Avainsana: nuoret

  • Suomen Nuorisoseurojen vaalitavoitteet panostavat nuoriin, tasa-arvoiseen harrastamiseen ja vireään kansalaisyhteiskuntaan

    Suomen Nuorisoseurojen vaalitavoitteet panostavat nuoriin, tasa-arvoiseen harrastamiseen ja vireään kansalaisyhteiskuntaan

    Suomen Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet 2023 pureutuvat kolmeen keskeiseen teemaan, mitkä ovat harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan ytimessä. Kaikkialla Suomessa pitää olla saavutettavia, edullisia ja turvallisia harrastusmahdollisuuksia. Nuoret ovat tulevaisuuden rakentajia, joten heihin on panostettava nyt. Lisäksi seurantalojen pitää olla paikkakuntien yhteisiä kokoontumispaikkoja ja niiden toimintaedellytyksiä on tuettava. Nämä vaaliteemat ovat rakentuneet yhdessä alueellisten Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat -ryhmien kanssa. 

    ”Lähdimme työstämään eduskuntavaalitavoitteitamme nuorten vaikuttajien ryhmien kanssa eri puolilla Suomea, ja iso joukko nuoria sai kertoa omia ideoitaan ja toiveitaan siitä, millaisiin asioihin he toivoisivat seuraavan eduskunnan kiinnittävän huomiota. Tavoitteissa on huomioita myös nuorisoseurakentän moninaisuus ja kaikenikäiset harrastajat”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.  

    Harrastustoiminta kuuluu kaikille  

    Ensimmäisenä teemana eduskuntavaalitavoitteissa on harrastustoiminnan saavutettavuus, sen turvallisuus sekä lasten ja nuorten kannustaminen harrastamisen pariin. Harrastustoiminta ehkäisee syrjäytymistä todella tehokkaasti ja lisää yhteisöön kuulumisen tunnetta. Harrastaminen ei myöskään saa olla rahasta kiinni. Pienillä lisäpanostuksilla voidaan saada aikaiseksi iso vaikutus ja merkittävä joukko lapsia ja nuoria harrastusten piiriin. Harrastamisen on oltava turvallista niin henkisesti kuin fyysisesti. 

    Lapsiin ja nuoriin on panostettava nyt 

    Lapset ja nuoret elävät kolmoiskriisin aikaa: ilmastonmuutos asettaa merkittävän varjon tulevaisuudelle, koronapandemian aikaiset rajoitukset olivat kohtuuton taakka lasten ja nuorten koulunkäynnille, sosiaaliselle elämälle sekä harrastamiselle ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heilauttanut turvallisuudentunnetta merkittävästi. Lasten ja nuorten hyvinvointiin on satsattava niin koulussa kuin vapaa-ajalla ja heidän kuulemisensa heitä koskevissa päätöksissä on varmistettava. Yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskoulutusta tarvitaan lisää lasten ja nuorten parissa toimiville aikuisille. Myös mielenterveystyöhön on lisättävä resursseja.  

    Vireä kansalaisyhteiskunta on kaikkien etu  

    Nuorisoseuroissa harrastetaan usein seurantaloilla, ja ne ovat monen kylän, kunnan ja kaupungin kansalais- ja harrastustoiminnan keskuksia. Niitä pyörittävien paikallisyhdistysten toimintaedellytykset on turvattava, sillä kyse ei ole vain seinistä, vaan kymmenientuhansien ihmisten arkeen positiivisesti vaikuttavasta toiminnasta, jonka elinehto seurantalo on. Myös työllistämisen edellytyksiä pitää helpottaa, ja tapahtumiin liittyviä säädöksiä selventää. Vapaaehtoistoimintaan kannustaminen pitää olla meidän kaikkien asia, sillä vapaaehtoiset ovat isossa roolissa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja hyvinvoinnin kannattelijoina.   

    Voit lukea koko eduskuntavaalitavoiteohjelmamme täältä. 

