Avainsana: kansantanssi

Pispalan Sottiisi päättyi huikeaan Janne ja Aino -tanssiteokseen

13.6.2016

Vaihteleva sää rytmitti sunnuntaina 12.6. päättynyttä festivaalia, mutta toivottu kävijämäärä 20 000 saavutettiin.

Täysi salillinen osoitti seisaaltaan suosiota Tampere-talossa Sottiisin päätöskonsertissa tanssiteokselle: ”Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä”.

Kansantanssin Riemuvuotta juhliva kansainvälinen kansantanssiin ja -musiikkiin keskittyvä Pispalan Sottiisi levittäytyi tänä vuonna Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen, jonne rakennettiin Euroopan suurin sisäleirintäalue 700 tanssijalle. Sottiisin monipuoliseen ohjelmaan kuului konsertteja, työpajoja ja tanssitupia.

Sottiisi juhlisti Riemuvuotta pääjuhlassaan, jossa nähtiin ainutlaatuinen 1000 tanssin, 100 soittajan ja 10 näyttelijän yhteinen voimanponnistus ja huikea spektaakkeli ”Riemua! – Hyppyä ja hypetystä 150 vuotta!”.

Sottiisin kansainväliset kansantanssivieraat tulivat tänä vuonna Liettuasta, Slovakiasta, Virosta, Venäjältä ja Unkarista. Yleisö sai nauttia ryhmien vauhdikkaista esityksistä ja upeista puvuista pitkin festivaaliviikkoa Tampereen Laikun lavalla, Pirkka-hallissa ja Koskikeskuksessa.

Yksi riemukkaimmista konserteista oli Béla Gazdágin juhlakonsertti – Tanssimestarin jalanjäljillä, jossa unkarilaisen tanssimestarin, Béla Gazdágin entiset oppilaat esittävät tansseja mm. Székelyföldin ja Mezöségisin alueilta. Mukana myös Bélan oma ryhmä Alba Regia Unkarista.

Kansantanssin monimuotoinen kirjo näkyi myös lasten Priimatiimakonsertissa. Lasten kansantanssikatselmuksista – Tanssiralleista – valitut vauhdikkaat ja herkät tanssit vaihtelivat perinteisistä koreografioista, teemallisiin, juonellisiin, kantaaottaviin esityksiin. Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Polokkarit tarjosi tunnin konsertin tanssin riemun ilotusta.

Pispalan Sottiisissa myös Kansantanssikiltaan saatiin uusia jäseniä, kun Suomen Nuorisoseurojan hallitus nimesi kansantanssimestareiksi Jussi Malisen Teuvalta, Väinö Krekon Kauhajoelta, Marja Viitasen Lahdesta ja Anja Mikkolan Jokioisista. Killassa on tällä hetkellä 16 jäsentä, ja siihen nimetään Nuorisoseurajärjestön kansantanssitoiminnassa erityisen ansioituneita henkilöitä.

Seuraavan kerran Sottiisia tanssitaan kesäkuussa 2018!

[thrive_text_block color=”blue” headline=”Sottiisi 2016 pähkinänkuoressa”]

20 000 Kävijää (arvio)
9 000 Minuuttia tapahtumia
1 300 Kotimaista tanssijaa
140 Kansainvälistä esiintyjää
150 Pelimannia
150 Talkoolaista
150 Kotimaista esiintyjäryhmää
74 Tilaisuutta
5 Kansainvälistä vierasta: Liettuasta, Slovakiasta, Venäjältä, Virosta, Unkarista
8 Tapahtumapaikkaa [/thrive_text_block]
1000 tanssijaa, 100 soittajaa, 10 nuorta näyttelijää, kylmiä väreitä ja ihastuksen kyyneleitä

13.6.2016

1000 tanssijaa, 100 soittajaa, 10 nuorta näyttelijää, kylmiä väreitä ja ihastuksen kyyneleitä. Siitä on mahtipontinen kansantanssin suurproduktio Riemua! tehty.

Kylmät väreet kulkivat pitkin selkäpiitä, kun Tampereen Pirkkahalllin suuri messusali täyttyi kansanmusiikista ja kaiken ikäisistä tanssijoista Suomen joka kolkasta.

Itse Zacharius Topelius, tai useampi sellainen, johdatti yleisön Suomen kansantanssin evoluutioteorian äärelle, lähtien alkusuomalaisen tanssinomaisesta askelluksesta kansantanssin nykypäivään.
Nuorisoseurojen kansantanssin Hall of Fameen neljä uutta tanssimestaria

11.6.2016

Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssikiltaan on nimetty neljä merkittävää ja ansioitunutta järjestön kansantanssihenkilöä. Vuoden 2016 valitut ovat Marja Viitanen Lahdesta, Anja Mikkola Jokioisten Tahdittomista ja Jussi Malinen ja Väinö Kreko Etelä-Pohjanmaalta.

