Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä, jäsenyhdistyksiä ja toimintoja valtakunnallisilla tunnustuksilla. Palkittavat valitaan yleisön edotusten perusteella, joten nyt on aika vaikuttaa!
Vuonna 2027 palkitaan ensimmäistä kertaa Vuoden tapahtuma. Tunnustuksella halutaan nostaa esiin paikallisten nuorisoseurojen järjestämiä tapahtumia, jotka tuovat ihmisiä yhteen, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä toteuttavat nuorisoseuratoiminnan arvoja omalla innostavalla tavallaan.
Vuoden tapahtuma voi olla suuri tai pieni, uusi tai jo pitkään järjestetty. Se voi olla esimerkiksi kulttuuri-, liikunta-, kylä-, perhe- tai nuorten tapahtuma, juhla, festivaali, tempaus tai aivan uudenlainen tai omalaatuinen tapahtumakonsepti. Olennaista ei ole tapahtuman koko, vaan sen merkitys osallistujille, yhteisölle ja nuorisoseuratoiminnalle.
Ehdota palkittavia 8.11. mennessä
Kaikilla nuorisoseurojen jäsenillä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa palkittavia. Ehdotukset tehdään Vuoden tunnustukset – sivun kautta. Ehdotukset on jätettävä viimeistään 8.11.2026.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavista ja tunnustukset jaetaan eri tilaisuuksissa alkuvuoden 2027 aikana. Vuoden tanssiteko ja Vuoden ohjaaja palkitaan tammikuussa Eläköön Folk! -gaalassa Folklandia -risteilyllä. Vuoden Nuorisoseura, nuorisoseuralainen, nuori nuorisoseuralainen ja vastuullisuusteko jaetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa. Juhlan järjestää aina edellisvuoden Vuoden Nuorisoseura, joka vuonna 2026 oli Vehmasmäen Nuorisoseura.
Vuoden Hermanni nimetään valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Vuoden teatteriteon ja Vuoden tapahtuman palkitsemisen ajankohdista tiedotetaan myöhemmin.
Listaus edellisvuosien tunnustuksien saajista löytyy Palkitut-sivulta.
Joukko nuoria nuorisoseuralaisia on ideoinut osana Harrastamisylpeys -kampanjaa harrastamisen oikeudet, jotka kuuluvat jokaiselle harrastajalle. Oikeudet julistavat kaikkien harrastusten yhdenvertaisuutta ja muistuttavat, että jokaisella harrastuksella on oikeus tulla kunnioitetuksi.
Jokaisella on oikeus kokea harrastusylpeyttä
Harrastysylpeys on se tunne, kun olet onnellinen tai tyytyväinen harrastamisestasi. Harrastit sitten yksin tai ryhmässä, kerran viikossa tai kerran vuodessa, tavoitteellisesti tai vain huvin vuoksi, sinulla on oikeus olla ylpeä omasta jutustasi.
Jokaisella on oikeus omanlaiseensa harrastukseen
Kaikki harrastukset ovat samanarvoisia ja yhtä tärkeitä. Yhtä oikeaa harrastusta ei ole olemassa, joten valitse se, mikä sopii parhaiten juuri tähän hetkeen.
Jokaisella on oikeus tulla laadukkaasti ohjatuksi
Hyvä ohjaaja huomaa muutakin kuin sen, miten taitava olet.
Hyvä ohjaaja auttaa oppimaan, kannustaa yrittämään uudelleen ja tekee tilaa erilaisille harrastajille. Jokainen ansaitsee ohjaajan, joka tekee harrastuksesta entistäkin paremman.
Jokaisella on oikeus edulliseen harrastamiseen
Harrastuksen ei pitäisi olla luksustuote. Jos harrastaminen maksaa liikaa, moni lapsi ja nuori jää tärkeiden kokemusten ulkopuolelle. Siksi on tärkeää, että on myös edullisia tai täysin maksuttomia harrastuksia, joiden pariin on helppo tulla.
