Blog

  • Haurangin Nuorisoseuralle Maaseudun puolesta -kunniamaininta

    Haurangin Nuorisoseuralle Maaseudun puolesta -kunniamaininta

    Haurangin Nuorisoseura on saanut Maaseudun puolesta -kunniamaininnan. Maaseudun puolesta -kunniamaininnat jaettiin Farmari 2026:n avajaisissa torstaina 25.6.

    Haurangin Nuorisoseuraa kunniamaininnan saajaksi ehdottanut kertoi, että tässä aktiivisessa kylässä on jotain samaa kuin meidän kaikkien tuntemassa gallilaisten kylässä. Haurangin nuorisoseuran ja Laukka-ahon kylän taikajuoma on yhdessä tekeminen.

    – Vaikka muu maailma huutaa kaikkeen minä, minä, minä, me vastaamme me, me, me. Se on meille arvo, voima ja pohja tekemisille. Yhteisöstä löytyy aina myös tuki arkeen ja aina helpottaa, kun saa puhua asioita toisen kanssa, kuvaa Haurangin nuorisoseuran sihteeri ja aktiivi Paavo Rajamo

    Kunniamaininnan saaja voi olla henkilö, yrittäjä, yhteisö tai yritys. Kohdetta voi ehdottaa julkisessa haussa kuka tahansa.

  • Kuka päättää Nuorisoseurojen kansantanssin tulevaisuudesta?

    Kuka päättää Nuorisoseurojen kansantanssin tulevaisuudesta?

     Tule mukaan kääntöpiiriin keskustelemaan ja vaikuttamaan

    Kansantanssi elää jatkuvassa muutoksessa. Harrastamisen tavat muuttuvat, uusia sukupolvia tulee mukaan toimintaan, tapahtumat kehittyvät ja toimintaympäristö ympärillämme muuttuu. Jotta kansantanssi säilyy elinvoimaisena ja vastaa tulevaisuuden tarpeisiin, tarvitaan yhteistä keskustelua siitä, mihin suuntaan Nuorisoseurojen kansantanssitoimintaa halutaan kehittää.

    Mutta missä näitä keskusteluja käydään? Kuka tekee päätöksiä kansantanssin tulevaisuudesta? Miten yksittäinen harrastaja, ohjaaja, ryhmänjohtaja, pelimanni tai tapahtumatoimija voi vaikuttaa yhteisiin asioihin?

    Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Kääntöpiirissä, joka kokoaa kansantanssiväkeä yhteen keskustelemaan, kuulemaan ajankohtaisia kuulumisia ja vaihtamaan ajatuksia kansantanssin tulevaisuudesta.

    Kääntöpiiri tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan kansantanssikentän rakenteita, päätöksentekoa ja kehittämistyötä helposti lähestyttävällä tavalla. Keskustelun tavoitteena ei ole esitellä valmiita vastauksia, vaan avata näkymiä siihen, miten kansantanssin yhteisiä asioita valmistellaan, miten niihin voi osallistua ja millaisia mahdollisuuksia jokaisella toimijalla on vaikuttaa lajin tulevaisuuteen.

    Moni tuntee oman ryhmänsä, seuransa tai tapahtumansa hyvin, mutta laajemmat valtakunnalliset rakenteet voivat jäädä etäisiksi. Samalla kentällä herää usein kysymyksiä siitä, kuka asioita valmistelee, missä päätöksiä tehdään ja miten omat ajatukset voisi saada kuuluviin. Kääntöpiiri tarjoaa mahdollisuuden keskustella näistä teemoista avoimesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

    Keskustelun aikana tarkastellaan muun muassa:

    • miten kansantanssin valtakunnallinen kehittämistyö tällä hetkellä toimii
    • millaisia verkostoja, työryhmiä ja yhteistyörakenteita kentällä on
    • miten harrastajat ja toimijat voivat osallistua yhteiseen kehittämiseen
    • millaisia mahdollisuuksia vaikuttamiseen on tarjolla nyt ja tulevaisuudessa
    • millaisia toiveita ja tarpeita kentällä nähdään tuleville vuosille

    Kääntöpiiri on samalla paikka kuulla ajankohtaisia kuulumisia kansantanssin kentältä, jakaa kokemuksia ja tutustua muiden toimijoiden näkemyksiin. Usein parhaat ideat syntyvät silloin, kun eri puolilla Suomea toimivat ihmiset pääsevät saman pöydän ääreen vaihtamaan ajatuksia.

