Blog

  • Facebook rajoittaa linkkien jakamista – mitä muutokset tarkoittavat nuorisoseuroille?

    Facebook rajoittaa linkkien jakamista – mitä muutokset tarkoittavat nuorisoseuroille?

    Facebookin, Instagramin ja WhatsAppin omistama Meta vie palvelunsa uuteen aikakauteen. Syyskuussa lanseerattu Meta One -tilauspalvelu tulee pikkuhiljaa osaksi jokaisen sosiaalista mediaa, mutta erityisen suuresti vaikutukset näkyvät kaikkien nuorisoseurojen omilla Facebook- ja Instagram-tileillä.

    Meta One on maksullinen tilauspalvelu, josta on eri versiot yksityishenkilöille, sisällöntuottajille ja yrityksille. Suurin ero vanhaan liittyy linkkien jakamiseen julkaisuissa. Jatkossa organisaatiot, kuten paikalliset nuorisoseurat, saavat jakaa kuukaudessa vain 2 linkkiä julkaisuissaan. Suuremmasta määrästä joutuu maksamaan:

    • Advanced 44,60 €/kk: enintään 8 linkillistä julkaisua Facebookissa ja 4 Instagramissa.
    • Expert 133 €/kk: enintään 20 linkillistä julkaisua Facebookissa ja 8 Instagramissa.
    • Max 440 €/kk: rajattomasti linkillisiä julkaisuja Facebookissa ja 12 Instagramissa.

    Halvin Essential-taso (13,40 €/kk) ei nosta linkkien määrää ollenkaan eikä mahdollista linkkien lisäämistä Instagram-julkaisuihin, mutta tarjoaa mm. vahvistetun merkin profiiliin ja suojaa impersonointia vastaan. Myös muut tasot tarjoavat eri määrän extrapalveluita.

    Huomionarvoista on, että linkkirajoitukset eivät koske maksullista mainontaa. Myös Instagramin profiiliin voi edelleen lisätä linkkejä ja jakaa linkkejä tarinoissa. Kaikkea ei ole siis menetetty.

    Mitä nyt?

    Muutos on merkittävä, sillä linkkien jakaminen on ollut yksi Facebookin parhaimmista ominaisuuksista. Monelle nuorisoseuralle linkkaamiseen perustuvat postaukset ovat arkipäivää: ilmoittaudu koulutukseen, tule tapahtumaan, liity jäseneksi, osta liput. Mitä nyt, kun se ei enää onnistu?

    Klikitön sisältö

    Jos linkkejä ei voi enää jakaa, tuodaan linkin takana oleva tieto jo postaukseen. Zero click tai suomeksi klikitön sisältö on ollut viime vuosien iso trendi sosiaalisessa mediassa ja se on myös algoritmien suosiossa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kaikki tarvittava tieto aiheesta löytyy jo somepostauksesta eikä sitä varten tarvitse siirtyä lukemaan lisää linkistä.

    Ilmiö näkyy parhaiten Instagramissa, josta tutkimusten mukaan vain pieni prosentti siirtyy ulkoisille sivustoille. Suurin osa haluaa kuluttaa sisältöä palvelun sisällä. Osaltaan tähän on toki vaikuttanut se, ettei Instagram-julkaisuihin ole voinut lisätä linkkejä, joten on mielenkiintoista nähdä muuttuuko käytös Meta Onen myötä.

    Klikitön sisältö on esimerkiksi:

    • Useamman kuvan karusellijulkaisu, jossa asia on lisätty tekstinä kuviin.
    • Lyhytvideo, jossa asia näytetään tai selitetään auki.
    • Infograafi.
    • Tiivistelmä artikkelista.

    Toimiva klikitön sisältö on:

    • Helposti silmäiltävää. Vaikka tekstiä on paljon, sitä ei ole kirjoitettu yhteen pötköön vaan se on jaettu lyhyisiin kappaleisiin (1-2 virkettä) ja siinä käytetään listoja.
    • Visuaalista. Kuva tai video ei ole pelkkä koriste, vaan ne tukevat tekstiä ja antavat lisätietoja katsojalle.
    • Kokonaisvaltaista. Julkaisu vastaa käyttäjän kysymykseen heti ja tarjoaa hänelle lisäarvoa tai viihdettä poistumatta muualle.

    Muut kanavat kuntoon

    Tulevat muutokset ovat täydellinen hetki pohtia oman nuorisoseuran viestintää laajemminkin. Mitkä kanavat ovat meille tärkeimpiä? Miten viestimme tavoittaa uusia harrastajia, tapahtumien osallistujia ja paikallista yhteisöä?

    Vaikka kaikki tuntuu nykyään tapahtuvan somessa, viestintäkanavat eivät rajoitu siihen. Voi myös olla, ettei jotakin somekanavaa ole järkevää ylläpitää, koska siellä ei tavoiteta oikeita ihmisiä, ei ole henkilöitä tekemään sisältöjä tai ei ole osaamista siihen. Silloin on täysin ok jättäytyä pois ja keskittyä muuhun.

    • Käykää läpi teille tärkeimmät viestintäkanavat. Saatteko sellaisia tuloksia kuin haluaisitte? Luovutaanko jostain? Otetaanko joku uusi käyttöön?
    • Pitäkää nuorisoseuran verkkosivut kunnossa ja ajan tasalla. Verkkosivut ovat teidän kotipesänne, joka ei horju somemuutosten mukana. Nostakaa tärkein sisältö helposti näkyville, jottei kävijä turhaudu ja poistu sivulta ennen tiedon löytymistä.
    • Hyödyntäkää sähköpostilistat. Lähteekö teiltä uutiskirje harrastajille tai jäsenille? Mitä lisäarvoa voisitte tarjota ihmisille, jotta he liittyisivät sähköpostilistallenne?

    Sittenkin Meta One -tilaus?

    Voi tuntua helpoimmalta sittenkin vain maksaa Meta Onesta ja jatkaa viestintää kuten ennenkin. En kuitenkaan ihan vielä lähtisi tälle polulle. Meta on tuonut ennenkin uusia palveluita, jotka ovat sitten kaikessa hiljaisuudessa poistuneet, kun yleisö ei ole niistä innostunut. Meta One on vielä hyvin alussa, joten emme vielä tiedä miten se otetaan vastaan ja tuleeko siihen muutoksia.

    Se on kuitenkin varmaa, että somen käyttäjinä joudumme mukautumaan palveluiden omistamien yritysten aivoituksiin. Algoritmit, trendit, ominaisuudet ja käyttötavat muuttuvat jatkuvasti halusimme tai emme. Niiden edessä ei kannata lannistua vaan etsiä ja löytää uudet tavat tehdä toimivaa viestintää.

    Suomen Nuorisoseuroilla seuraamme jatkuvasti alan kehitystä ja tuemme nuorisoseuralaisia viestinnän tekemisessä. Esimerkiksi maksuttomasta graafikkopalvelusta saa sosiaalisen median kanaviin tyylikästä ja tunnistettavaa sisältöä jaettavaksi, vaikka linkkejä postauksissa ei voi enää hyödyntää.

