Kategoria: Seuratoiminta

  • Luottamustoiminnan ytimessä on osallisuuden kokemus

    Luottamustoiminnan ytimessä on osallisuuden kokemus

    Luottamushenkilönä toimiminen ja muu sitoutumista vaativa vapaaehtoistoiminta ei tunnu tällä hetkellä olevan muodissa. Talkoolaiset ovat tiukassa, johtokuntiin ei jonoteta. Kun jututetaan kahta nuorisoseuralaista pitkän linjan luottamustoimijaa, paljastuu, että kaiken keskiössä on osallisuus, ihmissuhteet ja merkityksellisyyden tunne – jotka puolestaan ovat tämän ajan kaivatuimpia asioita.

    Loppiaisena soi Maisa Rantalan ja Harri Penttilän puhelimet. He ovat vanhoja tuttuja ajalta, jolloin molemmat toimivat Hämeen Nuorisoseurain Liiton johtokunnan jäseninä. Lisäksi molemmilla on kokemusta luottamustehtävistä sekä oman paikkakuntansa nuorisoseurassa kuin valtakunnallisellakin tasolla. Maisa ja Harri ovat luvanneet keskustella siitä, miksi he lähtivät mukaan, mitä kaikkea luottamustehtävät pitävät sisällään ja mitä he ovat siitä saaneet.

    Päätöksiä tehdessä kuullaan kaikkia
    Maisa: Lähdin aikoinaan toimintaan mukaan, kun Teatteri Tuulian puheenjohtaja pyysi. Rahastonhoitajan tehtävä tuntui luontevalta, ja minua on aina kiinnostanut nimenomaan järjestötoiminta. Sitten kun olin ollut mukana paikallisella tasolla, tuli halu nähdä eri asteet, että miten ne toimivat.

    Harri: Ite lähdin harrastustoiminnan kautta mukaan. Aluksi erityisesti teatteriharrastuksen, vaikka myös musiikki on aina kulkenut mukana. Siitä se kiinnostus sitten vähitellen heräsi.

    Harri: Karkeasti voi sanoa, että mitä korkeammalla tasolla ollaan, sitä suuripiirteisemmäksi päätöksenteko menee. Paikallisen nuorisoseuran puheenjohtajalla on työn alla paljon käytännön asioita, kuten tapahtuman järjestämistä, kun taas valtakunnan tasolla käsillä on isompia strategisia asioita. Paikallisella tasolla näkee selkeämmin oman kätensä jäljen.

    Maisa: Olen samaa mieltä. Olen toiminut useammassa paikallisseurassa, mutta siellä puhutaan aika vähän sellaisesta, että mihin paikallisseura kuuluu ja mitkä ne taustat on. Piirin tasolla toimiessani tuntui, että puhuimme pääasiassa rahasta: siitä oli aina pula ja mietittiin, mistä sitä saataisiin.

    Harri: Nuorisoseurojen hallituksessa ollaan ympäri Suomen, ja siellä on kuunneltava kaikkia. Työskentely ei ole mitään sanelupolitiikkaa, vaan vahvaa vuorovaikutusta. Se on ihan keskiössä. On elinehto, että jäsenistöä kuunnellaan.

    Maisa: Kyllä! Sen pitää aina lähteä jäsenistöstä, mitä tehdään ja mitä tarvitaan.

    Harri: On muuten hienoa, että alueita ja seuroja on osallistettu aluefoorumeiden kautta. Jos haluaa tuoda esiin jonkin asian, niin siihen on kyllä mahdollisuus. Ja strategiassahan vanha tapa on käännetty päälaelleen eli liitto ei sanele, miten toimitaan, vaan on antanut alueille ja paikallistoimijoille palvelulupauksen.

    Maisa: Muutenkin sellainen aika on mennyt, että johtajan kriteerinä olisi se, miten nimekäs hän on. Tarvitaan ihmisläheistä toimintaa.

