Avainsana: kansantanssi

  • Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtaja Anne Mehtonen on Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Vuoden ohjaaja -tunnustuksen Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtajalle, tanssiohjaaja Anne Mehtoselle. 24-vuotias Mehtonen on aktiivinen paitsi tanssiohjaajana, myös tanssijana ja kansalaistoimijana. Tunnustus julkistettiin kansanmusiikki- ja -tanssifestivaali Folklandialla 13.1.2017.

    Ystävät kuvailevat lastentarhanopettajana työskentelevää Mehtosta iloiseksi ja positiiviseksi henkilöksi, jolla erinomaiset valmiudet työskennellä lastenryhmien ohjaajana. Hän tanssii itse kansantanssiryhmä Vinkkareissa ja ohjaa neljää lastenryhmää. Mehtonen pyrkii jatkuvasti kehittämään tanssillista, pedagogista ja koreografista osaamistaan kouluttautumalla.

    Tanssin lisäksi Mehtonen on järjestöaktiivi, joka toimii Nuorisoseurojen päätöksenteossa niin seura- kuin valtakunnallisellakin tasolla. Mehtonen on tällä hetkellä Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtaja ja Suomen Nuorisoseurojen valtuuston varajäsen.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tunnustuksen myöntämisen perusteena katsotaan erityisesti ohjaajan roolia lasten ja nuorten kasvun edistäjänä. Toisen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen sai imatralainen teatteriohjaaja Sami Sivonen.

  • Mestarikansantanssija on harvinaisen sisukas monitoimimies

    Mestarikansantanssija on harvinaisen sisukas monitoimimies

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlien nimittämä mestarikansantanssija on tarinankertoja ja humoristi, joka haluaa saada hymyn ihmisten huulille. Takanaan hänellä on 30 vuoden työura Nuorisoseurajärjestössä – sekä sairaus, joka vei kirjaimellisesti jalat alta.

    Eipä tiennyt viisivuotias Hannu-poika, miten merkittävä oli se päivä vuonna -63, kun äiti talutti hänet Rautatienkadulle Lahdessa ja ilmoitti Lahden Tanhuujien Peukaloisiin. Siellä Hannu Nipuli ja pikkuveljensä Keijo aloittivat tanhuharrastuksen Helvi Jukaraisen johdolla. 56 vuotta myöhemmin tuo samainen poika nimettiin Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla mestarikansantanssijaksi.

    Ensimmäinen tanhuesiintyminen meni mestarikansantanssijan tyyliin sopivalla tavalla.

    ”Esitys oli nimeltään ”Tonttu ja keijukaiset”, jossa tein täydellisen luonneroolin tonttuna”, Hannu veistelee.

    Tanssiharrastus piti vuosien ajan Hannua vahvasti imussaan, ja jossain vaiheessa nuoren miehen piti tehdä valintoja eri harrastusten välillä.

    ”Pelasin siihen aikaan myös jalkapalloa Lahden Reippaissa, ja olisin voinut olla siinä aika hyväkin. Yhtenä kesän jouduin kuitenkin valitsemaan, lähdenkö jalkapallon mukana kesäleirille vai tanhuretkelle ulkomaille – ja valitsin tanhun”, Hannu muistelee.

    Valinnan seurauksena Hannu putosi jalkapallojoukkueesta, mutta se ei nuorta miestä haitannut. Tanssiharrastus jatkui kiivaana, ja vuosien varrella Hannu siirtyi aikuistanssijoihin ja ohjaajaksi. Harrastus vei miestä tien päälle. Yhdessä vaiheessa Hannu kävi Lahdesta käsin ohjaamassa Siepakoita Rovaniemellä. Lisäksi hän vei ryhmän kesäisin kolmeksi viikoksi esiintymään eri puolille Eurooppaa – ja käytti tähän kesälomansa useamman vuoden ajan.

    ”Ei se silloin tuntunut uhraukselta. Katsoin sen niin tärkeäksi, etten miettinyt lainkaan lähdenkö vai enkö. En, vaikka olihan siinä melkoinen vastuu huolehtia 30 nuoresta tuolla maailmalla.”