Jokaisella on oikeus päästä kokeilemaan erilaisia harrastuksia
Harrastuksen ei tarvitse löytyä ensimmäisellä kerralla. Saa innostua, kyllästyä ja vaihtaa lajia. Saa kokeilla jotain ihan hassua ja todeta, ettei se ollutkaan oma juttu (tai että se todellakin oli oma juttu).
Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti harrastajana
Harrastaessa ei pitäisi joutua miettimään, kelpaanko porukkaan tai onko oma harrastus huonompi, kuin toisten. Jokainen harrastaja ja harrastus on yhtä tärkeä. Ei ole väliä pelaatko videopelejä, ompeletko kansallispukuja, käytkö kuntosalilla tai retkeiletkö. Kaikilla on oikeus olla ylpeä omasta harrastuksestaan ja tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti.
Seurantalojen korjausavustuksia voi hakea Suomen Kotiseutuliiton sähköisessä palvelussa 1. syyskuuta lähtien aina 30. syyskuuta 2026 kello 16 asti. Nyt haettavien avustusten käyttöaika päättyy vuoden 2029 loppuun.
Avustuksella on tarkoitus säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, mahdollistaa niiden erityispiirteet säilyttävä korjaaminen ja käytettävyyttä parantavat välttämättömät muutostyöt. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti perinteisten, vakiintuneessa käytössä olevien seurantalojen korjaustöihin. Avustusta voivat hakea seurantaloa ylläpitävät rekisteröidyt yleishyödylliset yhdistykset ja oikeustoimikelpoiset yhteisöt (säätiöt, yhtiöt, osuuskunnat tms.).
Avustusten jakamisessa kiinnitetään huomiota talon kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kansalaistoiminnan kokoontumistilojen tarpeeseen alueella. Ratkaisevassa osassa avustuksia myönnettäessä ovat hyvät korjaussuunnitelmat.
Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahan talousarviossaan. Vuonna 2026 korjausavustusta myönnettiin 65 seurantaloa ylläpitävälle yhteisölle yhteensä 502 000 euroa.
Neuvontaa hakijoille
Kotiseutuliitto järjestää avustuksen hakijoille neuvontawebinaarin 9. syyskuuta. Webinaarissa kerrotaan, miten korjausavustusta haetaan ja mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan. Ilmoittaudu mukaan webinaariin viimeistään 8. syyskuuta.
Seurantalot ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä
Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja on Suomessa noin 2 500. Niiden ylläpito ja säilyttäminen on kansallisesti merkittävä haaste, josta vastaavat usein paikalliset yhdistykset talkootyönä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut seurantalojen korjausavustuksen jakamisen Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusten myöntämisestä päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella. Suomen Nuorisoseurat on mukana neuvottelukunnassa. Päätöksistä ilmoitetaan hakijoille huhtikuussa 2027.
Kansantanssin harrastajat, ohjaajat, opettajat ja muut toimijat kokoontuivat 27.8.2026 Kansantanssin Kääntöpiiriin keskustelemaan siitä, miten kentän ääni saadaan nykyistä paremmin kuuluviin Nuorisoseurojen tanssitoiminnan kehittämisessä. Keskustelussa nousi esiin vahva halu osallistua ja tarve tehdä osallistumisesta avoimempaa, helpompaa ja vaikuttavampaa.
Kääntöpiirissä pohdittiin erityisesti verkostojen ja työryhmien toimintaa, tapahtumien suunnitteluun osallistumista sekä järjestön ja kansantanssin kentän välistä vuoropuhelua. Keskustelua käytiin yhteisesti ja pienryhmissä.
Yksi tapa ei kuitenkaan sovi kaikille. Keskusteluissa hahmottui malli, jossa pitkäjänteisemmin toimivien ryhmien rinnalla olisi määräaikaisia teemaverkostoja ja matalan kynnyksen tapoja kertoa mielipiteensä.
Tanhuraadista teemaverkostoihin
Jo olemassa olevassa Tanhuraadissa nähtiin edelleen mahdollisuuksia, mutta sen toimintamallia toivottiin selkeämmäksi. Avoimuutta kaivattiin erityisesti siihen, miten mukaan pääsee, miten jäsenet valitaan, kuinka pitkäksi aikaa toimintaan sitoudutaan ja miten jäsenistö vaihtuu.
