Avainsana: ison tanhuujat

  • Koronarajoitukset inspiroivat nuoret kansantanssia ja streetiä yhdistävään tanssivideoon

    Koronarajoitukset inspiroivat nuoret kansantanssia ja streetiä yhdistävään tanssivideoon

    Pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat vaikeuttaneet nuorten harrastustoimintaa monin tavoin. Vaikea tilanne voi kuitenkin synnyttää jotain täysin uutta. Tästä esimerkkinä toimii Prikka-ryhmän tanssivideo, joka yhdistää kansantanssin uusiin elementteihin.

    Kun jyväskyläläisen kansantanssiryhmä Prikan harrastajilta tiedusteltiin syyskuussa ideoita syksyn aikana toteutettavaan projektiin, ei arvattu mitä voisi syntyä lopputuloksena. ISOn Tanhuujiin kuuluvan ryhmän 10-14 -vuotiaat tanssijat toivoivat pääsevänsä yhdistämään kansantanssia johonkin toiseen tanssilajiin, kuten vaikkapa breakdanceen tai hiphoppiin. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi oli epävarmaa, päästäisiinkö perinteistä tanssikoreografiaa esittämään missään. Syksyn aikana päätettiinkin luoda tanssivideo, jonka levittäminen onnistuisi ajasta ja paikasta riippumatta. Ryhmän ohjaaja, jämsäläinen Marjo Örn , innostui ideasta ja kipinän sai myös 21st Folk Street – teoksen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastannut jyväskyläläinen mediataiteilja Toni Essel. Lopulta projekti laajeni tanssiaiheiseksi lyhytelokuvaksi.

    21st Folk Street on teos, jossa yhdistetään ennakkoluulottomasti kansanperinteen ja street-kulttuurin elementtejä. Tämä näkyy niin puvustuksessa, musiikkivalinnoissa kuin liikekielessä. Teoksen tanssiosuuksien harjoitteleminen oli sekä ryhmän ohjaajalle että ryhmän tanssijoille hyppy uuteen ja tuntemattomaan, sillä suurin osa ryhmän tanssijoista on harrastanut vuosia nimenomaan kansantanssia.

    Perinteisten viikkoharjoitusten lisäksi ryhmä pääsi jyväskyläläisen kulttuuriyhdistys TUFF:n ohjaajien Arttu Rintakummun ja Pietari Kauppisen vetämään break-työpajaan, jossa harjoiteltiin innokkaasti
    uudenlaista liikekieltä. Yhteistyö TUFF:n kanssa kuuluu myös musiikissa, sillä R2ISDJ2:na tunnettu Rintakumpu on yhdistänyt oivallisesti kansanmuusikko Ville Ojasen musiikkia omaansa.

    Viitaniemessä kuvattu 21st Folk Street -teos on loistava esimerkki siitä, mitä voi syntyä yhdistettäessä innostunutta uteliaisuutta, monipuolista osaamista sekä lasten ja aikuisten tapaa katsella maailmaa eri näkökulmista. Se yllättää ja haastaa rikkomaan eri alakulttuurien välisiä rajoja sekä niihin liittyviä ennakkoluuloja. Esselin ja Örnin lisäksi työryhmään kuuluvat kuvauksesta vastannut Leo-Emil Korhonen sekä kahden ryhmässä tanssivan lapsen vanhemmat Katariina Hiukka ja Anja Saksola . 21st Folk Street -teoksen toteutuksen mahdollisti syyskuussa 2020 myönnetty 2000 euron suuruinen Nuori Kulttuuri -apuraha, minkä lisäksi teosta on työstetty vapaaehtoisvoimin.

    Video löytyy ISOn Tanhuujien youtube-kanavalta:

    Lue lisää Prikasta ISOn Tanhuujien verkkosivulta (avautuu uuteen ikkunaan).