    Vuodet nuorisoseuroissa

    tuomari-hannuLahden Tanhuujista alkanut nuorisoseuraura sai luontevaa jatkoa järjestön erilaisissa luottamustehtävissä. Hannu toimi muun muassa piirin puheenjohtajana ja valtuustoedustajana. Harrastuksesta tuli työ vuonna -84, kun Hannu palkattiin oman paikallisseuransa ohjaajaksi. Parin vuoden päästä hän siirtyi Kalevan nuorten piirin työntekijäksi, ja jo vuonna -89 Hannusta tuli Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja. Tässä tehtävässä hän on edelleen.

    Mikä hänet on pitänyt kiinni järjestössä?

    ”Ystävät, ihmiset, sosiaalisuus. Koen, että nuorisoseuroissa on jotain poikkeuksellista siinä, miten helppo on olla eri ihmisten parissa. Kaikkialla vallitsee hyvä yhdessäolon meininki, jossa ei ole turhaa tärkeilyä. Ihmistä ymmärretään.”

    Entä mikä järjestön on pitänyt kiinni ajassa?

    ”Se, ettei olla sidottu toimintaa liian tiukasti johonkin yhteen toimintoon, kuten kansantanssiin, vaan aina on tehty sitä, mitä ihmiset haluaa. Siinä päätöksessä on ollut viisautta.”

    ”Toivon vain, että valtiovalta ymmärtää, miten hienoa työtä nuorisoseuroissa tehdään, ja antaa jatkossakin tukensa toiminnalle.”

    Elämässä tapahtuu iso käänne

    Hannulla oli parinkymmenen vuoden tauko kansantanssista, vaikka toki työnsä puolesta asiaa seurailikin. Ensimmäinen comeback-yritys tanssin pariin oli 90-luvun lopulla, joka kuitenkin katkesi dramaattisella tavalla. Harjoituksissa Hannu huomasi, ettei hallinnut tasapainoaan eikä kehoaan muutenkaan. Hän kävi lääkärissä, mutta tila meni koko ajan huonompaan suuntaan.

    ”Lopulta kävelin kuin vanha ukko eikä vasen käteni toiminut ollenkaan.”

    Koska Hannulla ei ollut kipuja, eivät lääkärit meinanneet saada selville, mistä kiikasti. Puolen vuoden tutkimusten jälkeen syy selvisi lopulta: kolmannen ja neljännen niskanikaman välissä oli pullistuma, joka painoi hermorataa kiinni. Diagnoosi tehtiin viime hetkellä.

    ”Kuukautta myöhemmin edessä olisi ollut tilanne, että olisin viettänyt loppuelämäni pyörätuolissa.”

    Hannu joutui isoon leikkaukseen, ja vuoden sairaslomalle. Toipumisaikana aikana Hannu opetteli kävelemään uudelleen.

    ”Tahkosin kotipihalla 50 metrin matkaa ja hoin itselleni, että nosta jalkaa, rullaa kantapäällä, nosta päkiällä”, Hannu muistelee.

    Sisukkuus palkittiin, ja Hannu palasi työelämään – ja elämään muutenkin.

    ”Vaikka meni siinä aika kauan ennen kuin uskaltauduin uudelleen tanssimaan.”

    Ja sen perään vielä toinen

    Varsinainen comeback kansantanssin pariin tapahtui pari vuotta sitten. Sitä edelsi toinen suuri elämänmuutos – tällä kertaa Hannun omasta tahdosta. Hannu laittoi ruokavalionsa ja liikuntatottumuksensa uuteen uskoon, ja pudotti painoaan vuoden aikana 40 kiloa.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    ”Minulle tuli herätys, että eihän tää juttu näin voi mennä! Liikunnan aloittaminen oli kyllä sen painoiselle ihan kamalaa, mutta nyt on helppo hymyillä.”

    Nyt kun Hannu on saanut energiatasonsa uusille leveleille, hän pääsee nauttimaan kunnolla paitsi tanssista, niin myös toisesta rakkaasta harrastuksestaan, retkeilystä.

    ”Velipojan kanssa kierrettiin juuri 82 kilometrin mittainen Karhunkierros rinkka selässä.”

    Hannu sanookin nauttivansa eniten juuri luonnossa liikkumisesta.

    ”Mikään ei vedä vertoja sille, kun istutaan nuotiolla ja keitellään nokipannukahvit. Niissä hetkissä on jotain taianomaista.”

