Blog

  • Viisi ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

    Viisi ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

    Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilymistä, siirtymistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin yhteydessä. 

    Kansantanssimestariksi nimettävät henkilöt ovat pitkän linjan toimijoita, joiden työ näkyy laajasti kansantanssin kentällä. Mestariksi nimeäminen edellyttää muun muassa pitkäaikaista harrastuneisuutta, ohjaustyötä, esitys- ja järjestötoiminnan kehittämistä, koreografiatyötä sekä työtä lasten ja nuorten parissa. Lisäksi huomioidaan kansainvälinen toiminta sekä kansanperinteen ja pukukulttuurin edistäminen. Usein mestarit ovat yhteisöissään karismaattisia henkilöitä, joiden monipuolinen osaaminen, luovuus ja kyky innostaa muita ovat olleet edellytyksiä pitkälle uralle. 

    Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012, ja siihen on nimetty ansioituneita kansantanssin tekijöitä eri puolilta Suomea. 

    Vuonna 2026 kansantanssimestareiksi on nimetty

    Jukka Heinämäki, Tampere, Kansantanssimestariksi n:o 26 

    Jukka Heinämäki on ansioitunut ja laaja-alainen kansantanssin toimija, joka on edistänyt kansantanssikulttuuria tanssijana, ohjaajana ja tuottajana. Hänen pitkä elämäntyönsä kansantanssin parissa sekä poikkeuksellisen laaja vaikuttavuutensa tekevät hänestä yhden keskeisistä toimijoista suomalaisella kansantanssikentällä. 

    Leena Hägg, Lahti, Kansantanssimestariksi n:o 27 

    Leena Hägg on tehnyt pitkäjänteisen ja merkittävän uran kansantanssin parissa erityisesti Lahden Tanhuujissa. Hän on toiminut vuosikymmenten ajan lasten ja nuorten ohjaajana sekä kouluttanut uusia tanssijoita ja ohjaajia. Hänen ryhmänsä ovat menestyneet katselmuksissa, ja hän on vienyt ryhmiään aktiivisesti esiintymään niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hägg on myös tehnyt koreografioita, toiminut palautteenantajana ja ollut mukana järjestötoiminnassa paikallisella ja piiritasolla. 

    Arja Korjus-Hietala, Laihia, Kansantanssimestariksi n:o 28 

    Arja Korjus-Hietala on tehnyt pitkän uran kansantanssin ohjaajana Etelä-Pohjanmaalla. Hän on ohjannut ryhmiä useilla paikkakunnilla, osallistunut koulutuksiin ja tapahtumiin sekä toiminut tuomarina kilpailuissa. Hän on ollut mukana kenttäohjelmien toteutuksessa ja kansantanssin esittämisessä laajasti eri tapahtumissa. Hänen työnsä on vaikuttanut merkittävästi alueelliseen kansantanssitoimintaan. 

    Irja Majanen, Virrat, Kansantanssimestariksi n:o 29 

    Irja Majanen on pitkän linjan ohjaaja ja keskeinen vaikuttaja Virtain alueen kansantanssitoiminnassa. Hän on ohjannut useita ryhmiä 1970-luvulta lähtien ja toiminut aktiivisesti sekä paikallisessa että kansainvälisessä toiminnassa. Majanen on tehnyt lukuisia koreografioita ja vienyt ryhmiään tapahtumiin Suomessa ja ulkomailla. Hänen työnsä näkyy vahvana yhteisöllisyytenä ja jatkuvana toimintana vuosikymmenten ajan. 

    Päivi Semeri, Lahti, Kansantanssimestariksi n:o 30 

    Päivi Semeri on monipuolinen ja pitkäaikainen toimija kansantanssin ja kansallispukuperinteen parissa. Hän on toiminut ohjaajana eri-ikäisille ryhmille, tehnyt koreografioita sekä osallistunut aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Semerin erityinen ansio on kansallispukuperinteen edistäminen ja pitkäjänteinen työ pukuvuokraamotoiminnan parissa. Hän on ollut keskeinen taustavaikuttaja Lahden Tanhuujien toiminnassa. 

