Tervetuloa Kuopion seudun Nuorisoseura ry:n syyskokoukseen
ti 27.11.2018 klo 17.00 Julkulan nuorisotalo os. Puijonsarventie 54
Kuopion seudun Nuorisoseuran toiminta innostaa kuopiolaisia lapsia ja nuoria kulttuuriseen lapsi- ja nuorisotoimintaan. Erilaisten kerhojen ja leirien kautta lapset ja nuoret pääsevät toimimaan ryhmässä ja aktiivisina toimijoina luovan ja innostavan toiminnan parissa. Toimintaa järjestetään erityisesti Julkulassa nuokkarilla mutta myös keskustassa ja peruskoulussa välituntitoimintana.
Jäsenenä sinulla on mahdollisuus tulla ideoimaan mukaan ja myös osallistumaan vapaaehtoistyöhön halutessasi.
Hyvä tilaisuus tulla mukaan toimintaan on yhdistyksemme sääntömääräinen syyskokous, joka järjestetään tiistaina 27.11.2018 klo 17.00 osoitteessa Puijonsarventie 54 (Nuorisoseurojen Pohjois-Savon aluetoimisto/Julkulan nuorisotila)
Lapset ja nuoret ovat tervetulleita mukaan kokoukseen tai vaikka viettämään nuokkarille aikaa!
Hileisen kuumaa huumaa on jälleen tarjolla, kun folkloren suurin talvitapahtuma avaa 24. kerran Suomen festivaalivuoden. Nyt mennään maailmalle ja sfääreihin. Nuorisoseurojen Folklandia-risteilyllä on 134 kansanmusiikin ja kansantanssin huippunimistä koostuvaa esiintyjäkokoonpanoa 10 eri maasta. Folklandian ohjelmasta löytyy toinen toistaan mielenkiintoisempia artisteja. Perinnettä hyödynnetään monin tavoin ja genrerajoja rikotaan ilolla.
Ensimmäistä kertaa Folklandialla nähdään palkittu nykyflamencoryhmä Compañía Kaari & Roni Martin. ”Hevostrilogian” eri teoksista rakentuvaan Kaari Martinin soolokokonaisuuteen sisältyvät Roni Martinin Pentti Saarikosken teksteihin sävelletyt ”Hullun miehen hevonen” ja ”Kaksipäinen hevonen”. Trilogian täydentää ”Frou Frou, hevoseni” teoksesta Anna Karenina.
Koreografi Hanna Poikelan uutuusteos ”Kyllikki” vie matkalle suomalaisen naisen ruumiin historiaan ja seksuaalisuuteen. Tässä tanssiteoksessa Impivaaran neidot käyvät vuoropuhelua Y-sukupolven naisten kanssa.
Viron 100-vuotisjuhlat jatkuvat Folklandialla huippumuusikkojen kanssa: Duo Tuulikki Bartosik & Timo Alakotila, Eva Väljaots, MandoTrio ja Duo Malva & Priks. Ensi kertaa risteilyllä nähdään myös yksi Viron suosituimmista folkbändeistä, nelihenkinen perinnemusiikkiyhtye Rüüt, jonka musiikkia luonnehditaan mystiseksi, taidokkaaksi ja harmoniseksi.
Kotimaisesta musiikkikattauksesta löytyvät nykykansanmusiikin virtuooseista koostuva Frigg, joka tunnetaan energisistä live-esiintymisistään sekä svengaava Sväng, joka on asettanut uudet standardit huuliharppumusiikille. Mukana upeassa musiikkitarjonnassa on myös Pauanne-yhtye, jonka käyttämät soittimet ovat olleet uskomusten mukaan syntisiä. Nyt yhtye esittää modernia kansanmusiikkia, jossa traditio taipuu nykyihmisten taajuudelle.Folklandialla hurmaa myös nousukiidossa oleva duo mammantytöt! kimaltavalla perinteentulkinnallaan ja vahva duosoitollaan tarjoten kuulijoille ”Cool Finnish folkkia”. Etnogaala 2019 -ehdokkaita on Folklandia-risteilyllä useasta sarjasta, kuten Kaari Martin ja Hanna Poikela Vuoden tanssintekijäksi, mammantytöt! ja Pauanne Vuoden tulokkaaksi sekä SvängVuoden artistiksi ja Vuoden kansainvälistyjäksi.
Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus pureutuu tänä vuonna teemaan ”Maailmalla – kansainvälisyys kansanmusiikissa ja kansantanssissa”.Vuoden 2019 ”Yhdessä Folkin aallonharjalla” tapahtumakokonaisuuteen kuuluvat Etnogaala to 10.1., FolkForum-seminaari pe 11.1., Folklandia-risteily pe-la 11.–12.1. ja Folklandian Jatkot la 12.1.
Risteilyn taustajärjestäjinä ovat alan tärkeimmät järjestöt, tapahtumat ja oppilaitokset. Käytännön järjestelyistä vastaa Nuorisoseurojen tapahtumatoimisto Pispalan Sottiisi.
Folklandia on korkeapaineen keskus, joka hemmottelee sielua ja sydäntä. Tervetuloa folklaineille! www.folklandia.fi www.etnogaala.fi Kuva Ilkka Karppanen. Compañía Kaari & Roni Martin. Lisätietoja antavat: Toimialajohtaja Jukka Heinämäki, ohjelmatuottaja Jaana Kari ja tiedottaja Maarit Saarelainen. etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi
Suomen Nuorisoseurat ja sen hallinnoima Nuori Kulttuuri -toiminta laajentaa yhteistyötä myös yksilötaiteenalojen harrastamiseen. Perinteisesti Nuori Kulttuuri -toimintaa on tarjottu ryhmille, ja uudet avaukset tarjoavat mahdollisuuden myös yksittäisille kuvataiteen ja kirjallisuuden harrastajille.
Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiön hallinnoima Nuori Taide mahdollistaa 13-29 -vuotiaiden nuorten kuvataideharrastuksen kehittymisen. Nuori Taiteen ensimmäinen valtakunnallinen tapahtuma järjestetään Nuori Kulttuuri Teatris -tapahtuman yhteydessä Jyväskylässä 25.5.2019. Nuori Taide -toimintaa rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lue lisää Nuori Taide -toiminnasta täältä.
J.H. Erkon kirjoituskilpailulla on pitkät perinteet. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1957. 1990-luvun puoliväliin kilpailua, samoin kuin Erkon esikoisteoskilpailua, järjestivät yhdessä Sanoma Oy ja Suomen Nuorisoseurat. Sittemmin työnjakoa muutettiin ja Helsingin Sanomien esikoisteospalkinnoksi muuttunut kilpailu jäi Sanoma Oy:n hoidettavaksi ja J.H. Erkon runo- ja novellikilpailun järjestäjänä toimivat nuorisoseurojen lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Suomen Nuoriso-opisto.
Suomen Nuoriso-opisto toimi vuosina 2013-2018 vastaavana kilpailun järjestäjänä, ja vuoden 2019 kilpailun käytännön järjestelyistä vastaa kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto. Lue lisää juuri avatusta J. H. Erkon kirjoituskilpailusta täältä.
”Suomen Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuuri -toiminnan kannalta on hienoa, että saamme tehdä yhteistyötä ammattitaitoisten eri taiteenalojen toimijoiden kanssa. Yhdessä pystymme kehittämään kulttuurisen nuorisotyön kenttää sellaiseksi, että jokaisella nuorella on mahdollisuus osallistua ja kehittyä haluamallaan taiteenalalla.” toteaa yhteistyöstä Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja Pasi Saarinen.
Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20.11.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan 27 vuotta sitten.
Suomalaiset lasten ja nuorten harrastustoimintaa tukevat järjestöt juhlistavat Lapsen oikeuksien päivää järjestämällä koko viikon 47 ajan erilaisia lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia ja tempauksia sekä pop up -kerhoja eri puolille maata. Paikka voi olla nuorisoseurantalo, kauppakeskus, kirjasto tai vaikka tori!