    Hannu taipuu moneksi

    Syvimmiltään Hannu on monitoimimies. Hänet voi nähdä niin johtajana, juhlien seremoniamestarina, talkoissa nikkaroimassa kuin kirjoittamassa runoja ja laulamassa niitä ystäviensä syntymäpäiväjuhlilla.

    ”Olen aina tykännyt olla erilaisissa rooleissa. En ole kaihtanut ottaa johtajan roolia, mutta tykkään myös olla yksi joukosta. Sottiisissa olin muiden mukana pystyttämässä telttoja.”

    Huumori ja hyvä fiilis ovat Hannulle tärkeitä. Moni tuntee hänet tarinankertojana, joka mielellään höystää juttujaan vitseillä. Hyvän mielen välittäminen näkyy myös Hannun tekemissä koreografeissa.

    ”Haluan tuoda esityksiin keveyttä ja iloa. Minusta on hienoa, jos yleisö seuraa näytöstä hymyssä suin.”

    Tärkein rooli löytyy kuitenkin kotoa.

    ”Minusta tuli syyskuussa tuplapappa, ja tärkein haaveeni onkin saada viettää aikaa lastenlasteni kanssa. Kutsumme heitä yökylään ja touhuilemme kaikenlaista.”

    Nipulin perheessä onkin tiedossa lämminhenkinen ja perinteinen joulu yhdessä niiden kaikkein tärkeimpien kanssa.

  • Tule keskustelemaan kansainvälisestä ryhmävaihdosta Folklandian messuille!

    Tule keskustelemaan kansainvälisestä ryhmävaihdosta Folklandian messuille!

    Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) on tavattavissa Folklandian messuilla lauantaina 14.1. klo 10-13. Mikäli ryhmälläsi on haaveissa päästä esiintymään kansainväliselle festivaalille tai ehkä kiinnostusta isännöidä kansainvälistä ryhmää Suomessa, kannattaa tulla hakemaan lisätietoa kansainvälisestä vaihdosta KEK:n esittelypisteelle. Kansainvälisestä ryhmävaihdosta vastaa Suomessa Riia Niemelä ja hän on tavattavissa pisteellä klo 11-12.

    Lisätiedot riia.niemela(a)nuorisoseurat.fi, 044 744 3939

  • Riemulla ei ole rajaa Tanssimyllyssä

    Riemulla ei ole rajaa Tanssimyllyssä

    Tanssimylly kokoaa taas  kansantanssiryhmät 31.3-2.4.2017 Sorin Sirkukselle Tampereelle.  Katselmukseen osallistutaan neljässä eri ikäsarjassa: 15-20-vuotiaat, yleinen sarja, yli 35-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat.

    Ikäsarjojen lisäksi katselmuksessa on uusi Riemua! – sarja, joka kutsuu mukaan kaikki sellaiset ryhmät, jotka eivät ole aiemmin kokeneet mitään katselmuksen sarjaa omakseen. Riemua!-sarjassa ei ole ikärajoituksia ja ryhmän koko on vapaa. Sarjaan osallistuvien esityksen mitta on 6-8 minuuttia. Ryhmiä ei nimetä taitosarjoihin, mutta kaikki saavat rakentavan eteenpäin kannustavan suullisen ja kirjallisen palautteen esityksestään. Lisäksi Riemua!-sarjassa jaetaan kunniamainintoja erilaisista ansioista. Lisätietoa kaikista sarjoista ja säännöistä löydät Tanssimyllyn nettisivulta.

    Tapahtumaan osallistuvien ryhmien ilmoittautuminen tapahtuu sähköisellä ilmoittautumislomakkeella tammikuun loppuun mennessä. Tarkempi ryhmä -ja tekniikkatietolomake palautetaan sähköpostitse osoitteeseen riia.niemela@nuorisoseurat.fi helmikuun loppuun mennessä. Linkin sähköiseen ilmoittautumislomakkeeseen ja ladattavan ryhmä -ja tekniikkalomakkeen löydät www.nuorisoseurat.fi/tanssimylly 1.1.2017 alkaen.

    Osallistumismaksu on 290 e/ ryhmä. Mikäli ilmoittautuminen tapahtuu 31.1. jälkeen, on maksu 320 e. Jälki-ilmoittautuneet ryhmät otetaan mukaan vain, mikäli konserteissa on tilaa. Osallistumispaketeista (sis. majoitukset ja ruokailut) tiedotetaan joulukuun uutiskirjeessä.