    Järjestämme myös maksuttomia jäsenkoulutuksia ja tuemme henkilökohtaisesti erilaisissa viestinnällisissä haasteissa. Ota yhteyttä, niin käydään yhdessä asioita läpi!

    Essi Roisko, viestinnän suunnittelija
    essi.roisko@nuorisoseurat.fi

  • Nuorten taide valtaa ruudut – Nuori Kulttuuri LIVE YLE Areenassa 14.11.

    Nuorten taide valtaa ruudut – Nuori Kulttuuri LIVE YLE Areenassa 14.11.

    Nuori Kulttuuri LIVE tuo nuorten taiteen valtakunnallisen yleisön eteen lauantaina 14. marraskuuta. Äänekosken Painotalolta toteutettava suora lähetys nähdään Yle Areenassa kello 18.00 alkaen.

    Nuori Kulttuuri -vuoden huipentava lähetys nostaa esiin nuorten osaamista ja oman ilmaisun moninaisuutta. Samalla se tekee näkyväksi kulttuurista nuorisotyötä ja sen merkitystä nuorten taiteen harrastamisen mahdollistajana.

    Illan esiintyjiin kuuluvat kontiolahtelainen punkyhtye Niskaperseote, sirkusryhmä Pandat, kokeellista musiikkia tekevä Thinner, nykytanssiryhmä Zenitit, sekä vaasalainen laulaja Miranda Huéber. Lähetyksen erikoisvieras on irlantilais-tanskalais-suomalainen yhteisteos, jonka nuoret valmistavat viikon aikana ja tuovat sen katsojien iloksi lauantai-iltaan.

    Nuorten esitysten lisäksi lähetyksessä palkitaan kulttuurisessa nuorisotyössä ansioituneita toimijoita ja Digistagen yleisöäänestyksen suosituin esitys.

    Nuori Kulttuuri LIVE tarjoaa yleisölle mahdollisuuden tutustua nuorten tekemään taiteeseen eri puolilta Suomea. Nuorille esiintyjille se avaa tilaisuuden tuoda oma osaamisensa laajan yleisön nähtäväksi.

    Nuori Kulttuuri LIVE
    Lauantai 14.11.2026 klo 18.00
    Suora lähetys Äänekosken Painotalolta
    Katsottavissa Yle Areenassa

    Lisätiedot:
    Ville Laitinen, tuottaja
    puh. 044 491 8950, ville.laitinen@nuorisoseurat.fi

  • Hae mukaan Tanhuraatiin tai Teatteriagentteihin

    Hae mukaan Tanhuraatiin tai Teatteriagentteihin

    Haluatko olla mukana kehittämässä tanssin tai teatterin harrastustoimintaa Suomen Nuorisoseuroissa? Hae mukaan Tanhuraatiin tai Teatteriagentteihin!

    Tanhuraati ja Teatteriagentit ovat Suomen Nuorisoseurojen valtakunnallisia verkostoja, jotka kokoavat yhteen eri puolilla Suomea toimivia ihmisiä kehittämään omaa harrastusalaansa. Verkostot osallistuvat toimintasuunnitelmien valmisteluun, ideoivat sisältöjä yhteisiin keskustelufoorumeihin ja alueellisiin tapaamisiin sekä vaikuttavat harrastusalojen tulevaisuuden suuntiin ja tavoitteisiin.

    Verkostot kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa, ensisijaisesti etänä. Tapaamisten välillä pidetään yhteyttä ja vaihdetaan ajatuksia verkoston yhteisistä asioista. Yhteydenpito ja keskustelu voivat tapahtua esimerkiksi WhatsApp-ryhmässä.

    Toiminta alkaa vuoden 2027 alussa, ja toimintakausi kestää kolme vuotta eli vuoden 2029 loppuun. Verkostoon valittavilta edellytetään sitoutumista koko kolmivuotiskaudeksi.

    Keitä etsimme mukaan?

    Etsimme verkostoihin moninaisia osaajia, joilla on erilaisia kokemuksia, näkökulmia ja osaamista tanssin tai teatterin harrastustoiminnasta. Tavoitteena on koota kokoonpanot, jotka edustavat mahdollisimman kattavasti harrastuskenttää valtakunnallisesti.

    Voit olla esimerkiksi harrastaja, harrastajaohjaaja, ammattiopettaja, yhdistyksen johtokunnan jäsen tai muu harrastusalan toimija. Toivomme hakijoita eri puolilta Suomea, eri ikäryhmistä ja erilaisista rooleista. Aiempi kokemus vastaavasta verkostotoiminnasta ei ole edellytys – tärkeintä on kiinnostus oman harrastusalan kehittämiseen ja halu osallistua yhteiseen tekemiseen.

    Vähintään kolmasosan verkostojen jäsenistä tulee olla alle 29-vuotiaita. Verkostoihin ei ole ennalta määriteltyä jäsenmäärää, vaan tavoitteena on löytää monipuolinen ja tarkoituksenmukainen kokoonpano, joka tuo yhteen erilaisia osaajia ja näkökulmia.

    Miten valinnat tehdään?

    Tanssin ja teatterin työntekijät tekevät valinnat verkostoihin joulukuussa 2026. Valinnoissa huomioidaan hakijoiden monipuolinen osaaminen sekä se, kuinka hyvin kokonaisuus edustaa valtakunnallisesti tanssin tai teatterin harrastuskenttää.

    Hae mukaan

    Haku on avoinna 30.11. asti.

    Kerro hakulomakkeella meille itsestäsi, kokemuksestasi sekä siitä, miksi haluaisit tulla mukaan. Toivomme hakemuksia monenlaisilta toimijoilta – juuri erilaiset näkökulmat ja osaaminen tekevät verkostoista arvokkaita.

    Tervetuloa mukaan rakentamaan tanssin ja teatterin harrastustoiminnan tulevaisuutta!

  • Tervetuloa vapaaehtoisten päivän kiitostilaisuuteen

    Tervetuloa vapaaehtoisten päivän kiitostilaisuuteen

    Hyvä nuorisoseuroissa toimiva vapaaehtoinen,  

    meillä on ilo ja kunnia kutsua sinut vapaaehtoisten päivän kiitostilaisuuteen torstaina 3.12. klo 17 alkaen! 

    Vapaaehtoiset ovat olleet nuorisoseurojen ytimessä alusta lähtien. Teidän ansiostanne olemme pystyneet tarjoamaan turvallisia yhteisöjä, mielekästä tekemistä ja tärkeitä kohtaamisen paikkoja jo 145 vuoden ajan. Ilman vapaaehtoisia ei olisi nuorisoseuroja! 

    Nyt haluamme kiittää jokaista nuorisoseuroissa vapaaehtoisena toimivaa henkilöä. Toimit sitten harrastusryhmän ohjaajana, talkoolaisena, järjestyksenvalvojana, luottamushenkilönä tai jossain muussa tehtävässä, olet lämpimästi tervetullut mukaan.  

    Tilaisuus alkaa verkossa toteutettavalla yhteisellä ohjelmalla ja jatkuu livetapahtumissa kymmenellä eri paikkakunnalla: Helsingissä, Lahdessa, Tampereella, Jyväskylässä, Joensuussa, Kuopiossa, Kauhavalla, Toholammilla, Oulussa ja Rovaniemellä.  