Ilmoittaudu mukaan nyt!
Suunnittele tapahtuma, päivämäärä ja kellonaika
Käy täyttämässä lomake osoitteessa www.lastenviikko.info/ilmoita-tapahtumasi/
Toteuta tapahtuma ja jaa kuvia somessa, #harrastan #lastenviikko #nuorisoseurat
Osallistu kuvahaasteella!
Kaikilla lapsilla on oikeus harrastaa! Lastenviikolla juhlistamme lasten oikeuksia myös Instagramissa! Osallistu Lastenviikon #harrastan -kuvahaasteeseen postaamalla oma harrastuskuvasi tunnisteilla #harrastan ja #lastenviikko. Haaste jatkuu marraskuun loppuun asti!
Tule sinäkin tukemaan lasten oikeuksia ja toteuttamaan lastenviikkoa!
Nuorisoseurojen Folklandia-risteilyllä 11.-12.1.2019 voit tehdä tätä kaikkea, sillä kansanmusiikki ja kansantanssi kuuluu kaikille! Suunnista Folklandia-risteilyllä 8. kannelle, Corner Baariin, ja käy rohkeasti peremmälle! Cornerissa on tekemisen riemua koko risteilyn ajan. Siellä voit osallistua haluamiisi aktiviteetteihin ja nauttia yhdessä ystävien kanssa.
PELIMANNIN PENKKI, pe 18.30-22, 24-02, la 9-11 On kaikille avoin soittopaikka. Varaa oma soittoaikasi paikan päältä, ja pistä peli soimaan.
LAULUNLYÖMÄT, pe 22-23, la 11-12 Tule laulamaan! Repertuaari on kansanlauluista ikivihreisiin. Laulattajina Anja Hinkkanen, Juhani Korhonen ja Topi Rajala.
EUROVIISUT GOES FOLK, pe 23-24 Yhteislaulutuokio euroviisujen ystäville: Euroviisut goes folk – isäntänä Rami Meling.
MAAKUNTALAULUT, la 12.30-13.30 Pois unteluus ja hervakkuus! Tule laulamaan kotiseutulauluja puolesta hengen ja heimon ja maan. Mukana Pia Rask, Paula Susitaival ja Jaakko Kyrö.
RAI-RAI-RAITA, la 13.30-14.30 Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n kansallispukuaiheinen Pubivisa 1-4 hengen joukkuein. Vetäjinä Laura Hannula ja Soja Murto.
Kallava teatterifestivaali järjestetään Kuopiossa isänpäiväviikonloppuna. Festivaalin ohjelma koostuu esityksistä, sooloteatterikilpailusta, improliigasta ja teatteritoimijoiden kohtaamisista.
Tämän vuoden Kallava tarjoilee mittavan kattauksen teatteria. Esityksinä nähdään Atik Ismailin monologi Älli Bälli, Kuopion kansalaisopiston Meidän kadulla -musiikkinäytelmä ja Matti Kivisen kirjoittama ja ohjaama Sotavankileiri 1918.
Sooloteatterikilpailu antaa extradin nuorille teatterintekijöille. Kilpailussa nähdään kahdeksan 13-19 -vuotiaan nuoren esitykset, joista voittajan valitsee yleisö. Esiintyjät saavat myös kirjallisen ja suullisen palautteen kilpailun ammattilaisraadilta.
Ensimmäistä kertaa järjestettävä Pohjois-Savon improliiga viihdyttää yleisöä sekä lauantaina että sunnuntaina. Improliigassa joukkueet ottavat mittaa toisistaan erilaisilla improvisaation tekniikoilla.
Nyt sinä voit vaikuttaa Ilmianna Vuoden tanssiteko 2018 Folklandia-risteilyllä julkistetaan kuudennen kerran Vuoden tanssiteko -palkinto. Palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana merkittävän teon kansantanssin tunnettavuuden hyväksi ja edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä.
Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai se voi olla asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan.
Edellisten vuosien Vuoden tanssiteko-tunnustuksen saajat ovat: 2013 Tauno Häkkinen 2014 OWLA -tanssiseikkailu 2015 Janne ja Aino -produktio 2016 Pispalan Sottiisin Riemua! -produktio 2017 Mies Tanssipidot.
Folklandia-risteilyn taustalla ovat alan tärkeimmät järjestöt, tapahtumat ja oppilaitokset. Käytännön järjestelyistä vastaa Nuorisoseurojen tapahtumatoimisto Pispalan Sottiisi Tampereella.
Nuori Kulttuuri kutsui lokakuussa nuorten kanssa työskenteleviä seminaariin kehittämään Nuori Kulttuuri -toimintaa. Katsantokantoja seminaariyleisössä oli monia: ohjaaja, suunnittelija, kunnallinen ja kolmas sektori sekä tuottaja. Muutaman mainitakseni. Seminaari keskittyi puhtaasti verkostoitumiseen ja ryhmissä tapahtuvaan tiedon keräämiseen ja kehittämiseen. Seuraavaksi pyrimme purkamaan joitakin seminaarin ryhmätöissä esiin tulleita asioita. Lisäksi olemme editoineet seminaarimateriaalista kolme videota katseltaviksi. Linkit videoihin löytyvät tekstin lopusta.
Nuori Kulttuuri -toiminnan juurruttaminen osaksi kuntien nuorisotyötä
Seminaarin aluksi kartoitimme nykytilaa seitsemän kysymyksen kautta. Koko seminaariyleisö oli jaettu ryhmiin, joissa työskenneltiin yhdessä koko päivä. Tällä kertaa ryhmiä ei vaihdettu välillä. Tavoitteena oli, että ryhmän kyky antaa syvempiä vastauksia paranee päivän aikana, kun tutustumista tapahtuu. Kysymyksen asettelu oli ankkuroitu nykyhetkeen. Ilahduttavan paljon 45 minuutin työskentelyn aikana tuli myös kehittämisajatuksia.
Nuori Kulttuurin arvo muuhun nuorisotyöhön nähden?
Ryhmien vastauksissa tuli ilmi, että Nuori Kulttuuri nähdään tärkeänä, mutta se uhkaa hautautua muiden asioiden jalkoihin. Toki on kuntia, joissa toiminta on kirjattu myös toimintasuunnitelmiin, mutta esim. etsivä nuorisotyö ja muut ns. isommat asiat vievät huomiota pois. Esille nousi myös se, että Nuori Kulttuurin ottaminen menetelmäksi vaatii myös esimiestyötä. Menetelmän arvotus täytyy lävistää kaikki toiminnan kerrokset.
Seminaariyleisö näki haasteiden läpi myös Nuori Kulttuurissa olevan ison potentiaalin. Tuloksissa nousi vahva vaade ennaltaehkäisevän vaikutuksien esille tuomiseksi. Tämä saadaan aikaiseksi ottamalla nuoria mukaan festarin järjestämiseen ja jakamalla näitä esimerkkejä muiden tekijöiden kesken valtakunnallisesti. Joku ryhmä oli asettanut tavoitteeksi, että Nuori Kulttuuri olisi vahva osa kunnan nuorisotyötä talotyön ja mopotallien rinnalla
2. Nuorten mukana oleminen festarin tekemisessä?
Yllättävästi tämän kysymyksen kohdalla materiaalista kumpuaa esille se, että nuoret ovat tällä hetkellä enemmän esiintyjinä kuin tekijöinä aluefestareilla. Nuorten mukana oleminen koetaan kuitenkin todella tärkeäksi seminaarivieraiden mukaan: festarista tulee nuorisotyötä, kun nuoret ovat itse mukana tekemässä omannäköistä tapahtumaa.
Ideoitten, taitojen ja taidon “syöttämisen” kautta tavoitteena voisi olla, että nuoret pääsevät tekemään heidän näköistä festaria ja Nuori Kulttuurista käyttökelpoista tuotetta.