    Seuraathan myös Tanssimyllyn tapahtumasivua Facebookissa: https://www.facebook.com/events/1151683338256563/

  • Europeade 2017 ja Barnlek 2017 – kurssi Turussa 2.10.2016

    Europeade 2017 ja Barnlek 2017 – kurssi Turussa 2.10.2016

    Ohjaajat ja tanssijat ovat tervetulleita opettelemaan vuoden 2017 suurtapahtumien 2017 ohjelmistot sunnuntaina 2.10.2016 klo 9:30 alkaen. Kurssi järjestetään Jyrkkälän Nuorisotalolla (Nuorisotalonkuja 2, 20210 Turku). Opettajina kurssilla toimivat Heidi Palmu, tanssinopettaja (amk), Jukka Saari, tanssinopettaja (amk), sekä Pia Pyykkinen, kansantanssinopettaja.

    Hinta 25 €/henkilö sisältäen opetuksen, ohjeet, nuotit, lounaan sekä tulo- ja päiväkahvit.
    20 €/henkilö, pelkkä Europeade-osuus
    15 €/henkilö, pelkkä Barnlek-osuus
    Kumpaankin sisältyy lounas ja tulo- tai päiväkahvi.

    Kurssimaksu maksetaan kurssin alussa. Ilmoittamatta poisjääneistä KTNL laskuttaa kurssin jälkeen.

    Ilmoittautuminen PERJANTAIHIN 18.9. mennessä Suomalaisen Kansantanssin Ystävät,
    Seija Ulenius, p. 044 521 1047, seija.ulenius@dnainternet.net

    Ilmoittautumisessa muista seuraavat: yhteystietosi, kurssille osallistuvien nimet, sähköpostiosoite, yhdistys ja erityisruokavalio.

    Ohjelma
    9:30 Ilmoittautuminen ja tulokahvit
    10:00 Barnlek-ohjelma, Lasten Europeade-ohjelma, Oravaisten menuetti ja polska
    12:30 Lounas
    13:00 Juhlavalssi, Poromiehen polska ja Letkis
    14:45 Kahvi
    15:00 Polkkasikermä ja Karjalainen sikermä
    16:45 Kurssin päätös

    Mukaan Tanhukengät ja kevyt harjoitusasu
    LISÄTIETOJA www.europeade2017.fi, http://barnlek.sr.fo/forsida.html
    Hilu Toivonen-Alastalo, p. 050 563 6907,
    hilu.toivonen-alastalo@europeade2017

    Kurssin järjestävät Suomalaisen Kansatanssin Ystävät ja Kansantanssinuorten Liitto.
    Käytännön järjestelyt kurssilla hoitaa Turun Kansantanssin Ystävät.
    Kurssi järjestetään yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa.

  • Kansantanssiryhmän kanssa ulkomaille – kokoa pr-materiaali nyt!

    Kansantanssiryhmän kanssa ulkomaille – kokoa pr-materiaali nyt!

    Kutsuja kansainvälisille festivaaleille alkaa taas syksyn myötä ropista. Mikäli haaveissa on vierailu kansainvälisellä folklore-festivaalilla, nyt olisi sopiva aika koota tarvittava pr-materiaali ryhmästä. Sisällytäthän materiaaleihin ainakin lyhyen englanninkielisen esittelyn ryhmästä, mahdolliset erityisansiot, aiemmat festivaalivierailut ja tiedot esitettävästä repertoaarista. Kuvat ja videot (esim. youtube-linkki) ovat hyvin tärkeä osa esittelymateriaalia, koska niiden avulla festivaali saa parhaimman mahdollisen kuvan siitä millainen ryhmä on.

    Kansainvälisiä kutsuja koordinoi Suomessa Riia Niemelä. Saapuneita kutsuja julkaistaan Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen nettisivulla www.kansanmusiikki.fi/saapuneet-kutsut. Mikäli tarvitset apua sopivan festivaalin löytämiseen, ota yhteyttä riia.niemela@nuorisoseurat.fi.