    Kääntöpiiri

    Aika: torstai 27.8. klo 17.30–19.00
    Paikka: Microsoft Teams
    Kenelle: kaikille kansantanssista kiinnostuneille harrastajille, ohjaajille, tapahtumatoimijoille, pelimanneille ja muille alan toimijoille
    Osallistuminen: maksuton
    Ilmoittautuminen viimeistään tiistaina 25.8. TÄMÄN LINKIN KAUTTA 

    Keskusteluun ovat tervetulleita kaikki kansantanssista kiinnostuneet. Mukaan voi tulla riippumatta siitä, onko pitkän linjan vaikuttaja vai vasta hiljattain lajin pariin löytänyt harrastaja. Tärkeintä on kiinnostus yhteisiin asioihin ja halu osallistua keskusteluun.

    Kansantanssin tulevaisuutta ei rakenneta yksin eikä suljettujen ovien takana. Se rakentuu yhteisistä ajatuksista, näkemyksistä ja keskusteluista. Kääntöpiiri tarjoaa mahdollisuuden olla osa tätä keskustelua.

    Tule mukaan kuuntelemaan, kysymään, keskustelemaan ja vaikuttamaan.

    Teams-linkki lähetetään tilaisuuteen ilmoittautuneille ilmoittautumisen päättymisen jälkeen.

  • Nuoret tekivät elämysrastiradan Ridasjärven kylälle 

    Nuoret tekivät elämysrastiradan Ridasjärven kylälle 

    Ryhmä Hyria Säätiön valmennusryhmien nuoria ideoi ja valmisti elämysrastiradan Ridasjärvelle. Kaikille avoin rata kutsuu tarkkailemaan ympäröivää luontoa, rauhoittumaan sen äärelle ja inspiroitumaan luonnonmateriaaleista. Tarjolla on myös haasteita tietovisan ja bingon muodossa. Heittäytymiseen rohkaisevat tehtävät, jotka ovat saaneet inspiraationsa eläinten liikkumistavoista.   

    Rasteja löytyy Ridasjärven urheilukentältä, rantapolulta matkalla lintutornin rantaan, alakoululta ja nuorisoseurantalo Päivölän pihasta. Pihan rastilla on myös qr-koodi, jonka lukemalla voi osallistua lahjakorttiarvontaan. Lahjakortit sponsoroi Hyrian Kierrätyskeskus Kerkkä. 

    Toiminta on osa Suomen Nuorisoseurojen Luovuutta Luonnossa -hankkeen toimintaa. Ridasjärven Nuorisoseura on hankkeen paikallinen nuorisoseurakumppani Hyvinkäällä. Ajatus elämysrasteihin lähti siitä, kun hanketyöntekijä ja nuorten ryhmien valmentajat pohtivat sopivia yhteistyömahdollisuuksia.  

    ”Nuorten kanssa lähdettiin liikkeelle siitä, minkälaisia rasteja he itse voisivat olla kiinnostuneita tekemään. Toisaalta ajatuksena on ollut se, että rastit ovat muillekin kuin nuorille. Rasteja voi käydä tutkimassa ja tekemässä koko perheen voimin”, kertoo Luovuutta Luonnossa -hankkeen projektityöntekijä Judit Kemppilä.  

    Rastit ilostuttavat alueella vielä syksylläkin. Nuorten valmennusryhmät ovat sitoutuneet piipahtamaan kylällä säännöllisesti ja pitämään rastien kunnosta huolta. Rastit kerätään pois hyvissä ajoin ennen talvea. Niistä ei siis jää merkkejä tai roskia luontoon.  

    Luovuutta luonnossa -hanke on alkanut alkuvuonna 2026. Siinä kehitetään uusia, kestäviä harrastusmuotoja, jotka hyödyntävät lähiympäristöä ja ovat helposti saavutettavissa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten luontosuhdetta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä luovien menetelmien avulla. Hankkeen opeista ja kokemuksista kootaan toimintamalli, jota voidaan hyödyntää nuorisotyössä ja harrastamisessa. 

    Hankkeen paikallisina seurakumppaneina ovat Ridasjärven lisäksi Karkkilan, Klaukkalan, Perttulan-Uotilan sekä Röykän-Leppälammen Nuorisoseurat. Pääasiallisena toiminnan kohderyhmänä ovat yli 13-vuotiaat nuoret.  

    Luovuutta Luonnossa -hanketta rahoittaa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, nykyinen Lupa- ja valvontavirasto.  

