Blog

Tanhulähettiläät Pispalan Sottiisiin 2026 on valittu

17.5.2025

Pispalan Sottiisia tanssitaan ja soitetaan jälleen Tampereella 10.-14.6.2026. Pohjoismaiden merkittävin kansantanssifestivaali värittää kaupungin kadut, puistot ja konserttitilat yli 1000 kotimaisen ja kansainvälisen tanssijan ja soittajan voimin.

Tulevalla festivaalilla jatketaan vuonna 2024 käynnistettyä osallistavan ohjelmatoiminnan mallia, jossa kansantanssin toimijoista valitut tanhulähettiläät toimivat ohjelmatyön tukijoina koordinoimalla tapahtuman teemallisia ja alueellisia ohjelmasisältöjä.

Tanhulähettiläitä haettiin maaliskuussa ja saatujen hakemusten perusteella tanhulähettiläiksi on valittu Emma Laitinen, Maiju Laurila, Eveliina Pilke, Mitja Pilke, Siiri Suoniemi, Sofia Timonen, Elena Vuoksiola, sekä Jutta Wrangén.

Tanhulähettiläät muodostavat myös tapahtuman taiteellisen työryhmän, joka käynnistää toimintansa kuluvan kevään aikana yhteistyössä Pispalan Sottiisin taiteellisen johtajan Petri Kauppisen kanssa.
Nuori Kulttuuri LIVE huipentaa festivaalivuoden Äänekoskella

16.5.2025
Keväällä 2025 Nuori Kulttuuri Festivaali levittäytyy seitsemään kaupunkiin: Tornioon, Ouluun, Kokkolaan, Kuopioon, Savonlinnaan, Kaarinaan ja Äänekoskelle. Kyseessä on nuorten harrastajien oma taide- ja kulttuurifestivaali, joka nostaa nuoret keskiöön – tekijöiksi, esiintyjiksi ja vaikuttajiksi.

Festivaalikevään huipennus on Nuori Kulttuuri LIVE, joka lähetetään Äänekosken Painotalolta lauantaina 17.5. klo 18.00. LIVE:n etkona nähdään nuorten tekemä dokumentti, Pojat on poikii klo 16.30. Suora lähetys on katsottavissa Keskisuomalaisen alustalla sekä Nuorisoseurojen Vimeo-kanavalla. Ilta kokoaa yhteen nuorten esittävää taidetta, nostaa esiin nuorisokulttuurin ilmiöitä ja palkitsee ansioituneita kulttuurisen nuorisotyön toimijoita.

Illan aikana lavalle nousevat:
- Taikuri Bobo (Boris Koste), kouvolalainen korttitaikuuden spesialisti
- Jinx, jyväskyläläinen kpop-tanssiryhmä
- Polaroid, turkulainen rock/pop-bändi
- Joy Duran, tamperelainen indie folkrock -artisti
- Finkle Kin, rockbändi Alankomaiden Amstelveenista
Nuori Kulttuuri Festivaali tarjoaa nuorille alustan, jossa he voivat jakaa osaamistaan, oppia toisiltaan ja rakentaa yhteisöjä taiteen kautta. Yli 50 sisällöntuottajaa tuottavat eri kaupunkeihin monipuolisia ja osallistavia sisältöjä, joissa painottuvat vuorovaikutus, osallisuus ja nuorten ääni.

”Tämän vuoden Nuori Kulttuuri Festivaali on ollut jo tähän saakka hieno ja monipuolinen kokonaisuus. Ilolla on saanut seurata, kuinka laaja sidosryhmä nuorten taideharrastusten takaa eri puolilta Suomea löytyy, ja kuinka innolla nuoret ovat omaa taidettaan esille tuoneet. Nuori Kulttuuri LIVE alkaa olla jo traditio, ja toivomme lauantai-iltaan suurta yleisöä kotikatsomoiden äärelle”, toteaa toimialajohtaja Pasi Saarinen.

Nuori Kulttuuri toimintaa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat.
Lapissa on käynnistynyt nuorten oma vaikuttajahanke Hear me out!