Pysyvän verkoston rinnalle ehdotettiin myös tietyn aiheen ympärille kokoontuvia keskustelutilaisuuksia. Ihminen voisi osallistua juuri sellaiseen kehittämiseen, johon hänellä on kiinnostusta, kokemusta tai osaamista ilman pitkäaikaista sitoutumista.
Verkostoihin toivottiin tietoisesti erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Ohjaajien ja tanssinopettajien lisäksi keskusteluihin tarvitaan ammattilaisia, nuoria ja ennen kaikkea harrastajia. Jos toimintaa ja tapahtumia tehdään harrastajille, myös heidän näkökulmansa tulee kuulua niiden suunnittelussa.
Osallistumisen pitää näkyä myös lopputuloksessa
Yksi keskustelun vahvimmista viesteistä koski osallistumisen vaikuttavuutta. Kentällä on halua käyttää aikaa yhteisten asioiden pohtimiseen, mutta osallistujien pitäisi myös nähdä, mitä keskusteluista seuraa.
Keskustelujen ja kyselyiden jälkeen olisi tärkeää kertoa, mitä ajatuksia nousi esiin, mitä niistä viedään eteenpäin ja mitä niiden pohjalta mahdollisesti kehitetään.
Sama koskee tapahtumien kehittämistä. Kentältä toivottiin mahdollisuuksia päästä mukaan tapahtumien sisältöjen suunnitteluun nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Keskustelua haluttaisiin käydä esimerkiksi ohjelmakokonaisuuksista ja yhteisistä juhlista jo silloin, kun niihin on vielä aidosti mahdollista vaikuttaa.
Osallistumiselle tarvitaan myös erilaisia tasoja. Pitkäjänteisten työryhmien ja verkostojen rinnalla tarvitaan Kääntöpiirin kaltaisia avoimia tapaamisia, lyhyitä kyselyitä, verkkokeskusteluja sekä tapahtumien yhteydessä järjestettäviä pop-up-kohtaamisia. Kaiken osallistumisen ei tarvitse tarkoittaa sitoutumista uuteen työryhmään, vaan luodaan toiminnalla erilaisia mahdollisuuksia olla mukana ja tuoda omia ideoita ja ajatuksia ilmi.
Nuorille omia paikkoja osallistua
Kääntöpiirissä keskusteltiin myös nuorten mahdollisuuksista verkostoitua valtakunnallisesti. Pitkät välimatkat voivat vaikeuttaa osallistumista erityisesti silloin, kun toiminta ja kohtaamiset painottuvat tietylle alueelle.
Ratkaisuiksi ehdotettiin esimerkiksi nuorten omaa foorumia, verkkotapaamisia ja leirejä. Oman ikäisten kesken myös mielipiteiden ja ajatusten esille tuominen voi olla helpompaa.
Satunnaisten tapaamisten rinnalle kaivattiin myös jatkuvampaa kansantanssin keskustelupaikkaa, jossa keskustelut ja ideat säilyisivät myöhempää käyttöä varten. Sopivaa teknistä alustaa ei vielä löytynyt, mutta tarve yhteiselle ”tanhu-chatille” tunnistettiin.
Lisää kohtaamisia – myös kasvokkain
Vaikka verkossa voidaan rakentaa monenlaisia osallistumisen tapoja, Kääntöpiirissä nousi vahvasti esille myös kasvokkaisten kohtaamisten merkitys.
Yhtenä ehdotuksena oli lisätä Nuorisoseurojen työntekijöiden vierailuja paikallisten seurojen toimintaan. Vierailuilla voitaisiin paitsi kuulla kuulumisia myös keskustella siitä, mikä toiminnassa toimii, mitä pitäisi kehittää ja miten asioita voitaisiin tehdä yhdessä. Kohtaamisten nähtiin rakentavan luottamusta ihmisten välille ja kun tunnemme toisemme, myös yhteyden ottaminen ja yhteisten asioiden edistäminen helpottuvat.