  • Luonnon voimaa, naurua ja melankoliaa

    Luonnon voimaa, naurua ja melankoliaa

    Nuorten vaikuttajien ryhmä matkasi kesäkuun alussa Inariin tavoitteenaan tutustua vaikuttavaan luontoon. Matkalla pohdittiin mm. miten luonto vaikuttaa meihin ja mitä on vaikuttava luonto. Nuori vaikuttaja Jasper Hellberg kertoo reissusta:

    ”En olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että päätyisin Lapin tunturin päälle, kun aloitin toimintani Suomen Nuorisoseuroissa. Otin ensimmäiset askeleeni nuorisotoimintaan Nuorisoseurojen Dynamo -hankkeessa. Tuo kyseinen hanke toimi kuin lumipalloefekti; halusin jatkuvasti olla enemmän osa nuorisotoimintaa. Lopulta päädyin mukaan Nuoret vaikuttajat -hankkeeseen useamman eri mutkan kautta.

    Nuoret vaikuttajat olivat jo ehtineet tavata useamman kerran, joten liityin mukaan lähes kokonaan tyhjin käsin. Tapasin ryhmän ensimmäisen kerran vuoden 2026 maaliskuussa Mikkelin Nuoriso-opisto Paukkulassa. Tuo matka oli minulle alkuun todella jännittävä. Tunsin oloni peuraksi ajovaloissa, kun saavuin Paukkulaan mutta ei onneksi kulunut kauaakaan, kun olin jo osa porukkaa. Seuraava tapaamisemme tapahtuisi Inarissa ja tuo kyseinen matka oli todellakin todella suuri seikkailu!

    Retkeilyvarusteita ja suklaata

    Inarin matkaan valmistautuminen alkoi jo kauan ennen varsinaista matkaa. Kävimme mielessämme läpi mitä tuleva matka pitäisi sisällään. Pelon ja innokkuuden sekaisilla tunteilla valmistauduimme tuota matkaa varten. Onneksi yhteiset etätapaamisemme helpottivat jännitystä. Henkisen valmistautumisen lisäksi meidän piti hankkia tarvittava varustus tuota matkaa varten: retkeilytarvikkeita, tarvittava vaatetus ja tottakai suuri määrä suklaata. 

    Pitkään ja rankkaan, mutta ennen kaikkea hauskaan seikkailuun lähdimme yhteisellä bussikyydillä. Bussi lähti matkaan Etelä-Suomesta ja eteni aina Inariin asti. Pysähdyimme aina silloin tällöin ottamaan kyytiin lisää porukkamme jäseniä ja välillä pysähdyimme nauttimaan tauoista. Itse astuin bussin kyytiin Jyväskylässä. Ilo oli suuri, kun näin vanhoja tuttuja Mikkelistä ja samalla uusien tuttavuuksien tapaaminen oli hauskaa ja mukavaa. 

    Bussimatka pysähtyi Ouluun Kellon nuorisoseurantalolle. Yövyimme rakennuksen lattialla, mikä oli ajoittain hieman kivuliasta, mutta ennen kaikkea yhteisöllistä. Nautimme talolla aamu- ja iltapalan. Aamulla matka jatkui ja saimme kuulla lisää tietoa Lapista ja onnistuimme näkemään useita poroja. Muutaman kerran poroja hyppäsi kävelemään ja juoksemaan tielle ja ne hetket olivat jännittäviä meille, mutta varmasti myös kuskille. Lopulta pääsimme nuorisokeskus Vasatokkaan, jossa tulisimme majoittumaan tulevat päivät.

    Sisun voimalla tunturin laelle

    Seikkailun ylivoimainen kohokohta oli retki Otsamotunturin huipulle. Ajoimme bussilla luontopolun luokse ja siitä me sitten lähdimme matkaan. Tuon luontopolun alussa kuljimme suuren riippusillan yli, minkä alla kulki voimakas virtaus. Tuo tilanne oli kuin lupaus siitä kuinka mahtava luonto meitä odottikaan. Pysähdyksiä tapahtui useasti, kun jäimme ihastelemaan maisemia ja luontoa, eikä kuvien ottamisesta voinut välttyä. Lopulta pääsimme lähemmäs tuntureita. Suoranainen järkytys oli suuri, kun näimme mitä meillä oli vastassamme: polku sisälsi useita jyrkkiä nousuja ja muutaman saman tason alamäen. Luonto todellakin näytti voimansa nyt.

    Riippusillan alla virtaava koski oli upea aloitus Otsamon kiipeämiselle.

    Emme kuitenkaan suostuneet luovuttamaan. Jatkoimme huipulle asti yhdessä sisun ja jääräpäisyyden voimalla. Uskallan väittää, ettei kukaan ole ollut niin ylpeä itsestään kuin silloin, kun saavutimme Otsamon huipun. Tuota tunnetta korosti sanoinkuvaamattoman upeat maisemat. Viimeistään tuolla hetkellä opimme kuinka upeaa Suomen luonto oikein onkaan. Nautimme Otsamon huipulla retkikeittimillä tehdyn ruoan ja voin sanoa, että ruoka ei ole hetkeen maistunut yhtä hyvältä. Ruoan nauttimisen jälkeen lähdimme paluumatkalle takaisin Vasatokkaan.

