Lappeenrannassa 12.–15.6. järjestettävään lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenoihin on ilmoittautunut lähes 400 tanssijaa eri puolilta Suomea. Tapahtuma kokoaa kansantanssiryhmät tanssimaan yhdessä ja viettämään iloista kesäkuista viikonvaihdetta Saimaan rannalle.
Kalenoiden keskiössä on yhdessä tekeminen ja kokeminen, joka näkyy parhaiten pääjuhlassa sunnuntaina 15.6. Juhlassa kymmenet eri kansantanssiryhmät tulevat yhteen esittämään tanssinopettajien Susanna Kivisen ja Maiju Laurilan koreografioiman yhteisohjelman. Teemana on tänä vuonna Saimaa ja siellä liikkuvat neljä venekuntaa: Sumuisten vesien retkikunta, Kesäisen auringon kalastelijat, Viileän veden veneilijät ja Järvirosvot.
Pääjuhlan lisäksi lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan työpajoihin, joissa tutustutaan taiteen eri lajeihin. Tarjolla on niin nukketeatteria, sirkusta, showtanssia kuin tunneilmaisuakin.
Kalenat tarjoaa myös yleisölle mahdollisuuden nauttia tapahtuman tunnelmasta. Kaikille avoimet avajaiset järjestetään torstaina 12.6. Satamatorilla, minkä lisäksi perjantai- ja lauantai-iltoina on kansantanssikonsertit Satamatorilla ja Lappeenranta-salilla. Pääjuhla on myös avoin yleisölle.
Tapahtuman toteuttamisesta vastaa Saimaan Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa.
Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino Saimaan Nuorisoseurat p. 040 537 2363, tuija-liisa.leino@nuorisoseurat.fi
Olen kotoisin pienestä kylästä, jossa nuorisoseuran talo oli ja on edelleen tapahtumien keskus. Kylän kuusijuhlat järjestettiin syyslukukauden päätteeksi aina nuorisoseuralla. Ekaluokkalaiselle sali tuntui maailman suurimmalta ja lava hurjan korkealta.
Ensimmäisen kerran minua kysyttiin mukaan näytelmään, kun olin kymmenen ikäinen. En varmaan olisi mennyt, jos ei olisi kysytty. Mukana oli yläasteikäisiä nuoria ja tuntui, että he olivat ainakin melkein aikuisia. Vaikka olinkin porukan nuorin, olin silti samalla viivalla. Hassua, koska koulussa kaveripiiri rakentui luontevasti samanikäisten luokkalaisten kesken.
Joonas esiintymässä ala-asteen joulujuhlassa vuonna 1994.
Koulun joulujuhlissa oli vain loisteputkivalot, mutta nyt käytettiin oikeita teatterivaloja. Niitä ei ollut käytetty pitkään aikaan ja kun valot olivat pitkään päällä, täytti näyttämön palaneen pölyn haju. Siihen hajuun liittyy vielä nykyäänkin jännitys: pian yleisö tulee. Pian saamme esittää näytelmän muille!
Toista nuorten ryhmää ei tullut, mutta minua kysyttiin mukaan aikuisten näytelmään kuiskaajaksi. Olin salaa hirveän ylpeä tehtävästäni, kun ohjaaja esitteli minut työryhmälle: “Joonas auttaa teitä, jos unohdatte replat!” Ajattele nyt: aikuiset luottavat minuun, että minä tiedän. Että minä osaan auttaa!
Ne muistot ovat kantaneet pitkälle.
Sieltä nuorisoseuran lavalta, teatterivalojen tuoksusta ja aikuisten luottamuksesta on alkanut polku, joka toi minut lopulta tähän. Nyt istun Suomen Nuorisoseurojen 1. varapuheenjohtajana. Tuntuu uskomattomalta olla mukana vaikuttamassa siihen, että yhä useampi lapsi ja nuori pääsisi kokemaan samanlaista yhteisöllisyyttä, löytämisen iloa ja itsensä ylittämistä kuin minä koin.