    Nuoria kaivataan lisää vapaaehtoisiksi
    Vapaaehtoistoiminnan järjestäminen vaatii, että vapaaehtoinen saa riittävästi, noh, vapautta.

    Maisa: Silloin kun ihmiset toimivat vapaaehtoisesti, ei mitään voi sanella. Muutenhan siitä pitäisi ruveta maksamaan palkkaa! Vapaus lisää luottamusta. Vapaaehtoinen ottaa selvää, miten asia on hoidettu aiemmin. Ja ainakin minulle syntyy perehdytyksen jälkeen oma visio siitä, miten asia pitäisi hoitaa.

    Harri: Vapaus myös sitouttaa. En minä silloin kolmikymppisenä, kun ryhdyin paikallisseuran puheenjohtajaksi, tiennyt mistään nuorisoseuratalon lämmityksestä tai vastaavasta, mutta minuun luotettiin. Ja kyllä ne hommat hoituivatkin, ja sitä kautta tehtävään kasvoi.

    Maisa: Ja kun uusien ihmisten annetaan hoitaa asioita omalla tavallaan, niin sitä kautta toimintaankin tulee aina jotain uutta. On muuten tosi hyvä, että nykyään saa ehdottaa vapaaehtoisten huomioimista. Ennen etsittiin vuoden ohjaajaa tai vuoden nuorisoseuraa, mutta nyt sitä, kuka on vuoden vapaaehtoinen.

    Harri: Eikä vapaaehtoisen tarvitse olla seuran puheenjohtaja tai ohjaaja, vaan vaikka se, joka on toiminut kahvinkeittäjänä. Nykyään kun ihmisten ajasta käydään kovaa kilpailua, koko ajan kovempaa. Aika pieni joukko on niitä aktiivisia.

    Maisa: Minäkin olen yliajalla mukana, kun ei löydy nuoria mukaan johtokuntaan. Vaikea sitä on edellyttää, että nuoret ehtisivät koululta ja harrastuksilta juosta kokouksissa.

    Harri: Nuorten mukaan saaminen on haaste kaikilla. Onneksi nuorisoseurat on kaikenikäisille, ja vanhemmat voivat ottaa vastuuta järjestötoiminnasta. Siinä on tekemistä, kun hyvää haluaa vaalia, mutta talkoolaiset on tiukassa. Jostain pitää löytää rahat, jolla sitä taloa lämmitetään. Silloin on hyvä nähdä, että kolikon toisella puolella on se, että nuorisoseurat voi tarjota ilmaiseksi isotkin tilat käyttöön, kun jotain halutaan tehdä.

    Itseluottamusta, ystävyyssuhteita, merkityksellisyyttä
    Luottamushenkilönä toimiminen vie siis aikaa ja tarjoaa välillä raskaitakin haasteita. Mikä Maisan ja Harrin on saanut pidettyä mukana?

    Harri: No onhan tämä hirveän mukava harrastus! Ja nämä ihmiset ovat niin kivoja. Vaikka välillä on ollut aika työlästäkin, niin aina olen saanut enemmän kuin olen antanut.

    Maisa: Paljon on tämä matka antanut. Olen antanut omaa aikaa, mutta olen myös saanut paljon: hyviä ystäviä. Ihmiset on tosi kivoja! Olen myös saanut paljon itseluottamusta, kun olen saanut toimia nuorisoseuroissa. Lisäksi aikoinaan, kun toimin yrittäjänä, niin yhdistystoiminta toi kaivattua taukoa hektiseen arkeen.

    Harri: Itelle järjestötoiminta nuorisoseuroissa on ollut ponnistuslauta kunnallispolitiikkaan ja muihin järjestöihin, kuten Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittoon. Ihan samoja asioita opitaan nuorisoseuroissa, joita sitten tarvitaan muuallakin yhteiskunnassa.