Nuorisoseurojen Kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kansantanssimestarit nimeää Suomen Nuorisoseurojen hallitus joka toinen vuosi. Killan jäseniä kutsutaan tanssimestareiksi.

Anja Mikkolalle (s. 1948) kansantanssi ja nuorisoseuratoiminta eivät ole vain harrastus, vaan kokonaisvaltainen, yhteisöllinen ja energinen elämäntapa, joka on leimannut omaa, perheen ja ystävien elämää vuosikymmenet. Vuonna 1984 hän oli mukana perustamassa Tahdittomat-kansantanssiyhtyettä, joka kolmenkymmenen vuoden aikana kasvoi neljän aikuisparin ryhmästä sadan aktiivisen jäsenen toimijaksi.

Jussi Malinen Teuvasta (s. 1948) on ansioitunut monitoimimiehenä nuorisoseurajärjestön ja kansantanssin saralla. Hänet valittiin vuonna 2002 Suomen Nuorisoseurojen Vuoden kansantanssiohjaajaksi.

Kauhajokelainen Väinö Kreko (s. 1952) on harrastanut kansantanssia vuodesta 1970 ja ohjaajaksi hän ryhtyi 1975.

Marja Viitanen Lahdesta (s.1949) aloitti tanhun 17-vuotiaana ja rupesi kaksi vuotta myöhemmin vetämään omaa tyttöryhmäänsä.
Terveisiä Kansantanssin kääntöpiiristä 2015

6.9.2015
Terveisiä Kansantanssin kääntöpiiristä 2015! Kansantanssin kääntöpiiri kokoontui 4.-5.9. Tampereella. Vuoden aikana alueellisista tanssitoimijoiden tapaamisista valitut edustajat sekä muut kansantanssitoiminnan kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt tapasivat Tampereella jo toista kertaa. Yhteensä 33 osallistujaa ympäri Suomea rakensi kahden päivän ajan entistä parempaa kansantanssitoimintaa! Olemme koonneet tähän tiivistelmän Kansantanssin Kääntöpiirin aiheista ja keskusteluiden tuloksista.

Perjantai-iltana katseet käännettiin edellisen vuoden Kansantanssin kääntöpiiriin. Riia Niemelä kertoi, miten vuoden 2015 kehityskohteisiin on järjestön puolelta vastattu. Heti sen jälkeen suunta vaihdettiin lähitulevaisuuteen eli kohti Kansantanssin riemuvuotta 2016. Jussi Kaijankangas esitteli Tanssinriemu – sivustoa ja Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssin riemuvuoden päätapahtumaa Pispalan Sottiisia. Joonas Pokkinen toi terveisiä järjestöjen yhteiseltä, Kansantanssin Riemuvuoden työryhmältä. Jukka Heinämäki ja Petri Hoppu haastoivat osallistujia miettimään miten yksittäiset ryhmät, seurat ja alueet voisivat juhlia Kansantanssin riemuvuotta ja tuoda kansantanssin näkyväksi valtakunnallisesti.

Tuleva ilman yhteyttä menneeseen on hapuilua

Siinä päällimmäiset terveiset tanssitaiteen tohtori Isto Turpeisen luennosta Kansantanssin kääntöpiirissä. Turpeinen on tutkija, pedagogi, koreografi, tuottaja ja tanssija. Erityisalueena hänellä on ollut poikien tanssinopetus.

Väitöstutkimuksessaan Raakalautaa ja rakkautta. Kolme sommitelmaa oman elämän tanssista hän tarkastelee pitkällisen pedagogisen kokemuksensa kautta kehkeytynyttä raakalauta-työtapaa. Mitä on kohtaaminen ja kokemuksen jakaminen tanssin opetuksessa?

Enemmän kuin tanssista Turpeinen puhui ihmisten kunnioituksesta, rakkaudesta ja dialogisesta vuorovaikutuksesta. Hänen mielestään molemmat, sekä opettaja että oppija ovat yhtä lailla kasvatettavana oppimistapahtumassa. Kasvatuksen ytimenä on se, että ihmisessä olevat mahdollisuudet toteutuisivat.