    Voit ilmoittautua siihen tapahtumaan, joka on itseäsi lähinnä tai tulla mukaan verkon välityksellä. Ilmoittautuminen live-tilaisuuksiin päättyy 25.11.2026. 

    Ohjelma 

    16.45 Kokoontuminen livetapahtumiin 

    17.00–17.05 Avaussanat – Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström   

    17.05–17.10 Ministerin tervehdys nuorisoseurojen vapaaehtoisille – Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala    

    17.10–17.20 Vapaaehtoisten puheenvuorot – mitä vapaaehtoistoiminta Nuorisoseuroissa minulle antaa? Matkaamme ympäri Suomea ja tutustumme nuorisoseuroissa toimiviin vapaaehtoisiin. 

    17.20–17.30 Nostoja vapaaehtoistoiminnastamme – Käymme läpi menneen vuoden kohokohtia vapaaehtoisistamme sekä avainlukuja vapaaehtoistoiminnastamme ja kerromme myös tulevista mahdollisuuksista.   

    17.30–17.40 Loppukevennys: Kohtauksia kökkähommissa -pienoisnäytelmä – Mitä saadaan, kun savolainen, karjalainen ja pohojalainen yhdessä lähtevät kökkähommiin ja mukaan matkaan lehtijuttua tekemään lähtee helsinkiläinen toimittaja?   

    17.40–17.45 Päätössanat – Kiitos jokaiselle vapaaehtoiselle – Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen 

    17.45 Kahvitarjoilu livetapahtumissa 

    Tapahtumapaikat

    • Helsinki: Bragen juhlasali, Kasarmikatu 28
    • Lahti: Hannunsali, Rautatienkatu 3
    • Tampere: Nekalab / Galleria-tila, Lounaankatu 2
    • Jyväskylä: Nuorisoseurantalo Keljon Tapiola, Keljonkankaantie 10
    • Joensuu: Lietsu Hotellin kokoustila, Rantakatu 26, 2. kerros
    • Kuopio: Kulttuuriareena 44, Kauppakatu 44
    • Kauhava: Kortesjärven Ylikylän nuorisoseurantalo, Rintalantie 37, 62410 Rintala (Kauhava)
    • Toholammi: Sykäräisten nuorisoseurantalo, Ojennustie 160, 69410 Sykäräinen
    • Oulu: Huttukylän nuorisoseurantalo, Koitelinkoskentie 720
    • Rovaniemi: Kansalaistalo, kokoustila Kaira, Rovakatu 23

    Lisätietoja:  
    Henna Liiri, henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh 044 207 3072 tai oman alueen työntekijältä. 

    Lämpimästi tervetuloa! 

    Elina Weckström, puheenjohtaja
    Sanna Airaksinen, pääsihteeri 

  • Lähde ehdolle Nuorisoseurojen puheenjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi

    Lähde ehdolle Nuorisoseurojen puheenjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi

    Suomen Nuorisoseurojen hallitukseen etsitään uusia jäseniä erovuoroisten tilalle. Hallituksen kokoonpanosta päätetään valtuuston syyskokouksessa 21.-22.11., joka järjestetään hybridimuotoisena Mikkelissä ja etänä.

    Hallituksen puheenjohtaja valitaan kahden vuoden välein, joten tänä vuonna on mahdollista asettua ehdolle myös hallituksen puheenjohtajaksi. 

    Mistä hallitus vastaa?

    Hallitus johtaa ja on vastuussa Suomen Nuorisoseurojen toiminnasta ja taloudesta. Se seuraa, että toiminta vastaa valtuuston hyväksymää toimintasuunnitelmaa ja talousarviota, ja tekee tarvittavia päätöksiä niiden mukaan. Hallitus esimerkiksi päättää toiminnan vuosittaisista painopisteistä, valitsee Vuoden tunnustuksien saajat, työstää strategiaa sekä seuraa strategian toteutumista.  

    Puheenjohtajan vastuulla on tämän lisäksi esimerkiksi hallitustyöskentelyn johtaminen ja järjestön edustaminen. 

    Hallitus kokoustaa noin kerran kuukaudessa etäyhteydellä ja se on tiiviisti yhteydessä järjestön johtoryhmään.

    Kuka voi olla hallituksen jäsen?

    Hallituslaisilta ei vaadita erityisosaamista, mutta hyvä ymmärrys nuorisoseuratoiminnan monipuolisuudesta ja näkemykset sen kehittämisestä auttavat tehtävässä. Tärkeintä on kiinnostus oppia uutta ja kehittää itseään. Toivommekin hallitukseen eri-ikäisiä, eri elämäntilanteissa olevia ja eri puolilta Suomea tulevia nuorisoseuralaisia.

    Hallituksen jäsenistä yhden kolmasosan tulee olla alle 29-vuotiaita. Hallituskausi kestää aina 2 vuotta ja jäsen voi toimia hallituksessa kolme peräkkäistä kaksivuotiskautta eli yhteensä 6 vuotta.

    Uudelle hallitukselle järjestetään perehdytysviikonloppu tammikuussa 2027, jossa tutustutaan toisiin ja perehdytään hallitustyöskentelyyn sekä jatketaan strategiatyöskentelyä.

    Ehdota hallituksen jäseniä 15.11. mennessä

    Esitykset hallituksen jäseneksi tai puheenjohtajaksi tehdään sähköisellä lomakkeella 15.11. mennessä. Käytännössä esitys tehdään paikallisen nuorisoseuran päätöksellä ja nimissä eli esim. Vehmasmäen Nuorisoseuran puheenjohtaja voi ehdottaa tiettyä henkilöä ja Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtaja toista henkilöä. Esittäjällä täytyy olla etukäteen saatu suostumus ehdokkaalta.

    Hakuajan päätyttyä valtuuston valitsema vaalivaliokunta käy esitykset läpi ja etsii tarvittaessa ehdokkaita eri tehtäviin. Lista ehdokkaista julkaistaan Nuorisoseurojen verkkosivuilla ennen syyskokousta. Kokouksessa valtuusto päättää uusista hallituksen jäsenistä ja puheenjohtajasta.

  • Postikortteja Kreetalta – nuorisoseuralaiset opintomatkalla

    Postikortteja Kreetalta – nuorisoseuralaiset opintomatkalla

    Itä- ja keskisuomalaiset nuorisoseuralaiset matkasivat opintomatkalle Kreetalle 16.-20.9.2026. Matkan tarkoituksena oli tutustua toisen Euroopan maan yhdistystoimintaan ja vapaaehtoistoiminnan kulttuuriin sekä verkostoitua ja luoda uusia kumppanuuksia kulttuurisen toiminnan toteuttamiseen. Mukana oli 21 vapaaehtoista yhteensä 11 paikallisesta nuorisoseurasta Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilta.  