Keskustelussa syntyi lisäksi hyvin konkreettinen idea kansantanssin yhteisen sosiaalisen median aktivoimisesta. Yhtenä vaihtoehtona ehdotettiin kiertävää ”somekapulaa”, jossa sisältövastuu siirtyisi vuorotellen eri toimijoille ja alueille. Näin yhteisessä kanavassa pääsisivät esille kansantanssin tekijät ja tapahtumat eri puolilta Suomea.
Uutta rakentaessa kannattaa vaalia hyvää
Kääntöpiirissä muistutettiin myös, ettei kehittäminen tarkoita jatkuvaa muuttamista. Kansantanssin kentällä on paljon toimintaa ja käytäntöjä, jotka toimivat jo nyt ja joita kannattaa vaalia.
Tulevaisuutta rakennettaessa pitäisikin osata kysyä myös, mikä kannattaa säilyttää ennallaan.
Keskustelujen perusteella kansantanssin kentältä ei puutu halua osallistua. Pikemminkin seuraava tehtävä on löytää erilaisia tapoja, joilla olemassa oleva osaaminen, innostus ja asiantuntemus saadaan yhteiseen käyttöön.
Kääntöpiirissä esille nousseita ehdotuksia viedään seuraavaksi jatkopohdintaan. Samalla olennaista on tehdä näkyväksi myös kentälle, miten yhteisessä keskustelussa syntyneet ajatukset etenevät.
Vuoden 2025 teatteriteoksi on valittu Jaalan Nuorisoseuran produktio Tammi, Taisto Tammi -musiikkinäytelmä.
Jaalan Nuorisoseura valmisti kantaesityksen alueelta kotoisin olevasta kansantaiteilija Taisto Tammesta. Musiikkinäytelmä rakentui alueen henkilöiden haastatteluista ja muistikuvista. Esitys yhdisti alueen teatteriharrastajia kooten esitykseen yli 40 Kymijokivarren teatterin harrastajaa vauvasta vaariin.
Nuorisoseura heittäytyi rohkeasti kehittämään produktion myötä myös omaa osaamistaan teatterin tuottajina. Esitys valmistui uudelle kulttuuriareenalle Jaalaan. Nuorisoseura oli mukana useiden yhdistysten yhteistyöprojektissa, jossa valmistui alueellisestikin tärkeä uusi kulttuuriareena. Yhteistyöllä ja tuhansien tuntien talkootyöllä alueen oma väki näytti, kuinka voi synnyttää jotain näinkin merkittävää. Katsojia esityksellä oli noin 10 000.
”Viime vuoden ison teatteriurakan jälkeen olemme pitäneet hengähdystauon” toteaa seuran sihteeri Topi Rämä. Uusia teatterisuunnitelmia nuorisoseuralta kysyttäessä puheenjohtaja Emmi Karttunen toteaa, että on jo olemassa ensimmäinen idea ensi vuodelle.
Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden teatteriteko -palkinnon. Vuodesta 1948 alkaen jaettu palkinto voidaan myöntää yksittäiselle esitykselle, teatteriseuralle, pitkäjänteiselle prosessille tai uuden vaikka toimintaryhmän perustamiselle. Tunnustuksen saaja saa vuoden ajaksi haltuunsa pronssinen Esko-patsaan, kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämän kunnianosoituksen Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskolle.
Edellisen kerran Esko-patsas on vieraillut Kymenlaaksossa 40 vuotta sitten.
Haurangin Nuorisoseura on saanut Maaseudun puolesta -kunniamaininnan. Maaseudun puolesta -kunniamaininnat jaettiin Farmari 2026:n avajaisissa torstaina 25.6.
Haurangin Nuorisoseuraa kunniamaininnan saajaksi ehdottanut kertoi, että tässä aktiivisessa kylässä on jotain samaa kuin meidän kaikkien tuntemassa gallilaisten kylässä. Haurangin nuorisoseuran ja Laukka-ahon kylän taikajuoma on yhdessä tekeminen.
– Vaikka muu maailma huutaa kaikkeen minä, minä, minä, me vastaamme me, me, me. Se on meille arvo, voima ja pohja tekemisille. Yhteisöstä löytyy aina myös tuki arkeen ja aina helpottaa, kun saa puhua asioita toisen kanssa, kuvaa Haurangin nuorisoseuran sihteeri ja aktiivi Paavo Rajamo
Kunniamaininnan saaja voi olla henkilö, yrittäjä, yhteisö tai yritys. Kohdetta voi ehdottaa julkisessa haussa kuka tahansa.