Ja ympyrä tuntuu sulkeutuvan tavalla, jota en lapsena olisi osannut edes kuvitella. Nyt on minun tyttäreni vuoro kokea nuorisoseuran taikaa. Hän on aktiivinen näytelmäharrastaja Ylihärmän nuorisoseurassa. Kuuntelen ylpeänä hänen juttujaan harjoituksista, rooleista ja kavereista. Näen hänessä sen saman kipinän, sen saman innostuksen, jonka itse koin vuosikymmeniä sitten. Se on jotain arvokasta, jotain, joka siirtyy sukupolvelta toiselle, jos sille vain annetaan mahdollisuus.
Joonas tyttärensä kanssa Pispalan Sottiisissa. Kuva Ville Kurki.
Nuorisoseurat ovat edelleen, ja ehkä jopa entistäkin tärkeämpiä paikkoja. Ne ovat turvasatamia, yhteisöjä, joissa saa olla oma itsensä, kokeilla ja oppia uutta. Ne ovat paikkoja, jotka innostavat, kasvattavat ja antavat eväitä elämään. Ne ovat niitä teatterivalojen tuoksuisia iltoja, joissa jännitys ja yhdessä tekemisen riemu täyttävät tilan juuri ennen esitystä.
Jotta nämä tarinat, nämä kokemukset ja nämä yhteisöt elävät ja voivat hyvin myös tulevaisuudessa, ne tarvitsevat tukeamme. Tarvitaan aikuisia, jotka mahdollistavat, ja tarvitaan resursseja toiminnan ylläpitämiseen.
Sinäkin voit olla mukana mahdollistamassa lasten ja nuorten unelmia, harrastuksia ja yhteisöllisyyttä.
Lahjoittamalla Nuorisoseuroille autat pitämään ovia auki – niitä samoja ovia, joista itsekin astuin sisään pikkupoikana, ja joista nyt tyttäreni astuu. Anna mahdollisuus uusille tarinoille, uusille teatterivalojen tuoksuisille muistoille.
Joonas Autio, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen 1. varapuheenjohtaja
Pispalan Sottiisia tanssitaan ja soitetaan jälleen Tampereella 10.-14.6.2026. Pohjoismaiden merkittävin kansantanssifestivaali värittää kaupungin kadut, puistot ja konserttitilat yli 1000 kotimaisen ja kansainvälisen tanssijan ja soittajan voimin.
Tulevalla festivaalilla jatketaan vuonna 2024 käynnistettyä osallistavan ohjelmatoiminnan mallia, jossa kansantanssin toimijoista valitut tanhulähettiläät toimivat ohjelmatyön tukijoina koordinoimalla tapahtuman teemallisia ja alueellisia ohjelmasisältöjä.
Tanhulähettiläitä haettiin maaliskuussa ja saatujen hakemusten perusteella tanhulähettiläiksi on valittu Emma Laitinen, Maiju Laurila, Eveliina Pilke, Mitja Pilke, Siiri Suoniemi, Sofia Timonen, Elena Vuoksiola, sekä Jutta Wrangén.
Tanhulähettiläät muodostavat myös tapahtuman taiteellisen työryhmän, joka käynnistää toimintansa kuluvan kevään aikana yhteistyössä Pispalan Sottiisin taiteellisen johtajan Petri Kauppisen kanssa.
Keväällä 2025 Nuori Kulttuuri Festivaali levittäytyy seitsemään kaupunkiin: Tornioon, Ouluun, Kokkolaan, Kuopioon, Savonlinnaan, Kaarinaan ja Äänekoskelle. Kyseessä on nuorten harrastajien oma taide- ja kulttuurifestivaali, joka nostaa nuoret keskiöön – tekijöiksi, esiintyjiksi ja vaikuttajiksi.
Festivaalikevään huipennus on Nuori Kulttuuri LIVE, joka lähetetään Äänekosken Painotalolta lauantaina 17.5. klo 18.00. LIVE:n etkona nähdään nuorten tekemä dokumentti, Pojat on poikii klo 16.30. Suora lähetys on katsottavissa Keskisuomalaisen alustalla sekä Nuorisoseurojen Vimeo-kanavalla. Ilta kokoaa yhteen nuorten esittävää taidetta, nostaa esiin nuorisokulttuurin ilmiöitä ja palkitsee ansioituneita kulttuurisen nuorisotyön toimijoita.
Nuori Kulttuuri Festivaali tarjoaa nuorille alustan, jossa he voivat jakaa osaamistaan, oppia toisiltaan ja rakentaa yhteisöjä taiteen kautta. Yli 50 sisällöntuottajaa tuottavat eri kaupunkeihin monipuolisia ja osallistavia sisältöjä, joissa painottuvat vuorovaikutus, osallisuus ja nuorten ääni.