    Tampereen kaupungin apulaispormestari Anne-Mari Jussila (vas.), kansantanssimestarit Päivi Semeri ja Irja Majanen, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sekä tapahtumajohtaja Henni Välimaa. Kuva Ville Kurki.
  • Lasten ja nuorten kansantanssiryhmät ihastuttivat Tanssirallissa

    Lasten ja nuorten kansantanssiryhmät ihastuttivat Tanssirallissa

    Lasten ja nuorten Tanssiralli -kansantanssikatselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia 10.-14.6.2026. Tanssiralliin osallistui 21 ryhmää ja yhteensä noin 253 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.

    Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna Hanna Poikela, Tomi Ihanus, Jenna-Riikka Mäkinen, Emma Kantelinen, Peppiina Helin sekä Siina Toimela.

    Kaveritaidot ja eheät kokonaisuudet tekivät vaikutuksen

    13-vuotiaiden ja sitä nuorempien ryhmien lapset hurmasivat raadin kaveritaidoillaan, vauhdilla ja yhteisellä ilollaan. Raati kannustaa luomaan esityksiä lasten ehdoilla, jolloin syntyy lapsiryhmän näköisiä ja lasten taitoihin sopivia esityksiä. Laulu, kehorytmit ja leikki ovat kivaa tekemistä itse ryhmälle ja mielenkiintoista katsottavaa yleisölle.

    14-16-vuotiaiden esityksissä raatilaisia ilahdutti huolellinen paneutuminen esityskokonaisuuksiin ja halu tehdä eheitä teoksia. Tarinallisten kokonaisuuksien rinnalla nähtiin puhtaasti tanssillisista lähtökohdista ponnistavia teoksia, erityisesti karjalainen tanssityyli ja estetiikka olivat vahvasti esillä tänä vuonna.

    Kansantanssi on kiinnostavaa, muuttuvaa ja ajassa elävää. ”Suhtautukaa mielenkiinnolla omista lähtökohdista käsin, tehkää kuten haluatte, pysykää avoimin mielin ja inspiroitukaa siitä mikä teidän mielestänne on ihanaa. Ei tarvitse toteuttaa kansantanssia jonain tiettynä ulkopuolelta määriteltynä muotona. Nuorilla on oikeus ja vapaus tehdä oma tulkinta siitä, mitä kansantanssi tänä päivänä on”, raatilaiset kannustavat.

    Sarjanimeämiset

    Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen. Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan.

    10-vuotiaat ja nuoremmat

    Kiehiset, Siepakat: Kaunista kuviossa tanssimista taitavasti kaverien kanssa. Pronssi. 

    Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Näyttävää leikittelyä ja vauhtia lasten ehdoin. Kulta.

    Pyörre, Nuorisoseura Vilikas: Ihanasti yhdessä leikkimistä, liikkumista ja laulamista! Ei sarjanimeämistä

    13-vuotiaat ja nuoremmat 

    PikkuOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Tyylillisesti selkeää perinneherkuttelua. Kulta 

    Himpulat, Lahden Tanhuujat: Askelikkojen iloa, yhdessä liitäen. Hopea 

    JunioriOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura: Yhteistä luovuutta ja riemua kunnianhimoisessa kokonaisuudessa. Kulta 

    Säpäkkäät, Siepakat: Tyylikästä lajitaidottelua koko ryhmältä. Hopea 

    Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Ilmavaa ja levittynyttä tanssia taianomaisella tarinalla. Pronssi 

    Kipehnet, Siepakat: Yhdessä tunnelmointia kauniissa esityksessä. Pronssi 

    Loiste, Oulaisten Nuorisoseura: Tasaista ja varmaa meininkiä, johon kaikki otettu mukaan. Ei sarjanimeämistä 

    Sointu, Aitomäen Nuorisoseura: Esiintyjien innostus ja ideat sytyttivät roolityöskentelyn, MUU. Ei sarjanimeämistä 

    16-vuotiaat ja nuoremmat 

    Huipakat, Lahden Tanhuujat: Rytmisesti raikas taidonnäyte. Pronssi

    Ralli, Nuorisoseura Vilikas: Kepeä ja kimmoisa kokonaisuus, jota esiintymisen ilo kannatteli. Hopea