Tule mukaan kääntöpiiriin keskustelemaan ja vaikuttamaan
Kansantanssi elää jatkuvassa muutoksessa. Harrastamisen tavat muuttuvat, uusia sukupolvia tulee mukaan toimintaan, tapahtumat kehittyvät ja toimintaympäristö ympärillämme muuttuu. Jotta kansantanssi säilyy elinvoimaisena ja vastaa tulevaisuuden tarpeisiin, tarvitaan yhteistä keskustelua siitä, mihin suuntaan Nuorisoseurojen kansantanssitoimintaa halutaan kehittää.
Mutta missä näitä keskusteluja käydään? Kuka tekee päätöksiä kansantanssin tulevaisuudesta? Miten yksittäinen harrastaja, ohjaaja, ryhmänjohtaja, pelimanni tai tapahtumatoimija voi vaikuttaa yhteisiin asioihin?
Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Kääntöpiirissä, joka kokoaa kansantanssiväkeä yhteen keskustelemaan, kuulemaan ajankohtaisia kuulumisia ja vaihtamaan ajatuksia kansantanssin tulevaisuudesta.
Kääntöpiiri tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan kansantanssikentän rakenteita, päätöksentekoa ja kehittämistyötä helposti lähestyttävällä tavalla. Keskustelun tavoitteena ei ole esitellä valmiita vastauksia, vaan avata näkymiä siihen, miten kansantanssin yhteisiä asioita valmistellaan, miten niihin voi osallistua ja millaisia mahdollisuuksia jokaisella toimijalla on vaikuttaa lajin tulevaisuuteen.
Moni tuntee oman ryhmänsä, seuransa tai tapahtumansa hyvin, mutta laajemmat valtakunnalliset rakenteet voivat jäädä etäisiksi. Samalla kentällä herää usein kysymyksiä siitä, kuka asioita valmistelee, missä päätöksiä tehdään ja miten omat ajatukset voisi saada kuuluviin. Kääntöpiiri tarjoaa mahdollisuuden keskustella näistä teemoista avoimesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Keskustelun aikana tarkastellaan muun muassa:
miten kansantanssin valtakunnallinen kehittämistyö tällä hetkellä toimii
millaisia verkostoja, työryhmiä ja yhteistyörakenteita kentällä on
miten harrastajat ja toimijat voivat osallistua yhteiseen kehittämiseen
millaisia mahdollisuuksia vaikuttamiseen on tarjolla nyt ja tulevaisuudessa
millaisia toiveita ja tarpeita kentällä nähdään tuleville vuosille
Kääntöpiiri on samalla paikka kuulla ajankohtaisia kuulumisia kansantanssin kentältä, jakaa kokemuksia ja tutustua muiden toimijoiden näkemyksiin. Usein parhaat ideat syntyvät silloin, kun eri puolilla Suomea toimivat ihmiset pääsevät saman pöydän ääreen vaihtamaan ajatuksia.
Kääntöpiiri
Aika: torstai 27.8. klo 17.30–19.00 Paikka: Microsoft Teams Kenelle: kaikille kansantanssista kiinnostuneille harrastajille, ohjaajille, tapahtumatoimijoille, pelimanneille ja muille alan toimijoille Osallistuminen: maksuton Ilmoittautuminen viimeistään tiistaina 25.8. TÄMÄN LINKIN KAUTTA
Keskusteluun ovat tervetulleita kaikki kansantanssista kiinnostuneet. Mukaan voi tulla riippumatta siitä, onko pitkän linjan vaikuttaja vai vasta hiljattain lajin pariin löytänyt harrastaja. Tärkeintä on kiinnostus yhteisiin asioihin ja halu osallistua keskusteluun.
Kansantanssin tulevaisuutta ei rakenneta yksin eikä suljettujen ovien takana. Se rakentuu yhteisistä ajatuksista, näkemyksistä ja keskusteluista. Kääntöpiiri tarjoaa mahdollisuuden olla osa tätä keskustelua.
