Avainsana: jyväskylä

  • Harrastajateatteriliiton kuulumisia: Harrastajateatterikesä lähestyy

    Harrastajateatteriliiton kuulumisia: Harrastajateatterikesä lähestyy

    45. Harrastajateatterikesä käynnistyy Jyväskylän kaupunginteatterilla perjantaina 17.8. Harrastajateatterikesään haki 25 esitystä, joista 6 valittiin kesän 2018 ohjelmistoon. Valinnat teki näyttelijä Tapani Kalliomäki.

    Ofelia-ryhmän Arjen yksinäiset avaa Harrastajateatterikesän

    Ofelia-ryhmä - Arjen yksinäiset - Kuvaaja Arttu LuukkonenHämeenlinnalaisen Ofelia-ryhmän Arjen yksinäiset kurkottaa erittäin mielenkiintoisella ja raikkaalla tavalla kohti absurdia ja eri aikatasoja. – Nautittavaa heittäytymistä, herkkyyttä ja lämpöä. Hienon ohjauksen kruunaa näyttelijöiden avoimen henkilökohtainen ote, toteaa Kalliomäki. Henkilöiden ja tarinan matkaan mahtuu niin Marilyn Monroe, James Dean kuin Ofeliakin. Esitys on taitava tragikomedia, joka naurattaa, koskettaa ja onnistuu olemaan arvaamaton ja yllättävä. Arjen yksinäiset on näyttelijänä tunnetun Ria Katajan ensimmäinen ohjaustyö.

    Perjantain toisena esityksenä nähtävä Leichner & Klemettinen työryhmän Nuoren Wertherin kärsimykset on Kalliomäen mukaan ilmaisultaan täynnä maanista riemua, roihuavaa raivoa sekä pakahdutetun surun luomaa energistä haltioitumista. Nuoren Wertherin kärsimykset on puheenvuoro yksinäisille, joiden unelmat jäivät toteutumatta. – Nuoruuden into ja tekemisen riemun liekki palavat kauniisti tässä monologissa, summaa Kalliomäki. Työryhmän jäsenet ovat osallistuneet menestyksekkäästi Harrastajateatterikesään myös Jyväskylässä vuonna 2016 Ilves-Teatterin alaisuudessa Paratiisi -esityksellä.

    Lauantain aloittava Kuusamon Näyttämön Neljäntienristeys saa Kalliomäeltä kiitosta niin roolisuorituksia kuin koko esitystä leimaavasta terveestä anteeksipyytelemättömyydestä ja vahvasta kollektiivisuuden tunteesta, joka siirtyy katsojalle lämpönä ja ymmärryksenä tarinan henkilöitä kohtaan. Neljäntienristeyksessä Suomen historiaa käydään läpi samalla kun seurataan mielenkiintoista näyttämöllepanoa sukupolvitarinasta. – Hieno esitys siitä miten ihmisten persoonat rakentuvat historiansa, menneisyytensä kautta, Kalliomäki kehuu. Ohjaustyön on tehnyt Ahti Ahonen. Kuusamon Näyttämön esitys on loppuunmyyty.

    Lauantain toisena esityksenä nähtävä Orimattilan teatterin Madaamit puolestaan on provokatiivinen komedia äitiydestä, väsymisestä ja lapsiperheen arjesta. Esityksen on ohjannut Eppu Gustafsson. Perheen mullistukset ja paineet avioerosta tarjoillaan tragikomedian muodossa ja sisältö on näin helposti vastaanotettavissa. Arjen raadollisuus käsitellään vapauttavan naurun kautta. – Esitys antaa varmasti lohtua ja pilkettäkin silmäkulmaan monille lasten kanssa ruuhkavuosia eläville, arvelee Kalliomäki.

    Toisen festaripäivän päättävä Laukaan Teatterin Viimeiset Mitalit on puheenvuoro ja oodi vanhuksille, jonka on ohjannut Aila Lavaste. Esitys nostaa esille ihmiset, jotka ovat intohimoineen ja pelkoineen elämänsä loppupuolella. – Ihminen kantaa mukanaan kaiken eletyn elämän, mutta miten selvitään matkan varrella syntyneiden haavojen yli. Voiko ihminen hyväksyä itsensä, ellei hyväksy historiaansa?

    ”Kaikki synti tulee Ruotsista ja hyvä harrastajateatteri tulee Suomesta.”