    Ropina, Oulunsalon Nuorisoseura: Vahvaa kehollista ilmaisua mukaansa tempaavassa nukkemaailmassa. Hopea

    Motoran Ripakat, Motora: Vahvaa karjalaisen liikekielen ilotulitusta sekä tanssin että musiikin keinoin. Kulta

    Savissa, Aitomäen Nuorisoseura: Teemaan sitoutunut kokonaisuus. Rauta

    Midit, Matit ja Maijat: Tyylikäs toteutus karjalaisen liikekielen tutustumiseen. Pronssi

    Kansulit, Siilinjärven kansantanssijat: Kantaaottavaa kansantanssitaidetta ajankohtaisesta aiheesta. Hopea

    Kopse, Nuorisoseura Rajan nuoret: Esiintyjien lämpö hehkui yleisöön. Pronssi

    Kunniamaininnat

    Tanhutatit – Nostattava tunnelma niin katsomossa kuin lavallakin.

    Pyörre – Laulun ja leikin voimaa! Ryhmä ja opettaja täyttivät asettamansa tavoitteet ryhmälle sopivalla kokonaisuudella.

    PikkuOttoset I – Antti J. Saari Parempaa päälle -biisi ja ryhmien musiikkien sovitukset.

    JunioriOttoset II – Lauluyhtye Ranskikset upeasta laulamisen ja tanssijuuden yhdistämisestä pienempien sisarusten tukena. 

    Kiikku – Tanssiva viulisti Saaga.

    Kiehiset – Kaverista huolehtimisesta ja yhteishengestä.

    Savissa, Sointu ja Maiju Laurila – Tanssijoiden osallistaminen esityskokonaisuuden valmistamiseen.

    Kopse – Tanssijoiden musikaalisen osaamisen mukaan ottaminen.

    Motoran Ripakat ja Rälläkkä – Ylpeää oman perinteen ammentamista.

    Esitysten kuvat ladattavissa

    Tanssiralli -konserttien valokuvat löytyvät Nuorisoseurojen kuvapankista. Kuvat ovat ryhmien vapaassa käytössä kunhan kuvaajan nimi mainitaan aina kuvan yhteydessä.

    Tanssiralli 1 -konsertin kuvat

    Tanssiralli 2 -konsertin kuvat

    Tanssiralli 3 -konsertin kuvat

    Artikkelikuva: Ville Kurki

  • Nuorisoseurantalon vuokrasopimusmalli julkaistu

    Nuorisoseurantalon vuokrasopimusmalli julkaistu

    Suomen Nuorisoseurat on laatinut vuokrasopimusmallin seurojensa käyttöön nuorisoseurantalojen vuokraamiseen. Mallia voi muokata seuran ja nuorisoseurantalon käytänteiden ja tilojen mukaiseksi. Vuokrasopimus on ladattavissa Suomen Nuorisoseurojen sivuilta Työkalupakista.

  • Pispalan Sottiisi tarjoaa maksuttomia kaupunkikonsertteja ja elämyksellisiä iltakonsertteja 10.-14.6.2026

    Pispalan Sottiisi tarjoaa maksuttomia kaupunkikonsertteja ja elämyksellisiä iltakonsertteja 10.-14.6.2026

    Festivaaliviikon ohjelma tarjoaa runsaasti koettavaa kaikenikäisille ja ohjelmassa onkin niin maksuttomia kaupunkikonsertteja kuin pääsylipullisia iltakonsertteja ja upea pääjuhla.

    Vuoden 2026 teemana on Anna tanssin koskettaa!, joka kutsuu pysähtymään tanssin merkityksen äärelle. Miten tanssi yhdistää ihmisiä, rakentaa yhteisöllisyyttä ja jättää jäljen meihin? Viikon aikana nämä kysymykset heräävät eloon esityksissä, konserteissa ja yhteisissä hetkissä ympäri kaupunkia.

    Maksuttomia elämyksiä kaupungin sydämessä

    Pispalan Sottiisin aikana Tampereen keskusta muuttuu eläväksi festivaalialueeksi, jossa kansantanssi ja kansanmusiikki tulevat lähelle yleisöä. Maksuttomia esityksiä nähdään muun muassa Laikunlavalla ja Koskikeskuksessa.