3. Yhteistyökumppanuudet
Ryhmätöissä tuli esille, että koulut pitäisi saada vahvoiksi kumppaneiksi Nuori Kulttuuri -toiminnalle. Esille nousi uuden opetussuunnitelman luomat mahdollisuudet sekä kulttuurikasvatussuunnitelmien hyödyntäminen. Tämänhetkisiä kumppanuuksia ovat mm. erilaiset yhdistykset, muut kunnat ja Nuorisoseurojen aluetoimistot. Tulevaisuudessa erilaiset yhteistyön muodot nähdään aluefestarit mahdollistavana asiana.
4. Aluefestarin rahoitus?
Tähän asti Avien ja kuntien rahoitus ovat olleet milteipä ainoat aluefestareiden rahoituskanavat. Jatkoa ajatellen, seminaariväki toivoi, että olisi mahdollista saada valtakunnallinen sponsori, jonka tuki näkyisi myös aluefestareilla.
5. Aluefestarin markkinointi ja viestintä?
Tällä hetkellä markkinointia tehdään ryhmien vastausten mukaan pääsääntöisesti somen, sähköpostin ja julisteiden avulla. Seminaariyleisö kaipasi koko kokonaisuuden markkinointiin hohdokkuutta ja nuorilähtöisyyttä.
6. Yhteistyö Nuori Kulttuuri -toimiston kanssa
Nuori Kulttuuri -toimiston tuottama materiaali on ollut jo nyt käytössä. Lisäksi aluefestareiden järjestäjien ja Nuori Kulttuurin välillä on käyty keskusteluja liittyen festareiden järjestämiseen ja tarvittaessa toimisto on ollut tukena. Toivomuksena kuitenkin on, että Nuori Kulttuurin taholta tehtäisiin selkeät vuosikellot tehtävistä, vastuualueiden jakamiset sekä hyvien mallien jakamista valtakuntaan. Brändin ja brändiviestinnän ylläpito koettiin vahvasti Nuori Kulttuurin heiniksi: viestinnän tulisi olla hohdokasta ja nuoria innostavaa.
7. Nuori Kulttuuri -toiminnan suunnitelmallisuus vuoden aikana?
Suunnitelmallisuutta selkeästi toivotaan esim. vuosikellon kautta. Tämä auttaisi miettimään esim. sitä, milloin nuoret kontaktoidaan, jos haluaa osallistaa heidät mukaan festarin tekemiseen. Hyvissä ajoin sopiminen voisi myös mahdollistaa aiemman enemmän kuntarahoitusta festarin toteuttamiseen. Muutamissa kunnissa järjestetään tällä hetkellä etkot, joilla nuoria sitoutetaan ja herätellään tulevaan festarikauteen.
Nuori ja Nuori Kulttuuri 2020 -luvulla
Päivän toisessa osiossa otettiin katsaus tulevaisuuteen. Nuori Kulttuurin on tarkoitus kehittyä ja olla käyttökelpoinen työväline myös tulevaisuudessa. Työskentelyssä käytettiin apuna Sitran määrittelemiä megatrendejä, joista käsittelyyn asti tuli viisi eri: digitaalisaatio, terveys ja hyvinvointi korostuvat, taitojen merkitys kasvaa, hyperkonnektiivisuus syvenee, sekä eriarvoisuuslisääntyy.
Laatukäsikirja -työ
Päivän lopuksi seminaarissa käsiteltiin tekeillä olevaa laatukäsikirjaa. Käsikirja tehdään aluefestarituottajien tueksi festivaalin tuottamiseen. Tehtävä lähti kartoittamaan yleisön mielipidettä siitä, mitkä aihealueet koetaan tärkeiksi, mistä tarvitaan eniten tietoa. Kolmeksi tärkeimmäksi aihealueeksi seminaariyleisö valikoi annetuista otsikoista: mitä on Nuori Kulttuuri -toiminta, viestintä ja kuinka hyödyntää Nuori Kulttuuri -toimintaa kunnan nuorisotyössä. Näiden suurien otsikoiden lisäksi valmisteilla oleva käsikirja pureutuu festivaalituotannon ja kulttuurisen nuorisotyön arkeen.