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
    puh. 040 726 7450 

  • Nuoret vaikuttajat kokoontuivat virtuaalisesti Nuorisoseurakokouksen aattona

    Nuoret vaikuttajat kokoontuivat virtuaalisesti Nuorisoseurakokouksen aattona

    Nuorisoseurojen Nuorten Vaikuttajien -ryhmä kutsui tänään perjantaina 8.10. eli Nuorisoseurakokouksen aattona koolle kaikki alle 29-vuotiaat valtuustoehdokkaat sekä Nuorisoseurakokouksen alle 29-vuotiaat kokousedustajat. Tavoitteena oli kertoa vaikuttamistoiminnasta sekä pohtia yhdessä, miksi vaikuttaminen niin kansalaisjärjestöissä kuin yhteiskunnassa ylipäätänsä on tärkeää. Nykyinen Nuorten Vaikuttajien -ryhmä on ollut koossa vuodesta 2020 alkaen.

    ”Sain vinkin tähän liittymisestä omalta ohjaajalta. Olen oppinut paljon vaikuttamisesta yhteiskunnassa eli esimerkiksi siitä, miten päätöksenteko toimii yhdistyksessä. Tässä ryhmässä on ollut turvallinen olo, saa olla oma itsensä. Meillä on ollut erilaisia mielipiteitä, mutta ollaan keskusteltu sivistyneesti eikä ole väitelty aggressiivisesti”, yksi ryhmäläinen kertoo.

    Toinen ryhmässä mukana oleva henkilö kertoi oppineensa siitä, mitä tapahtuman järjestäminen vaatii. Nuorten Vaikuttajien -ryhmä on ollut mukana esimerkiksi Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuuden järjestämisessä, missä koottiin yhteen nuoria, päättäjiä sekä ammattitaiteilijoita ja kulttuurin tekijöitä.

    Miksi vaikuttaminen on yhteiskunnassa tärkeää?

    Pienryhmäkeskusteluissa nousi esiin esimerkiksi se, että kun yhteiskunnassa puhutaan siitä, että nuoret ovat tulevaisuus, on tärkeää huolehtia myös vaikuttamisen jatkumosta eli siitä, että valta myös vaihtuu ja siirtyy nuoremmille polville. Lisäksi keskusteluissa huomioitiin, että jokaisen äänen pitäisi kuulua, ei vain etuoikeutettujen. Kaikenlaisten ihmisten pitäisi päästä mukaan.

    Järjestöjen, kuten nuorisoseurojen, tulee mahdollistaa ja tarjota vaikuttamisen paikkoja. Tätä voisi tehdä esimerkiksi antamalla tiloja nuorten käyttöön omaehtoiseen toimintaan.

    ”Yhteiskunta koskettaa jokaisen elämää: jokaisella pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa, varsinkin jos päätökset koskettavat itseä. Ei voi muuttaa asioita, jos ei pyri itse puuttumaan epäkohtiin tai muutoin vaikuttamaan. Koko ajan muuttuvassa yhteiskunnassa pysyy muutoksessa mukana myös itse ottamalla kantaa ja vaikuttamalla”, osallistujat tuumivat.

    Nuoret huomioivat myös, että on tärkeää kertoa muille omia kokemuksia; se saattaa innostaa mukaan.  Tämän pitää tapahtua nuorelta nuorelle.  

  • Tampereen kaupunki hakee nuoria SottiisiMoves 2020 tuotantoryhmään

    Tampereen kaupunki hakee nuoria SottiisiMoves 2020 tuotantoryhmään

    Tampereen kaupunki hakee nuoria SottiisiMovesin (www.sottiisi.fi) nuorten tuotantoryhmään. Ryhmässä pääsee mukaan tuottamaan kesän 2020 suurimman tanssitapahtuman oheisohjelmaa.
    Haussa on pirkanmaalaisia 13-20-vuotiaita, jotka ovat kiinnostuneet monipuolisesti kulttuuritapahtumista ja niiden tuottamisesta, sekä valmis olemaan mukana tuotannossa, jonka päämääränä on SottiisiMoves -tanssitapahtuma kesäkuussa 2020

    Osallistumisesta saa kokemusta tapahtumatuotannon perusteista ja eri vaiheista käytännön kautta. Projekti antaa mahdollisuuden päästä suunnittelemaan, mitä oheisohjelmaa SottiisiMoves osallistujilleen tarjoaa.

    Ryhmä tarjoaa näköalapaikan, miten suurtapahtumatuotantoa SottiisiMovesin osalta tehdään. Työskentelystä annetaan osallistumistodistus. Tuotantoryhmässä mukana olo mahdollistaa myös kurssisuorituksen/hyväksiluvun opiskelupaikasta riippuen. Hyväksiluku on sovittava oppilaitoksen kanssa erikseen.

    https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/19542/lomake.html

    SottisiMoves 2020 -logo

    Mukaan pääsee ilmoittautumalla oheisen linkin kautta 12.11. mennessä.