Tarttis tehdä jotain? Turpeisen mukaan koko tanssin alan kasvu syntyy rakenteiden vahvistumisesta. Siihen tarvitaan yhteistoimintaa sekä verkostoja että rihmastoja, jotka pitävät sisällään yhtä lailla tietoa, taitoa, rakennetta kuin rahoitustakin. Ennen muuta tanssialan vahvistamiseen tarvitaan kuitenkin rohkeutta katsoa eteenpäin. Nuorisoseurojen vahvuus on yhteisöllisyys, perinteen tuntemus ja luovuus. Luovuus on toimintaa ja yhdessä tekemistä.

Tutustu Isto Turpeisen väitöstutkimukseen: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/154201

Onko kansantanssitoiminta kulttuurista nuorisotyötä?

Eevi Miettinen herätteli kansantanssiväkeä pohtimaan omaa toimintaansa kulttuurisen nuorisotyön kautta. Kääntöpiiriläiset liittivät kulttuuriseen nuorisotyöhön muun muassa osallisuuden, yhteisöllisyyden, matalan kynnyksen toiminnan, kasvamisen ja oppimisen, dialogisuuden sekä nuorten omaehtoisen toiminnan mahdollistamisen. Yhdessä pohdittiin millaista lisäarvoa toiminnan määritteleminen kulttuuriseksi nuorisostyöksi tuo ohjaamiseen itselle, nuorelle, entä ulospäin. Määritteleminen voisi antaa työlle muun muassa uskottavuutta, laajempia yhteistyömahdollisuuksia, arvostusta rahoittajien näkökulmasta ja nuorille käsityksen itsestään kulttuurin luojana.

Lue lisää kulttuurisesta nuorisotyöstä Suomen Nuorisoseurojen Young Art Laboratorio -hankkeen blogista: https://youngartlaboratorio.wordpress.com/

Tanssirallin työstämisestä

Vuoden 2014 Kansantanssin Kääntöpiiri määritti yhdeksi kehityskohteeksi lasten kansantanssiryhmien luokittelujen kriteeristön luomisen. Kriteeristön luomisesta vastaa Oulun ammattikorkeakoulu Niina-Susan Vahtolan johdolla. Vahtola esitteli tämän hetkisen luonnoksen kriteereistä ja kääntöpiiri antoi palautetta jatkotyöstöä varten. Kriteeristö valmistuu syksyn 2015 aikana ja otetaan käyttöön Tanssirallissa 2016.

Lisäksi kääntöpiiri käsitteli Tanssirallin tulevaisuuden toteuttamistapaa. Tanssirallin on koettu olevan suhteessa koko lasten kansantanssiharrastusryhmien määrään pienen porukan juttu, ja lisäksi palautetta on saatu siitä, ettei toisten esityksiä ole ollut mahdollista seurata Tanssiralli-konserteissa ohjelmapäällekkäisyyksien vuoksi, mikä puolestaan on johtanut siihen, että ryhmät ovat joutuneet esiintymään puoli tyhjille saleille. Kehittäminen nousi tarpeesta nostaa Tanssirallin statusta ja antaa lasten ja nuorten toiminnalle sille kuuluva arvo ja paikka. Kansantanssin Kääntöpiirin tehtävänä oli arvioida neljän eri toteuttamistavan hyviä ja huonoja puolia ja tämän jälkeen äänestää vaihtoehdoista mieluisin, jota lähdettäisiin tulevaisuudessa toteuttamaan. Vaihtoehtoina oli:

1) Tanssiralli osana Pispalan Sottiisia (ääniä 3 kpl)
Osana suurempaa tapahtumaa on hyvät puitteet ja tuotannollisesti järkevää. Osallistujat ovat jo valmiiksi paikalla ja tämä on tuttu malli. Samassa paikassa toistuva tapahtuma kuitenkin toisille aina kaukana. Lapsille Pispalan Sottiisi on liian rankka paketti ja Tanssiralli ei saa sille kuuluvaa arvoa.

2) Tanssiralli osana Lasten Kalenoita (ääniä 0 kpl)
Monet osallistujista ovat jo paikalla, mutta malli törmää samoihin haasteisiin Pispalan Sottiisin kanssa. Tapahtuma on profiloitunut lastenkulttuuritapahtuma, jossa on paljon muutakin ohjelmaa, eikä nähty miten katselmus tähän sijoittuisi. Lisäksi tämä rikkoisi luokittelurytmin, kun samana vuonna olisi myös Tanssimylly.

3) Tanssiralli omana tapahtumanaan (ääniä 3 kpl)
Tässä mallissa saa keskittyä luokitteluohjelmaan ja toisten esitysten katsomiseen. Suurimpina kysymyksinä nousi, että onko kuitenkin liikaa tapahtumia yhdelle vuodelle ryhmän käytävänä sekä se, millä resursseilla ja missä tapahtuma voitaisiin tuottaa.