”Tämän vuoden Nuori Kulttuuri Festivaali on ollut jo tähän saakka hieno ja monipuolinen kokonaisuus. Ilolla on saanut seurata, kuinka laaja sidosryhmä nuorten taideharrastusten takaa eri puolilta Suomea löytyy, ja kuinka innolla nuoret ovat omaa taidettaan esille tuoneet. Nuori Kulttuuri LIVE alkaa olla jo traditio, ja toivomme lauantai-iltaan suurta yleisöä kotikatsomoiden äärelle”, toteaa toimialajohtaja Pasi Saarinen.
Nuori Kulttuuri toimintaa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat.
Lappilaiset nuoret pääsevät kehittymään vaikuttajina vuoden 2025 aikana. Kolme paikallista nuorisoseuraa on mukana Hear me out! -hankkeessa, jossa 13-18-vuotiaiden nuorten toimintaryhmät pääsevät toteuttamaan heille mielekästä toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten kokemuksia osallisuudesta ja mukaan ottavista yhteistöistä.
Toiminta pohjaa vastaaviin hankkeisiin, joita on toteutettu Nuorisoseuroissa onnistuneesti eri puolilla Suomea. Niiden myötä on vahvistunut tarve yhä entisestään kohdentaa toimintaa paikalliselle tasolle. Vaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorten vertaisryhmä antaa pontta ja lisämotivaatiota nuorille oppia lisää sekä lähteä toimimaan aktiivisesti omien elinolojen parantamiseksi.
Hear me out! -hankkeessa nuoret ryhmät ovat tehneet jo alustavia suunnitelmia. Osa haluaa luoda kansainvälisia yhteyksiä ja osa taas kirkastaa tanssiryhmän tavoitteita. Päättivät nuoret mitä tahansa, keskeistä on, että se kumpuaa heidän omista tavoitteistaan ja tarpeistaan. Aikuisten rooli on tukea ja mahdollistaa nuorten ideoita.
Toiminnan tukena ja opastajana toimii hankekoordinaattori Siina Toimela. Yhdessä nuorten kanssa hän vie viestiä eteenpäin paikallisille toimijoille osallisuuden ja vaikuttamisen teemoista. Mukana on myös nuorisoseurojen aikuisia, joiden avulla opitut taidot jäävät pysyväksi käytännöksi ja paikallisseurat saavat menetelmiä jatkokäyttöön. Hankkeen jälkeen on mahdollista saada jatkossakin innostettua nuoria osaajia yhdistystoimintaan.
Vuosi 2024 oli Nuorisoseuroille jälleen täynnä toimintaa, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Luvut puhuvat puolestaan: yli 27 000 henkilöä harrasti 920 eri harrastusryhmässä. Toiminnan mahdollisti 522 aktiivista nuorisoseuraa eri puolilla Suomea.
Myös tapahtumat vetivät väkeä. Paikallisiin ja valtakunnallisiin tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana yhteensä 662 483 henkilöä. Nuorten osuus kaikkeen toimintaan osallistuvista on vaikuttava: lähes 287 000 nuorta oli mukana nuorisoseuratoiminnassa.
Nuorisoseurojen selkäranka on vapaaehtoistyö. Vuonna 2024 talkootunteja kertyi huikeat 343 927 – määrä, joka kuvastaa yhteisöllisyyden voimaa ja omistautumista.
Lämmin kiitos jokaiselle vapaaehtoiselle ja nuorisoseuralaiselle, jotka tekevät tästä mahdollisen. Teidän panoksenne ansiosta Nuorisoseurat on elinvoimainen, turvallinen ja innostava paikka harrastaa, kasvaa ja kohdata.
Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät eli Ramppikuume kokosi jälleen nuoret teatterin harrastajat yhteen ympäri Suomen 25.–27.4.2025. Tapahtuma järjestettiin Paukkulan kampuksella Mikkelissä, ja se onnistui loistavasti tarjoten nuorille unohtumattomia kokemuksia yhdessä tekemisestä, oppimisesta ja esiintymisestä.