Tule mukaan kuuntelemaan, kysymään, keskustelemaan ja vaikuttamaan.
Teams-linkki lähetetään tilaisuuteen ilmoittautuneille ilmoittautumisen päättymisen jälkeen.
Ryhmä Hyria Säätiön valmennusryhmien nuoria ideoi ja valmisti elämysrastiradan Ridasjärvelle. Kaikille avoin rata kutsuu tarkkailemaan ympäröivää luontoa, rauhoittumaan sen äärelle ja inspiroitumaan luonnonmateriaaleista. Tarjolla on myös haasteita tietovisan ja bingon muodossa. Heittäytymiseen rohkaisevat tehtävät, jotka ovat saaneet inspiraationsa eläinten liikkumistavoista.
Rasteja löytyy Ridasjärven urheilukentältä, rantapolulta matkalla lintutornin rantaan, alakoululta ja nuorisoseurantalo Päivölän pihasta. Pihan rastilla on myös qr-koodi, jonka lukemalla voi osallistua lahjakorttiarvontaan. Lahjakortit sponsoroi Hyrian Kierrätyskeskus Kerkkä.
Toiminta on osa Suomen Nuorisoseurojen Luovuutta Luonnossa -hankkeen toimintaa. Ridasjärven Nuorisoseura on hankkeen paikallinen nuorisoseurakumppani Hyvinkäällä. Ajatus elämysrasteihin lähti siitä, kun hanketyöntekijä ja nuorten ryhmien valmentajat pohtivat sopivia yhteistyömahdollisuuksia.
”Nuorten kanssa lähdettiin liikkeelle siitä, minkälaisia rasteja he itse voisivat olla kiinnostuneita tekemään. Toisaalta ajatuksena on ollut se, että rastit ovat muillekin kuin nuorille. Rasteja voi käydä tutkimassa ja tekemässä koko perheen voimin”, kertoo Luovuutta Luonnossa -hankkeen projektityöntekijä Judit Kemppilä.
Rastit ilostuttavat alueella vielä syksylläkin. Nuorten valmennusryhmät ovat sitoutuneet piipahtamaan kylällä säännöllisesti ja pitämään rastien kunnosta huolta. Rastit kerätään pois hyvissä ajoin ennen talvea. Niistä ei siis jää merkkejä tai roskia luontoon.
Luovuutta luonnossa -hanke on alkanut alkuvuonna 2026. Siinä kehitetään uusia, kestäviä harrastusmuotoja, jotka hyödyntävät lähiympäristöä ja ovat helposti saavutettavissa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten luontosuhdetta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä luovien menetelmien avulla. Hankkeen opeista ja kokemuksista kootaan toimintamalli, jota voidaan hyödyntää nuorisotyössä ja harrastamisessa.
Hankkeen paikallisina seurakumppaneina ovat Ridasjärven lisäksi Karkkilan, Klaukkalan, Perttulan-Uotilan sekä Röykän-Leppälammen Nuorisoseurat. Pääasiallisena toiminnan kohderyhmänä ovat yli 13-vuotiaat nuoret.
Luovuutta Luonnossa -hanketta rahoittaa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, nykyinen Lupa- ja valvontavirasto.
Nuorten vaikuttajien ryhmä matkasi kesäkuun alussa Inariin tavoitteenaan tutustua vaikuttavaan luontoon. Matkalla pohdittiin mm. miten luonto vaikuttaa meihin ja mitä on vaikuttava luonto. Nuori vaikuttaja Jasper Hellberg kertoo reissusta:
”En olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että päätyisin Lapin tunturin päälle, kun aloitin toimintani Suomen Nuorisoseuroissa. Otin ensimmäiset askeleeni nuorisotoimintaan Nuorisoseurojen Dynamo -hankkeessa. Tuo kyseinen hanke toimi kuin lumipalloefekti; halusin jatkuvasti olla enemmän osa nuorisotoimintaa. Lopulta päädyin mukaan Nuoret vaikuttajat -hankkeeseen useamman eri mutkan kautta.