    Festivaaliviikko käynnistyy keskiviikkona 10.6. yhteistyössä Tampereen Puistokonserttien kanssa järjestettävällä avajaiskonsertilla Laikunlavalla. Tutustu Puistokonsertteihin täältä.

    Keskiviikko 10.6.2026

    18.00–19.00 Pispalan Sottiisi x Puistokonsertit, Laikunlava

    Torstai 11.6.2026

    16.30–17.30 Pispalan Sottiisin avajaiset, Laikunlava 

    Perjantai 12.6.2026

    10.00–11.00 “Väre” kansantanssia kaupungilla, Laikunlava 
    11.00–12.00 “Ota kiinni” kansantanssia kaupungilla, Laikunlava 
    12.00–13.00 Kansainväliset tanssiryhmät kylässä, Laikunlava 

    Lauantai 13.6.2026

    10.00–11.00 ”Tarvitsen sinua” kansantanssia kaupungilla, Laikunlava 
    10.00–11.00 “Käsi kädessä” kansantanssia kaupungilla, Koskikeskus
    11.00–12.00 ”Terve Lintusein!” kansantanssia kaupungilla, Laikunlava 
    11.00–12.00 ”Polskaa luonnosta” kansantanssia kaupungilla, Koskikeskus 

    Iltakonserteissa tunnelmaa ja huippuesiintyjiä

    Maksuttomien tapahtumien lisäksi ohjelmassa on useita pääsylipullisia iltakonsertteja, iltatapahtumia ja upea pääjuhla.

    Kotimaisista kärkinimistä mukana on muun muassa Vuoden kansantanssiyhtye Pähiät, joka toimii vuoden 2026 pääesiintyjänä. Lauantain juhlakonsertissa yleisö pääseekin kokemaan energisen ja näyttävän kokonaisuuden.

    Viikon aikana nähdään myös esimerkiksi Motoran Väre: Ajan havinaa -konsertti, kansainvälisten ryhmien vierailukonsertteja sekä tunnelmallisia iltatapahtumia, kuten Folkdisco ja tanssitupa. Kansainvälistä väriä festivaalille tuovat puolalainen SŁOWIANKI sekä virolainen Folklore Club Maatasa.

    Festivaalin huipentaa sunnuntaina 14.6. järjestettävä Anna tanssin koskettaa! -pääjuhla Pyynikin urheilukentällä.

    Torstai 11.6.2026

    15.00–16.00 Tanssiralli -konsertti 1, Sampola
    19.00–21.00 Vakkojen herkkutori ja ”Väre”: Ajan havinaa, Sampola

    Perjantai 12.6.2026

    11.00–12.20 Tanssiralli -konsertti 2, Sampola
    16.30–18.30 “Tervehtiminen” -kansantanssikonsertti, Sampola 
    19.30–21.15 ”Polskaa Luonnosta” ja “Käsi kädessä” -kansantanssikonsertit, Sampola 

    Lauantai 13.6.2026 

    10.30–11.30 Tanssiralli -konsertti 3, Sampola 
    14.00–16.00 “Kansainväliset ryhmät lavalla” ja “Ota kiinni” -kansantanssikonsertit, Sampola 
    18.30–19.15 Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Pähiät ja ”Tarvitsen sinua” -kansantanssikonsertti, Sampola
    22:00-24:00 Folkdisco! Olympia

    Sunnuntai 14.6.2026  

    13:30–15.00 Anna tanssin koskettaa! -Pispalan Sottiisi 2026 pääjuhla, Pyynikin urheilukenttä

    Koko Tampere tanssii

    Pispalan Sottiisi on yksi Suomen merkittävimmistä kansantanssi- ja kansanmusiikkitapahtumista, jossa yhdistyvät perinteet, uudet sukupolvet ja kansainvälinen tunnelma. Ohjelmassa on myös lasten ja nuorten valtakunnallinen Tanssiralli-katselmus, työpaja, näyttely sekä yhteisöllisiä tapahtumia kaikenikäisille.