Paukkulan kampuksen inspiroiva ympäristö ja upeat puitteet loivat täydellisen näyttämön viikonlopun aikana syntyneille kohtaamisille, esityksille ja työpajoille. Ramppikuume vahvisti jälleen asemaansa tärkeänä nuorten teatterintekijöiden kohtaamispaikkana – paikkana, jossa luovuus, intohimo ja yhteisöllisyys pääsevät kukoistamaan.
Tapahtuman järjesti Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan, Mikkelin kaupungin ja Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa. Yhteistyön ansiosta Ramppikuume tarjosi osallistujilleen korkeatasoista ohjelmaa ja mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan sekä verkostoitua muiden teatterinharrastajien kanssa.
”Oli upeaa nähdä, kuinka nuorten teatterintekijöiden into ja lahjakkuus täyttivät Paukkulan kampuksen. Jatkamme yhteistyökumppaneiden kanssa ilolla tapahtuman kehittämistä Mikkelissä” iloitsee Suomen Nuorisoseurojen teatteritapahtumien johtaja Pasi Saarinen.
Ramppipystin ja 1000 euron stipendin voitti alun perin Tampereen yhtenäiskoulun teatteridiplomiryhmänä syntynyt TOVE, joka kertoi taiteilija Tove Janssonin elämästä ja hänen luomistaan muumeista. Esityksen käsikirjoitti, ohjasi, sekä pääroolin esitti Iita Ojala.
Kuva: Elian Seppälä
Kunniakirjat
Fikkarimiehet E. Hyyryläinen ja S. Ritala Esityksen ulkoisen uhan näyttämöllistämisestä Teatteri Armo
Antti Tuominen Ohjaajantyöstä Teatteri Armo
Heli Lipponen ja Kiira Karvonen Oivaltavasta näytelmätekstistä Kaaoskansa, Asiasta kukkaruukkuun
TaukoTeatteri, Shah mat Lavastuksesta ja visuaalisuudesta
Sara Siitonen Vaikuttavasta riekontappamisesta Kittilän Nuorisoteatteri
Elena Palmu Tarkasta näyttelijäntyöstä ja paikkauksesta Asiasta kukkaruukkuun sekä Shah mat
Kalle Jauhojärvi Maskeeraus ja roolityö Kittilän Nuorisoteatteri
Tilma Torvinen Koreografiasta Tove
Emma Vaarala Valovoimaisesta roolityöstä Kittilän Nuorisoteatteri
Emma Kanninen Juonen kuljetuksesta ja kannattelusta Koska kukaan ei näe
Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden teatteriteko -palkinnon. Vuodesta 1948 alkaen jaettu palkinto voidaan myöntää yksittäiselle esitykselle, teatteriseuralle, pitkäjänteiselle prosessille tai uuden vaikka toimintaryhmän perustamiselle. Tunnustuksen saaja saa vuoden ajaksi haltuunsa pronssinen Esko-patsaan, kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämän kunnianosoituksen Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskolle.
Vuoden 2024 teatteriteko oli teko, joka ei ainoastaan onnistunut – vaan pelasti kokonaisen kesän. Se oli teko, jossa kahden hyvin erilaisen yleisöpohjan teatteritoimijat yhdistivät voimansa ensimmäistä kertaa ja loivat esityksen, joka sai yleisöt liikkeelle säässä kuin säässä. Lähes kaikki esitykset myytiin loppuun, ja teatterin ilo näkyi sekä näyttämöllä että katsomossa.
-Palkittava teko toi yhteen eri sukupolvia, palautti paikallisen kesäteatterin loiston ja teki sen tavalla, joka oli näyttävä, rohkea ja yhteisöllinen. Se synnytti ilmiön, jonka vaikutus näkyy pitkään Rovaniemen kulttuurielämässä, avaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen valinnan perusteluita.
Vuoden teatteriteko 2024 myönnettiin valtakunnallisilla nuorisoteatteripäivillä Ramppikuumeessa Mikkelissä lauantaina 26.4. Palkinnon jakoivat Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen ja hallituksen varapuheenjohtaja Joonas Autio.
Vuoden 2024 Vuoden teatteriteko-palkinto myönnettiin Lapin ylioppilasteatterille Konttisen kesäteatterin kanssa yhteisesti tuotetusta Peppi Pitkätossu-tuotannosta.