Seminaarin oli tarkoitus toimia keskustelun avaajana. Jotta jatkossakin yhteys pelaisi päätettiin seminaarin lopuksi, että Nuori Kulttuuri aloittaa kerran kuussa pidettävät Skype -palaverit aluetuottajille. Ensimmäinen etäpalaveri pidetään ke 28.11.18 klo 12.30–14.00. Lisäksi aluetuottajille perustetaan oma Facebook -ryhmä tiedon jakamista varten.
Kintauden Nuorisoseuran talolla kummittelee. Tätä ei tietenkään kukaan usko. En minäkään olisi, jos joku olisi minulle moista tullut kertomaan.
Mutta nyt, kun olen talolla työskennellyt, olen valmis kääntämään takkiani. Olen kuullut, en vain kerran enkä kahdesti vaan useammin kerran samat töminät, kuin yläkerrassa käveltäisiin, josta sitten seuraa ikkunoiden helinää ja ropinaa, kuin lattialle jotain tippuisi. Ja en vain minä, vaan myös monet muut ovat kuulleet samat äänet. Talossa vieraileva koira haukkuu ensin yläkerran ja sen jälkeen se menee saliin ja murisee tietyn kohden aivan kuin siinä paikoissa olisi jotain erityistä.
Maineikas skottifilosofi David Hume opetti 1700-luvulla, että ihmeeseen tulee uskoa vain silloin, kun kaikki vaihtoehtoiset selitykset ovat epätodennäköisempiä kuin ihme. Alan tutkijat ovat sanoneet, että 95 prosenttiin arkiajattelusta poikkeavista tapahtumista löytyy luonnollinen selitys. Viisi prosenttia on ihmeitä. Mahtuvatko minun kuulemani äänet tuohon viiden prosentin marginaaliin vaikka virheprosentti olisi 0.2 % puoleen ja toiseen?
Olen huolella sulkenut mahdolliset tekijät pois. Harakoitten hyppely katolla aiheuttaa kolinaa , mutta ei lasien helinää, vaikka olisivat tavallista pulskemmassa kunnossa. Läheisen koulun oppilaat käyvät pihalla kirmailemassa opettajan johdolla tai vain omia aikojaan. Heistä lähtee meteliä, kun juoksevat pitkin talon seinustaa. Piha vain on ollut silloin tyhjä, kun äänet ovat kuuluneet. Olen sen aina tarkistanut. Toisekseen, koululaiset eivät pääse talon vintille.
Hirsisellä talolla on tapana naristaa nurkkiaan ja paukutella seiniä sään vaihtelujen mukaan. Tämä tietenkin on ollut vahvin ehdokas äänille. Nämä äänet vain ovat epäsäännöllisiä ja eri puolilta taloa kuuluvia kun taas kummittelevat äänet ovat aina samanlaisia ja tietystä kohdasta kuuluvia. Mitä muita selittäviä tekijöitä voisi olla, en keksi. Onko minun näin uskottava kummitusten olemassaoloon?
Yleensä kummitukset ja kummitustarinat on liitetty linnoihin ja kartanoihin. Mustion linnassa kummituksia kerrotaan olevan koko joukon. Kartanon entisen omistajan Hjalmar Linderin haamun lisäksi ylimmässä kerroksessa asustaa Harmaan rouva ja toisessa kerroksessa asustaa Valkoisen rouva. Kuningas Kustaa III:n haamun on kuultu kävelevän kuninkaan makuuhuoneessa raskain, surumielisin askelin. Turun linna on myös täynnä erilaisia kummituksia. Linnassa vaeltaa mm. vuonna vanginvartija Petter Norman haamu. Hänet murhattiin vuonna 1822. Linnan siivooja oli 1980-luvulla nähnyt vanginvartijan huoneessa pienikokoisen mieshahmon, joka oli kulkenut huoneen läpi. Mies meni portaita alas ja häipyi seinään. Kuninkaansalin vessasta on nähty ilmestyvän naisen ja katoavan salin pylvään taakse.