    Olitpa kiinnostunut piipahtamaan maksuttomassa kaupunkikonsertissa, viettämään iltaa juhlakonsertissa tai kokemaan koko festivaaliviikon tunnelman, Pispalan Sottiisi 2026 kutsuu juuri sinut mukaan!

  • Ramppikuumeen katselmuksen kiertopalkinto Ouluun 

    Ramppikuumeen katselmuksen kiertopalkinto Ouluun 

    Ramppikuumeen katselmuksen kiertopalkinnon ja 1000 € stipendin sai Oulun Taidekoulun Kaaoskansa esityksellä Varokaa hengenvaara! 400 euron stipendit menivät rovaniemeläiselle Teatteri Säikeen Leimut -ryhmälle ja Tampereen poikateatteri Sälleille.

    Katselmukseen osallistui yhteensä 8 esitystä, jotka oli valittu Mikkeliin nuorten RamppiRaadin kautta. Jokainen esitys sai palautteen kolmihenkiseltä asiantuntijaraadilta.

    Ramppikuume järjestettiin 24.–26.4. Mikkelissä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulassa toista kertaa. Tapahtuma kokosi yhteen noin 150 nuorta teatterintekijää eri puolilta Suomea. Kokonaisuudessaan tapahtumaa oli toteuttamassa ja kokemassa lähes 200 henkilöä.

    Ramppikuume tarjosi viikonlopun aikana monipuolisen kattauksen nuorten teatteriesityksiä, ammattilaisten vetämiä koulutuspajoja sekä mahdollisuuksia kohdata muita teatterista innostuneita nuoria. Esitykset tarjosivat laajan kirjon nuorten näkökulmia ja teemoja sekä vanhojen teosten uudelleen tulkintoja. Esitysten taso sai kiitosta niin yleisöltä kuin ammattilaisraadiltakin.

    Tapahtuma tarjoaa vuosittain ainutlaatuisen ympäristön, jossa nuoret voivat kasvaa tekijöinä, esiintyjinä ja osana yhteisöä. Vuonna 2027 Ramppikuume täyttää 30 vuotta.

    Ramppikuumeen järjestäjänä toimii Suomen Nuorisoseurat.

  • Suomen Nuorisoseurat tuomitsee ääriliikkeiden toiminnan

    Tiedote 25.4.2026

    Suomen Nuorisoseurat tuomitsee ääriliikkeiden toiminnan. Nuorisoseurojen toiminta perustuu yhdenvertaisuuteen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja turvallisen osallistumisen mahdollistamiseen eikä nuorisoseurat salli rasismia tai vihapuhetta. Tähän ovat sitoutuneet myös paikalliset nuorisoseurat.


    Nuorisoseurat haluaa toiminnallaan edistää arvojensa mukaista avointa ja rakentavaa vuoropuhelua. Suomen Nuorisoseurat tukee paikallisyhdistyksiään yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistämisessä ja turvallisempien tilojen mahdollistamisessa.


    Nuorisoseurantalot ovat lähiyhteisöjen kohtaamispaikkoja ja tilojen käyttäjiltä edellytetään nuorisoseurojen arvojen mukaista toimintaa. Uusnatsijärjestöjen toiminta nuorisoseurantaloilla ei ole hyväksyttävää, eikä Suomen Nuorisoseurat salli että, nuorisoseurojen tiloja tai nuorisoseurojen toimintaa yhdistetään tällaiseen ääriajatteluun.


    Suomen Nuorisoseurat haluaa tarjota turvallisia tiloja harrastamiseen ja kansalaistoimintaan, jotka tukevat nuorisoseurojen arvoja ja pyrkimyksiä. Nuorisoseurojen tehtävä on vahvistaa osallisuutta, yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta. Näistä periaatteista olemme pitäneet kiinni jo 145 vuoden ajan ja tulemme pitämään jatkossakin.

    Olemme ohjeistaneet ja tuemme Jyväskylän Seudun Nuorisoseuraa perumaan vuokrasopimuksen Suomen nuorisoseurojen arvojen vastaisen toimijan kanssa.