    Helsingin Gayteatteri - Olitko Sinä? Homomman Suomen historia 2.0 - Kuvaaja Ingemar RaukolaSunnuntaina festarit päättävää Helsingin Gayteatteri HGT ry:n esitystä Olitko Sinä? Homomman Suomen historia 2.0 Kalliomäki kuvailee ajankohtaiseksi, tärkeäksi, yhteiskuntakriittiseksi ja karnevalistiseksi kokonaisuudeksi, jossa rakkaus voittaa. – Esitys puhuu vahvasti vähemmistöjen, rakkauden ja suvaitsevaisuuden puolesta ja siinä on raikas ja häpeilemätön ote, kehuu Kalliomäki näkemäänsä. Esityksen innoittamana Tapani Kalliomäki toteaa pilke silmäkulmassaan että ”Kaikki synti tulee Ruotsista ja hyvä harrastajateatteri tulee Suomesta.” Gayteatterin esityksen on ohjannut Kim Gustafsson.

    Raadissa Malla Malmivaara, Hanna Liinoja ja Mika Terävä

    Tapahtumaviikonloppuna 17. – 19.8. Jyväskylän kaupunginteatterissa esityksiä arvioi omalta kantiltaan myös tapahtuman raati. Raadissa ovat näyttelijä Malla Malmivaara, draamakasvatuksen yliopistonopettaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja Mika Terävä sekä Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Hanna Liinoja. Raati antaa palautteen jokaisesta esityksestä työryhmälle ja jakaa tapahtuman päätteeksi päätöstilaisuudessa sunnuntaina yhteensä 1000€ edestä stipendejä, sekä kunniamainintoja. Yleisö puolestaan pääsee keskustelemaan esityksistä valitsija Tapani Kalliomäen johdolla suosituissa Jälkilöylyissä jokaisen esityksen jälkeen. Tapahtuman järjestävät Suomen Harrastajateatteriliitto ja Jyväskylän kaupunginteatteri.

    Harrastajateatterikesän lippuja voi ostaa Jyväskylän kaupunginteatterin lippumyymälästä sekä lippu.fi:stä.

    Ohjelmistoon voi tutustua lisää osoitteessa www.harrastajateatterikesa.fi

  • Jyväskylä isännöi vuoden 2019 valtakunnallista Nuori Kulttuuri -päätapahtumaa

    Jyväskylä isännöi vuoden 2019 valtakunnallista Nuori Kulttuuri -päätapahtumaa

    Valtakunnallinen nuorten taidetapahtuma Nuori Kulttuuri Teatris järjestetään ensi vuonna Jyväskylässä 24.-26.5.2019. Kyseessä on yksi maamme suurimmista nuorten taidetapahtumista.

    Nuori Kulttuuri -toiminnan ydin on vuosittain toteutettava nuorten taidetapahtumien katselmuskokonaisuus. Se koostuu yli kahdestakymmenestä alueellisesta ja yhdestä valtakunnallisesta tapahtumasta. Aluetapahtumat ovat avoimia kaikille 10-20 -vuotiaiden nuorten ryhmille, ja osa ryhmistä valitaan esiintymään valtakunnalliseen tapahtumaan. Lajit ovat vuorovuosin tanssi (Moves), musiikki (Sounds) ja teatteri (Teatris), joista vuonna 2019 vuorossa on esittävien taiteiden katselmus Teatris.

    Nuori Kulttuuri -toiminta tavoittaa vuoden aikana tuhansia nuoria, nuorisotyön ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia. Toimintaa järjestävät paikalliset nuorisotoimijat, ja kokonaisuutta koordinoi Suomen Nuorisoseurat.

    Jyväskylä on aidosti nuorten kaupunki

    Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalvelut iloitsevat tapahtuman tuomista mahdollisuuksista.

    ”On hienoa saada valtakunnallinen nuorten taidetapahtuma kaupunkiin. Vahva osallisuus, yhdessä tekeminen ja nuorten entistä vahvempi rooli kaikessa tekemisessä ovat tämän tapahtuman keskeinen viesti. Tuleva tapahtuma vahvistaa entisestään nuorekasta Jyväskylää moninaisena tapahtumakaupunkina”, sanoo Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja kehittämispäällikkö Marita Kajander.

    Koko vuoden kestävä tapahtuman rakentaminen integroidaan mahdollisimman tiiviisti kaupungin nuorisotyöhön, jotta nuoret pääsevät osalliseksi toiminnasta mahdollisimman laajasti.

    ”Jyväskylä on aidosti nuorten kaupunki, sillä meillä nuorten osuus kaupunkilaisista on todella merkittävä. Nuorten eri kulttuurit näkyvät ja kuuluvat hyvin kaupunkikuvassamme. Ne ovat osa jyväskyläläistä identiteettiä. Tällainen tapahtuma on yksi hetki nostaa niitä vielä paremmin esille”, iloitsee kaupungin nuorisopalveluiden palvelupäällikkö Katariina Soanjärvi.

    Edellisen kerran valtakunnallinen Nuori Kulttuuri -tapahtuma on ollut Jyväskylässä vuonna 1995, tuolloin Koulun Suurjuhlat -nimellä.