    Otsamon huipulta kantautui upeat maisemat.

    Väsymys ja univaje painosti meitä, mutta se ei estänyt illanviettoa. Nauru ja hilpeys olivat läsnä, kun nautimme toistemme seurasta. Illoista nautittiin sisällä ja ulkona. Sisällä nautittiin korttipeleistä ja ulkona ihasteltiin keskiyöhön asti taivaalla ollutta aurinkoa.

    Eipä aikaakaan, kun oli aika palata takaisin kohti kotia. Sanomatta jäi lukemattomasti asioita, kuten asiat jotka opimme, lukuisat eri kommellukset ja melankoliaa ja puhdasta onnellisuutta pursuavat hetket. Toivon, että jokainen pystyisi kokemaan samanlaisen onnellisuuden kuin se, mitä itse koin tuon seikkailun aikana. Tuo seikkailu oli elämäni yksi rankimmista, mutta samaan aikaan parhaista kokemuksistani koskaan; en muista milloin olisin viimeksi nauranut niin paljon kuin tuolla seikkailulla. Se on jokaisen oikeus olla onnellinen ja siksi on tärkeää, että jokainen löytää itselleen turvallisen porukan, jossa jokainen voi olla onnellinen.”

    Nuoret vaikuttajat on Erasmus+ -osallistumishanke, jota hallinnoi Suomen Nuorisoseurat. Nuoret vaikuttajat on valtakunnallinen hanke, jossa nuoret kokoontuvat eri puolille Suomea. Jokaisella tapaamisella on oma teemansa. Hanke toimii kausittain ja tämän kauden teemoina ovat kulttuurilla, tapahtumilla ja yrittämisellä vaikuttaminen. Tavoitteena on lisätä nuorten vaikuttamista, opettaa vaikuttamisesta ja antaa nuorille mahdollisuuden verkostoitua muiden nuorten kanssa.

    Nuoret vaikuttajat
  • Uusi Pelinjohtajan Opas roolipelaamiseen on julkaistu

    Uusi Pelinjohtajan Opas roolipelaamiseen on julkaistu

    Dungeons & Dragons -roolipelaajille suunnattu Pelinjohtajan Opas on julkaistu. Maksuttoman verkkojulkaisun voi ladata osoitteesta nuorisoseurat.fi/pelinjohtajanopas, ja pian opasta on saatavilla myös Fantasiapelit-myymälöistä.

    Pelinjohtajan Opas on johdonmukainen ja helposti omaksuttava teos, joka opastaa sinut läpi ensiaskelten polullasi maailman suosituimman pöytäroolipelin Game Masteriksi – eli pelinjohtajaksi. Vaikka tämä opas on kirjoitettukin ajatellen ensikertalaisia, sisältää se myös hyödyllisiä ohjeita ja vinkkejä kokeneemmillekin pelinjohtajille!

    Opas kertoo sinulle roolisi ja tehtäväsi pöytäroolipelin pelinjohtajana, avaa erilaisia pelinjohtamistyylejä ja antaa vinkkejä improvisaatioon sekä muihin aloittelijoita vaivaaviin kysymyksiin. Sen lisäksi oppaassa on käytännön ohjeet omien pelimateriaalien valmistamiseen sekä opastus omien roolipeliseikkailuiden kirjoittamiseen. Oppaan lopussa on myös viisi erilaista D&D 5.5e yhteensopivaa, valmista lyhytseikkailua eli one-shottia.

    Oppaan on kirjoittanut Otto-Pekka Keramaa Suomen Nuorisoseurat ry:n palveluksessa osana Wizard -kehittämishanketta vuotena 2026. Hanke ja opas toteutettiin JyväsRiihi ry:n myöntämällä Leader -rahoituksella, joka koostuu EU:n maaseuturahastolta saadusta tuesta, valtionosuudesta ja toiminta-alueen kuntien tuesta.

    Opasta testaamassa, sen sisältöä tuottamassa ja oikolukemassa on ollut mukana Keski-Suomen Roolipelinuorisoseura Smite ry. Smite järjestää pöytäroolipelaamista ja toimii niin pelaajien kuin pelinjohtajien verkostona. Lisätietoa Smitestä ja jäseneduista löydät Smiten Discordista.

  • Viisi ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

    Viisi ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

    Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilymistä, siirtymistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin yhteydessä. 