Peppi Pitkätossu ei ollut vain kesän kohokohta – se oli konkreettinen osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun paikalliset toimijat uskaltavat yhdistää voimansa, rikkoa rajoja ja tarttua hetkeen.
Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on nimetty vuodesta 1990 alkaen aina kahden vuoden välein ja se on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Vuoden kansantanssiyhtye nimetään aina parillisina vuosina ja valinnan suorittaa Pispalan Sottiisin päätoimikunta tapahtuman taiteellisen johtajan esityksestä. Kentältä tulleet ehdotukset ovat mukana ehdokasvalinnassa.
Vuoden kansantanssiyhtye julkistetaan vuoden alussa Folklandialla. Vuoden kansantanssiyhtye on Pispalan Sottiisin kesätapahtuman kotimainen pääesiintyjä. Vuoden yhtyeen kausi jatkuu myös seuraavan parittoman vuoden loppuun saakka, kunnes seuraava yhtye ottaa tunnustuksen vastaan. Suomen Nuorisoseurat myöntää vuoden kansantanssiyhtyeelle 3500 euron stipendin. Lisäksi vuoden kansantanssiyhtyeen osallistumista nuorisoseurojen tapahtumiin tuetaan erikseen sovittavilla tavoilla.
Voit jättää oman ehdotuksesi vuoden kansantanssiyhtyeeksi täältä löytyvällä lomakkeella 15.5.2025 mennessä.
Seurantaloja on Suomessa noin 2500. Ne ovat merkittävä osa kulttuuriperintöä ja paikallisyhteisöjen elinvoimaa. Vaasan yliopiston tutkimusjohtajan Petri Uusikylän ja rakennusperintöasiantuntija Mikko Härön tekemä seurantalojen korjausavustuksen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että korjausavustuksilla on ollut merkittävä rooli rakennusten säilyttämisessä ja niiden monipuolisen käytön mahdollistamisessa.
Avustusjärjestelmä havaittiin tutkimuksessa toimivaksi ja tehokkaaksi
“Tyypillisesti suhteellisen pienilläkin avustuksilla on saatu merkittäviä vaikutuksia, kun korjaukset ovat olleet oikein ajoitettuja, hyvin kohdennettuja ja korjauksiin on liittynyt neuvontaa”, tutkimusjohtaja Petri Uusikylä kertoo.
Tutkimuksen mukaan korjausavustukset eivät ainoastaan tue rakennusperinnön säilyttämistä, vaan niillä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Välillisesti avustukset muun muassa vahvistavat paikallisyhteisöjä, edistävät kulttuuritoimintaa ja luovat työtä erityisesti pienille rakennusalan toimijoille.
Avustus tukee paikallisyhteisön lisäksi kansallisia ja eurooppalaisia tavoitteita
Tutkijoiden mukaan on kiinnostavaa ja poikkeuksellista, kuinka monella tasolla avustusjärjestelmällä on vaikuttavuutta. Paikallisesti se heijastuu yksittäisen talon ja omistajayhteisön toiminnassa. Lisäksi se tukee keskeisiä kansallisia ja eurooppalaisia tavoitteita, kuten vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta, demokratiaa ja turvallisuutta.
Seurantalot ovat kylien ja kaupunginosien keskuksia ja monesti niiden ainoita paikkoja, joissa ihmiset kokoontuvat ja rakentavat sosiaalisia verkostojaan. Seurantalot tarjoavat puitteet aktiiviselle toiminnalle ja siten luovat edellytyksiä alueelliselle kehitykselle.
Seurantalojen avustusjärjestelmän merkitys huomioitiin kansainvälisesti, kun sille myönnettiin viime vuonna Euroopan kulttuuriperintöpalkinto. Myöntämisen perusteluna oli erityisesti se, että kansalaiset itse ylläpitävät paikallisyhteisöjen ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Lisäksi palkinnon myöntämisessä painotettiin kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin menestyksekkään yhteistyön merkitystä.
Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen avustus, jota on myönnetty vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto jakaa avustukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Korjausavustuksen käyttöä ja kehittämistä koordinoi erillinen Seurantaloasiain neuvottelukunta. Seurantalojen korjausavustukset myönnetään talojen korjauksiin sekä esimerkiksi energiatehokkuuden ja käytettävyyden parantamiseen.