    Maisa: Ja onhan meillä nuorisoseuralaisia kansanedustajina ja johtajina. Toiminta antaa valmiuksia muuhunkin toimintaan.

    Harri: Tämä on antanut myös hengenravintoa, mikä puolestaan on pitänyt terveenä.

    Maisa: Joskus olen miettinyt, että jos mulla ei olisi tätä ollut, niin mitä olisin elämässäni tehnyt. On tärkeää, että ihmisellä on joku tehtävä, että voi olla jollekin tärkeä. Ja voi auttaa muita.

    Harri: Se on tärkeää, että pääsee tekemään itselle merkityksellisiä asioita.

    Teksti: Minna Wallenius

  • Syyslomalla voi tehdä lumoavan luonnon metsäradan

    Syyslomalla voi tehdä lumoavan luonnon metsäradan

    Lumoavaa luontoa voi aistia eri tavoin. Luonnosta löytyy huikeita paikkoja, joissa on mukava leikkiä yhdessä ryhmän tai perheen kanssa. Koululaisten iltapäivätoiminnan ryhmä, Normaalikoulun Jälkkäri Jyväskylästä, on tehnyt kivan metsäradan. 

    Alkuvalmistelut ohjaajalle: 

    Tarvikkeet: leikkaa/revi esim. vanhasta lakanasta matonkudenauhaa niin pitkästi kuin metsäradan pituus on. Voit myös käyttää vahvaa narua. Nauhaa tai narua tarvitaan melko paljon, noin 20-30 metriä. 

    Valmistelut metsässä: suunnittele ja tee metsärata valmiiksi ennen lasten tuloa paikalle. Merkitse rata narulla, kiinnitä sitä puihin, valotolppiin, rakennelmiin. Tarkoitus on, että lapset kulkevat radan silmät kiinni narusta kiinni pitäen. Ohjaaja auttaa lapsia radan varrella. 

    Suunnittele radan varrelle erilaisia tapoja liikkumiseen, matalalla kontaten liikkuen, varpaillaan kävellen, hiljaa tai laulaen liikkuen sekä narun alituksia ja ylityksiä. Keksi myös muita omia liikkumismuotoja.     

    Tee nauhasta/narusta rata ja kannusta lapsia osallistumaan. 

    Metsärata lapsille antaa luottamuksellisen seikkailukokemuksen. On myös mukava, jos lopussa lapsia odottaa palkinto heidän käytyään radan läpi. 

    Vinkin antoi koululaisten iltapäivätoiminnan ryhmä Jälkkäri Normaalikoululta, Jyväskylästä.  

  • Reisjärvellä rymisee – yhteinen kokoontumispaikka herätti talkooinnon

    Reisjärvellä rymisee – yhteinen kokoontumispaikka herätti talkooinnon

    Reisjärven Nuorisoseuralla rakentuu kovaa vauhtia kulttuurikeskus Sampola. Vielä vuosi sitten seura eli hiljaiseloa, nyt toimintoja keskitetään Nuorisoseuran alle ja seura haaveilee toimitalon kunnostuksesta. 

    Reisjärvi on parin tuhannen asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla, mutta maakuntarajasta huolimatta se kuuluu Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran toimialueeseen. Kun keskusseura  

    käynnisti keväällä 2019 alueella kehittämishankkeen, jonka puitteissa vierailtiin jokaisessa paikallisseurassa, oli Reisjärven Nuorisoseuran tilanne epäselvä. Aikoinaan aktiivista teatteritoimintaa harjoittanut seura oli uinunut jo useamman vuosikymmenen ajan. Seuravierailulla keskusseura kohtasi osin jo ränsistyneen seurantalon, mutta vierailun myötä paikallisseurassa heräsi kipinä seuran pelastamisesta yhteistyöllä muiden alueen yhdistysten kanssa. 