    Tutustuminen virallisen yhteistyökumppanin toimintaan

    Ensimmäisenä päivänä suuntasimme bussilla Haniaan, jossa taapersimme kuin ankat parijonossa yrittäen löytää kohteeseen. Päivän teemana oli tutustua virallisen yhteistyökumppanimme Kreikan valokuvayhdistyksen, Elliniki Fotografi̱ki Etairia, toimintaan. Kunniavieraanamme ja tulkkausapunamme toimi Hanian Suomen kunniakonsuli Marianne Nissilä-Batakis – suurkiitos! Saimme kuulla valokuvayhdistyksen toiminnasta, tapahtumista ja näyttelyistä. Lisäksi valokuvaajataiteilija George Baladakis esitteli meille liudan upeaa valokuvataidetta. 

    Vastavuoroisesti esittelimme myös nuorisoseuratoimintaa sekä vastavierailukohteen Kymönkosken Nuorisoseuran toimintaa ja Taidekesä -tapahtumaa. Käynti oli onnistunut ja vastaanotto oikein lämmin ja ystävällinen. 

    Iltapäivästä meillä oli hieman vapaa-aikaa tutustua Haniaan ennen yhteistä illallista isäntiemme seurassa. Illallistimme yhdessä pitkien pöytien ääressä. Tarjolla oli perinteistä kreikkalaista ruokaa – ja sitä oli todellakin riittävästi. Todella herkullista! 

    Vamos, vamos, vamos

    Toisena päivänä jakaannuimme kahteen ryhmään, joista ensimmäinen lähti Vamoksen kylään tutustumaan Fabrica Farm&Houses toimintaan. Kiemuraisten vuoristoteiden jälkeen saavuimme pieneen kylään, ja meidät vastaanotti lämpimästi tilan omistavan Franzeskakisin perheen isäntä Nikos ja emäntä Lola. Tunnelma oli kuin olisi astunut pieneen paratiisiin – kylän ja luonnon tarjoama rauha vallitsi ympärillämme. Tilalla on kauniita, viihtyisiä, kivestä rakennettuja taloja, jotka edustavat paikan perinteistä arkkitehtuuria. Taloja ympäröivät satoja vuosia vanhat oliivipuulehdot, tammet, hedelmäpuut, kukat ja erilaiset yrttikasvit. Tilalla asustaa monia kotieläimiä, joista mm. koirat ja kanat liikkuivat vapaina pihapiirissä ja tervehtivät vieraita arastelematta. Tilalla viljellään myös sesongin vihanneksia vihannespuutarhassa kestävän viljelyn menetelmiä käyttäen. 

    Päivän ohjelmassamme oli osallistua perinteisen kreikkalaisen ruoan työpajaan (traditional cooking class), missä pääsimme tutustumaan paikallisiin raaka-aineisiin ja yrtteihin sekä valmistamaan itse isäntäperheen kanssa perinteisen monen ruokalajin kreikkalaisen päivällisen. Ruoan valmistaminen oli hirmuisen mukavaa ja mielenkiintoista. Ihastuttava emäntämme Lola johdatteli kreikkalaisen ruoan saloihin ammattitaidolla. Hän opasti koko ajan tehdessään ja antoi haistella ja maistella kaikkea kokkailun lomassa. Luonnollisesti oliiviöljy näyttäytyi ruoanlaitossa tärkeässä roolissa.  

    Traditional Cretan Cooking Class – perinteisen kreetalaisen ruoan kokkaustyöpaja. Kuvassa vas. tilan emäntä Lola.

    Patojen muhiessa pääsimme odotellessa kierrokselle puutarhaan ja oliivilehtoon. Kuulimme hyvin seikkaperäisesti oliivin viljelystä ja oliiviöljyn valmistamisesta. Opimme mm. yleisimmät oliivien tuholaiset. Oppaamme, isäntäperheen poika Dimitris, omisti 2000 oliivipuuta ja käsin tehtävään sadonkorjuuseen menee noin kaksi kuukautta viiden työntekijän voimin. Tiesittekö, että keskimäärin noin 7 kg:sta oliiveja tulee noin 1 litra oliiviöljyä? Ja tiesittekö, että oliiveja on tosiaan kahta eri lajia? Suuremmat oliivit ovat – ah niin herkullisia – syötäviä ja pienemmät oliivit ovat oliiviöljyn valmistamiseen soveltuvampia.  

    Lopuksi pääsimme tietenkin nauttimaan yhdessä valmistamamme aterian pitkän pöydän ääressä suurten oliivipuiden katveessa. Mikä upea elämys!  

    Paleochoran ympäristössä historia, taide ja kulttuurit kohtasivat 

    Toinen puolikas ryhmästämme suuntasi Paleochoran ympäristön pieniin kyliin, paikallisen historian äärelle ja taiteilijoiden maailmaan. Päivän aikana saimme nähdä, miten alueen historia, luonto ja kulttuuri toimivat inspiraation lähteenä taiteilijoille – ja samalla pysähtyä pohtimaan, mitä voimme oppia toisiltamme eri kulttuureista.  

    Ensimmäinen kohteemme oli Azogires, noin seitsemän kilometrin päässä Paleochorasta. Tutustuimme kylän historialliseen museoon ja saimme katsauksen alueen menneisyyteen ja paikalliseen kulttuuriin. Museovierailun jälkeen jatkoimme taiteilija Gross Rougen ateljeeseen. Vierailu avasi näkökulmaa siihen, miten taiteilija voi ammentaa ympäröivästä yhteisöstä, maisemasta ja paikallisesta kulttuurista inspiraatiota omaan työhönsä. Oli kiinnostavaa päästä kurkistamaan taiteen tekemisen arkeen ja kuulla ajatuksia luovuudesta taiteilijan omassa työympäristössä. 

    Toisen ryhmän retkipäivä vei mm. Azogiresin pieneen vuoristokylään.

    Iltapäivällä suuntasimme Anidrin kylään, jossa tutustuimme taiteilija Gerhard Stelzhammerin veistospuutarhaan. Luonnon keskelle sijoittuvat teokset loivat jälleen uuden näkökulman siihen, miten ympäristö ja taide voivat olla vuoropuhelussa keskenään. Veistospuutarha tarjosi rauhallisen ympäristön pysähtymiseen, havainnointiin ja keskusteluun. 

    Päivän päätteeksi palasimme Paleochoraan ja kokoonnuimme yhteiselle illalliselle Portofino-ravintolaan. Mukaan liittyi myös paikallisia taiteilijoita ja muita ryhmämme jäseniä. Päivän kokemukset jatkuivat siis keskusteluina ja kohtaamisina vielä illallispöydässäkin. 

    Matkan tärkeimpiä oppeja

    Kansainvälisyys on paljon muutakin kuin matkustamista. Se on kohtaamista, ajatusten vaihtamista ja mahdollisuutta katsoa tuttujakin asioita uudesta näkökulmasta – tätä kaikkea matkamme tarjosi. Reissupäiviin sisältyi myös tärkeitä, vapaamuotoisia hetkiä esimerkiksi kahvi- tai ruokailuhetkissä, jolloin oli aikaa keskustella, jakaa kokemuksia ja tutustua toisiin. Erasmus+ -matkoissa juuri tällaiset epämuodolliset keskustelut ovat usein yhtä arvokkaita kuin varsinainen ohjelma.  