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri, Sanna Airaksinen sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi
    Hallituksen puheenjohtaja, Elina Weckström elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi

  • Roihu syttyi Keski-Suomessa – lisää nuorten teatteria ja tekijöitä 

    Roihu syttyi Keski-Suomessa – lisää nuorten teatteria ja tekijöitä 

    Keski-Suomessa on 1.4.2026 käynnistynyt uusi Roihu -hanke, joka tuo lisää mahdollisuuksia nuorille tehdä teatteria, vaikuttaa ja löytää oma äänensä. Hanke vahvistaa 13–18-vuotiaiden nuorten osallisuutta, itseilmaisua ja yhteisöllisyyttä draaman ja teatterin keinoin. Hankekokonaisuus tähtää siihen, että yhä useammalla nuorella olisi mahdollisuus harrastaa, osallistua ja kasvaa aktiiviseksi toimijaksi omassa yhteisössään. 

    Roihu tarjoaa nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistua teatteritoimintaan eri rooleissa. Hankkeessa nuoret voivat toimia esiintyjinä, mutta myös ohjaajina, suunnittelijoina ja tuotannon tekijöinä. Toiminnan aikana syntyy uusia draama- ja teatteriryhmiä sekä alueellinen nuorten teatteriverkosto, jonka on tarkoitus jatkaa toimintaansa myös hankekauden jälkeen. 

    Hanketta toteutetaan useilla paikkakunnilla Keski-Suomessa, ja yhteistyötoimijat ovat nyt etsinnässä. Toiminta etenee vaiheittain, ja siihen sisältyy koulutusta, työpajoja, esitystoimintaa sekä verkostoitumista paikallisten toimijoiden kanssa. 

    Haku 15-20-vuotiaiden Tulikärpäset -ryhmään on avoinna 

    Hankkeen alussa kootaan Tulikärpäset -ryhmä, johon etsitään nyt mukaan noin 15–20-vuotiaita teatterista kiinnostuneita nuoria eri puolilta Keski-Suomea.  

    Tulikärpäset -ryhmässä nuoret saavat koulutusta muun muassa ohjaamisesta ja teatterin eri osa-alueista sekä tukea oman toiminnan kehittämiseen. Ryhmässä suunnitellaan myös uusia tapahtumia, kuten Keski-Suomen nuorten improliigaa, ja rakennetaan yhteistyötä alueen muiden teatteritoimijoiden kanssa. 

    Toiminta toteutetaan pääosin etänä, ja vuoden aikana järjestetään myös mahdollisia lähitapaamisia. Tavoitteena on luoda Tulikärpäsistä pysyvä nuorten verkosto, joka jatkaa toimintaansa hankkeen jälkeen. 

    Lisätiedot

    Projektikoordinaattori Marja Pylkäs
    marja.pylkas@nuorisoseurat.fi, 044 023 4401

    Roihun verkkosivut

    Instagram

     

  • Nuorten tulevaisuususko horjuu – mitä oppilaitokset ja järjestöt voivat tarjota?  

    Nuorten tulevaisuususko horjuu – mitä oppilaitokset ja järjestöt voivat tarjota?  

    Nuorten tulevaisuususko ei ole yksittäinen ilmiö, vaan koko yhteiskunnan tilaa heijastava mittari. Kun nuoret kokevat epävarmuutta, riittämättömyyttä ja ulkopuolisuutta, se kertoo siitä, että rakenteet ympärillä eivät enää kanna.  

    Mutta samalla se kertoo myös mahdollisuudesta: mahdollisuudesta rakentaa jotain parempaa. Tässä työssä oppilaitoksilla ja nuorisojärjestöillä on ratkaiseva rooli.  

    Suomen Nuoriso-opisto ja Suomen Nuorisoseurat ovat tällaisia toimijoita. Emme ole vain organisaatioita, vaan olemme yhteisöjä, joissa nuoret voivat kasvaa, oppia ja löytää oman paikkansa. Yhdessä me muodostamme kokonaisuuden, joka voi vaikuttaa nuorten tulevaisuususkoon syvemmin kuin mikään yksittäinen toimija. 