  • Sottiisin hullunmylly – Lue nuoren festivaaliavustajan hauska tarina tapahtuman kulisseista

    Sottiisin hullunmylly – Lue nuoren festivaaliavustajan hauska tarina tapahtuman kulisseista

    Jos jotain viimeisen kahden viikon aikana opin, ilmoittaudun koko loppu elämäni jokaiseen tapahtumaan ajoissa. Aion säästää tapahtuman kulisseissa hulluna pakertavat ihmiset paperien selaamiselta, sinkoilulta paikasta toiseen ja turhien puheluiden soittamiselta. Tehtyäni kuusipäiväisen työviikon Pispalan Sottiisin hektisessä sykkeessä lupaan pitää passini tallessa, maksamani ruokailut mielessä ja kantaa vastuuni osallistujana. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin todeta, että tekemistä festivaalin toteuttamiseksi riittää ilman turhaa säätämistäkin.

    Sottiisi-Maijan-blogi-info-Petri-Kivinen
    Infon työntekijöitä Sottiisissa.

    Tampereen seudun Osuuspankki tarjosi tänä kesänä 40 nuorelle kesätyön. Hakatessani hakemusta Sottiisi Fun Club ry:lle lupasin itselleni, että tämä on viimeinen työhakemus, jonka tänä keväänä kirjoitan. Yhdestäkään monista hakemuksestani ei ollut kuulunut yhtään mitään ja suunnittelin jo innostuneena työtöntä kesääni. Keräisin pulloja, katutanssisin ja pistäisin kirppispöydän pystyyn. Kasaan raapimillani kolikoilla kiertäisin museoita ja maksaisin kirjaston varausmaksuja. Pyöräilisin ympäri Tamperetta kavereiden ahertaessa duunissa ja asuisin mökillä saaristossa kuukauden. Kaksi päivää myöhemmin minut kutsuttiin työhaastatteluun. Elämäni ensimmäinen työhaastattelu meni ilmeisen hyvin, koska sain paikan Pispalan Sottiisin avustavana festivaalityöntekijänä.

    Jo haastattelutilanteessa minulle välittyi fiilis, että voisin sopia tähän tiimin ja tähän hommaan. Työporukkaa mainostettiin sopivasti kahjoksi ja festariviikkoa jaksoksi, jolloin kukaan ei ole parhaimmillaan. Pitkäaikaisen tanssiharrastukseni parissa olen ollut osana useampaakin suurta prokkista, joten odotukseni olivat melko realistiset. Ajatukseni itsestäni pyörälähettinä, mapittajana ja tyyppinä, joka tekee ihan mitä vain pyydettäessä, olivat lähellä totuutta.

    sottiisi-maijan-blogi-kahjot
    Sottiisin tiimi kuvailee itseään sopivasti kahjoksi. Jussi ja Tiina demonstroivat.

    Sottiisi järjestettiin ensimmäistä kertaa Pirkkahallissa, joten viimeiset päivät ennen muuttoa sinne olivat täynnä viime hetken valmisteluja. Hyppäsin pää edellä kylmään veteen ja jollain ilveellä opin uimaan. Äkillisestä uimataidostani saan kiittää avoimia ja ystävällisiä työkavereita, jotka jaksoivat kiireenkin keskellä vastata kysymyksiin niin, että uskalsin kysyä uudelleen. Poljin pyörällä esitteitä eri paikkoihin keskustassa ja sain jälleen muistutuksen siitä, että Stockmannin jonot eivät liiku ja ihmiset yleensä ovat hyväntahtoisia. Tein koneella opasteita ja ymmärsin tekstinkäsittelyohjelmien ylä- ja alatunnisteiden idean. Olin kehittämässä avainten nimikointijärjestelmää, laminoinnista tuli uutta lempi puuhaani ja tajusin muovitaskuttamisen olevan taitolaji. Oli palkitsevaa tehdä konkreettisia asioita, joilla selvästi oli merkitys. Tunne siitä, että en vaan seiso vaivaantuneena toimiston nurkassa kaikkien tiellä innosti minua tekemään niin paljon ja niin hyvin kun pystyin.

    Sottiisi-Maijan-blogi-talkoolaisia-Petri-Kivinen
    Talkoolaiset ovat tapahtuman elinehto.