    Otteita osallistujien parhaista oivalluksista ja oppimiskokemuksista: 

    “Matkalla sai kuulla paljon toisten seurojen toiminnasta ja sai uusia ideoita.” 

    “Verkostojen rakentaminen on tärkeää. Muiden oivalluksista ja tekemisistä voi saada ideoita omiin juttuihin, vaikka soveltaen.” 

    “Pienikin seura voi tehdä suuria asioita.” 

    “Matkan tärkeimmäksi oivallukseksi nostan yhteisön: miten lyhyessä ajassa pystyimme luomaan niin hyvän ilmapiirin! Koin että näimme ja kuulimme toisemme, jonka seurauksena yhdessä olo oli vaivatonta.” 

    “Saman henkisessä porukassa on turvallista olla.” 

    “Yhteiset jaetut kokemukset.” 

    Kiitos reissuryhmälle!  

    Opintomatka toteutettiin Euroopan unionin Erasmus+ -rahoituksella nuorisotyöntekijöiden liikkuvuutena.

  • Allianssin nuorisovaihto siirtyy Suomen Nuorisoseurojen omistukseen

    Allianssin nuorisovaihto siirtyy Suomen Nuorisoseurojen omistukseen

    Nuorisoala ry:n omistama Allianssin nuorisovaihto (virallisesti Allianssin Kehittämispalvelut Oy) siirtyy Suomen Nuorisoseurojen omistukseen 31.12.2026. Suomen Nuorisoseurat on kasvatus- ja harrastusjärjestö sekä Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Sopimuksen myötä yhtiön koko toiminta henkilöstöineen siirtyy uudelle omistajalle. Omistajavaihdoksen myötä myös yhtiön nimi vaihtuu kevään 2027 aikana.

    Allianssin Kehittämispalvelut Oy on edistänyt nuorten kansainvälistä kanssakäymistä ja järjestänyt nuorille kansainvälisyyskasvatusta muun muassa järjestämällä heille erilaisia nuorisovaihtoja ulkomailla vuodesta 1993 lähtien. Omistusjärjestelyllä halutaan turvata toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen sellaisen omistajan yhteydessä, jolle kansainvälinen nuorisovaihto on strategisesti tärkeä osa toimintaa.

    Nuorisoala ry:lle ratkaisu mahdollistaa entistä vahvemman keskittymisen yhdistyksen ydintehtäviin: nuorisoalan edunvalvontaan, nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen päätöksenteossa, nuorisoalan ammattilaisten ja vapaaehtoisten osaamisen ja yhteistyön vahvistamiseen sekä koko nuorisoalan toiminnan ja toimintaedellytysten kehittämiseen.

    ”Omistusjärjestely tukee molempien organisaatioiden mahdollisuuksia keskittyä omiin vahvuuksiinsa ja samalla nuorisovaihtotoiminta saa uuden kodin organisaatiosta, jossa sen kehittäminen on strategisesti tärkeää. Olemme iloisia, että toiminnalle löytyi hyvä ja luonteva jatko”, sanoo Nuorisoala ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja Allianssin Kehittämispalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Nette Rimpioja.

    Suomen Nuorisoseuroissa järjestely nähdään mahdollisuutena vahvistaa sekä kansainvälistä nuorisotoimintaa että nuorille tarjottavia palveluita.

    ”Olen erittäin tyytyväinen syntyneeseen sopimukseen. Tämä on merkityksellinen lisä Nuorisoseurojen palveluihin, ja on hienoa päästä jatkamaan Nuorisovaihdon tärkeää toimintaa. Erityisen iloinen olen siitä, että pystymme jatkossa tarjoamaan entistä enemmän kansainvälisiä kokemuksia sekä jäsenseurojemme nuorille että kaikille vaihdoista kiinnostuneille nuorille valtakunnallisesti. Toiminta sisältää myös muun muassa työssäoppimisohjelman opiskelijoille, jonka kautta yhteistyömme oppilaitosten kanssa vahvistuu entisestään”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen.

    Lisätiedot

    Nette Rimpioja
    Nuorisoala ry / Allianssin Kehittämispalvelut Oy
    nette.rimpioja@nuorisoala.fi

    Sanna Airaksinen
    Suomen Nuorisoseurat ry
    sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi

  • Nuoret vaikuttajat Oulussa – jännitystä ja hauskuutta!

    Nuoret vaikuttajat Oulussa – jännitystä ja hauskuutta!

    Nuorten vaikuttajien viimeisin tapaaminen pidettiin syyskuussa Oulussa, jossa he osallistuivat Nuori Kulttuuri Talksin järjestämiseen. Jasper Hellberg kertoo matkasta:

    ”Osallistuin tänä keväänä ensimmäistä kertaa Nuorten vaikuttajien tapaamiseen Mikkelissä Nuoriso-opisto Paukkulassa. Sain tuolla matkalla monta hyvää ystävää, uutta tietoa vaikuttamisesta ja ennen kaikkea intoa jatkaa toimintaa nuorisoseuroissa! Niiden lisäksi mieleeni jäi myös lupaus tulevana syksynä tapahtuvasta tapaamisesta Oulussa.

    Pääsisimme olemaan osa Nuori Kulttuuri Talks -tapahtumaa, jonka teemana olisi kulttuuri- ja taideharrastaminen. Sain fasilitoijan roolin ja olin siitä innoissani, vaikka en vielä tuolloin tiennyt mitä se tarkoitti. Innostustani tosin heikensi se fakta, että en ollut kovinkaan taitava puhumaan, mutta tuskin sillä perinteisellä “en tiedä mitä sanoa” -tavalla. Sen sijaan olin ja olen yhä edelleen puhevian omaava. Eli toisin sanottuna puheen tuottaminen on minulle ajoittain hyvinkin haastavaa.

    Viimeisimpien aiheeseen kuuluvien Teams-kokousten päätteeksi olin todella stressaantunut. Sain yöni nukuttua, mutta jännityksen määrä oli silti suuri.

    Matkustamista, puheensorinaa ja hyvää fiilistä

    Kuljimme matkan Ouluun junalla, tai pikemminkin junilla. Toinen porukka matkasi Itä-Suomen ja toinen Länsi-Suomen kautta. Muistan, kuinka vitsailimme siitä, että “ajamme junilla kilpaa Ouluun”. Kuulumisten vaihtaminen oli mukavaa ja ajoittain suorastaan hupaisaa. Junan käytävällä näkyi myös välillä kevyttä jumppaa tekeviä vaikuttajia, kun verryttelimme kehojamme.

    Lopulta saavuimme Ouluun, jossa yövyimme Scandic Oulu Stationissa. Vapaa-ajalla kävimme porukalla paikallisessa kahvilassa ja yhteisellä päivällisellä nepalilaisessa ravintolassa. Nautimme maukasta ruokaa samalla, kun vaihdoimme ajatuksiamme liittyen vaikuttamiseen, tulevaisuuteen ja seuraavaan päivän tapahtumiin liittyen. Välillä pöydästä kuului jännitystä huomisesta ja toisinaan myös pidättelemätöntä naurua.