4) Alueelliset Tanssiralli-katselmukset (ääniä 16 kpl)
Järjestetään 2-4 tapahtumaa toukokuussa. Voitaisiin kehittää olemassa olevista alueellisista katselmuksista, mutta on taattava tasa-arvoiset puitteet ja resurssit aluetapahtumille. Ryhmät saavat keskittyä luokitteluesitykseen ja toisten esitysten seuraamiseen. Katselmuksen ollessa lähellä osallistuvien ryhmien määrä voi kasvaa. Aluetapahtumista voidaan koota Priimatiimi Pispalan Sottiisiin.

Selvä enemmistö kannatti äänestyksessä alueellista mallia, jota on lähdetty välittömästi valmistelemaan ottaen huomioon Kansantanssin kääntöpiirin arviot vuodelle 2016. Tiedotamme asiasta tarkemmin piakkoin.

Tanssin konkreettiset kehitystoimenpiteet seuraavalla kolmelle vuodelle

Kääntöpiirin väki lähestyi kolmivuotisohjelmaa kansantanssin näkökulmasta kärjillä: laatu, määrä ja saavutettavuus.

Miltä näyttää Nuorisoseurojen tanssitoiminta vuonna 2018? Kuinka paljon meillä on harrastajia? Millaista toiminta on sisällöltään? Entä miten ihmiset saavat tietoa ja miten kansantanssi näkyy ulospäin? Kiperiin kysymyksiin päästiin pohtimaan vastauksia ja tarvittavia toimenpiteitä ryhmissä.

Laatupajassa pohdittiin millaiset toimet parantavat kansantanssitoiminnan sisältöä ja millaista tukea ohjaajat ja muut toimijat tarvitsevat, jotta laatu voisi parantua. Erityisen vahvasti esille nousi ohjaajien toiminnan olosuhteet ja tuki, sekä toiminnan elämyksellisyys. Koettiin, että toiminnan järjestäjät tarvitsevat koulutusta, jotta ohjaajien aika ja jaksaminen riittäisi toiminnan sisällön suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteeksi asetettiin, että vuonna 2018 toiminta on elämyksellistä, enemmän kuin ryhmän oman harjoitukset, esiintymiset ja toisten esitysten katselemista konserttitilassa. Ryhmät elävät ja toimivat yhdessä alueellisesti ja valtakunnallisesti yli sukupolvirajojen.

Määräpajan lähtötilanne oli se, että määrällisesti sekä harrastajien että harrastusryhmien määrä on laskenut. Määrän nykyisinä ongelmina voidaan nähdä myös se, että kaikkea tuntuu olevan liian vähän: ei ole tarpeeksi mm. osallistujia, ryhmiä tai koulutuksia. Toisaalta tilastointikaan ei ole täysin kattavaa. Positiiviseen suuntaan kehittyneessä tulevaisuudessa nähtiin kuitenkin kasvua määrissä.

Saavutettavuustyöpajassa pohdittiin kansantanssitoimintaa sekä nuorisoseurajärjestön harrastusmuotona että laajemmin. Vuoteen 2018 mennessä kansantanssin nähtiin mahdolliseksi koskettaa kokonaisia ikäluokkia koulumaailman kautta. Ryhmässä todettiin, että lähtökohdat harrastustoiminnalle ovat seurakohtaisesti varsin eroavaisia jo harrastustiloista lähtien. Pitkäpolvisen keskustelun myötä ehdittiin myös pureutua viestinnän haasteisiin ja merkittäväksi kehityskohdaksi nousi myös liiton viestinnän jalkautuminen vahvemmin pois ylätasolta tukemaan ruohonjuuritasolla tapahtuvaa toimintaa.