    Jälkeenpäin ajatellen homma alkoi vasta, kun festivaali pyörähti käyntiin ja kaikki konkretisoitui. Paahdoin kahdeksantuntista työpäivää festivaalin info-pisteessä. Työn tiimellyksessä hahmotin kirjoittamieni kirjekuorten merkityksen ja opin, keneltä pitää kysyä, kun ei tiedä. Olin töissä joka päivä, mikä helpotti työntekoa ja asetti tietotasoni etulyöntiasemaan päivittäin vaihtuviin talkoolaisiin verraten. Käsitykseni siitä, kuka toi mitä ja kuinka eri tilanteissa tulee toimia, pysyi ajan tasalla. Joka päivä ei tarvinnut aloittaa alusta, vaan saatoin jatkaa siitä mihin edellisenä iltana olin jäänyt. Pelkoni kassakoneita ja korttimaksulaitteita kohtaan hälveni, kun homma oli pakko opetella. Kirjoitin enemmän posti it -lappuja kuin aiemmassa elämässäni yhteensä ja ala-asteella opittu palikkakirjainten piirustustaito osoittautui yllättävän hyödylliseksi. Tilanne oli koko ajan elossa ja kahta samanlaista työpäivää ei ollut. Opin pitämään pään kylmänä pahimmankin hullunmyllyn keskellä. Kiirehtiminen vain sotkee ja tuhlaa aikaa.

    Jos festivaaliviikko on pitkä ja raskas ja kiireinen, seuraava viikko on jotain ihan muuta. Tilanne on kuin viimeiset päivät koulussa ennen kesäloman alkua velvollisuuksien ollessa takanapäin. Tietysti siivottavaa ja sulateltavaa on paljon, mutta samanlaista kiirettä ei ole. Päällimmäisenä kaikista huokuu helpotus, onnellisuus ja vihdoin nukutut yhdeksän tunnin yöunet. En voi muuta kuin hattua nostaa ja ostaa mansikoita kiitokseksi kahdesta hienosta viikosta. Tämän kokemuksen jälkeen minut löytää varmasti uudelleen STAFF-paita päällä tekemässä jotain tapahtumaa mahdolliseksi. Mutta ei enää tänä kesänä. Minun täytyy vielä ehtiä mökille, katutanssia, kerätä pulloja, kiertää museoita ja nukkua.

    Sottiisi-Maijan-blogi-talkoolaisten-kupit-Petri-Kivinen
    Kahvihuolto on järjestelyjen onnistumiselle tärkeää.
  • Euroopan suurin kansanperinnetapahtuma Europeade Turkuun 2017

    Euroopan suurin kansanperinnetapahtuma Europeade Turkuun 2017

    Europeade on Euroopan suurin kansanperinnetapahtuma, joka vuonna 2017 saadaan ensimmäistä kertaa Suomeen. Isäntäkaupunkina toimii Turku, joka vastaanottaa 26.–30.7.2017 lähes 5000 kansanmusiikin ja kansantanssin harrastajaa sekä kymmeniä tuhansia katsojia.

    Europeade on taiteen ja kulttuurin kohtauspaikka, jossa juhlitaan avointa ja monikulttuurista Eurooppaa. Tapahtuman aikana kansallispukuiset musiikki- ja tanssiryhmät kymmenistä eri maista tekevät tunnetuksi osaamistaan. Näytöksiä, konsertteja ja paraateja on luvassa niin esiintymislavoilla kuin kaduilla ja toreillakin.

    Kansanperinne näkyy ja kuuluu ympäri kaupunkia ennen tapahtumaa, sen aikana ja vielä sen jälkeenkin. Mistään marginaaliryhmästä ei ole kyse, sillä Suomessa on arvioitu olevan 25 000 kansantanssin harrastajaa ja kansanmusiikin harrastajia samoin kymmeniä tuhansia.

    Kansanperinnejuhlaa on järjestetty vuodesta 1964 lähtien. Europeaden Suomen koordinaattorina toimii pitkän linjan kansanperinneaktiivi Hilu Toivonen-Alastalo, jolla on onnistuneelle tapahtumalle vain yksi kriteeri:

    ”Me aiomme tehdä Turussa parhaan Europeaden ikinä! Suomalainen kansanperinne on väkevää ja elinvoimaista, Turussa on mahtavat puitteet todelliselle kansanjuhlalle ja itsenäisen Suomen satavuotisjuhlinta antaa luonnollisesti tapahtumalle arvokkaan lisäsäväyksen.”