    Ruokailun jälkeen suuntasimme kohti nuorisokeskus Bysistä, jossa pidettäisiin Nuori Kulttuuri Talks -keskustelut. Kävimme läpi meille sovitut roolit ja seuraavan päivän aikataulun. Kun lähdimme takaisin majoitukseemme, aurinko oli jo ehtinyt laskeutumaan rakennusten taakse ja silloin alkoi myös kuvien ottaminen. Oli upeaa nähdä Oulu syksyn ruskassa samaan aikaan, kun näimme kaupungin valojen syttyvän.

    Lopulta ilta venyi vieläkin pidemmäksi UNO No mercy -korttipeliä pelatessa. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä ollut fiksumpaa nukkua kuin valvoa…

    Nuorisokeskus Bysis toimi Talks -keskusteluiden paikkana.

    Keskustelua, illanviettoa ja uupumusta

    Seuraavana päivänä pääsimme nauttimaan hotellin aamupalasta ja sen jälkeen lähdimme takaisin Bysikselle. Siellä meitä odotti Ossi Valpio, joka kertoi meille historiaansa, vaikuttamistaan hiphop-kulttuurin parissa ja useita hyviä vinkkejä vaikuttavaan puhumiseen.

    Lopulta koitti kauan ja kauhulla odotettu keskustelun fasilitointi ja kauppakeskus Valkean paneelikeskustelu. Minun Talks -keskusteluni aiheena oli taiteen ja kulttuurin monipuolinen vaaliminen. Teema koskettaa minua hyvin paljon monellakin tavalla, kuten sillä, että olen aina ollut kiinnostunut muiden kulttuurien taiteesta.

    Kävimme keskustelussa läpi useita erilaisia asioita ja pienen alkukankeuden jälkeen juttu alkoi todellakin luistaa, jopa niin hyvin, että jouduin kiirehtimään todella paljon viimeisen aiheen kanssa. Aiheitamme olivat esimerkiksi: “Miten eri kulttuurien ymmärrystä voitaisiin laajentaa?” ja “Miten kulttuurikeskuksista; museoista, teatterista saataisiin nuorille lähestyttävämpiä?”

    Keskustelun päätyttyä suuntasimme Valkeaan paneelikeskusteluun. Nyt, jos koskaan näin jännityksen myös muissa. Paneelissa keskustelimme aiheesta omien kokemusten, mielipiteiden ja faktojen kautta. Osallistuin keskusteluun useasti omien kokemusteni kautta ja samalla kerroin mitä olimme puhuneet Talks -keskustelussa. Saimme aikaiseksi loistavan keskustelun ja jälleen kerran aika uhkasi loppua huonolla hetkellä kesken. Kaikki meni siis lopulta hyvin ja kauhulla näiden asioiden odottaminen oli tosin lähes täysin turhaa. Fasilitointi ja paneelikeskustelu onnistuivat molemmat ilman suurempia ongelmia. Helpotus, ylpeys ja ilo todellakin kuvaavat varmasti paneelikeskustelun jälkeisiä tunnelmia.

    Kauppakeskus Valkeassa pidettävä paneelikeskustelu onnistui jännityksestä huolimatta hyvin.

    Yhteisessä purussa kävimme läpi päivän tapahtumia ja tulevia tapaamisia. Porukkamme oli uupunut, mutta iloinen. Kun saimme kaiken tärkeän hoidettua, meille jäi vielä paljon vapaata aikaa. Jotkut jäivät hengailemaan Bysikselle ja toiset lähtivät tutkimaan Oulua. Ilta kului onneksi melko nopeasti biljardia ja lisää UNO No Mercy-korttipeliä pelatessa.

    Lopulta lähdimme kohti yöjunaa, joka veisi meidät takaisin etelään. Asemalla vallitsi väsymyksen ja uupumuksen, mutta samaan aikaan myös onnellisuuden ilmapiiri. Seuraavana aamuna heräsimme Tikkurilan asemalla, josta jatkoimme uneliaina matkaamme kotiin. 

    Muiden jäädessä pois omilla asemillaan, jäin hetkeksi yksin ja mietin, kuinka turhia pelkoni oikein olivatkaan. Puheeni onnistui ilman kummempia ongelmia. Siksi haluan, ettet anna pelon estää sinua tekemästä sitä mitä haluat tehdä. Minun pelkoni oli täysin turha, joten kenties sinunkin pelkosi on. Älä pelkää elämää! Juna pysähtyi lopulta Pieksämäellä ja kun astuin ulos junasta, muistan ajatelleeni ”Olipahan tämä seikkailu!””

    Lue myös

    Nuoret vaikuttajat tapasivat kesäkuussa Inarissa: Luonnon voimaa, naurua ja melankoliaa

  • Tapahtumat tuovat ihmiset yhteen

    Tapahtumat tuovat ihmiset yhteen

    Valtakunnallisena seurakäyntipäivänä kurkistettiin nuorisoseurojen tapahtumiin ympäri Suomen

    Valtakunnallisena seurakäyntipäivänä pysähdyttiin tällä kertaa tapahtumien äärelle. Eri puolilla Suomea toimivat nuorisoseurat avasivat ovensa ja kertoivat omasta toiminnastaan, tapahtumistaan ja niiden tekemisestä. Illan aikana nähtiin hienosti, kuinka monella tavalla tapahtumat kokoavat ihmisiä yhteen ja rakentavat paikallista yhteisöä.

    Miltä näyttää tapahtumatoiminta eri puolilla Suomea?

    Valtakunnallisena seurakäyntipäivänä sitä päästiin katsomaan käytännössä. Yhteisen verkkoyhteyden kautta vierailtiin nuorisoseuroissa ympäri Suomen ja kuultiin seurojen omia kokemuksia tapahtumien tekemisestä.

    Illan aikana kävi nopeasti selväksi ainakin yksi asia: nuorisoseuroissa tapahtuma voi tarkoittaa melkein mitä vain.

    Yhdessä seurassa järjestetään tuhansia ihmisiä kokoavat markkinat, toisessa kesäteatteria ja kolmannessa lavatansseja. Jossain kyläläiset kokoontuvat yhteiselle lounaalle, toisaalla nuoret nuorisokahvilaan. Tapahtuma voi olla musiikkifestivaali, lasten disko, kansallispukuhiihto, taidenäyttely, joulumarkkinat, open mic -ilta tai perinteinen kyläjuhla.

    Yhtä oikeaa tapaa tehdä tapahtumia ei ole.

    Pienestä klubi-illasta 20 000 kävijän markkinoihin

    Select Dynamic field

    Kuva: Mallusjoen Takinkääntöviikot

    ⁠Mallusjoen Nuorisoseurassa pitkät perinteet yhdistyvät kulttuuritapahtumiin. Takinkääntöviikko ja ympäri vuoden järjestettävät klubi-illat ovat tuoneet paikalle yleisöä, mutta myös uusia vapaaehtoisia. Osa tapahtumiin osallistuneista on halunnut myöhemmin tulla mukaan niiden tekemiseen.