    Ryhmä kokoontuu 13.11. alkaen pääsääntöisesti keskiviikkoisin klo 17.30-19.30 Monitoimitalo 13:ssa Tampereella.

    Lisätiedot:
    Laura Sirén
    laura.siren@tampere.fi
    040 800 4488

  • Nuoret rakentamaan Suomen seuraavaa vuosisataa

    Nuoret rakentamaan Suomen seuraavaa vuosisataa

    Kuluva vuosi on ennen kaikkea Suomen itsenäisyyden juhlavuosi, mutta samalla myös nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen merkkivuosi. Juhlavuoden ”yhdessä”-teeman mukaisesti vuoden aikana nuorten oikeuksia ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntamme kehittämiseen on parannettu. Vuoden alussa voimaan astunut uusi nuorisolaki, hallituksen esitys maakuntalaiksi sekä kuntalain lopullinen voimaantulo vahvistavat kaikki nuorten oikeutta vaikuttaa yhteisistä asioista päättämiseen. Suunta on oikea ja 2015-luku on nuorten osallistumisen kulta-aikaa, jos niin päätämme. 

    Erityisen ilahduttavaa on huomata nuorten aktiivista kansalaisuutta koskevan keskustelun käyvän aktiivisena juuri itsenäisyytemme juhlavuonna. Suomen satavuotinen historia on huikea kasvutarina. Keskinäisen kamppailun ja oman edun tavoittelun sijaan päätimme lopulta ymmärtää toinen toisiamme, rakensimme vahvan kansalaisyhteiskunnan ja synnytimme yhdessä monella mittarilla maailman parhaan hyvinvointivaltion. Aktiivinen kansalaisuus ja kanssaihmisten mielipiteiden kuunteleminen ovat aina olleet Suomen vahvuuksia. Pidetään huolta, että näin on myös jatkossa. 

    Nyt, Suomen siirtyessä toiselle vuosisadalleen, on tullut meidän nuorten vuoro vahvistaa asemiamme yhteisen tulevaisuutemme rakentajina. Nuorten halu ja mahdollisuudet osallistua sekä vaikuttaa Suomen tulevaisuuden rakentamiseen tulevat ratkaisemaan kansakuntamme selviytymisen tulevaisuudessa. Ilman aktiivisia kansalaisia ja tulevaisuudentekijöitä ei kunnista, maakunnista tai valtiosta jää jäljelle kuin ontot hallintorakenteet. Siksi onkin meidän jokaisen yhteinen tehtävä innostaa ja kannustaa erityisesti nuoria osallistumaan: niin koululuokissa, kaupan hyllyjen välissä tuotteita valkatessa, harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa kuin verkkokyselyissä ja vaaliuurnilla.  

    Me nuoret tulemme kohtaamaan täysimittaisena nyt tehtävien päätösten vaikutukset sekä elämään pitkällä itsenäisyytemme tulevalla vuosisadalla. Siksi meidän osallistumisen ja vaikuttamisen aika on nyt, kun kauas vaikuttavia päätöksiä tehdään ja yhteisestä tulevaisuudesta päätetään. Aktiivisen ja osallistuvan nuorison tulee olla yksi Suomen tulevaisuuden peruspilareista.  

    Nuorten osallistumiseen liittyviä taitoja sekä innostusta opitaan paitsi koulussa, myös ennen kaikkea sen ulkopuolella. Tässä tehtävässä myös teillä nuorisoseuralaisilla on paljon annettavaa ja tekemisen paikkoja. Olkaa rohkeasti mukana voimaannuttamassa nuoria osallistumaan ja rakentamassa Suomen seuraavasta vuosisadasta aiempaakin suurempi menestystarina. 

    Nuorten osallistumisen aika on NYT – kannustetaan yhdessä nuoria ottamaan paikkansa tulevaisuutemme rakentajina! 

    Kimi Uosukainen
    Nuorisovaikuttaja
    Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtaja 

  • Katso nuorten tuotokset Nuorisoseurafoorumista – mikä on merkityksellistä nuorisoseuroissa?