15.5.2025

Lappilaiset nuoret pääsevät kehittymään vaikuttajina vuoden 2025 aikana. Kolme paikallista nuorisoseuraa on mukana Hear me out! -hankkeessa, jossa 13-18-vuotiaiden nuorten toimintaryhmät pääsevät toteuttamaan heille mielekästä toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten kokemuksia osallisuudesta ja mukaan ottavista yhteistöistä.

Toiminta pohjaa vastaaviin hankkeisiin, joita on toteutettu Nuorisoseuroissa onnistuneesti eri puolilla Suomea. Niiden myötä on vahvistunut tarve yhä entisestään kohdentaa toimintaa paikalliselle tasolle. Vaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorten vertaisryhmä antaa pontta ja lisämotivaatiota nuorille oppia lisää sekä lähteä toimimaan aktiivisesti omien elinolojen parantamiseksi.

Hear me out! -hankkeessa nuoret ryhmät ovat tehneet jo alustavia suunnitelmia. Osa haluaa luoda kansainvälisia yhteyksiä ja osa taas kirkastaa tanssiryhmän tavoitteita. Päättivät nuoret mitä tahansa, keskeistä on, että se kumpuaa heidän omista tavoitteistaan ja tarpeistaan. Aikuisten rooli on tukea ja mahdollistaa nuorten ideoita.

Toiminnan tukena ja opastajana toimii hankekoordinaattori Siina Toimela. Yhdessä nuorten kanssa hän vie viestiä eteenpäin paikallisille toimijoille osallisuuden ja vaikuttamisen teemoista. Mukana on myös nuorisoseurojen aikuisia, joiden avulla opitut taidot jäävät pysyväksi käytännöksi ja paikallisseurat saavat menetelmiä jatkokäyttöön. Hankkeen jälkeen on mahdollista saada jatkossakin innostettua nuoria osaajia yhdistystoimintaan.

Hankkeen toimintaa voi seurata sen omilla verkkosivuilla sekä Lapin aluetoimiston Instagram-tilillä.
Nuorisoseurojen vuosi 2024: Yli 27 000 harrastajaa, lähes 287 000 nuorta mukana

14.5.2025

Vuosi 2024 oli Nuorisoseuroille jälleen täynnä toimintaa, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Luvut puhuvat puolestaan: yli 27 000 henkilöä harrasti 920 eri harrastusryhmässä. Toiminnan mahdollisti 522 aktiivista nuorisoseuraa eri puolilla Suomea.

Myös tapahtumat vetivät väkeä. Paikallisiin ja valtakunnallisiin tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana yhteensä 662 483 henkilöä. Nuorten osuus kaikkeen toimintaan osallistuvista on vaikuttava: lähes 287 000 nuorta oli mukana nuorisoseuratoiminnassa.

Nuorisoseurojen selkäranka on vapaaehtoistyö. Vuonna 2024 talkootunteja kertyi huikeat 343 927 – määrä, joka kuvastaa yhteisöllisyyden voimaa ja omistautumista.

Lämmin kiitos jokaiselle vapaaehtoiselle ja nuorisoseuralaiselle, jotka tekevät tästä mahdollisen. Teidän panoksenne ansiosta Nuorisoseurat on elinvoimainen, turvallinen ja innostava paikka harrastaa, kasvaa ja kohdata.
Ramppikuume 2025 – Nuorten teatterin juhlaa Mikkelissä

27.4.2025

Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät eli Ramppikuume kokosi jälleen nuoret teatterin harrastajat yhteen ympäri Suomen 25.–27.4.2025. Tapahtuma järjestettiin Paukkulan kampuksella Mikkelissä, ja se onnistui loistavasti tarjoten nuorille unohtumattomia kokemuksia yhdessä tekemisestä, oppimisesta ja esiintymisestä.

Paukkulan kampuksen inspiroiva ympäristö ja upeat puitteet loivat täydellisen näyttämön viikonlopun aikana syntyneille kohtaamisille, esityksille ja työpajoille. Ramppikuume vahvisti jälleen asemaansa tärkeänä nuorten teatterintekijöiden kohtaamispaikkana – paikkana, jossa luovuus, intohimo ja yhteisöllisyys pääsevät kukoistamaan.