    Teatriksen johtoryhmä kootaan paikallisista nuorista

    Teatris rakentuu nuorten esityksistä, ammattilaisraadin palautteista, työpajoista ja oheisohjelmasta.

    ”Teatris on yhteisöllinen tapahtuma, joka kannustaa ja tukee nuoria taiteen harrastajia. Tärkeitä arvoja Nuori Kulttuuri -toiminnassa ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus”, toteaa Nuori Kulttuuri -toiminnasta vastaava toimialajohtaja Pasi Saarinen.

    Jyväskylän tapahtumasta odotetaan koko kaupungissa näkyvää ja paikallisia nuoria osallistavaa tapahtumaa.

    ”Tapahtumaa varten kasataan jyväskyläläisistä nuorista koostuva tapahtuman johtoryhmä, joka tuetusti linjaa tapahtumaa. Tapahtuman rakentumisen toivotaan kehittävän myös kaupungin kulttuurista nuorisotyötä.”

    Suomen Nuorisoseurat luotsaa toimintaa

    Valtakunnallinen Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyi viime vuonna Suomen Nuorisoseurojen hallinnoitavaksi. Samalla Nuori Kulttuuri -toimisto siirrettiin Helsingistä Jyväskylään. Nuorekkaana teatterikaupunkina tunnettu Jyväskylä oli luonteva valinta valtakunnallisen Teatris-tapahtuman isännäksi. Maakunnallisia tapahtumia taas järjestetään yhteistyössä kunnallisten nuorisotoimien ja paikallisten nuorisoyhdistysten kanssa.

    Lisätietoja: Pasi Saarinen, toimialajohtaja, Suomen Nuorisoseurat, pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi, 0504080366
    www.nuorikulttuuri.fi

  • ISOn Tanhuujien Pauha lähtee Tanssiralliin neljättä kertaa

    ISOn Tanhuujien Pauha lähtee Tanssiralliin neljättä kertaa

    Jyväskyläläisen ISOn Tanhuujien Pauha-ryhmässä tanssii seitsemän 13-17 -vuotiasta nuorta. Nuorisoseurojen kansantanssikatselmukseen he ovat osallistuneet jo ennen kuin tapahtuma nimettiin Tanssiralliksi. Tänä vuonna he matkaavat katselmukseen neljättä kertaa.

    Yhteinen Tanssiralli-matka

    Pauhan kohdalla on toteutunut Tanssirallin yksi upeimpia tavoitteita: se on ryhmän yhteinen matka, joka kestää vuodesta ja Tanssirallista toiseen. Tämä porukka – Ilona, Matilda, Isa, Linnea, Meeri T., Hanna ja Meeri H. – on tanssinut yhdessä viitisen vuotta.

    Sarjoihin sijoittuminen ei ole enää pauhalaisille olennaisinta, vaan se, että tekee parhaansa.

    ”Onhan se kiva nähdä, että miten pärjää viime kertaan verrattuna ja ollaanko edistytty. Ja kuulla tuomareiden mielipiteitä, että missä on parantamisen varaa. Palautteen saaminen on tärkeää.”

    Vertaispalautteen ideaan tanssijat suhtautuvat varautuneella mielenkiinnolla.

    ”En tiedä käykö siinä niin, että yrittää väkisin keksiä äkkiä jotain kommenttia. Mutta on tosi kiva kuulla suurin piirtein omanikäisten mielipidettä.”

    Yhdessä tekeminen tärkeintä

    ISOn Tanhuujien Pauha Tanssirallissa 2016

    Matkan varrella olleiden eri tanssiensa nimiä tytöt eivät muista. Nimi ei ole heille tärkeä, vaan se, mitä ohjelmassa tehdään. Tämän vuoden ohjelman nimi liittyy keikkailemiseen, mutta oliko se nyt keikka, keikalle vai keikalla, ei ole ryhmälle kovin merkityksellinen.

    Mutta ryhmä, se on merkityksellinen. Yhdessä tekeminen on Pauhassa kaikkein tärkein juttu.

    Tanssiralliin on aikaa nelisen viikkoa. Treenaaminen sujuu tyttöjen mukaan vaihtelevasti ja kiireen tuntuakin rupeaa jo olemaan. Kuviot ovat jo muistissa ja parhaiten sujuu tanssijoiden yhteinen kontakti. Huolellisuutta ja yhdenaikaisuutta pitäisi vielä harjoitella.

    ”Ja heittäytymistä, että uskaltaa laittaa ittensä likoon.”

    Yksi iso ongelma on ollut, että kaikkia ei olla aina saatu paikalle harjoituksiin, kun elämän muut kiireet menevät edelle.

    Pauhan tyypillisessä treenissä ensin lämmitellään ja tehdään pieni venyttely. Seuraavaksi harjoitellaan tekniikkaa ja ruvetaan käymään läpi tulevia tansseja. Seuraaviin treeneihin ryhmä saa harvinaista herkkua: live-bändin säestämään harjoituksia.