  • ISOn Tanhuujien Pauha lähtee Tanssiralliin neljättä kertaa

    ISOn Tanhuujien Pauha lähtee Tanssiralliin neljättä kertaa

    Jyväskyläläisen ISOn Tanhuujien Pauha-ryhmässä tanssii seitsemän 13-17 -vuotiasta nuorta. Nuorisoseurojen kansantanssikatselmukseen he ovat osallistuneet jo ennen kuin tapahtuma nimettiin Tanssiralliksi. Tänä vuonna he matkaavat katselmukseen neljättä kertaa.

    Yhteinen Tanssiralli-matka

    Pauhan kohdalla on toteutunut Tanssirallin yksi upeimpia tavoitteita: se on ryhmän yhteinen matka, joka kestää vuodesta ja Tanssirallista toiseen. Tämä porukka – Ilona, Matilda, Isa, Linnea, Meeri T., Hanna ja Meeri H. – on tanssinut yhdessä viitisen vuotta.

    Sarjoihin sijoittuminen ei ole enää pauhalaisille olennaisinta, vaan se, että tekee parhaansa.

    ”Onhan se kiva nähdä, että miten pärjää viime kertaan verrattuna ja ollaanko edistytty. Ja kuulla tuomareiden mielipiteitä, että missä on parantamisen varaa. Palautteen saaminen on tärkeää.”

    Vertaispalautteen ideaan tanssijat suhtautuvat varautuneella mielenkiinnolla.

    ”En tiedä käykö siinä niin, että yrittää väkisin keksiä äkkiä jotain kommenttia. Mutta on tosi kiva kuulla suurin piirtein omanikäisten mielipidettä.”

    Yhdessä tekeminen tärkeintä

    ISOn Tanhuujien Pauha Tanssirallissa 2016

    Matkan varrella olleiden eri tanssiensa nimiä tytöt eivät muista. Nimi ei ole heille tärkeä, vaan se, mitä ohjelmassa tehdään. Tämän vuoden ohjelman nimi liittyy keikkailemiseen, mutta oliko se nyt keikka, keikalle vai keikalla, ei ole ryhmälle kovin merkityksellinen.

    Mutta ryhmä, se on merkityksellinen. Yhdessä tekeminen on Pauhassa kaikkein tärkein juttu.

    Tanssiralliin on aikaa nelisen viikkoa. Treenaaminen sujuu tyttöjen mukaan vaihtelevasti ja kiireen tuntuakin rupeaa jo olemaan. Kuviot ovat jo muistissa ja parhaiten sujuu tanssijoiden yhteinen kontakti. Huolellisuutta ja yhdenaikaisuutta pitäisi vielä harjoitella.

    ”Ja heittäytymistä, että uskaltaa laittaa ittensä likoon.”

    Yksi iso ongelma on ollut, että kaikkia ei olla aina saatu paikalle harjoituksiin, kun elämän muut kiireet menevät edelle.

    Pauhan tyypillisessä treenissä ensin lämmitellään ja tehdään pieni venyttely. Seuraavaksi harjoitellaan tekniikkaa ja ruvetaan käymään läpi tulevia tansseja. Seuraaviin treeneihin ryhmä saa harvinaista herkkua: live-bändin säestämään harjoituksia.

    Live-bändi on pauhalaisten mielestä ”?????” ja ”fiilistä nostattava” juttu. Tytöt odottavat mielenkiinnolla, osaavatko yhtyeen jäsenet heittäytyä ”niinku se edellinen bändi”.

    Kuvat: Pauha Tanssirallissa 2016 Kaustisella. 

    [thrive_text_block color=”teal” headline=”Lue myös”][one_half_first]

     

    Ensikertalainen kansantanssiryhmän ohjaaja Tanssirallista: kokemus on lähtemisen arvoinen!

    [/one_half_first][one_half_last]

    [/one_half_last] [/thrive_text_block]

  • Kun rokkarit, joogit ja kansantanssijat kohtaavat

    Kun rokkarit, joogit ja kansantanssijat kohtaavat

    Made in Lutakko -tapahtuman seurauksena rock-bändi lähti Tosi-isojen keikkayhtyeeksi Kaustiselle.