Valitut toimenpiteet ja kehittämiskohteet vuosille 2016-2018

Saavutettavuus:
- Kiertävä ope maakuntaan kouluille (17)
- Tuotantokoulutus lähelle (12)
- Viestintä jalkautuu (12)
Määrä:
- Somen käyttöönotto ja koordinointi (14)
  Kansantanssi näkyy somessa yhteisillä tägeillä, tehdään erityisesti videoita
- Kasvatetaan omat ohjaajat, koulutetaan mahdollisimman moni (13)
  Koulutetaan enemmän ja lähempänä kuin aiemmin, harrastusryhmä vaatii ohjaajan
- Ammattimainen markkinointi ja tiedotus, sisäinen ja ulkoinen (12)
  Markkinointia ja viestintää tehdään nykyaikaisesti, toimijoille annetaan työkaluja
Laatu:
- Koulutetaan seuran toimijoita työnantajuuteen (21)
- Materiaalia tyrkylle – Tanssin riemua (19)
- Toimintamallipaketin luominen ja jakaminen (12)
- Paikallisen ja valtakunnallisen jamittelun kehittäminen (11)
Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli pullollaan asialle omistautuneiden osallistujien antoisia keskusteluja, ideoita ja mukavaa yhdessä oloa. Keskustelut jatkukoon joka puolella Suomea erilaisissa yhteisöissä, tulevissa tapahtumisissa ja sosiaalisessa mediassa. Tavataan tanssitoimijoiden alueellisissa tapaamisissa keväällä 2016! Lisätietoa Kansantanssin kääntöpiiristä ja alueellisista tapaamisista voit kysyä Riia Niemelältä Tanssin osaamiskeskuksesta. Riian tavoitat riia.niemela@nuorisoseurat.fi tai 044 744 3939.
Tanssimylly 2015 tulokset

26.4.2015

Tanssinmyllyn 2015 esiintyjät esiintymisjärjestyksessä. Esiintyjästä mainittu ryhmän nimi, teoksen nimi, ohjaaja, koreografi, taustayhteisö, sarja, lyhyt kuvaus, sekä luokitus.

SOROKOSKA: Maarian tytöt. Ohj.: Jyrki Lahtinen; kor.: Jouni Prittinen
Sorokoska; yleinen sarja; Valioplus-sarja

Sorokoska, kuva teoksesta Maarian tytöt.

Sorokoska on tamperelainen ryhmä, joka yhdistää persoonallisella tavalla tanssia, musiikkia ja teatteria. Ryhmä käyttää säännöllisesti vierailevia koreografeja sekä säveltäjiä ja pyrkii sitä kautta kehittymään taitavammaksi, ilmaisullisemmaksi ja intensiivisemmäksi kokonaisuudeksi.

PRO: Perinne-eläin69. Kor.: Samuli Nordberg
Turun Kansantanssin Ystävät; yleinen sarja; taitosarja

PRO, kuva teoksesta Perinne-eläin69.

PROja PROomu haluavat aina kohti uutta. Perinnetaitoa on pohjalla yhteensä satoja vuosia ja sen pohjalta on hyvä ponnistaa. PRO on tanhuperhe, johon on sopivasti sekaantunut muusikoitakin. Turusta tullaan varsinaissuomalaisella asenteella. Ettäs tiärätte!

ANNAT JA ANTIT: Voimamiehiä. Ohj.: Tiia Halttunen & Petri Komonen: kor.: Jouni Prittinen
Hollolan Nuorisoseura; yleinen sarja; taitosarja

Annat ja Antit, kuva teoksesta Voimamiehiä.

Annat ja Antit perustettiin 2003 silloisille koulunsa aloittaneille. Vuosien myötä ryhmä on vaihdellut päätyen neljääntoista 17-22-vuotiaaseen. Ryhmä on esiintynyt Suomessa ja ulkomailla, jopa Malesiassa asti!

MATIT JA MAIJAT: Riksuttava rakkaus. Ohj.: Neea-Reeta Airas & Hanna Kahrola; kor.: Salla Korja-Paloniemi & Timo Saari
Matit ja Maijat; 15-20-vuotiaat; taitosarja

Matit ja Maijat, kuva teoksesta Riksuttava rakkaus

Äänekäs ryhmä, jossa tanssii n. 16-vuotiaita nuoria. Osa on harrastanut taaperosta asti, osa ihastunut lajiin ja liittynyt pirteään joukkoon myöhemmin. Höpötyksen lomassa saadaan paljon aikaan:, esim. oma-toimiharjoituksia, ryhmäpaitoja ja oheistuotteita. Katso esittelyvideo Youtubesta tai seuraa Instagramissa @juniorit_junnulikat.

FLIKAT: Muistatkos sen yhren kerran. Ohj.&kor.: Kaisa Partanen & Elenä Penttilä
Taivalkosken nuorisoseura; yleinen sarja; valiosarja

Flikat, kuva teoksesta Muistatkos sen yhren kerran.

Tämä on kolmas kerta, kun Flikat hyppäävät luokittelulauteille ja tuovat tullessaan virkistävän, pohjois-pohjalaisen tanssituulahduksen! Flikat on kutkuttava sekoitus reipasta tekemisen meininkiä ja taitavaa tanssia maustettuna vahvalla yhteishengellä ja tanssinilolla!