    Oppilaitosten tehtävä: rakenteet, jotka antavat nuorelle suunnan 

    Oppilaitokset ovat nuorten arjen keskus. Ne määrittävät pitkälti sen, millaiseksi nuori kokee omat mahdollisuutensa ja kykynsä. Siksi niiden on kannettava vastuunsa rohkeasti. 

    Oppilaitosten on varmistettava, että jokaisella nuorella on turvallinen aikuinen, joka tuntee hänet ja seuraa hänen polkuaan. Tämä ei ole lisäpalvelu, vaan se on perusta, jonka varaan oppiminen ja hyvinvointi rakentuvat. 

    Oppilaitosten on myös tehtävä opiskelun merkitys näkyväksi. Nuori tarvitsee konkreettisen yhteyden opintojen ja tulevaisuuden välille. Tämä tarkoittaa työelämäyhteistyötä, projekteja, tulevaisuusohjausta ja sitä, että nuoren vahvuudet tunnistetaan ja sanoitetaan. 

    Lisäksi oppilaitosten on opetettava tulevaisuustaitoja: projektinhallintaa, kriittistä ajattelua, talousosaamista ja epävarmuuden sietokykyä. Nämä taidot eivät synny vain luennoilla, vaan tekemällä ja juuri tässä kohtaa yhteistyö nuorisojärjestöjen kanssa on korvaamatonta. 

    Nuorisojärjestöjen tehtävä: yhteisöt, joissa nuori saa olla tekijä 

    Nuorisojärjestöt tarjoavat sen, mitä oppilaitokset eivät yksin voi: vapaaehtoisuuteen perustuvan yhteisön, jossa nuori voi kokeilla, epäonnistua ja onnistua ilman arvosanoja tai suorituspaineita. 

    Järjestöjen on tarjottava nuorille todellisia vaikuttamisen paikkoja. Ei symbolisia kuulemisia, vaan aitoa päätösvaltaa. Kun nuori saa suunnitella ja toteuttaa toimintaa, hän oppii, että hänen teoillaan on merkitystä. Ja tämä kokemus rakentaa tulevaisuudenuskoa tehokkaammin kuin mikään yksittäinen toimenpide. 

    Järjestöjen on myös rakennettava yhteisöjä, joissa nuori kokee kuuluvansa joukkoon. Yhteisöllisyys on suojaava tekijä, joka kantaa läpi vaikeiden aikojen. Nuorisoseurojen vahvuus on juuri tässä: ne tarjoavat turvallisen tilan, jossa nuori voi olla oma itsensä ja löytää oman tapansa olla osallisena. 

    Nuoret eivät pyydä mahdottomia. He pyytävät mahdollisuutta tulla kuulluiksi, mahdollisuutta vaikuttaa ja mahdollisuutta uskoa siihen, että heidän elämällään on suunta. Suomen Nuoriso-opisto ja Suomen Nuorisoseurat vastaavat yhdessä tähän tarpeeseen. 

    Rakennetaan yhdessä yhteiskunta, jossa nuoret eivät vain selviydy tulevaisuudesta vaan rakentavat sen itse. 

    Lisätiedot

    Suomen Nuorisoseurat 
    Sanna Airaksinen, pääsihteeri 
    sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi, puh 040 350 8913 

    Suomen Nuoriso-opisto 
    Jukka Tammisuo, rehtori 
    jukka.tammisuo@sno.fi 

  • Jari Ristimäki on Vuoden Hermanni 2026

    Jari Ristimäki on Vuoden Hermanni 2026

    Jari Ristimäki on palkittu Vuoden Hermanni -tunnustuksella lauantaina 11.4.2026. Suomen Nuorisoseurat jakaa tunnustuksen henkilölle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin.

    Jari on ollut Ylivallin nuorisoseuran jäsen vuodesta 1966 ja johtokuntalainen vuodesta 1981. Vuosien varrella hän on tehnyt kaikenlaista vapaaehtoistyötä, eli eteläpohjalaisittain kökkähommaa, nuorisoseuran hyväksi: toiminut muun muassa talonmiehenä, makkaranpaistajana ja järjestyksenvalvojana.

    Jari on innokkaana osallistunut aina myös Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran vuosikokouksiin ja Hermannin arvonimen saatuaan H-killan tapahtumiin ja retkiin.

    Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.