Erityisen kuuluisia ovat ulkomaiden kummitukset. Monet presidentit ovat tunteneet Abraham Lincolnin läsnäolon valkoisessa talossa. Kuningas Henrik VIII:n kuudesta vaimosta viisi on nähty vaeltavan henkinä. Pappila Essexissä Kaakkois-Englannissa on ehkä maailman kuuluisin kummitustalo. Pappilassa asuneet ihmiset ovat kertoneet tarinoita, joissa surullinen nunna kävelee pitkin käytäviä. Nunnasta on vuoteen 1939 mennessä oli tehty yli 200 havaintoa. Kun pappila paloi, henkien nähtiin katselevan paloa sen ulkopuolella. Eräässä Ranskan vanhassa linnassa vaeltaa syyttömänä mestattu mies, joka kalisuttelee vankityrmien kaltereita.
Kummitukset on liitetty kuolleitten ihmisten henkiin, joilla ei enää ole fyysistä kehoa, mutta jotka eivät ole siirtynyt henkimaailmaan. Taustalla on ollut jokin erityinen syy, mestaus, murha tai onnettoman rakkauden musertama sielu, jonka vuoksi sielu on jäänyt kuoleman jälkeen vaeltamaan tai muulla tavalla ilmaisemaan itseään.
Esimerkkinä tällaisesta Oriveden Koivunimenkylässä sattunut tapaus, jossa äiti oli polttanut saunan kiukaassa aviottomana syntyneen lapsensa. Saunasta oli tämän jälkeen alkanut kuulua lapsen itkua. Kyläläisten ihmetellessä asiaa, äiti oli tunnustanut surmanneensa lapsen. Itku saunassa ei äidin tunnustuksesta huolimatta loppunut. Vasta saunan purkamin ja lopullinen hävittäminen lopetti itkun.
En tunne talon historiaa niin tarkkaa, että tietäisin, onko täällä sattunut jotain sellaista, jonka seurauksena taloon olisi jäänyt jonkun onnettoman sielu vaeltamaan. Kukaan muukaan talolta, vanhemmistakaan ihmisistä, ei tunne tapauksia, joka moista meteliä voisi talossa aiheuttaa. Onko talon alkuaikoina sattunut joitain sellaista, josta tänä päivänä ei enää tiedetä ja joka on jäänyt jo jonnekin historian hämämyyn? Vain kummittelevat äänet ovat tästä enää kertomassa. Tiedä häntä.
Takki on käännetty – mutta vain puoliksi. Jännittyneenä odotan syksyn ja talven pimeitä hetkiä, jos vaikka pääsisin kohtaamaan kummituksen silmästä silmään. Silloin ei enää tarvitsisi häilyä uskon rajamailla vaan voin jo tietää. Näissä asioissa terve kriittisyys on aina paikallaan.
Oletko sinä havainnut nuorisoseurantalolla kummituksia? Hurjaa pyhäinpäivää kaikille!
Kirjoittaja: Ilkka Hallamäkinen, Kintauden nuorisoseura
Folklandia-risteilyllä julkistetaan kuudennen kerran Vuoden tanssiteko -palkinto. Palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana merkittävän teon kansantanssin tunnettavuuden hyväksi ja edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä.
Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai se voi olla asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan.
Vuoden tanssiteko-tunnustuksen saajat: 2013 Tauno Häkkinen, vuonna 2014 OWLA -tanssiseikkailu, 2015 Janne ja Aino -produktio, 2016 Pispalan Sottiisin Riemua! -produktio ja 2017 Mies Tanssipidot.
Voit lähettää ehdotuksesi Vuoden tanssiteko -palkinnon saajaksi 30.11.2018 mennessä tänne.