KUMPPAMPÄI: Kaikki pelaa. Ohj.&kor.: Eikku Flinkman
Turun Kansantanssin Ystävät; yleinen sarja; taitosarja

Kumppapäi, kuva teoksesta Raitilla loiskaa, illan eloa – Ellan iloa.

Kumppampäi (suom. kumpaan suuntaan)on reilun tusinan verran kansantanssiin hurahtaneita. Alun elinvoimainen tyttöjoukko muuttunut yhden miehen mausteella naisenergiaa puhkuvaksi ryhmäksi, joka tekee tanhua suurella sydämellä.

SÄRMÄ: Naisten pukuhuone. Ohj.&kor.: Riia Niemelä; käs. Laura Peltoniemi
Lahden Tanhuujat; yleinen sarja; taitosarja

Särmä, kuva teoksesta Naisten pukuhuone.

Särmä on nimensä veroinen, kauniista ja rohkeista naisista koottu vauhdikas porukka. Harjoittelussa keskitytään uusien koreografioiden tekemiseen ja harjoittamiseen lavalle asti. Ryhmä tekee uudentyylistä kansantanssia ja teemat tansseihin nousevat tämän päivän elämästä.

VINKKARIT: Riitti. Ohj.&kor.: Jyrki Lahtinen
Tampereen Nuorisoseura; yleinen sarja; taitoplus-sarja

Vinkkarit, kuva teoksesta Riitti.

Vinkkareiden tavoitteena on kehittyä tanssijoina ja valmistaa toinen toistaan korkeatasoisempia ja viihdyttävämpiä esityskokonaisuuksia. Tavoitteellisesta harjoittelusta huolimatta Vinkkareissa vallitsee iloinen meininki. Ryhmää säestää 6-henkinen Vinkkarit Bänd (ohj. Arttu Kunnasto).

TOSI-ISOT: Elämän polkuja. Ohj.&kor.: Paula Kettu
ISOn Tanhuujat; yli 35-vuotiaiden sarja; taitoplus-sarja

Tosi-ISOT, kuva teoksesta Elämän polkuja.

Tosi-Isot on pilke silmäkulmassa, mutta tosissaan tanssiva kansantanssi-ryhmä. Mukana on jo pitkään harrastaneita ja kansantanssikärpäsen pureman aikuisena saaneita eri-ikäisiä tanssijoita. Ensi kesänä Tosi-Isot valtaavat Kaustisen Festivaali Areenan yhdessä muiden isolaisten kanssa.

FOSSIILIT: Savotta. Ohj.&kor.: Tommi Semeri
Saarekylän Nuorisoseura; yli 35-vuotiaiden sarja; taitoplus-sarja

Fossiilit, kuva teoksesta Savotta.

Fossiileitten harjoittelu perustuu kansantanssin perusteiden oppimiseen ja perinnetietouteen. Fossiileitten omassa asennoitumisessa oleellisinta on ryppyotsaisuuden välttäminen. Toiminta on tavoitteellista, mutta suurin tavoite on omien kansantanssitaitojen kehittyminen.

TRILLI: Jos mä illoin itkenkin, niin siellä on sateenkaari. Ohj.&kor.: Anna-Kristiina Oja
Nuorisoseura Katrilli; 15-20-vuotiaiden sarja; taitoplus-sarja

Trilli, kuva teoksesta Jos mä illoin itkenkin, niin siellä on sateenkaari.

Trilli on 40 v. juhlivan nuorisoseura Katrillin 15-18-vuotiaiden nuorten kansantanssiryhmä. Trilli tanssii modernimpaa kansantanssia tyylillä ja taidolla hauskanpitoa unohtamatta. Ohjelmistossa on yhtäaikaisesti useita koreografioita ja sekä tavoitteet että motivaatio ryhmällä ovat korkealla.

PELMAKAT: Höplä. Ohj.: Eevi Miettinen; kor.: Milla Korja & Petri Kauppinen
Nuorisoseura Motora; 15-20-vuotiaiden sarja; mestaruussarja

Pelmakat, kuva teoksesta Höplä.

Pelmakat on nuori ja raikas ryhmä Joensuusta. Ryhmälle on tärkeintä yhteinen hauskanpito. Tanssimyllyssä ryhmä esittää parempien päivien boheemimman paraatimarssin. Höplä on nykyisten nuorten viimeinen vinksahtanut siirto. Jos Höplä olisi vuodenaika, eläisimme ikuista kesää.

KIMURANTTI: Traktori. Ohj.: Merja Skyttä; kor.: Susanna Kivinen
Nuorisoseura Rajan Nuoret; 15-20-vuotiaiden sarja; valiosarja

Kimurantti, kuva teoksesta Traktori.