    Kansantanssimestariksi nimettävät henkilöt ovat pitkän linjan toimijoita, joiden työ näkyy laajasti kansantanssin kentällä. Mestariksi nimeäminen edellyttää muun muassa pitkäaikaista harrastuneisuutta, ohjaustyötä, esitys- ja järjestötoiminnan kehittämistä, koreografiatyötä sekä työtä lasten ja nuorten parissa. Lisäksi huomioidaan kansainvälinen toiminta sekä kansanperinteen ja pukukulttuurin edistäminen. Usein mestarit ovat yhteisöissään karismaattisia henkilöitä, joiden monipuolinen osaaminen, luovuus ja kyky innostaa muita ovat olleet edellytyksiä pitkälle uralle. 

    Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012, ja siihen on nimetty ansioituneita kansantanssin tekijöitä eri puolilta Suomea. 

    Vuonna 2026 kansantanssimestareiksi on nimetty

    Jukka Heinämäki, Tampere, Kansantanssimestariksi n:o 26 

    Jukka Heinämäki on ansioitunut ja laaja-alainen kansantanssin toimija, joka on edistänyt kansantanssikulttuuria tanssijana, ohjaajana ja tuottajana. Hänen pitkä elämäntyönsä kansantanssin parissa sekä poikkeuksellisen laaja vaikuttavuutensa tekevät hänestä yhden keskeisistä toimijoista suomalaisella kansantanssikentällä. 

    Leena Hägg, Lahti, Kansantanssimestariksi n:o 27 

    Leena Hägg on tehnyt pitkäjänteisen ja merkittävän uran kansantanssin parissa erityisesti Lahden Tanhuujissa. Hän on toiminut vuosikymmenten ajan lasten ja nuorten ohjaajana sekä kouluttanut uusia tanssijoita ja ohjaajia. Hänen ryhmänsä ovat menestyneet katselmuksissa, ja hän on vienyt ryhmiään aktiivisesti esiintymään niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hägg on myös tehnyt koreografioita, toiminut palautteenantajana ja ollut mukana järjestötoiminnassa paikallisella ja piiritasolla. 

    Arja Korjus-Hietala, Laihia, Kansantanssimestariksi n:o 28 

    Arja Korjus-Hietala on tehnyt pitkän uran kansantanssin ohjaajana Etelä-Pohjanmaalla. Hän on ohjannut ryhmiä useilla paikkakunnilla, osallistunut koulutuksiin ja tapahtumiin sekä toiminut tuomarina kilpailuissa. Hän on ollut mukana kenttäohjelmien toteutuksessa ja kansantanssin esittämisessä laajasti eri tapahtumissa. Hänen työnsä on vaikuttanut merkittävästi alueelliseen kansantanssitoimintaan. 

    Irja Majanen, Virrat, Kansantanssimestariksi n:o 29 

    Irja Majanen on pitkän linjan ohjaaja ja keskeinen vaikuttaja Virtain alueen kansantanssitoiminnassa. Hän on ohjannut useita ryhmiä 1970-luvulta lähtien ja toiminut aktiivisesti sekä paikallisessa että kansainvälisessä toiminnassa. Majanen on tehnyt lukuisia koreografioita ja vienyt ryhmiään tapahtumiin Suomessa ja ulkomailla. Hänen työnsä näkyy vahvana yhteisöllisyytenä ja jatkuvana toimintana vuosikymmenten ajan. 

    Päivi Semeri, Lahti, Kansantanssimestariksi n:o 30 

    Päivi Semeri on monipuolinen ja pitkäaikainen toimija kansantanssin ja kansallispukuperinteen parissa. Hän on toiminut ohjaajana eri-ikäisille ryhmille, tehnyt koreografioita sekä osallistunut aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Semerin erityinen ansio on kansallispukuperinteen edistäminen ja pitkäjänteinen työ pukuvuokraamotoiminnan parissa. Hän on ollut keskeinen taustavaikuttaja Lahden Tanhuujien toiminnassa. 

    Tampereen kaupungin apulaispormestari Anne-Mari Jussila (vas.), kansantanssimestarit Päivi Semeri ja Irja Majanen, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sekä tapahtumajohtaja Henni Välimaa. Kuva Ville Kurki.
  • Lasten ja nuorten kansantanssiryhmät ihastuttivat Tanssirallissa

    Lasten ja nuorten kansantanssiryhmät ihastuttivat Tanssirallissa

    Lasten ja nuorten Tanssiralli -kansantanssikatselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia 10.-14.6.2026. Tanssiralliin osallistui 21 ryhmää ja yhteensä noin 253 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.

    Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna Hanna Poikela, Tomi Ihanus, Jenna-Riikka Mäkinen, Emma Kantelinen, Peppiina Helin sekä Siina Toimela.

    Kaveritaidot ja eheät kokonaisuudet tekivät vaikutuksen

    13-vuotiaiden ja sitä nuorempien ryhmien lapset hurmasivat raadin kaveritaidoillaan, vauhdilla ja yhteisellä ilollaan. Raati kannustaa luomaan esityksiä lasten ehdoilla, jolloin syntyy lapsiryhmän näköisiä ja lasten taitoihin sopivia esityksiä. Laulu, kehorytmit ja leikki ovat kivaa tekemistä itse ryhmälle ja mielenkiintoista katsottavaa yleisölle.

    14-16-vuotiaiden esityksissä raatilaisia ilahdutti huolellinen paneutuminen esityskokonaisuuksiin ja halu tehdä eheitä teoksia. Tarinallisten kokonaisuuksien rinnalla nähtiin puhtaasti tanssillisista lähtökohdista ponnistavia teoksia, erityisesti karjalainen tanssityyli ja estetiikka olivat vahvasti esillä tänä vuonna.

    Kansantanssi on kiinnostavaa, muuttuvaa ja ajassa elävää. ”Suhtautukaa mielenkiinnolla omista lähtökohdista käsin, tehkää kuten haluatte, pysykää avoimin mielin ja inspiroitukaa siitä mikä teidän mielestänne on ihanaa. Ei tarvitse toteuttaa kansantanssia jonain tiettynä ulkopuolelta määriteltynä muotona. Nuorilla on oikeus ja vapaus tehdä oma tulkinta siitä, mitä kansantanssi tänä päivänä on”, raatilaiset kannustavat.

    Sarjanimeämiset

    Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen. Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan.

    10-vuotiaat ja nuoremmat

    Kiehiset, Siepakat: Kaunista kuviossa tanssimista taitavasti kaverien kanssa. Pronssi. 

    Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Näyttävää leikittelyä ja vauhtia lasten ehdoin. Kulta.

    Pyörre, Nuorisoseura Vilikas: Ihanasti yhdessä leikkimistä, liikkumista ja laulamista! Ei sarjanimeämistä

    13-vuotiaat ja nuoremmat 

    PikkuOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Tyylillisesti selkeää perinneherkuttelua. Kulta 

    Himpulat, Lahden Tanhuujat: Askelikkojen iloa, yhdessä liitäen. Hopea 

    JunioriOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura: Yhteistä luovuutta ja riemua kunnianhimoisessa kokonaisuudessa. Kulta 

    Säpäkkäät, Siepakat: Tyylikästä lajitaidottelua koko ryhmältä. Hopea 

    Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Ilmavaa ja levittynyttä tanssia taianomaisella tarinalla. Pronssi 

    Kipehnet, Siepakat: Yhdessä tunnelmointia kauniissa esityksessä. Pronssi 

    Loiste, Oulaisten Nuorisoseura: Tasaista ja varmaa meininkiä, johon kaikki otettu mukaan. Ei sarjanimeämistä 

    Sointu, Aitomäen Nuorisoseura: Esiintyjien innostus ja ideat sytyttivät roolityöskentelyn, MUU. Ei sarjanimeämistä 

    16-vuotiaat ja nuoremmat 

    Huipakat, Lahden Tanhuujat: Rytmisesti raikas taidonnäyte. Pronssi

    Ralli, Nuorisoseura Vilikas: Kepeä ja kimmoisa kokonaisuus, jota esiintymisen ilo kannatteli. Hopea

    Ropina, Oulunsalon Nuorisoseura: Vahvaa kehollista ilmaisua mukaansa tempaavassa nukkemaailmassa. Hopea

    Motoran Ripakat, Motora: Vahvaa karjalaisen liikekielen ilotulitusta sekä tanssin että musiikin keinoin. Kulta

    Savissa, Aitomäen Nuorisoseura: Teemaan sitoutunut kokonaisuus. Rauta

    Midit, Matit ja Maijat: Tyylikäs toteutus karjalaisen liikekielen tutustumiseen. Pronssi

    Kansulit, Siilinjärven kansantanssijat: Kantaaottavaa kansantanssitaidetta ajankohtaisesta aiheesta. Hopea

    Kopse, Nuorisoseura Rajan nuoret: Esiintyjien lämpö hehkui yleisöön. Pronssi

    Kunniamaininnat

    Tanhutatit – Nostattava tunnelma niin katsomossa kuin lavallakin.

    Pyörre – Laulun ja leikin voimaa! Ryhmä ja opettaja täyttivät asettamansa tavoitteet ryhmälle sopivalla kokonaisuudella.