    Live-bändi on pauhalaisten mielestä ”?????” ja ”fiilistä nostattava” juttu. Tytöt odottavat mielenkiinnolla, osaavatko yhtyeen jäsenet heittäytyä ”niinku se edellinen bändi”.

    Kuvat: Pauha Tanssirallissa 2016 Kaustisella. 

    [thrive_text_block color=”teal” headline=”Lue myös”][one_half_first]

     

    Ensikertalainen kansantanssiryhmän ohjaaja Tanssirallista: kokemus on lähtemisen arvoinen!

    [/one_half_first][one_half_last]

    [/one_half_last] [/thrive_text_block]

  • Kun rokkarit, joogit ja kansantanssijat kohtaavat

    Kun rokkarit, joogit ja kansantanssijat kohtaavat

    Made in Lutakko -tapahtuman seurauksena rock-bändi lähti Tosi-isojen keikkayhtyeeksi Kaustiselle.

    Yleisin kansantanssiryhmän harjoittelutila lienee kou­lun liikuntasali, nuorisoseurapiireissä tanhutilana toi­mii usein nuorisoseurantalo. Hieman persoonallisempi tanhusali löytyy jyväskyläläiseltä ISOn Tanhuujilta. Vuodesta 2008 ISOT ovat harjoitelleet legendaarisen Tanssisali Lutakon alakerrassa. Rock-klubin lisäksi ISOjen naapureina toimivat muun muassa Jyväskylän astanga­joogayhdistys, bistroravintola Lutakon nurkka, taiteilijat työhuoneissaan sekä kymmenet bändikämpissään har­joittelevat bändit.

    Pitkästä rinnakkaiselostaan huolimatta talon eri toi­mijat eivät ole juurikaan tehneet yhteistyötä keskenään. Tämän vuoden toukokuussa asiaan saatiin muutos, kun osana Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa talossa järjestettiin Made in Lutakko -niminen tapahtuma. Päi­vän kestäneessä tapahtumassa vanhan leipomoraken­nuksen ovet avattiin suurelle yleisölle ja talon yhteisöt ja taiteilijat esittelivät osaamistaan jyväskyläläisille.

    Made in Lutakko - Kuvaaja Inka Somerla

    Made in Lutakon suunnittelu aloitettiin noin vuotta ennen tapahtumapäivää, ja vauhti kiihtyi vuoden 2017 alusta entisestään. Tapahtuma tehtiin pääasiassa vapaa­ehtoisvoimin ja sitä koordinoitiin ISOista käsin. Isona apuna tapahtuman tuotannossa oli kaksi kulttuurituo­tannon opiskelijaa Humanistisesta ammattikorkea­koulusta.

    Yksi tapahtuman tavoitteista oli tehdä asioita ristiin eri tiloissa ja eri tavalla kuin yleensä oli totuttu. Made in Lutakossa esimerkiksi tanhusali valjastettiin eloku­vasaliksi, jossa esitettiin Jyväskylän meininki ja Taistelu Lutakosta -dokumentit. Hetkeä myöhemmin toisen ker­roksen klubilla koettiin sen historian ensimmäinen kan­santanssikonsertti Tanhu 2.0.17 -konsertin merkeissä.

    Made in Lutakko - Kuvaaja Anja Saksola

    Yksi ISOjen haaveista tapahtumaan liittyen oli esiin­tyä jonkin talossa harjoittelevan yhtyeen kanssa. Talon uumenista löytyikin loistava Kolme vuodenaikaa -nimi­nen rockbändi, joka otti haltuun muun muassa Palefacen Talonomistajan Tosi-Isojen esitystä varten ja Kylä vuotti uutta kuuta -klassikon Isottarien Uusi Kuu -koreografi­aan. Yhteistyö bändin kanssa osoittautui niin antoisaksi, että Isottaret ja Pauha ottivat pojat mukaan myös Kaus­tisen festivaaleille myöhemmin kesällä.

    Isottarien tanssija Katja Huutokari kuvaa Made in Lutakko -päivää pitkäksi ja tapahtumantäyteiseksi. ”Oli mielenkiintoista kiertää taloa ja nähdä mitä kaikkea muuta talossa tapahtuukaan”, Huutokari kertoo. Hän osallistui muun muassa capoeirayhdistyksen järjestä­mälle kokeilutunnille. ”Kiinnitin huomiota, miten hyvin tunnin vetäjät saivat sekalaisen seurakunnan omaksu­maan sen verran capoeiraliikkeitä, että lopuksi päästiin pelaamaan yhdessä”, Katja Huutokari muistelee.

    Made in Lutakko - kuvaaja Katja Laamanen

    Teksti: Inka Somerla

    Kuvat: Inka Somerla, Katja Laamanen ja Anja Saksola