Avainsana: lapset ja nuoret

Katso nuorten tuotokset Nuorisoseurafoorumista – mikä on merkityksellistä nuorisoseuroissa?

2.6.2017

Nuorisoseurafoorumin yhteydessä Mikkelissä kokoontui joukko tulevaisuuden nuorisoseuravaikuttajia, kun nuorisoseuranuoret osallistuivat foorumiin. Tapaamisen taustalla oli valtuustoaloite, jossa nuorisoseuranuoret toivoivat nuorten ääntä vahvemmin kuuluviin ja mahdollisuutta vaikuttaa enemmän.
Nuoria foorumiin osallistui ympäri Suomea vajaa parisen kymmentä. Tapaamisessa nuoret pääsivät tutustumaan muihin nuorisoseuroissa harrastaviin ja toimiviin ikätovereihin sekä järjestön toimintaan. Ohjelmaan lukeutui mm. nuorisoseurakuntotesti, kevätvaltuuston kokouksen seuraaminen, keskustelua omasta nuorisoseuratoiminnasta sekä mediavaikuttamistyöpaja, jonka toteutti Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen -hanke (ERNOD). Työpajassa nuoret tekivät mediavaikuttamisen menetelmiä hyödyntämällä omaa nuorisoseura-arkeaan näkyväksi. Miltä arki nuorisoseuroissa näyttää, mitä he pitävät tärkeänä ja ennen kaikkea – mitä he haluavat kertoa siitä muille? Työn tuloksina syntyi seuraavat teokset:
Nämä tuotokset ladattiin myös 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -hankkeen tarinasivustolle. Työpajan jatkoina syntyi nuorilla aito halu esitellä omaa nuorisoseuralaisuuttaan jatkossakin. Tähän luodaan heille kanavaksi Snapchat-tili, joka kesän alkusyksyn aikana kiertää nuorten matkassa eri puolilla maata tapahtumissa, kesäteatterissa ja harmaassa arjessa.
Nuorisoseurafoorumin muiden työpajojen materiaalit ovat omalla sivullaa n.
Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa

6.3.2017

Yhteinen harrastus hyvässä seurassa on mitä parhain hyvinvoinnin lähde. Harrastukset ovat erityisen tärkeitä lapsille ja nuorille, sillä ne tarjoavat onnistumisen kokemuksia ja vahvistavat itseluottamusta.

Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta harrastaa. Suomessa on lähes kaksisataatuhatta lasta ja nuorta, joilla ei ole harrastusta.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen perusti viime syksynä työryhmän pohtimaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, ja Nuorisoseurat kutsuttiin mukaan. Hallituksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus vähintään yhteen mielekkääseen harrastukseen.

Olen saanut osallistua työryhmän työskentelyyn nuorisoseurojen edustajana ja huomannut, että kuljemme monessa asiassa tien näyttäjänä. Me nuorisoseuralaiset voimme olla ylpeitä omasta järjestöstämme ja kaikesta siitä monipuolisesta toiminnasta, jota nuorisoseurat tarjoavat ympäri Suomea.

Toimintamme on kaikille avointa, turvallista ja kasvattavaa. Nuorisoseuroissa eri-ikäiset toimivat yhdessä. Toimintamme myös kehittyy ja elää ajassa. Nuorisoseuralaiset ovat avoimia uusille ideoille ja uusille toimijoille.

Työryhmän raportti luovutetaan maaliskuussa ministerille, ja se sisältää konkreettisia ehdotuksia harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Ongelmaa ei ole tarkoitus ratkaista vain valtiovallan ja viranomaisten toimenpiteillä. Mukaan tarvitaan myös meitä harrastustoiminnan järjestäjiä.

Suurena valtakunnallisena toimijana meillä on vastuu siitä, että olemme mukana toteuttamassa yhteistä harrastustakuuta. Tähän meitä velvoittaa myös toiminta-ajatuksemme ja arvomme. Jo syksyn 2015 valtuuston kokous otti kantaa harrastusten tärkeydestä syrjäytymisen ehkäisyssä.