    Yleisin kansantanssiryhmän harjoittelutila lienee kou­lun liikuntasali, nuorisoseurapiireissä tanhutilana toi­mii usein nuorisoseurantalo. Hieman persoonallisempi tanhusali löytyy jyväskyläläiseltä ISOn Tanhuujilta. Vuodesta 2008 ISOT ovat harjoitelleet legendaarisen Tanssisali Lutakon alakerrassa. Rock-klubin lisäksi ISOjen naapureina toimivat muun muassa Jyväskylän astanga­joogayhdistys, bistroravintola Lutakon nurkka, taiteilijat työhuoneissaan sekä kymmenet bändikämpissään har­joittelevat bändit.

    Pitkästä rinnakkaiselostaan huolimatta talon eri toi­mijat eivät ole juurikaan tehneet yhteistyötä keskenään. Tämän vuoden toukokuussa asiaan saatiin muutos, kun osana Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa talossa järjestettiin Made in Lutakko -niminen tapahtuma. Päi­vän kestäneessä tapahtumassa vanhan leipomoraken­nuksen ovet avattiin suurelle yleisölle ja talon yhteisöt ja taiteilijat esittelivät osaamistaan jyväskyläläisille.

    Made in Lutakko - Kuvaaja Inka Somerla

    Made in Lutakon suunnittelu aloitettiin noin vuotta ennen tapahtumapäivää, ja vauhti kiihtyi vuoden 2017 alusta entisestään. Tapahtuma tehtiin pääasiassa vapaa­ehtoisvoimin ja sitä koordinoitiin ISOista käsin. Isona apuna tapahtuman tuotannossa oli kaksi kulttuurituo­tannon opiskelijaa Humanistisesta ammattikorkea­koulusta.

    Yksi tapahtuman tavoitteista oli tehdä asioita ristiin eri tiloissa ja eri tavalla kuin yleensä oli totuttu. Made in Lutakossa esimerkiksi tanhusali valjastettiin eloku­vasaliksi, jossa esitettiin Jyväskylän meininki ja Taistelu Lutakosta -dokumentit. Hetkeä myöhemmin toisen ker­roksen klubilla koettiin sen historian ensimmäinen kan­santanssikonsertti Tanhu 2.0.17 -konsertin merkeissä.

    Made in Lutakko - Kuvaaja Anja Saksola

    Yksi ISOjen haaveista tapahtumaan liittyen oli esiin­tyä jonkin talossa harjoittelevan yhtyeen kanssa. Talon uumenista löytyikin loistava Kolme vuodenaikaa -nimi­nen rockbändi, joka otti haltuun muun muassa Palefacen Talonomistajan Tosi-Isojen esitystä varten ja Kylä vuotti uutta kuuta -klassikon Isottarien Uusi Kuu -koreografi­aan. Yhteistyö bändin kanssa osoittautui niin antoisaksi, että Isottaret ja Pauha ottivat pojat mukaan myös Kaus­tisen festivaaleille myöhemmin kesällä.

    Isottarien tanssija Katja Huutokari kuvaa Made in Lutakko -päivää pitkäksi ja tapahtumantäyteiseksi. ”Oli mielenkiintoista kiertää taloa ja nähdä mitä kaikkea muuta talossa tapahtuukaan”, Huutokari kertoo. Hän osallistui muun muassa capoeirayhdistyksen järjestä­mälle kokeilutunnille. ”Kiinnitin huomiota, miten hyvin tunnin vetäjät saivat sekalaisen seurakunnan omaksu­maan sen verran capoeiraliikkeitä, että lopuksi päästiin pelaamaan yhdessä”, Katja Huutokari muistelee.

    Made in Lutakko - kuvaaja Katja Laamanen

    Teksti: Inka Somerla

    Kuvat: Inka Somerla, Katja Laamanen ja Anja Saksola