    Vierailulla kävi ilmi, että paikallisella harrastajateatterilla oli jo pitkään ollut haasteena sopivan esiintymispaikan löytäminen. Niin Reisjärven Kulttuurinystävien alajaostona toimiva Harrastajateatteri ReTé ja Reisjärven Nuorisoseura lyöttäytyivät yhteen. Seurat hakivat ja saivat Keskipiste Leaderilta hankerahoitusta kesäteatterikatsomon ja näyttämön rakentamiseksi yli 100-vuotiaan Nuorisoseurantalo Sampolan takapihalle.  

    Tänä kesänä käynnistyi myös prosessi, jossa Reisjärven Kulttuurinystävien on tarkoitus liittyä osaksi Reisjärven Nuorisoseuraa. 

    ”On aivan turhaa pitää monia kokouksia, kun samat ihmiset ovat joka yhdistyksessä. Talonkin kannalta on helpompaa toimia yhden yhdistyksen nimissä”, toteaa nuorisoseuran puheenjohtaja Mikko Huuskonen.  

    Ensi kesäksi upouudelle lavalle 

    Sampolan takapihalle nousevan 250-paikkaisen katsomoprojektin kokonaisbudjetti on 113 000 euroa, josta seuran oma osuus on noin 40 000. Puolet siitä katetaan talkootyöllä, ja talkoot käynnistyivät rivakasti heti alkukesästä koronaviruksesta huolimatta. Tälle vuodelle valmisteltua näytelmää päätettiin suosiolla siirtää vuodella pandemian myötä. Nyt seuran kunnianhimoinen tavoite on päästä ensi kesäksi näyttelemään upouuden kesäteatterin lavalle.  

    ”Korona laittoi teatterin tauolle, mutta tavallaan sen myötä tuli myös aikaa talkoille”, sanoo ryhmän ohjaaja Milla Puurula-Tilli.  

    Suunnitteilla on ajoittaa seuraava ensi-ilta Reisjärvi-viikolle heinäkuussa 2021.  

    ”Aiemmin meiltä on puuttunut kesänäytöksiin soveltuva tila. Katsomosta haluttiin tehdä riittävän suuri, koska näytösmäärä haluttiin pitää kohtuullisena. Toiveenamme on, että tästä talosta tulisi Reisjärvelle yhteinen kulttuuritalo, jossa on kaikille tilaa toimia”, Puurula-Tilli toteaa. 

    Nuorisoseuran toiminta on käynnistynyt uudelleen ryminällä, eikä suunnitelmille ei näy loppua. Parhaillaan seurassa valmistellaan jäsenkeräystä ja työstetään Kotiseutuliitolle hakemusta seurantalon korjausavustuksesta. Seuran moottori Mikko Huuskonen seuraa muutoksia ja yhteishenkeä innoissaan. Miehellä oli vahva halu jatkaa nuorisoseuran toimintaa ja pelastaa toimitalo, sillä taustalta löytyy vahva side – Huuskonen on varttunut elämänsä ensimmäiset vuodet samaisessa Sampolan talossa.  

    ”Isäni Viljo Huuskonen oli pitkään seuran puheenjohtajana ja toimi täällä talonmiehenä. Ensimmäiset vuodet asuin siis tässä, ja vaikka itsellä ei juuri niistä ole muistikuvia, on tämä talo minulle kovin rakas paikka”, Huuskonen sanoo. 

    Synttärimuistamiset katsomoprojektille 

    Nuorisoseuralaisuus kulkee Huuskosen suvussa verenperintönä. Puheenjohtaja kertoo hiljaisten vuosien varrella olleen kuitenkin monia kertoja, kun mieli teki heittää avaimet metsään.  

    ”Onneksi en heittänyt”, Huuskonen naurahtaa. 

    Paljon miehen omistautumisesta kertoo sekin, että vastikään pyöreitä vuosia täyttänyt Huuskonen ei aluksi aikonut juhlia merkkipäiväänsä lainkaan. ”Sitten ajattelin, että vietetään pois ja mahdolliset muistamiset lahjoitan Nuorisoseuran katsomoprojektille.” 