Meidän on yhdessä tehtävä työtä sen eteen, että nuorisoseura olisi jatkossa yhä useammalle lapselle ja nuorelle paikka, jossa voi turvallisten aikuisten tukemana kasvaa ja kokeilla siipiään. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.
Nuorisoseurat mukana ministeriön ”Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa” -ryhmässä

11.11.2016

Me nuorisoseuralaiset tiedämme, miten tärkeä asia mielekäs harrastus on lapsille ja nuorille. Keväällä 2015 järjestömme valtuusto ehdotti, että nuorisolakiin kirjataan harrastustakuu. Jokaiselle lapselle ja nuorelle pitäisi taata oikeus vähintään yhteen harrastukseen. Syksyllä 2016 Hupparikansan puolella -haasteessa pääsihteeri korosti, että ”Jokaisella on oltava mahdollisuus hyvään harrastukseen.” Keskustelu harrastusten kohonneista hinnoista on puhuttanut erityisesti vuonna 2016.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut tämän asian kärkihankkeeksi ja Sanni Grahn-Laasonen on kutsunut pääsihteerimme Antti Kalliomaan mukaan ”Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa” -työryhmään. Tavoitteena on laatia ehdotus, jolla jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mahdollisuus ainakin yhteen mieleiseen harrastukseen. Työryhmän tehtävänä on koota ehdotuksia ja toimia harrastuneisuuden edistämiseksi, kartoittaa harrastamisen esteitä ja koota hyviä käytäntöjä.

Maamme hallitus on asettanut tavoitteeksi panostaa kouluviihtyvyyteen ja parantaa lasten ja nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Tavoitteena on myös vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta. Harrastusten avulla lapset ja nuoret saavat uusia kavereita ja vahvistavat jo olemassa olevia kaveruussuhteita. Harrastukset auttavat kiinnittymään yhteisöön, toimimaan sen jäsenenä ja kokemaan onnistumisia.

Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta harrastamiseen. Sitä vaikeuttavat mm. mieleisen harrastuksen puute, harrastuksen hinta, harrastukseen lähtevien kavereiden puute, syrjäseudulla asuminen, kuljetusongelmat tai kielitaito.

Nuorisoseurat on mukana mahdollistamassa lasten ja nuorten mielekästä, laadukasta, turvallista ja tavoitettavaa harrastustoimintaa!
Arkistojen kätköistä: Harrastustakuulla syrjäytymistä vastaan

10.11.2016

Viime aikoina keskustelu harrastusten hintojen noususta ja se eriarvoistavasta vaikutuksesta on käyty vilkkaasti. Kaivoimme uudestaan esiin Nuorisoseurojen valtuuston keväällä 2015 tehdyn kannanoton, jossa peräänkuulutettiin harrastustakuuta, joka takaisi jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeuden vähintään yhteen hyvään harrastukseen.

Suomen Nuorisoseurojen valtuusto, 23.5.2015.

Suomen Nuorisoseurojen valtuusto on huolissaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista ja ehdottaa, että nuorisolakiin kirjataan harrastustakuu. Jokaiselle lapselle ja nuorelle pitäisi taata oikeus vähintään yhteen turvalliseen ja laadukkaasti toteutettuun harrastukseen.

Tämä on miljardiluokan talouskysymys. Mitkään terveydenhuollon määrärahat eivät tule riittämään tulevaisuudessa jos emme pidä huolta lastemme henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista.

Toimivin ratkaisu harrastustakuun käytännön toteuttamiseksi olisi joustavan koulupäivän mallin vakiinnuttaminen. Joustavassa koulupäivässä harrastus-, aamu- ja iltapäiväkerhot nivotaan yhteen koulupäivän kanssa. Malli tukisi parhaiten lasten tervettä kasvua ja -kehitystä, lasten ja perheiden hyvinvointia. Nuorisoseurat ja useat muut järjestöt toteuttavat harrastustakuuta yhdessä koulujen kanssa jo nyt, mutta asia vaatii laajempaa yhteistyötä, koordinaatiota ja rahoituksen uudistamista.

Lakiin kirjattu harrastustakuu ohjaisi myös koulujen ja kuntien harrastustilojen käyttöä. Nyt lasten ja nuorten omaehtoinen harrastaminen saattaa olla maksullista tai jopa kokonaan kiellettyä julkisissa tiloissa. Usein tilakustannukset saattavat olla liian kalliita myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestäville yhdistyksille ja urheiluseuroille.

Seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi sisällyttää lainvalmistelu ja kustannusten selvittäminen harrastustakuun toteuttamiseksi. Suomen Nuorisoseurojen valtuusto painottaa, että on viisasta politiikkaa kehittää lasten ja nuorten palveluja ja saada ne toimimaan yhteistyössä keskenään ja vanhempien kanssa. Vankan tutkimusnäytön mukaan sijoittaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin on myös taloudellisesti tehokasta.