    Katso nuorten tuotokset Nuorisoseurafoorumista – mikä on merkityksellistä nuorisoseuroissa?

    Nuorisoseurafoorumin yhteydessä Mikkelissä kokoontui joukko tulevaisuuden nuorisoseuravaikuttajia, kun nuorisoseuranuoret osallistuivat foorumiin. Tapaamisen taustalla oli valtuustoaloite, jossa nuorisoseuranuoret toivoivat nuorten ääntä vahvemmin kuuluviin ja mahdollisuutta vaikuttaa enemmän.

    Nuoria foorumiin osallistui ympäri Suomea vajaa parisen kymmentä. Tapaamisessa nuoret pääsivät tutustumaan muihin nuorisoseuroissa harrastaviin ja toimiviin ikätovereihin sekä järjestön toimintaan. Ohjelmaan lukeutui mm. nuorisoseurakuntotesti, kevätvaltuuston kokouksen seuraaminen, keskustelua omasta nuorisoseuratoiminnasta sekä mediavaikuttamistyöpaja, jonka toteutti Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen -hanke (ERNOD). Työpajassa nuoret tekivät mediavaikuttamisen menetelmiä hyödyntämällä omaa nuorisoseura-arkeaan näkyväksi. Miltä arki nuorisoseuroissa näyttää, mitä he pitävät tärkeänä ja ennen kaikkea – mitä he haluavat kertoa siitä muille? Työn tuloksina syntyi seuraavat teokset:

    Nämä tuotokset ladattiin myös 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -hankkeen tarinasivustolle. Työpajan jatkoina syntyi nuorilla aito halu esitellä omaa nuorisoseuralaisuuttaan jatkossakin. Tähän luodaan heille kanavaksi Snapchat-tili, joka kesän alkusyksyn aikana kiertää nuorten matkassa eri puolilla maata tapahtumissa, kesäteatterissa ja harmaassa arjessa.

    Nuorisoseurafoorumin muiden työpajojen materiaalit ovat omalla sivullaan.

  • Kuka omistaa tulevaisuuden, jonka nuoret elävät? kysyy Sitran Kalle Nieminen Nuorisoseuralehdessä

    Kuka omistaa tulevaisuuden, jonka nuoret elävät? kysyy Sitran Kalle Nieminen Nuorisoseuralehdessä

    Elämme murroskautta, jonka aikana tekemämme valinnat ja päätökset tulevat vaikuttamaan tulevaisuuteemme ennennäkemättömällä tavalla. Ei ole vaikea nähdä, kuinka ympärillämme oleva maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen. Näistä muutoksista ja tulevaisuudesta puhuttaessa usein unohdetaan ketkä luomamme tulevaisuuden tulevat kuluttamaan. Tänään syntyvä lapsi tekee 18-vuotiaana valintoja hyvin erilaisessa maailmassa kuin me teemme nyt. Kuka päättää millaisessa maailmassa nuori elää vuonna 2035?

    Maailma muuttuu seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana enemmän kuin viimeisen kolmensadan vuoden aikana. Kuulostaako tieteiskirjallisuudesta napatulta fraasilta? Saattaa kuulostaa, mutta sitä se ei ole. Oheisen väitteen kuulee yhä useammin asiantuntijoiden puhuessa tulevaisuudesta. Moni kysyy väitteen kuultuaan, pitävätkö luvut täysin paikkansa. Minusta se on yhdentekevää. Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan. Teknologian nopea kehitys ja entistä keskinäisriippuvaisempi maailma ovat katalyytteja nopealle kehitykselle ja kohtaamillemme arvaamattomille käänteille. Paljon tärkeämpi jatkokysymys onkin: Kuka määrää nopeasti muuttuvan tulevaisuuden suunnan?

    Usein väitetään, että tällä hetkellä suuntaa näyttävät ne, jotka ymmärtävät parhaiten teknologian kehitystä ja osaavat toimia keskinäisriippuvaisessa kansainvälisessä ympäristössä. Yrityskeskittymissä kuten Yhdysvaltojen Piilaaksossa kehitetään jatkuvasti innovaatioita, jotka muokkaavat meistä jokaisen arkista elämää. Osa uusista keksinnöistä astelee elämäämme huomaamatta. Paremmat kännykkäsovellukset valokuvaamiseen ovat meille jo arkea, eivätkä paljoa hetkauta käyttäytymistämme. Osa näistä innovaatioista kuitenkin ravistelee arkeamme radikaalimmin. Itseohjaavat autot valtaavat pian katukuvaa, kone oppii ihmistä paremmin ja robotti auttaa arjen askareissa. Hurjimmat yrittävät viedä ihmisen Marsiin tai pidentää elinikäämme huomattavasti. Kehitys on nopea, ja sen suunta määrätään Piilaakson kaltaisissa keskittymissä.