    Puheenjohtajan syntymäpäivät kartuttivat Nuorisoseuran hankepottia niin hyvin, että laskettaessa yhteen muut lahjoitukset ja Harrastajateatteri ReTén satsaus hankkeeseen, on kasassa jo yli puolet tarvittavasta omarahoituksesta.  

    ”Loput on tarkoitus hankkia myymällä mainoksia katsomoon paikallisille toimijoille. Myös yksityishenkilöiden lahjoituksia otamme ilolla vastaan”, Puurula-Tilli valottaa. 

    Teksti ja kuvat: Helena Koivusalo 

  • Piristystä syyskokouksiin – pelaa bingoa!

    Piristystä syyskokouksiin – pelaa bingoa!

    Kaipaatko lisäpiristystä, potkua tai uutta porinaa kokouksiin? Tulosta käyttöösi Nuorisoseurojen syyskokousbingo. Säännöt ovat tutut: bongaa kokouksen kulusta tuttuja asioita ja rasti ne. Ensimmäinen pysty-, vaaka- tai vinorivin rastittanut on voittaja.

    Bingolomakkeen voi ladata tulostetettavaksi täältä.

    Antoisia ja mukavia kokoushetkiä!

  • Lisätietoa seurantalojen korona-avustushausta

    Lisätietoa seurantalojen korona-avustushausta

    Opetus- ja kulttuuriministeriön korona-avustushaku on haettavissa ministeriön asiointipalvelussa 5.10.2020 klo 16.15 asti (Huom! Hakuaikaa jatkettu). Täsmällisemmät tiedot avustuksesta löydät täältä.

    Voidakseen asioida OKM:n asiointipalvelussa tulee henkilöllä olla valtuutus asiointiin. Valtuutuksen tarvitaan joko Katso -tunniste tai Suomi.fi -valtuutus. Lisätietoja näistä valtuutuksista löydät täältä.

    Suomi.fi -asiointivaltuuksien hakemiseen olemme laatineet erillisen kuvitetun ohjeen, joka löytyy täältä.

    Suomi.fi -valtuuksien hakemusten käsittelyaika on jopa kaksi viikkoa. Siksi tilanteessa, jossa seuralla ei ole olemassa kumpiakaan asiointivaltuuksia, kannattanee hakea Katso -tunnisteita. Katso-tunnisteiden hakeminen on edelleen mahdollista ja niiden tunnusten hakeminen on nopeampaa kuin suomi.fi -tunnusten hakeminen. Katso-tunnisteet ovat kuitenkin poistumassa tämän vuoden lopussa. Katso -palvelun yksityiskohtaiset ohjeet löydät täältä.

    Itse hakemus täytetään OKM:n Salama -asiointipalvelussa, jonne pääsee täältä. Asiointitavaksi valitaan yhteisön puolesta asiointi. Tässä vaiheessa tunnistaudutaan omilla tunnuksilla palveluun.

    Tunnistautumisen jälkeen valitan yritys, jonka puolesta asioidaan klikkaamalla Valitse -painiketta sekä Vahvista ja jatka palveluun -painiketta (muuttuu aktiiviseksi valinnan jälkeen).

    Seuraavassa näkymässä klikataan kulttuuri -avustukset näkyviin ja valitaan listasta ”Korana-avustus seurantaloja ylläpitäville yhteisöille” tekstin riviltä linkki ”Tee uusi hakemus”.

    Avustushakemuksen liitteeksi on liitettävä hakuilmoituksessa mainittu avustusta koskeva lisäliite. Se liitetään varsinaisen sähköiseen lomakkeeseen ”Muu liite” -kohtaan.

    Korona-avustuksen hakuun on Kotiseutuliiton sivuille koottu tietoa ja vinkkejä, jotka päivittyvät jatkuvasti. Sivun löydät täältä.