    PikkuOttoset I – Antti J. Saari Parempaa päälle -biisi ja ryhmien musiikkien sovitukset.

    JunioriOttoset II – Lauluyhtye Ranskikset upeasta laulamisen ja tanssijuuden yhdistämisestä pienempien sisarusten tukena. 

    Kiikku – Tanssiva viulisti Saaga.

    Kiehiset – Kaverista huolehtimisesta ja yhteishengestä.

    Savissa, Sointu ja Maiju Laurila – Tanssijoiden osallistaminen esityskokonaisuuden valmistamiseen.

    Kopse – Tanssijoiden musikaalisen osaamisen mukaan ottaminen.

    Motoran Ripakat ja Rälläkkä – Ylpeää oman perinteen ammentamista.

    Esitysten kuvat ladattavissa

    Tanssiralli -konserttien valokuvat löytyvät Nuorisoseurojen kuvapankista. Kuvat ovat ryhmien vapaassa käytössä kunhan kuvaajan nimi mainitaan aina kuvan yhteydessä.

    Tanssiralli 1 -konsertin kuvat

    Tanssiralli 2 -konsertin kuvat

    Tanssiralli 3 -konsertin kuvat

    Artikkelikuva: Ville Kurki

  • Nuorisoseurantalon vuokrasopimusmalli julkaistu

    Nuorisoseurantalon vuokrasopimusmalli julkaistu

    Suomen Nuorisoseurat on laatinut vuokrasopimusmallin seurojensa käyttöön nuorisoseurantalojen vuokraamiseen. Mallia voi muokata seuran ja nuorisoseurantalon käytänteiden ja tilojen mukaiseksi. Vuokrasopimus on ladattavissa Suomen Nuorisoseurojen sivuilta Työkalupakista.

  • Pispalan Sottiisi tarjoaa maksuttomia kaupunkikonsertteja ja elämyksellisiä iltakonsertteja 10.-14.6.2026

    Pispalan Sottiisi tarjoaa maksuttomia kaupunkikonsertteja ja elämyksellisiä iltakonsertteja 10.-14.6.2026

    Festivaaliviikon ohjelma tarjoaa runsaasti koettavaa kaikenikäisille ja ohjelmassa onkin niin maksuttomia kaupunkikonsertteja kuin pääsylipullisia iltakonsertteja ja upea pääjuhla.

    Vuoden 2026 teemana on Anna tanssin koskettaa!, joka kutsuu pysähtymään tanssin merkityksen äärelle. Miten tanssi yhdistää ihmisiä, rakentaa yhteisöllisyyttä ja jättää jäljen meihin? Viikon aikana nämä kysymykset heräävät eloon esityksissä, konserteissa ja yhteisissä hetkissä ympäri kaupunkia.

    Maksuttomia elämyksiä kaupungin sydämessä

    Pispalan Sottiisin aikana Tampereen keskusta muuttuu eläväksi festivaalialueeksi, jossa kansantanssi ja kansanmusiikki tulevat lähelle yleisöä. Maksuttomia esityksiä nähdään muun muassa Laikunlavalla ja Koskikeskuksessa.

    Festivaaliviikko käynnistyy keskiviikkona 10.6. yhteistyössä Tampereen Puistokonserttien kanssa järjestettävällä avajaiskonsertilla Laikunlavalla. Tutustu Puistokonsertteihin täältä.

    Keskiviikko 10.6.2026

    18.00–19.00 Pispalan Sottiisi x Puistokonsertit, Laikunlava

    Torstai 11.6.2026

    16.30–17.30 Pispalan Sottiisin avajaiset, Laikunlava 

    Perjantai 12.6.2026

    10.00–11.00 “Väre” kansantanssia kaupungilla, Laikunlava 
    11.00–12.00 “Ota kiinni” kansantanssia kaupungilla, Laikunlava 
    12.00–13.00 Kansainväliset tanssiryhmät kylässä, Laikunlava 

    Lauantai 13.6.2026

    10.00–11.00 ”Tarvitsen sinua” kansantanssia kaupungilla, Laikunlava 
    10.00–11.00 “Käsi kädessä” kansantanssia kaupungilla, Koskikeskus
    11.00–12.00 ”Terve Lintusein!” kansantanssia kaupungilla, Laikunlava 
    11.00–12.00 ”Polskaa luonnosta” kansantanssia kaupungilla, Koskikeskus 

    Iltakonserteissa tunnelmaa ja huippuesiintyjiä

    Maksuttomien tapahtumien lisäksi ohjelmassa on useita pääsylipullisia iltakonsertteja, iltatapahtumia ja upea pääjuhla.