    Vaikka radikaalit muutokset, jotka vaikuttavat työelämäämme tai demokraattiseen järjestelmäämme tuntuvat usein kaukaisilta, niin olemme alkaneet puhua ja toimia näiden kehityskulkujen parissa entistä enemmän. Mikä parasta, olemme alkaneet nähdä myös mahdollisuuksia pelkkien uhkien sijaan. Voiko keinoäly tehostaa rekrytointia ja vähentää työttömyyttä? Voimmeko luoda teknologian avulla demokraattista päätöksentekoa tukevia kanavia? Näitä kysymyksiä ei tarvitse enää etsiä tieteiskirjallisuudesta asti, vaan ne ovat tulossa lähemmäksi päivänpolitiikkaamme.

    Puhuessani tulevaisuuden trendeistä ja kehityskuluista eri tilaisuuksissa, olen alkanut panna merkille epäkohdan koskien yleisöä. Liian usein, ellemme aina, puhumme tulevaisuudesta ilman niitä, jotka tulevat elämään rakentamaamme tulevaisuutta. Nuoret alle 18-vuotiaat ovat harvoin ainakaan niissä tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa, joissa itse olen mukana. Tulevaisuudesta puhuvat asiantuntijat vaikeilla termeillä. Omien empiiristen havaintojeni pohjalta ei kuitenkaan tule vetää suoraa johtopäätöstä siihen, etteivätkö nuoret puhuisi tulevaisuudesta. Päinvastoin! Haluatko nähdä tulevaisuuteen, josta nuoret puhuvat? Kirjoita selaimeen YouTube.

    YouTube, Instagram ja Snapchat ovat esimerkkejä alustoista, joissa nuoret käyvät jatkuvaa keskustelua laajasti eri aiheista. Esimerkiksi YouTubea katsoo 99% suomalaisista nuorista. 15-17 vuotiaista nuorista 70% katsoo sisältöä maailman suurimmalta videoiden jakoalustalta päivittäin. Vaikka pääosin videoista haetaan piristystä ja huumoria, niin tutkimusten mukaan nuoret hakevat tubesta myös inspiraatiota, opetusvideoita ja vinkkejä erilaisiin elämäntilanteisiin. Kaikki tämä tapahtuu ajasta ja paikasta riippumatta, suoraan nuorelta nuorelle.

    Nuoret siis puuttuvat katsomosta, kun kerron teknologian eksponentiaalisesta kasvusta pimeässä seminaaritilassa. Mutta kun suomalainen tubettaja pitää ”miitin” kauppakeskuksessa, on nuoria paikalla tungokseen asti. Lisäksi 10 000 nuorta seuraa puheenvuoroa livenä verkosta. Ja nuorethan puhuvat tulevaisuudesta, mutta eivät oudoilla asiantuntijatermeillä, joilla me nokittelemme toisiamme tietämyksessämme. Nuori puhuu konkretian kautta. Tubettaja kokeilee videolla virtuaalilaseja tai juttelee robotin kanssa, siinä missä asiantuntijan slidella virtuaalitodellisuus on vain termi muiden termien joukossa.

    Kuva: Miikka Pirinen

    Kuka siis omistaa nopeasti muuttuvan tulevaisuuden? En tiedä, mutta toivon että tulevaisuus kuuluu kaikille. Kokemamme nopea murroskausi vaikuttaa jo nyt mediaan ja työelämään, mutta myös nuorten koulutukseen ja oppimiseen. Jotta saamme nuoret samoihin tulevaisuuskeskusteluihin kanssamme, on meidän mietittävä missä ja miten tulevaisuudesta puhumme.

    Jutun lähteinä on käytetty Sitran julkaisemaa trendilistaa ja Töttöröö Networkin selvitystä YouTuben vaikuttavuudesta.