    ⁠Kihniänkylän Nuorisoseurassa Peräseinäjoella tapahtumat ovat vahvasti osa kylän arkea. Perinteisillä äitien- ja isänpäivälounailla ruokitaan satoja ihmisiä, ja tapahtumia tehdään yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Seurantalo toimii samalla koko kylän yhteisenä paikkana.

    Vesilahden Narvassa tapahtumia tehdään aivan toisessa mittakaavassa. ⁠Narvan Markkinoiden juuret ulottuvat vuosisatojen taakse. Nykyisin viiden vuoden välein järjestettävä tapahtuma kokoaa noin 20 000 kävijää. Pitkäaikaisessa valmistelussa on mukana noin 50 ihmistä ja tapahtumaviikolla jopa 400 talkoolaista.

    Mittakaavat ovat erilaisia, mutta tekemisen ytimessä on sama asia: ihmiset.

    Kuva: Pääsiäiskokko Kihniänkylän Nuorisoseura

    Tapahtuma pitää myös toimintaa elossa

    Monessa seurassa tapahtumilla on tärkeä merkitys myös toiminnan jatkuvuudelle. Tapahtumien tuotoilla ylläpidetään seurantaloja, järjestetään muuta toimintaa ja mahdollistetaan seuraavien tapahtumien tekeminen.

    ⁠Rutalahden Nuorisoseurassa Joutsassa syysmarkkinat keräävät muutaman tunnin aikana noin 3 000 kävijää. Kesäisin Letkaliiterillä tanssitaan, ja tanssikausi päättyy yhteistyössä Keski-Suomen elokuvakeskuksen kanssa järjestettävään elokuvailtaan. Seura myös kouluttaa vapaaehtoisiaan tapahtumissa tarvittaviin tehtäviin, kuten järjestyksenvalvontaan ja ensiapuun.

    ⁠Hirvilahden Nuorisoseurassa Kuopiossa kevään teatteriesitykset ovat tärkeä vuosittainen ponnistus. Niiden rinnalla seura järjestää muun muassa lasten toimintaa, kirpputoreja ja paikallisten taiteilijoiden näyttelyitä. Toimintaa pyöritetään pienellä aktiivijoukolla, joka pitää samalla huolta myös seurantalosta.

    Reisjärvellä kesäteatteri on puolestaan tuonut uutta virtaa nuorisoseuratoimintaan. Oman kesäteatterin rakentamisen myötä toiminta on kasvanut, uusia ihmisiä on tullut mukaan ja myös talkoolaisia on löytynyt lisää.

    Kuva: Reisjärven harrastajateatteri

    Myös Pohjois-Pohjanmaalla Alpuan Nuorisoseurassa tapahtumilla on tärkeä merkitys koko kylälle. Seura järjestää vuoden mittaan erilaisia tapahtumia laskiaisesta äitien- ja isänpäivään sekä yhdessä kyläyhdistyksen kanssa jo yli 20 vuotta järjestettyjä Alpuan markkinoita. Sivukylällä tapahtumien tekemisellä on erityinen merkitys: jos tapahtumia ei tehdä itse, niitä ei välttämättä kylällä muuten olisi. Samalla tapahtumilla kerätään varoja oman seurantalon ylläpitämiseen.

    Pitkät perinteet ja kokonaan uudenlainen tekeminen mahtuvat samaan joukkoon

    Kuva: Kemin-Taivalkosken Nuorisoseura

    Seurakäyntipäivän aikana nähtiin myös hyvin, ettei aktiivinen tapahtumatoiminta riipu seuran iästä.

    Keminmaalla Kemin-Taivalkosken Nuorisoseura on viime vuosina herättänyt uudelleen pitkään hiljaisempana ollutta toimintaa. Vanhoja tapahtumia, kuten Pirttipäivää ja aikanaan suosittua Mallan diskoa, on tuotu takaisin ja samalla muokattu tähän päivään. Toiminnan vilkastuminen on antanut vauhtia myös yli satavuotiaan seurantalon kunnostamiseen.

    Imatralla ⁠Asemäentien Nuorisoseura edustaa aivan toisenlaista lähtökohtaa. Nuorella seuralla ei ole omaa seurantaloa, mutta siitä on löydetty myös vahvuus. Maksuton monitaiteinen KUMEFEST, runoillat, open mic -illat ja erilaiset esitystuotannot syntyvät yhteistyössä muiden toimijoiden ja tapahtumapaikkojen kanssa.

    Seurassa koetaan, että juuri tapahtumien kautta on mahdollista rakentaa yhteistyötä ja yhteisöä.

    Tapahtumien ympärillä kasvaa yhteisö

    Kuva: Kerkkoon Nuorisoseura

    Porvoossa ⁠Kerkkoon Nuorisoseuran vuoteen mahtuu muun muassa Oktoberfest, joulumarkkinat, tanssikonsertti, nuorisokahvila ja kansallispukuhiihto.

    Joulumarkkinoilla myös lapset ovat mukana talkoissa esimerkiksi myymässä arpoja, toivottamassa vieraita tervetulleiksi ja järjestämässä toimintaa muille lapsille. Nuorisokahvilaa seura on puolestaan järjestänyt jo vuosien ajan paikallisten nuorten kohtaamispaikaksi.

    Illan esimerkit näyttivät hyvin, kuinka monta tehtävää tapahtumalla voi olla. Tapahtuma voi tuoda tuloja, pitää seurantalon kunnossa, tarjota esiintymisen paikan, tehdä toimintaa näkyväksi tai välittää paikallisia perinteitä eteenpäin.

    Samalla se voi antaa lapselle tai nuorelle ensimmäisen talkootehtävän, tuoda uuden vapaaehtoisen mukaan toimintaan tai synnyttää kokemuksen siitä, että tässä porukassa minullakin on oma paikkani.

    Ideoita saa lainata

    Seurakäyntipäivän yksi tärkeä ajatus oli myös toisilta oppiminen. Illan aikana kuultiin niin paljon erilaisia esimerkkejä, että mukaan sai napata ajatuksia myös oman seuran toimintaan.

    Nuorisokahvila, kansallispukuhiihto, open mic -ilta, kylälounas, klubi-ilta, elokuvailta tai kokonainen markkinatapahtuma voivat kaikki olla oman yhteisön näköistä nuorisoseuratoimintaa.

    Samalla puhuttiin avoimesti myös haasteista. Talkoolaisten löytäminen ei ole kaikkialla helppoa, aktiiviset tekijät ikääntyvät ja tapahtumien viestintä vaatii aikaisempaa enemmän aikaa ja osaamista. Toisaalta tapahtumat voivat itsessään olla myös ratkaisu: yleisöstä voi löytyä seuraava vapaaehtoinen ja pienestä talkootehtävästä kasvaa vuosien mittainen mukanaolo.

    Ehkä juuri siinä on yksi nuorisoseuratoiminnan hienouksista. Nuorisoseuran ei tarvitse näyttää tietynlaiselta, eikä tapahtuman tarvitse mahtua valmiiseen muottiin. Jokainen seura voi rakentaa toimintaa oman yhteisönsä, perinteidensä, ihmistensä ja vahvuuksiensa pohjalta.