    OKM on laatinut avustuslomakkeen täyttämiseen ohjeen, joka löytyy täältä.

    Järjestämme avustushausta webinaarin keskiviikkona 9.9.2020 klo 18-20.

    Webinaariin on maksuton nuorisoseurojen edustajille.

    Webinaari pidetään Microsoft Teams -alustalla.

    Verkko-osallistumista varten tarvitset tietokoneen, toimivan verkkoyhteyden sekä kuulokkeet. Verkko-osallistuminen tapahtuu Microsoft Teams -ohjelman avulla. Alta löytyvästä linkistä klikkaamalla pääset mukaan. Kun ohjelma kysyy, ladataanko työpöytäsovellus, valitse kohta ”Liity sen sijaan verkossa”, jolloin Teams aukeaa tietokoneen verkkoselaimeen (Internet Explorer 11, Edge, Chrome tai Firefox). Halutessasi voit myös ladata Teamsin maksuttoman työpöytäversion koneellesi ennen webinaaria (https://products.office.com/fi-fi/microsoft-teams/download-app). Etukäteen lataaminen nopeuttaa mukaan liittymistä webinaarin alkamishetkellä.

    Osallistumaan pääset ilmoittautumalla tästä linkistä.

    Ilmoittautuneille tulee sähköpostiin linkki, jolla pääsee osallistumaan koulutukseen.

  • Korona-avustushaku seurantaloille avattu

    Korona-avustushaku seurantaloille avattu

    Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut avustushaun seurantaloja ylläpitäville yhteisöille koronavirusepidemian aiheuttamassa tilanteessa. Avustus myönnetään kohdennettuna yleisavustuksena seurantalojen ylläpidosta ja huoltokorjauksista aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 13.3.2020 jälkeen. Avustusta voidaan käyttää 31.3.2021 saakka.

    Avustuksen hakuaikaa on 18.9.2020 asti ja avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa.

    Avustuksen hakemisesta, käytöstä ja muista avustukseen liittyvistä asioista voit käydä lukemassa lisää OKM:n sivuilta osoitteesta https://minedu.fi/-/korona-avustus-seurantaloja-yllapitaville-yhteisoille.

    Korona-avustushakemuksen mukaan tulee liittää seuraavat asiakirjat:

    • Avustusta koskeva lisäliite (docx) 
    • Viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen sisältyvä tuloslaskelma ja tase
    • Yhteisön tai säätiön säännöt

    Suomen Nuorisoseurat tulee järjestämään avustuksen hakemisesta verkkokoulutustilaisuuden jäsenistölleen mahdollisimman pian. Tiedotamme siitä heti, kun olemme saaneet aikataulut ja muut järjestelyt tehtyä.

    Lisätiedot:
    Hannu Ala-Sankola
    hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi

  • Syksyn aluefoorumit tarjoavat vertaistukea ja vinkkejä nuorisoseura-arkeen

    Syksyn aluefoorumit tarjoavat vertaistukea ja vinkkejä nuorisoseura-arkeen

    Aluefoorumi kokoavat alueen nuorisoseuratoimijoita yhteen verkostoitumaan ja kuulemaan ajankohtaisia nuorisoseurakuulumisia sekä saamaan apua ja tukea nuorisoseura-arkeen omassa nuorisoseurassa ja tehtävässä. Tässä kootusti vielä syksyn aikana järjestettävät tilaisuudet. Lisätietoja omasta aluetoimistosta!

