuksen, on oikeus edustaa yhteisöä.

    Valtuuksien myöntäminen on ruuhkaantunut. Mikäli yhdistyksellä ei ole vielä käytössä Suomi.fi-valtuuksia, kannattaa ne hakea nyt heti, jotta ne ehtii saada käyttöön elokuussa.

    Yhdistyksen tai yhteisön edustaja voi hakea valtuuksien rekisteröimistä tekemällä valtuushakemuksen Suomi.fi-verkkopalvelussa. Tämän jälkeen valtuutusoikeuden saaneet henkilöt voivat antaa muille vastuuhenkilöille Suomi.fi-valtuuksia omatoimisesti Suomi.fi-valtuudet -palvelussa.

    Mikäli yhteisö käyttää jo Suomi.fi-valtuuksia, mutta tarvitsee valtuudet hakemuksen jättämistä varten uudelle henkilölle, se voi hallinnoida valtuusrooleja osoitteessa https://www.suomi.fi/valtuudet.

    Ohjeita asiointipalvelun käytöstä ja valtuuksista opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla: https://minedu.fi/asiointipalveluun-kirjautuminen-ja-valtuudet

    Kotiseutuliitto sekä opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottavat verkkosivuillaan heti, kun seurantalojen korona-avustus on haettavissa.

    Tukea hakemiseen

    Liiton ja keskusseurojen toimihenkilöt auttavat seuroja avustushakemusten tekemisessä ja opastavat valtuuksien hankkimisessa.

    Järjestämme elokuussa webinaarin ensimmäisen korona-avustushaun selvityksen tekemisestä ja toisen haun hakemisesta ja valtuuksien hankkimisesta. Tästä kerromme lisätietoja, kun hakuaika täsmentyy.

    Lisätietoja:
    Hannu Ala-Sankola
    hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
    puh. 0400 842 838

  • Kiitos 140 vuodesta toimintaa Nuorisoseurat!

    Nuorisoseurat Lappi toteutti kevään aikana Kansalaisfoorumin tuella yhteisöllisen videoprojektin, johon osallistui viisi paikallista nuorisoseuraa sekä muita yhteistyökumppaneita. Opintoryhmä kokoontui ensimmäisen kerran helmikuussa, jolloin alettiin nuorisoseurojen kanssa ideoimaan, mitä voisimme juhlavuonna yhdessä tehdä. Ajatus lähti laukalle ja päätimme toteuttaa videoprojektin, joka kuvattaisiin Rovaniemen hienoimmalla paikalla Juhannuskallioilla.

    Videon tarina kertoo nuorisoseuralaisen taipaleesta nuoruusvuosista tähän päivään. Yhteisöllisyys, osallisuus ja tekemisen riemu on kulkenut nuorisoseuroissa mukana järjestön syntymisestä saakka ja nämä arvot näkyvät edelleen järjestön toiminnassa. Videon päähenkilöinä toimivat Räväsojan Känsäkourien Henry sekä Teatteri Säijen Alida. Tarina alkaa Henryn muistellessa omaa nuoruuttaan, kuinka sitä aikoinaankin harrastettiin yhdessä nuorisoseurantaloilla sekä osallistuttiin yhdessä nuorisoseurojen järjestämiin iltamiin. Tarina päättyy siihen kun Henryn lapsenlapsi Alida hakee Henryn mukaansa nuorisoseurojen kesäjuhliin Juhannuskallioille. Koko historiansa ajan Nuorisoseurat ovat korostaneet osallisuuden, sivistyksen ja aktiivisen kansalaisuuden tärkeyttä yhteiskunnassamme. Tätä me teemme tänäkin päivänä. Esityksiä videolla toteutti Siepakat, Sirkus-Taika sekä Saarenkylän Nuorisoseurat. Juhlallisen tunnelman Juhannuskallioille loi Koskenkylän Nuorisoseurat.

    Projektin toteuttaminen yhdessä nuorisoseurojen kanssa oli todella palkitsevaa, toivottavasti tulemme toteuttamaan yhdessä tällaisia myös tulevaisuudessa. Kiitos Siepakat, Saarenkylän Nuorisoseura, Sirkus Taika-Aika, Koskenkylän Nuorisoseura, Räväsojan Känsäkourat ja Teatteri Säije. Kiitos myös yhteistyöstä Rovaniemen kaupunki, Kansalaisfoorumi, Folktapahtuma Jutajaiset, Lapin koulutuskeskus Redu sekä Lapland Hotels Sky Ounasvaara.

    #rovaniemi #nuorisoseuratlappi #nuorisoseurat #nuorisoseurat140v