    Kotimaisista kärkinimistä mukana on muun muassa Vuoden kansantanssiyhtye Pähiät, joka toimii vuoden 2026 pääesiintyjänä. Lauantain juhlakonsertissa yleisö pääseekin kokemaan energisen ja näyttävän kokonaisuuden.

    Viikon aikana nähdään myös esimerkiksi Motoran Väre: Ajan havinaa -konsertti, kansainvälisten ryhmien vierailukonsertteja sekä tunnelmallisia iltatapahtumia, kuten Folkdisco ja tanssitupa. Kansainvälistä väriä festivaalille tuovat puolalainen SŁOWIANKI sekä virolainen Folklore Club Maatasa.

    Festivaalin huipentaa sunnuntaina 14.6. järjestettävä Anna tanssin koskettaa! -pääjuhla Pyynikin urheilukentällä.

    Torstai 11.6.2026

    15.00–16.00 Tanssiralli -konsertti 1, Sampola
    19.00–21.00 Vakkojen herkkutori ja ”Väre”: Ajan havinaa, Sampola

    Perjantai 12.6.2026

    11.00–12.20 Tanssiralli -konsertti 2, Sampola
    16.30–18.30 “Tervehtiminen” -kansantanssikonsertti, Sampola 
    19.30–21.15 ”Polskaa Luonnosta” ja “Käsi kädessä” -kansantanssikonsertit, Sampola 

    Lauantai 13.6.2026 

    10.30–11.30 Tanssiralli -konsertti 3, Sampola 
    14.00–16.00 “Kansainväliset ryhmät lavalla” ja “Ota kiinni” -kansantanssikonsertit, Sampola 
    18.30–19.15 Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Pähiät ja ”Tarvitsen sinua” -kansantanssikonsertti, Sampola
    22:00-24:00 Folkdisco! Olympia

    Sunnuntai 14.6.2026  

    13:30–15.00 Anna tanssin koskettaa! -Pispalan Sottiisi 2026 pääjuhla, Pyynikin urheilukenttä

    Koko Tampere tanssii

    Pispalan Sottiisi on yksi Suomen merkittävimmistä kansantanssi- ja kansanmusiikkitapahtumista, jossa yhdistyvät perinteet, uudet sukupolvet ja kansainvälinen tunnelma. Ohjelmassa on myös lasten ja nuorten valtakunnallinen Tanssiralli-katselmus, työpaja, näyttely sekä yhteisöllisiä tapahtumia kaikenikäisille.

    Olitpa kiinnostunut piipahtamaan maksuttomassa kaupunkikonsertissa, viettämään iltaa juhlakonsertissa tai kokemaan koko festivaaliviikon tunnelman, Pispalan Sottiisi 2026 kutsuu juuri sinut mukaan!

  • Ramppikuumeen katselmuksen kiertopalkinto Ouluun 

    Ramppikuumeen katselmuksen kiertopalkinto Ouluun 

    Ramppikuumeen katselmuksen kiertopalkinnon ja 1000 € stipendin sai Oulun Taidekoulun Kaaoskansa esityksellä Varokaa hengenvaara! 400 euron stipendit menivät rovaniemeläiselle Teatteri Säikeen Leimut -ryhmälle ja Tampereen poikateatteri Sälleille.

    Katselmukseen osallistui yhteensä 8 esitystä, jotka oli valittu Mikkeliin nuorten RamppiRaadin kautta. Jokainen esitys sai palautteen kolmihenkiseltä asiantuntijaraadilta.

    Ramppikuume järjestettiin 24.–26.4. Mikkelissä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulassa toista kertaa. Tapahtuma kokosi yhteen noin 150 nuorta teatterintekijää eri puolilta Suomea. Kokonaisuudessaan tapahtumaa oli toteuttamassa ja kokemassa lähes 200 henkilöä.

    Ramppikuume tarjosi viikonlopun aikana monipuolisen kattauksen nuorten teatteriesityksiä, ammattilaisten vetämiä koulutuspajoja sekä mahdollisuuksia kohdata muita teatterista innostuneita nuoria. Esitykset tarjosivat laajan kirjon nuorten näkökulmia ja teemoja sekä vanhojen teosten uudelleen tulkintoja. Esitysten taso sai kiitosta niin yleisöltä kuin ammattilaisraadiltakin.

    Tapahtuma tarjoaa vuosittain ainutlaatuisen ympäristön, jossa nuoret voivat kasvaa tekijöinä, esiintyjinä ja osana yhteisöä. Vuonna 2027 Ramppikuume täyttää 30 vuotta.

    Ramppikuumeen järjestäjänä toimii Suomen Nuorisoseurat.