Nuoret vaikuttajat olivat jo ehtineet tavata useamman kerran, joten liityin mukaan lähes kokonaan tyhjin käsin. Tapasin ryhmän ensimmäisen kerran vuoden 2026 maaliskuussa Mikkelin Nuoriso-opisto Paukkulassa. Tuo matka oli minulle alkuun todella jännittävä. Tunsin oloni peuraksi ajovaloissa, kun saavuin Paukkulaan mutta ei onneksi kulunut kauaakaan, kun olin jo osa porukkaa. Seuraava tapaamisemme tapahtuisi Inarissa ja tuo kyseinen matka oli todellakin todella suuri seikkailu!
Retkeilyvarusteita ja suklaata
Inarin matkaan valmistautuminen alkoi jo kauan ennen varsinaista matkaa. Kävimme mielessämme läpi mitä tuleva matka pitäisi sisällään. Pelon ja innokkuuden sekaisilla tunteilla valmistauduimme tuota matkaa varten. Onneksi yhteiset etätapaamisemme helpottivat jännitystä. Henkisen valmistautumisen lisäksi meidän piti hankkia tarvittava varustus tuota matkaa varten: retkeilytarvikkeita, tarvittava vaatetus ja tottakai suuri määrä suklaata.
Pitkään ja rankkaan, mutta ennen kaikkea hauskaan seikkailuun lähdimme yhteisellä bussikyydillä. Bussi lähti matkaan Etelä-Suomesta ja eteni aina Inariin asti. Pysähdyimme aina silloin tällöin ottamaan kyytiin lisää porukkamme jäseniä ja välillä pysähdyimme nauttimaan tauoista. Itse astuin bussin kyytiin Jyväskylässä. Ilo oli suuri, kun näin vanhoja tuttuja Mikkelistä ja samalla uusien tuttavuuksien tapaaminen oli hauskaa ja mukavaa.
Bussimatka pysähtyi Ouluun Kellon nuorisoseurantalolle. Yövyimme rakennuksen lattialla, mikä oli ajoittain hieman kivuliasta, mutta ennen kaikkea yhteisöllistä. Nautimme talolla aamu- ja iltapalan. Aamulla matka jatkui ja saimme kuulla lisää tietoa Lapista ja onnistuimme näkemään useita poroja. Muutaman kerran poroja hyppäsi kävelemään ja juoksemaan tielle ja ne hetket olivat jännittäviä meille, mutta varmasti myös kuskille. Lopulta pääsimme nuorisokeskus Vasatokkaan, jossa tulisimme majoittumaan tulevat päivät.
Sisun voimalla tunturin laelle
Seikkailun ylivoimainen kohokohta oli retki Otsamotunturin huipulle. Ajoimme bussilla luontopolun luokse ja siitä me sitten lähdimme matkaan. Tuon luontopolun alussa kuljimme suuren riippusillan yli, minkä alla kulki voimakas virtaus. Tuo tilanne oli kuin lupaus siitä kuinka mahtava luonto meitä odottikaan. Pysähdyksiä tapahtui useasti, kun jäimme ihastelemaan maisemia ja luontoa, eikä kuvien ottamisesta voinut välttyä. Lopulta pääsimme lähemmäs tuntureita. Suoranainen järkytys oli suuri, kun näimme mitä meillä oli vastassamme: polku sisälsi useita jyrkkiä nousuja ja muutaman saman tason alamäen. Luonto todellakin näytti voimansa nyt.
Riippusillan alla virtaava koski oli upea aloitus Otsamon kiipeämiselle.
Emme kuitenkaan suostuneet luovuttamaan. Jatkoimme huipulle asti yhdessä sisun ja jääräpäisyyden voimalla. Uskallan väittää, ettei kukaan ole ollut niin ylpeä itsestään kuin silloin, kun saavutimme Otsamon huipun. Tuota tunnetta korosti sanoinkuvaamattoman upeat maisemat. Viimeistään tuolla hetkellä opimme kuinka upeaa Suomen luonto oikein onkaan. Nautimme Otsamon huipulla retkikeittimillä tehdyn ruoan ja voin sanoa, että ruoka ei ole hetkeen maistunut yhtä hyvältä. Ruoan nauttimisen jälkeen lähdimme paluumatkalle takaisin Vasatokkaan.