Tapahtuman järjesti Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan, Mikkelin kaupungin ja Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa. Yhteistyön ansiosta Ramppikuume tarjosi osallistujilleen korkeatasoista ohjelmaa ja mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan sekä verkostoitua muiden teatterinharrastajien kanssa.

”Oli upeaa nähdä, kuinka nuorten teatterintekijöiden into ja lahjakkuus täyttivät Paukkulan kampuksen. Jatkamme yhteistyökumppaneiden kanssa ilolla tapahtuman kehittämistä Mikkelissä” iloitsee Suomen Nuorisoseurojen teatteritapahtumien johtaja Pasi Saarinen.

Ramppipystin ja 1000 euron stipendin voitti alun perin Tampereen yhtenäiskoulun teatteridiplomiryhmänä syntynyt TOVE, joka kertoi taiteilija Tove Janssonin elämästä ja hänen luomistaan muumeista. Esityksen käsikirjoitti, ohjasi, sekä pääroolin esitti Iita Ojala.

Kuva: Elian Seppälä

Kunniakirjat

Fikkarimiehet E. Hyyryläinen ja S. Ritala
Esityksen ulkoisen uhan näyttämöllistämisestä
Teatteri Armo

Antti Tuominen
Ohjaajantyöstä
Teatteri Armo

Heli Lipponen ja Kiira Karvonen
Oivaltavasta näytelmätekstistä
Kaaoskansa, Asiasta kukkaruukkuun

TaukoTeatteri, Shah mat
Lavastuksesta ja visuaalisuudesta

Sara Siitonen
Vaikuttavasta riekontappamisesta
Kittilän Nuorisoteatteri

Elena Palmu
Tarkasta näyttelijäntyöstä ja paikkauksesta
Asiasta kukkaruukkuun sekä Shah mat

Kalle Jauhojärvi
Maskeeraus ja roolityö
Kittilän Nuorisoteatteri

Tilma Torvinen
Koreografiasta
Tove

Emma Vaarala
Valovoimaisesta roolityöstä
Kittilän Nuorisoteatteri

Emma Kanninen
Juonen kuljetuksesta ja kannattelusta
Koska kukaan ei näe

Mesihelmi Mänttäri
Läsnäolevasta näyttelijäntyöstä
Tove

Veikka Sivonen
Ohjaajantyöstä
VOM-teatteri

Stipendit

Rebekka Laihonen
Kokonaisvaltaisesta taiteellisesta ajattelusta
200 euroa

VOM-teatteri, Prototyyppi
Kokonaistaideteoksesta
300 euroa

Tove
Kiertopalkinto ja 1000 euroa
Vuoden teatteriteko 2024 toi elämää Rovaniemen jokirantaan

26.4.2025

Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden teatteriteko -palkinnon. Vuodesta 1948 alkaen jaettu palkinto voidaan myöntää yksittäiselle esitykselle, teatteriseuralle, pitkäjänteiselle prosessille tai uuden vaikka toimintaryhmän perustamiselle. Tunnustuksen saaja saa vuoden ajaksi haltuunsa pronssinen Esko-patsaan, kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämän kunnianosoituksen Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskolle.

Vuoden 2024 teatteriteko oli teko, joka ei ainoastaan onnistunut – vaan pelasti kokonaisen kesän. Se oli teko, jossa kahden hyvin erilaisen yleisöpohjan teatteritoimijat yhdistivät voimansa ensimmäistä kertaa ja loivat esityksen, joka sai yleisöt liikkeelle säässä kuin säässä. Lähes kaikki esitykset myytiin loppuun, ja teatterin ilo näkyi sekä näyttämöllä että katsomossa.

-Palkittava teko toi yhteen eri sukupolvia, palautti paikallisen kesäteatterin loiston ja teki sen tavalla, joka oli näyttävä, rohkea ja yhteisöllinen. Se synnytti ilmiön, jonka vaikutus näkyy pitkään Rovaniemen kulttuurielämässä, avaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen valinnan perusteluita.