    Tapahtuman onnistumista ei ehkä tarvitsekaan mitata ensimmäisenä sillä, kuinka iso se oli. Yhtä tärkeää on kysyä, mitä se sai aikaan ihmisissä – ja mitä tapahtuman jälkeen jäi elämään.

  • Millaisia kansantanssin ohjaajia tulevaisuudessa tarvitaan?

    Millaisia kansantanssin ohjaajia tulevaisuudessa tarvitaan?

    Mitä kansantanssin ohjaajan pitäisi osata? Entä millaista koulutusta tarvitaan perusopintojen jälkeen?

    Näitä kysymyksiä pohdittiin 19.9.2026 järjestetyssä kansantanssin ohjaajakoulutuksen webinaarissa. Suomen Nuorisoseurat on uudistanut kansantanssin ohjaajan perusopintoja Kansalaisfoorumin Myllertämö-kehittämisavustuksen tuella. Webinaarissa esiteltiin uudistuksen tämänhetkistä tilannetta ja keskusteltiin yhdessä siitä, mihin suuntaan kansantanssin ohjaajien koulutusta pitäisi seuraavaksi kehittää.


    Perusopintoihin yhteinen rakenne ja materiaalit

    Kansantanssin ohjaajan perusopintoihin rakennetaan aiempaa yhtenäisempää kokonaisuutta. Kouluttajien käyttöön tulee yhteinen materiaalipaketti sekä valmis pohja koulutuksen aikataululle ja sisällöille. Aikataulurakenteeseen kootaan tuntisisällöt, tavoitteet, yhteys opetussuunnitelmaan, arviointi, materiaalit ja työskentelytavat. Tarkoituksena ei ole sitoa kouluttajia yhteen tapaan toteuttaa koulutusta, vaan tarjota yhteinen pohja, jota voidaan soveltaa tarpeen mukaan. Samalla koulutukseen valmistellaan yhteisiä esitysmateriaaleja, tehtäviä ja harjoitteita. Materiaalien ulkoasu yhtenäistetään Suomen Nuorisoseurojen ilmeen mukaiseksi.

    Koulutuksen työskentely-ympäristönä jatkaa Peda.net. Sinne rakennetaan yhteinen pohja, josta luodaan oma työskentelytila jokaiselle koulutukselle. Osallistujat löytävät sieltä esimerkiksi aikataulun, verkkotehtävät, oppimispäiväkirjan, palautuskansiot sekä koulutuksen materiaalit.
    Koulutukseen suunnitellaan myös kahta noin tunnin mittaista etätapaamista lähijaksojen välille. Niiden tarkoituksena on tukea oppimista ja rytmittää tehtävien tekemistä koulutusjaksojen välillä.

    Perusopinnoista opintopisteitä

    Yksi uudistuksen konkreettisista tavoitteista on viedä kansantanssin ohjaajan perusopinnot ePerusteisiin yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa.
    Toteutuessaan tämä tarkoittaa, että osallistuja voi halutessaan saada koulutuksesta virallisen opintosuorituksen Oma Opintopolku -palveluun. Tätä varten koulutukselle määritellään opintopistemäärä, osaamistavoitteet ja arviointikriteerit.Arviointi tehdään hyväksytty–hylätty-asteikolla, ja jokaisessa koulutuksessa tulee olla vähintään yksi arviointikoulutuksen suorittanut kouluttaja. Nykyinen todistus ja digitaalinen osaamismerkki säilyvät tämän rinnalla.

    Mitä perusopintojen jälkeen?

    Webinaarissa keskustelu siirtyi vahvasti myös siihen, mitä kansantanssin ohjaajan koulutuspolulla voisi tapahtua perusopintojen jälkeen.
    Mahdollisiksi syventävien opintojen aiheiksi nostettiin esimerkiksi lastentanssi, kansanomainen paritanssi, erilaisten ryhmien ohjaaminen, tanssiperinteet ja pedagogiikka.

    Samalla pohdittiin sitä, mitkä koulutukset olisi hyvä järjestää säännöllisesti ja mitkä voisivat syntyä kulloisenkin tarpeen mukaan.
    Yhtenä ajatuksena keskustelussa nousi esiin modulaarinen rakenne. Siinä ohjaaja voisi osallistua pienempiin teemakoulutuksiin omien tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan, ja näistä voisi myöhemmin muodostua laajempi syventävien opintojen kokonaisuus. Tässä vaiheessa kyse on kuitenkin vasta yhdestä jatkokehittämisen ajatuksesta.

    Lastentanssin paikka herätti keskustelua

    Erityisen paljon webinaarissa keskusteltiin lastentanssista ja lastenryhmien ohjaamisesta. Keskustelussa pidettiin tärkeänä, ettei lasten kanssa toimiminen katoa kokonaan perusopinnoista. Moni nuori tai aloitteleva ohjaaja aloittaa ohjaamisen juuri lastenryhmästä. Siksi jo perusopinnoissa tarvitaan tietoa lasten kohtaamisesta, opettamisesta ja eri ikävaiheiden huomioimisesta.

    Samalla nähtiin tarve erilliselle syventävälle lastentanssin koulutukselle. Keskustelua herätti myös se, pitäisikö syventäviin koulutuksiin osallistumisen aina edellyttää perusopintojen suorittamista. Esimerkiksi nuori saattaa toimia jo lastenryhmän ohjaajana ennen kuin hänellä on ikänsä puolesta mahdollisuutta suorittaa koko koulutuspolkua. Siksi erilaisten teemakoulutusten osallistumisedellytyksiä halutaan tarkastella jatkossa.

    Koulutusta tarvitaan myös kokeneille ohjaajille

    Koulutuspolkua pohdittaessa esiin nousivat myös pitkään toimineet ohjaajat. Perusopinnot on voitu suorittaa vuosia tai jopa vuosikymmeniä sitten, ja sen jälkeen tarvetta voi olla uusille pedagogisille näkökulmille, menetelmille ja työvälineille. Täydennyskoulutusta tarvitaan siis syventävien opintojen rinnalle. Samalla halutaan pohtia aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista. Pitkän ohjaajakokemuksen tai ammatillisen koulutuksen kautta syntynyttä osaamista ei ole tarkoituksenmukaista opiskella uudelleen vain koulutuspolun rakenteen vuoksi.

    Kehittämistyö jatkuu

    Seuraavaksi perusopintojen materiaaleja viimeistellään ja uudistettua kokonaisuutta pilotoidaan. Pilotista kerätään kokemuksia sekä osallistujilta että kouluttajilta. Myös ePerusteisiin liittyvä työ jatkuu yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa. Sen rinnalla seuraava suurempi pohdittava kokonaisuus on syventävien opintojen rakenne. Mitä koulutuksia tarvitaan? Mitkä niistä olisi hyvä järjestää säännöllisesti? Voisiko koulutuspolku rakentua pienemmistä kokonaisuuksista? Ja miten huomioidaan eri vaiheissa olevat ohjaajat ja heidän jo olemassa oleva osaamisensa?

    Vielä tämän jälkeen on kouluttamisen kehittämisessä paljon erilaisia mahdollisuuksia.