Kimurantti on 14-20-vuotiaiden raikas, riemukas ja hassunhauska 16 tanssijan tiivis porukka Lappeenrannasta. Yhteistä tanssielämää on takana jo täydet 10 vuotta. Tanssimyllyssä traktorilla mennä huristelee joukko poikia, mitä lie juntteja! Haiseeki kamalalle – ainaki tyttöjen mielestä…

SIEPAKAT: Tämä hetki. Ohj.&kor.: Eveliina Pilke & Viljami Pekkala
Saarenkylän Nuorisoseura; 15-20-vuotiaiden sarja; valioplus-sarja

Siepakat, kuva teoksesta Tämä hetki.

Siepakat ovat nuoria ja nuoria aikuisia, jotka harjoittelevat 4 kertaa viikossa ja viikonloppuisin. Tavoitteena on suomalaisen kansantanssin syventävien taitojen opiskelu, oman tanssitekniikan kehittyminen, kehonhuollon huomioiminen osana omaa ja esiintyjyyteen kasvu.

KÄRRI: Päivän kaari. Ohj.&kor.: Antti Savilampi
Nuorisoseura Karjalan Nuoret; yli 55-vuotiaiden sarja; mestaruussarja

Kärri, kuva teoksesta Päivän kaari.

Kärri on 1919 Viipurissa perustettu tanssiryhmä, joka on toiminut yhtä-jaksoisesti 1950 -luvulta saakka. Ryhmän tanssijat ovat tutun esikuvansa Kärri-ukon tavoin jo hieman elämänkokemusta omaavia, mutta edelleen heti valmiita tanssiin musiikin ensisävelten kiiriessä korviin.

RIIJARIT: Perinteistä nykytanssia lahtelaisittain. Ohj.&kor.: Tauno Häkkinen
Lahden Tanhuujat; yli 35-vuotiaiden sarja; valiosarja

Riijarit, kuva teoksesta Kahvitellen.

Riijarit on aikuisten tanssijoiden rempseä joukko. Se harjoittelee, ei niin otsa rypyssä, mutta tietyllä vakavuudella ja päämäärätietoisesti erilaisiin tapahtumiin ja omaksi iloksi. Ryhmä on tanssinut yhdessä useita vuosia, eri ohjaajien otteessa, tällä kertaa Tauno Häkkisen koulussa.

OTTOSET: Rakkauesta. Ohj.: Miia Timonen; Kor.: Miia Timonen & Saija Varila
Kaustisen Nuorisoseura; yleinen sarja; valioplus-sarja

Ottoset, kuva teoksesta Rakkauesta.

Ottosten kansantanssitoiminta täyttää tänä vuonna 30 v.! Tanssijat asuvat ympäri Suomea ja tiivis ryhmä harjoittelee viikonloppuisin 1-2 kertaa kuukaudessa. Yhdessä tekeminen ja tanssin ilo sekä tavoitteena edelleen kehittyä niin ryhmänä kuin yksilötasollakin motivoi ryhmää.

RIEHA: Moninainen, toisenlainen, samanlainen. Ohj.&kor.: Laura Hannula
Fyyrkantti; yleinen sarja; perussarja

Rieha, kuva teoksesta Moninainen, toisenlainen, samanlainen.

Rieha syntyi innokkaan ryhmän halusta tehdä monimuotoisempaa ja vapaampaa tanssia aikuisryhmästä erillään. Osa tanssijoista on ”keltanokkia” ja kokoonpano on harjoitellut vasta syksystä 2014. Tanssijoiden lahjakkuus musiikin tuottamisen ja esiintymisasujen suunnittelun saralla on osa esitystä.

POLOKKARIT: Poikkileikkaus. Ohj.: Hanna Poikela; kor.: Hanna Poikela & Kaisa Partanen
Oulunsuun Nuorisoseura; yleinen sarja; valiosarja

Polokkarit, kuva teoksesta Poikkileikkaus.

Polokkarit viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan! Aktiiviseen aikuisten kansantanssiryhmään kuuluu 25 tanssijaa ja mukana kulkee viiden muusikon bändi Noppamarkan Pelimannit. Polokkarit esiintyvät paljon Oulun alueella ja osallistuvat kansantanssifestivaaleille.