Vuoden teatteriteko 2024 myönnettiin valtakunnallisilla nuorisoteatteripäivillä Ramppikuumeessa Mikkelissä lauantaina 26.4. Palkinnon jakoivat Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen ja hallituksen varapuheenjohtaja Joonas Autio.

Vuoden 2024 Vuoden teatteriteko-palkinto myönnettiin Lapin ylioppilasteatterille Konttisen kesäteatterin kanssa yhteisesti tuotetusta Peppi Pitkätossu-tuotannosta.

Peppi Pitkätossu ei ollut vain kesän kohokohta – se oli konkreettinen osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun paikalliset toimijat uskaltavat yhdistää voimansa, rikkoa rajoja ja tarttua hetkeen.
Ehdota seuraavaa Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyettä

25.4.2025

Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on nimetty vuodesta 1990 alkaen aina kahden vuoden välein ja se on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Vuoden kansantanssiyhtye nimetään aina parillisina vuosina ja valinnan suorittaa Pispalan Sottiisin päätoimikunta tapahtuman taiteellisen johtajan esityksestä. Kentältä tulleet ehdotukset ovat mukana ehdokasvalinnassa.

Vuoden kansantanssiyhtye julkistetaan vuoden alussa Folklandialla. Vuoden kansantanssiyhtye on Pispalan Sottiisin kesätapahtuman kotimainen pääesiintyjä. Vuoden yhtyeen kausi jatkuu myös seuraavan parittoman vuoden loppuun saakka, kunnes seuraava yhtye ottaa tunnustuksen vastaan. Suomen Nuorisoseurat myöntää vuoden kansantanssiyhtyeelle 3500 euron stipendin. Lisäksi vuoden kansantanssiyhtyeen osallistumista nuorisoseurojen tapahtumiin tuetaan erikseen sovittavilla tavoilla.

Voit jättää oman ehdotuksesi vuoden kansantanssiyhtyeeksi täältä löytyvällä lomakkeella 15.5.2025 mennessä.
Uuden tutkimuksen mukaan seurantalojen korjausavustus vahvistaa tehokkaasti paikallista elinvoimaa

16.4.2025

Seurantaloja on Suomessa noin 2500. Ne ovat merkittävä osa kulttuuriperintöä ja paikallisyhteisöjen elinvoimaa. Vaasan yliopiston tutkimusjohtajan Petri Uusikylän ja rakennusperintöasiantuntija Mikko Härön tekemä seurantalojen korjausavustuksen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että korjausavustuksilla on ollut merkittävä rooli rakennusten säilyttämisessä ja niiden monipuolisen käytön mahdollistamisessa.

Avustusjärjestelmä havaittiin tutkimuksessa toimivaksi ja tehokkaaksi

“Tyypillisesti suhteellisen pienilläkin avustuksilla on saatu merkittäviä vaikutuksia, kun korjaukset ovat olleet oikein ajoitettuja, hyvin kohdennettuja ja korjauksiin on liittynyt neuvontaa”, tutkimusjohtaja Petri Uusikylä kertoo.

Tutkimuksen mukaan korjausavustukset eivät ainoastaan tue rakennusperinnön säilyttämistä, vaan niillä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Välillisesti avustukset muun muassa vahvistavat paikallisyhteisöjä, edistävät kulttuuritoimintaa ja luovat työtä erityisesti pienille rakennusalan toimijoille.

Avustus tukee paikallisyhteisön lisäksi kansallisia ja eurooppalaisia tavoitteita

Tutkijoiden mukaan on kiinnostavaa ja poikkeuksellista, kuinka monella tasolla avustusjärjestelmällä on vaikuttavuutta. Paikallisesti se heijastuu yksittäisen talon ja omistajayhteisön toiminnassa. Lisäksi se tukee keskeisiä kansallisia ja eurooppalaisia tavoitteita, kuten vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta, demokratiaa ja turvallisuutta.

Seurantalot ovat kylien ja kaupunginosien keskuksia ja monesti niiden ainoita paikkoja, joissa ihmiset kokoontuvat ja rakentavat sosiaalisia verkostojaan. Seurantalot tarjoavat puitteet aktiiviselle toiminnalle ja siten luovat edellytyksiä alueelliselle kehitykselle.