    Tapahtuma on mukana Suomi 100 -ohjelmassa, joten Turkuun saapuvat kansanperinteen harrastajat sekä esitysten katsojat pääsevät omalta osaltaan myös juhlistamaan Suomen itsenäisyyden satavuotista taivalta.

    ”Turun Europeadessa tähdätään myös Guinnesin ennätystenkirjaan tutulla perisuomalaisella ”kansantanssillamme”. Tavoitteena on saada yhden illan aikana enemmän ihmisiä humppaamaan yhtä aikaa kuin koskaan missään aikaisemmin”, Hilu visioi.

    Ennätystavoite liittyy Suomi 100 -ohjelman Koko Suomi tanssii 2017 -kampanjaan, jota koordinoi Tanssin Tiedotuskeskus. Humppaa opetetaan tapahtuman alla verkossa, tietoiskuissa ja paikallistapahtumissa.

    Kuuntele Turjakkeen säveltämä Europeade 2017 tunnusbiisi!

     

    Lisätietoja: Hilu Toivonen-Alastalo
    puhelin: 050 563 6907
    hilu.toivonen-alastalo@europeade2017.fi

    info@europeade2017.fi

    Suomen Europeade www.turku.fi/europeade2017
    Taustaorganisaatio www.europeade.eu

     

    Kuva: Europeade website / Europeade 2015 / Fred Scholliers

  • Hannu Nipulille Mestarikansantanssijan titteli

    Hannu Nipulille Mestarikansantanssijan titteli

    Hannu Nipuli on toinen Kaustisen kansanmusiikkijuhlien nimittämä Mestarikansantanssija.

    Hannu on toiminut Lahdessa Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 1989. Lisäksi hän on työskennellyt mm. tanssijana, ohjaajana ja koreografina sekä lukuisissa alan luottamustehtävissä. Hannu painottaa perinteen merkitystä ja vannoo samalla taiteellisen vapauden sekä iloisen tunnelman nimeen.

    <p”>Hannu on kansantanssija sydämestään. Harrastus alkoi, kun äiti vei viisivuotiaan Hannun Helvi Jukaraisen vastaperustettuun kansantanssiryhmään. Jukaraisen monipuolinen, moderni ja avarakatseinen ote koreografioiden tekemiseen ja tanssimiseen on toiminut aina Hannun innoittajana. Esikuvakseen äidin ja Helvin lisäksi Hannu nostaa Antti Savilammen.

    Kuva: Hannu Nipuli tanssimassa Riijareissa Tanssimyllyssä 2015. Kuvaaja: Petri Kivinen

  • Hollolan Nuorisoseuran Ellit ja Eemelit sekä Iidastiinat Taiwaniin

    Hollolan Nuorisoseuran Ellit ja Eemelit sekä Iidastiinat Taiwaniin

    Hollolan Nuorisoseuran Ellit ja Eemelit sekä Iidastiinat osallistuvat Yilanin kansainvälisille folklorefestivaaleille Taiwanissa heinä-elokuun vaihteessa. Hollolan Nuorisoseura osallistuu Itä-Taiwainissa järjestettäville festivaaleille nyt kolmatta kertaa.

    ”Tämä festivaali on yksi suurimmista lapsille ja nuorille suunnatuista folklorefestivaaleista maailmalla”, ohjaaja Jenni Kuoppala kertoo.

    Kuoppalan mukaan heidän lisäkseen festivaaleilla on tänä vuonna mukana seitsemän eri kansallisuutta.

    ”Voin sanoa, että matkakuume molemmilla ryhmillä on jo erittäin kova, vaikka matkalle lähdetään vasta muutaman viikon päästä 26.7.”

    Ellit ja Eemelit esittävät Taiwanin matkaohjelmistoaan Tennilän Suojapirtillä 7.7. klo 18 alkaen.

    ”Ohjelmistomme koostuu perinteisistä ja suomalaiseen perinteeseen pohjautuvista kansantansseista.”

    iidastiinat-instagram-hollolan-nuorisoseura

    Lisätietoja: Petri Görman, tiedottaja/Hollolan Nuorisoseura, 0505147795