REVOHKA: Karjalaisia kujeita. Ohj.: Jenni Kuoppala; kor.: Trad./Aleksander Leontjev/Salla Korja-Paloniemi
Hollolan Nuorisoseura; yleinen sarja; valiosarja

Revohka koostuu tanhu-uransa kerran jo lopettaneista, tanhuun uudelleen hurahtaneista tanssijoista, jotka vaikeuttavat tanssimistaan tällä hetkellä rengas vyötärön ympärillä. Tavoitteena ei ole muuta kuin saada ja antaa iloa. Tanssimyllyssä mukana kulkee musiikkiyhtye Riesa.

LIVAKAT: Ruttupiru. Ohj.: Tiina Lindblad; kor.: Milla Korja & Petri Kauppinen
Nuorisoseura Motora; yleinen sarja; valioplus-sarja

Livakat, kuva teoksesta Elli.

Livakat on nuorten naisten vuosia yhdessä tanssinut ryhmä, jonka esityksissä akkaenergia kohtaa tyttömäisen herkkyyden.

KIRJAVAT: Kohti. Ohj.: Merja Skyttä; kor.: Susanna Kivinen
Nuorisoseura Rajan Nuoret; yleinen sarja; mestaruussarja

Kirjavat, kuvat teoksesta Kohti.

Lappeenrantalaisen Kirjavan tanssijat ovat aloittaneet tanhuharrastuksensa alle kouluikäisinä tai alakoululaisina. Ryhmä juhlii tänä vuonna pyöreitä vuosia: yhteistä tanssielämää on takana 20 vuotta! Kirjaville tanhu ei ole vain harrastus, vaan se on elämäntapa, joka tulee syvältä sydämestä.

JUNTU: Muutosta. Ohj.: Jussi Kaijankangas Kor.: Jussi Kaijankangas & Juntu
ISOn Tanhuujat; yleinen sarja; taitoplus-sarja

Juntu, kuva teoksesta Muutosta.

Juntu on Jyväskylän Ison Tanhuujien edustusryhmä, joka on viime vuosina tuonut yleisön eteen uutta ilmaisua ja ilmiöitä kansantanssin voimalla. Ryhmä koostuu 19-25-vuotiaista tanssijoista, joista kaikki ovat harrastaneet tanssia lapsesta saakka.

KORIAT: Saida. Ohj.&kor.: Hanna Pantsu
Alavuden Nuorisoseura; yleinen sarja; taitosarja

Koriat, kuva teoksesta Saida.

Koriat on alavutelainen, kahdeksasta 19-23-vuotiaasta tanssijasta koostuva ryhmä. Koriat on muodostunut syksyllä 2012. Koreografioita ryhmälle on tehnyt tanssinopettaja AMK Hanna Pantsun lisäksi tanssitaiteen maisteri Petri Kauppinen.

PIRTTISET: Kuinka meripoika kesytetään? Ohj.&kor.: Mitja Pilke
Oulunsuun Nuorisoseura; yli 55-vuotiaiden sarja; valiosarja

Pirttiset, kuva teoksesta Kulkurit.

Pirttiset on oululainen, yli 55-vuotiaiden harrastajaporukka. Pirttiset on tavoitteellinen ryhmä, jonka harjoituksista ei iloa ja yhteispeliä puutu. Ryhmä koostuu pitkän linjan kansantanssin harrastajista, ja esiintymisiä onkin kertynyt 20 vuoden ajalta jo runsaasti.

KATRILLI: Uus kartsu eli Kaapo. Ohj.: Hilppa Herd & Anna-Kristiina Oja; kor.: Anna-Kristiina Oja
Nuorisoseura Katrilli; yleinen sarja; valioplus-sarja

Katrilli, kuva teoksesta Jumis.

Katrilli on helsinkiläinen nuorisoseura ja kansantanssiryhmä, joka juhlii tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan. Katrilli esittää sekä perinteistä että modernimpaa ohjelmistoa. Monipuolisuutta, haastetta ja mielenkiintoa tuovat vaihtuvat, ammattitaitoiset tanssinopettajat ja koreografit.

HÄSSÄKKÄ: Juttu – tarina yhdestä illasta. Ohj.&kor.: Eveliina Pilke & Hanna Poikela
Nuorisoseura Vilikas; yleinen sarja; mestaruussarja

Hässäkkä, kuva teoksesta Juttu – tarina yhdestä illasta.

Hässäkkä on Hämyn junioriryhmä, jonka tavoitteena on nostaa oululaisen kansantanssiharrastuksen tasoa ja näkyvyyttä. Hässäkkä harjoittelee Hämyn tanssinopettajien johdolla ja antaa Vilikkaan lapsiryhmille esikuvaa taidokkaasta tanssista. Hässäkkäläisillä on pitkä tanssikokemus ja Vilikkaassa seurassa pääsevät tähtäämään uusiin haasteisiin!