Seurantalojen avustusjärjestelmän merkitys huomioitiin kansainvälisesti, kun sille myönnettiin viime vuonna Euroopan kulttuuriperintöpalkinto. Myöntämisen perusteluna oli erityisesti se, että kansalaiset itse ylläpitävät paikallisyhteisöjen ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Lisäksi palkinnon myöntämisessä painotettiin kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin menestyksekkään yhteistyön merkitystä.

Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen avustus, jota on myönnetty vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto jakaa avustukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Korjausavustuksen käyttöä ja kehittämistä koordinoi erillinen Seurantaloasiain neuvottelukunta. Seurantalojen korjausavustukset myönnetään talojen korjauksiin sekä esimerkiksi energiatehokkuuden ja käytettävyyden parantamiseen.

Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: bit.ly/seurantalotutkimus2025

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, petri.uusikyla@uwasa.fi

Toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo, Suomen Kotiseutuliitto
teppo.ylitalo@kotiseutuliitto.fi, puh. 041 310 6197
Vapaaehtoinen, vastaa kyselyyn!

15.4.2025

Toimitko Nuorisoseuran sihteerinä, somevastaavana, seurantalon talkoolaisena tai vapaaehtoisena ohjaajana? Kartoitamme vapaaehtoistoiminnan tilaa Nuorisoseuroissa – vastaa kyselyyn!

Vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja kehittäminen on yksi järjestön tehtävistä. Kehitystyö lähtee liikkeelle nyt toteutettavalla vapaaehtoistoiminnan tilaa ja vapaaehtoisina toimivien kehittämisajatuksia kartoittavalla kyselyllä.

Kyselyn kautta saamme vertailuaineistoa vuoden 2018 laajaan vapaaehtoistoimintaa nuorisoseurajärjestössä kartoittaneeseen selvitykseen sekä tietoa kehityskuluista ja tukitarpeista tässä ajassa.

Verkkokyselyyn pyydämme vastauksia eri tehtävissä toimivilta vapaaehtoisilta – olit sitten seurasi kuski, siivoaja, ohjaaja tai luottamushenkilö – toivomme juuri sinun tarttuvan tähän.

Vastaa kyselyyn tästä

Kyselyyn vastaaminen tapahtuu anonyymisti ja vie noin 10-15 min aikaa. Kysely on auki elokuuhun saakka.

Lisätiedot

Henna Liiri, johtaja alueellinen työ
henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072
Erkki Henriksson Klaukkalasta on valittu Vuoden Hermanniksi

14.4.2025

Erkki Henriksson on palkittu Vuoden Hermanni -tunnustuksella lauantaina 12.4. valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Suomen Nuorisoseurat jakaa tunnustuksen henkilölle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin.

Yli 50 vuotta nuorisoseuratoiminnassa mukana olleena Erkin panos erityisesti Klaukkalan Nuorisoseurassa on merkittävä. Hän on ahkeralla vapaaehtoistyöllään saanut aikoinaan seuran harrastus- ja tapahtumatoiminnan nousuun ja toiminut pariin otteeseen puheenjohtajana. Nykyisin hän tukee seuran uusia aktiiveja, toimii toiminnantarkastajana sekä kuuluu senioriklubiin.

Vuosien varrella Erkki on toiminut myös Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa, puheenjohtajana Hämeen Nuorisoseuran Liiton puheenjohtajana sekä aktiivina Kalevan Nuorten Uudenmaan piirissä ja Nuorisoseurojen Uudenmaan liitossa.

Aktiivisesta työstään Nuorisoseurojen eteen Erkki on aiemmin palkittu Nuorisoseurojen kultaisella ansiomerkillä ja hän on Klaukkalan Nuorisoseuran Kunniajäsen.

”Erkki saapuu aina kutsuttaessa paikalle ja häneltä saa apua etenkin seuran virallisissa asioissa. Hän näyttää omalla esimerkillään, kuinka ylisukupolvinen järjestötyö parhaillaan toimii; ei seisomalla nuorten ideoiden edessä, vaan tukien ja toimien taustajoukkoina”, Klaukkalan Nuorisoseurasta kuvaillaan.

Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.