    Kalle Nieminen on Sitran asiantuntija, kollegoidensa mukaan ”Johtava Kokeilija, Kokeiluhörhö ja Innovaatiokilpailunörtti”

  • Ruuti Expo Helsingissä, Stadin Nuorisoseurat mukana tapahtumassa

    Ruuti Expo Helsingissä, Stadin Nuorisoseurat mukana tapahtumassa

    Nuoret valtaavat Helsingin kaupungintalon 3.11. Ruuti Expo tapahtumassa.  Tapahtumaan odotetaan noin 2000 13-20-vuotiasta nuorta kertomaan, millaisessa kaupungissa he haluavat elää ja asua, miten kaupungin asioihin voi vaikuttaa. Stadin Nuorisoseurat on mukana tapahtumassa tarinoi ja inspiroidu teemalla ja ottaa varaslähdön Suomi 100 juhlavuoteen. Tule kertomaan, kuvittamaan tai vaikka muovailemaan oma tarinasi pisteellemme ja ole mukana tulevan juhlavuoden tarinankerronnassa.

    Muistahan myös, että lasten ja nuorten suunnittelemien tapahtumien avustushaku on jo auki. Voit hakea rahoitusta jo nyt, vaikka tapahtuma olisikin vuonna 2017.

    Suomi vuonna 2017: 100 tapahtumaa ja 1000 tarinaa piirtää kuvan lasten ja nuorten itsenäisestä Suomesta vuonna 2017. Autamme heitä toteuttamaan sata tapahtumaa ja kertomaan tuhansin tarinoin, millainen on heidän Suomensa vuonna 2017.  Lapset ja nuoret antavat kasvot itsenäiselle Suomelle ja äänen Suomen tulevaisuudelle.  Lue lisää: 1000tarinaa.fi.

    Lisätietoa tapahtumasta http://ruutiexpo2016.munstadi.fi/

  • Sottiisin hullunmylly – Lue nuoren festivaaliavustajan hauska tarina tapahtuman kulisseista

    Sottiisin hullunmylly – Lue nuoren festivaaliavustajan hauska tarina tapahtuman kulisseista

    Jos jotain viimeisen kahden viikon aikana opin, ilmoittaudun koko loppu elämäni jokaiseen tapahtumaan ajoissa. Aion säästää tapahtuman kulisseissa hulluna pakertavat ihmiset paperien selaamiselta, sinkoilulta paikasta toiseen ja turhien puheluiden soittamiselta. Tehtyäni kuusipäiväisen työviikon Pispalan Sottiisin hektisessä sykkeessä lupaan pitää passini tallessa, maksamani ruokailut mielessä ja kantaa vastuuni osallistujana. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin todeta, että tekemistä festivaalin toteuttamiseksi riittää ilman turhaa säätämistäkin.

    Sottiisi-Maijan-blogi-info-Petri-Kivinen
    Infon työntekijöitä Sottiisissa.

    Tampereen seudun Osuuspankki tarjosi tänä kesänä 40 nuorelle kesätyön. Hakatessani hakemusta Sottiisi Fun Club ry:lle lupasin itselleni, että tämä on viimeinen työhakemus, jonka tänä keväänä kirjoitan. Yhdestäkään monista hakemuksestani ei ollut kuulunut yhtään mitään ja suunnittelin jo innostuneena työtöntä kesääni. Keräisin pulloja, katutanssisin ja pistäisin kirppispöydän pystyyn. Kasaan raapimillani kolikoilla kiertäisin museoita ja maksaisin kirjaston varausmaksuja. Pyöräilisin ympäri Tamperetta kavereiden ahertaessa duunissa ja asuisin mökillä saaristossa kuukauden. Kaksi päivää myöhemmin minut kutsuttiin työhaastatteluun. Elämäni ensimmäinen työhaastattelu meni ilmeisen hyvin, koska sain paikan Pispalan Sottiisin avustavana festivaalityöntekijänä.

    Jo haastattelutilanteessa minulle välittyi fiilis, että voisin sopia tähän tiimin ja tähän hommaan. Työporukkaa mainostettiin sopivasti kahjoksi ja festariviikkoa jaksoksi, jolloin kukaan ei ole parhaimmillaan. Pitkäaikaisen tanssiharrastukseni parissa olen ollut osana useampaakin suurta prokkista, joten odotukseni olivat melko realistiset. Ajatukseni itsestäni pyörälähettinä, mapittajana ja tyyppinä, joka tekee ihan mitä vain pyydettäessä, olivat lähellä totuutta.

    sottiisi-maijan-blogi-kahjot
    Sottiisin tiimi kuvailee itseään sopivasti kahjoksi. Jussi ja Tiina demonstroivat.