Otsamon huipulta kantautui upeat maisemat.
Väsymys ja univaje painosti meitä, mutta se ei estänyt illanviettoa. Nauru ja hilpeys olivat läsnä, kun nautimme toistemme seurasta. Illoista nautittiin sisällä ja ulkona. Sisällä nautittiin korttipeleistä ja ulkona ihasteltiin keskiyöhön asti taivaalla ollutta aurinkoa.
Eipä aikaakaan, kun oli aika palata takaisin kohti kotia. Sanomatta jäi lukemattomasti asioita, kuten asiat jotka opimme, lukuisat eri kommellukset ja melankoliaa ja puhdasta onnellisuutta pursuavat hetket. Toivon, että jokainen pystyisi kokemaan samanlaisen onnellisuuden kuin se, mitä itse koin tuon seikkailun aikana. Tuo seikkailu oli elämäni yksi rankimmista, mutta samaan aikaan parhaista kokemuksistani koskaan; en muista milloin olisin viimeksi nauranut niin paljon kuin tuolla seikkailulla. Se on jokaisen oikeus olla onnellinen ja siksi on tärkeää, että jokainen löytää itselleen turvallisen porukan, jossa jokainen voi olla onnellinen.”
Nuoret vaikuttajat on Erasmus+ -osallistumishanke, jota hallinnoi Suomen Nuorisoseurat. Nuoret vaikuttajat on valtakunnallinen hanke, jossa nuoret kokoontuvat eri puolille Suomea. Jokaisella tapaamisella on oma teemansa. Hanke toimii kausittain ja tämän kauden teemoina ovat kulttuurilla, tapahtumilla ja yrittämisellä vaikuttaminen. Tavoitteena on lisätä nuorten vaikuttamista, opettaa vaikuttamisesta ja antaa nuorille mahdollisuuden verkostoitua muiden nuorten kanssa.
Dungeons & Dragons -roolipelaajille suunnattu Pelinjohtajan Opas on julkaistu. Maksuttoman verkkojulkaisun voi ladata osoitteesta nuorisoseurat.fi/pelinjohtajanopas, ja pian opasta on saatavilla myös Fantasiapelit-myymälöistä.
Pelinjohtajan Opas on johdonmukainen ja helposti omaksuttava teos, joka opastaa sinut läpi ensiaskelten polullasi maailman suosituimman pöytäroolipelin Game Masteriksi – eli pelinjohtajaksi. Vaikka tämä opas on kirjoitettukin ajatellen ensikertalaisia, sisältää se myös hyödyllisiä ohjeita ja vinkkejä kokeneemmillekin pelinjohtajille!
Opas kertoo sinulle roolisi ja tehtäväsi pöytäroolipelin pelinjohtajana, avaa erilaisia pelinjohtamistyylejä ja antaa vinkkejä improvisaatioon sekä muihin aloittelijoita vaivaaviin kysymyksiin. Sen lisäksi oppaassa on käytännön ohjeet omien pelimateriaalien valmistamiseen sekä opastus omien roolipeliseikkailuiden kirjoittamiseen. Oppaan lopussa on myös viisi erilaista D&D 5.5e yhteensopivaa, valmista lyhytseikkailua eli one-shottia.
Oppaan on kirjoittanut Otto-Pekka Keramaa Suomen Nuorisoseurat ry:n palveluksessa osana Wizard -kehittämishanketta vuotena 2026. Hanke ja opas toteutettiin JyväsRiihi ry:n myöntämällä Leader -rahoituksella, joka koostuu EU:n maaseuturahastolta saadusta tuesta, valtionosuudesta ja toiminta-alueen kuntien tuesta.
Opasta testaamassa, sen sisältöä tuottamassa ja oikolukemassa on ollut mukana Keski-Suomen Roolipelinuorisoseura Smite ry. Smite järjestää pöytäroolipelaamista ja toimii niin pelaajien kuin pelinjohtajien verkostona. Lisätietoa Smitestä ja jäseneduista löydät Smiten Discordista.