    21.9.2019 Pohjois-Pohjanmaa

    21.9.2019 Nuorisoseurat Etelä-Suomi

    27.-28.9.2019 Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa

    8.10.2019 Keski-Karjala

    9.10.2019 Joensuun seutu

    10.10.2019 Ylä-Karjala

    12.10. Etelä-Suomi

    27.11.2019 Pohjois-Savo

    30.11.2019 Lappi

  • Varsinais-Suomen aluefoorumin ilmoittautuminen käynnissä

    Varsinais-Suomen aluefoorumin ilmoittautuminen käynnissä

    Aluefoorumit ovat alueellisia nuorisoseurakokouksia, joissa on mahdollista saada näkökulmia, apua ja sparrausta oman nuorisoseuran toimintaan. Seuraava nuorisoseurojen aluefoorumi järjestetäänkin Varsinais-Suomessa Liedon nuorisoseurantalolla lauantaina 10.8. klo 12-16. Tilaisuudessa esitellään esimerkiksi jäsenpalveluja, avustuksia, rahoitustukia ja materiaaleja, joita seurojen kannattaa ottaa käyttöön ja hyödyntää omassa toiminnassaan. Ilmoittaudu mukaan viimeistään tiistaina 6.8. Lue lisää ja ilmoittaudu täällä: http://nuorisoseurat-arkisto.frodo.kehatieto.fi/uutiset_ja_tapahtumat/tapahtumakalenteri/nuorisoseurat-varsinais-suomen-aluefoorumi-1082019

  • Seurantalojen korjausavustus – aloita hakemus ajoissa!

    Seurantalojen korjausavustus – aloita hakemus ajoissa!

    Seurantalojen korjausavustusta haetaan vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Mikään ei kuitenkaan estä tekemästä ja hankkimasta hakemukseen vaadittuja asiakirjoja hyvissä ajoin, sillä myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Vaadittuja liitteitäkin on sen verran, että kannattaa hoitaa homma etukenossa.

    Hakemukseen vaaditut asiakirjat:

    • Yhdistyksen toimintakertomus, tuloslaskelma, tase ja tilin- tai toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä toimikaudelta sekä yhdistyksen kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
    • Todistus maan omistus- tai hallintaoikeudesta ja rakennuksen vuokrasopimus
    • Valokuvia korjaustyön kohteesta sekä rakennuksen ulkoasusta ja sisätiloista sekä vähintään yksi kuva talon juhlasalista
    • Suunnitelmat: korjausten kokonaissuunnitelma, rakennustapaselitys, mahdolliset rakennuspiirustukset, kustannusarvio, rakennusalan ammattilaisen laatima kuntoarvio (laajoissa ja vaativissa korjauksissa)
    • Jos avustusta haetaan lainan takaisinmaksuun: pankin todistus lainoituksesta ja lainan lyhennyksistä
    • Selvitys rakennuksen suojelutilanteesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta

    Seurantalojen korjausavustuksilla on tarkoitus säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, mahdollistaa talojen erityispiirteet säilyttävä korjaaminen ja käytettävyyttä parantavat välttämättömät muutostyöt. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti perinteisten, vakiintuneessa käytössä olevien seurantalojen välttämättömiin korjaustöihin.

    Lisätietoja seurantalojen korjausavustuksen hakemisesta, ehdoista, käytöstä ja muista asioista löydät Kotiseutuliiton sivuilta osoitteesta: https://kotiseutuliitto.fi/seurantalot/seurantalojen-korjausavustus/.

  • Helena Koivusalo kehittämään Keski-Pohjanmaan keskusseuraa

    Helena Koivusalo kehittämään Keski-Pohjanmaan keskusseuraa

    Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura toteuttaa kesän aikana KPNS-kehittämishankkeen, jossa hankekoordinaattori Helena Koivusalo kontaktoi kaikki alueen nuorisoseurat, kerää tietoa maakunnan nuorisoseurojen toiminnan tilasta ja palvelutarpeista sekä selvittää keskusseuran mahdollisuuksia tarjota jäsenpalveluja alueella tulevaisuudessa. Nuoresta iästä huolimatta Helenalta löytyy jo pitkä tausta nuorisoseuratoiminnasta ja hän odottaakin innolla kehittäviä kohtaamisia alueen nuorisoseuraväen kanssa!