    Sottiisi järjestettiin ensimmäistä kertaa Pirkkahallissa, joten viimeiset päivät ennen muuttoa sinne olivat täynnä viime hetken valmisteluja. Hyppäsin pää edellä kylmään veteen ja jollain ilveellä opin uimaan. Äkillisestä uimataidostani saan kiittää avoimia ja ystävällisiä työkavereita, jotka jaksoivat kiireenkin keskellä vastata kysymyksiin niin, että uskalsin kysyä uudelleen. Poljin pyörällä esitteitä eri paikkoihin keskustassa ja sain jälleen muistutuksen siitä, että Stockmannin jonot eivät liiku ja ihmiset yleensä ovat hyväntahtoisia. Tein koneella opasteita ja ymmärsin tekstinkäsittelyohjelmien ylä- ja alatunnisteiden idean. Olin kehittämässä avainten nimikointijärjestelmää, laminoinnista tuli uutta lempi puuhaani ja tajusin muovitaskuttamisen olevan taitolaji. Oli palkitsevaa tehdä konkreettisia asioita, joilla selvästi oli merkitys. Tunne siitä, että en vaan seiso vaivaantuneena toimiston nurkassa kaikkien tiellä innosti minua tekemään niin paljon ja niin hyvin kun pystyin.

    Sottiisi-Maijan-blogi-talkoolaisia-Petri-Kivinen
    Talkoolaiset ovat tapahtuman elinehto.

    Jälkeenpäin ajatellen homma alkoi vasta, kun festivaali pyörähti käyntiin ja kaikki konkretisoitui. Paahdoin kahdeksantuntista työpäivää festivaalin info-pisteessä. Työn tiimellyksessä hahmotin kirjoittamieni kirjekuorten merkityksen ja opin, keneltä pitää kysyä, kun ei tiedä. Olin töissä joka päivä, mikä helpotti työntekoa ja asetti tietotasoni etulyöntiasemaan päivittäin vaihtuviin talkoolaisiin verraten. Käsitykseni siitä, kuka toi mitä ja kuinka eri tilanteissa tulee toimia, pysyi ajan tasalla. Joka päivä ei tarvinnut aloittaa alusta, vaan saatoin jatkaa siitä mihin edellisenä iltana olin jäänyt. Pelkoni kassakoneita ja korttimaksulaitteita kohtaan hälveni, kun homma oli pakko opetella. Kirjoitin enemmän posti it -lappuja kuin aiemmassa elämässäni yhteensä ja ala-asteella opittu palikkakirjainten piirustustaito osoittautui yllättävän hyödylliseksi. Tilanne oli koko ajan elossa ja kahta samanlaista työpäivää ei ollut. Opin pitämään pään kylmänä pahimmankin hullunmyllyn keskellä. Kiirehtiminen vain sotkee ja tuhlaa aikaa.

    Jos festivaaliviikko on pitkä ja raskas ja kiireinen, seuraava viikko on jotain ihan muuta. Tilanne on kuin viimeiset päivät koulussa ennen kesäloman alkua velvollisuuksien ollessa takanapäin. Tietysti siivottavaa ja sulateltavaa on paljon, mutta samanlaista kiirettä ei ole. Päällimmäisenä kaikista huokuu helpotus, onnellisuus ja vihdoin nukutut yhdeksän tunnin yöunet. En voi muuta kuin hattua nostaa ja ostaa mansikoita kiitokseksi kahdesta hienosta viikosta. Tämän kokemuksen jälkeen minut löytää varmasti uudelleen STAFF-paita päällä tekemässä jotain tapahtumaa mahdolliseksi. Mutta ei enää tänä kesänä. Minun täytyy vielä ehtiä mökille, katutanssia, kerätä pulloja, kiertää museoita ja nukkua.

    Sottiisi-Maijan-blogi-talkoolaisten-kupit-Petri-Kivinen
    Kahvihuolto on järjestelyjen onnistumiselle tärkeää.