Aloitamme nyt vapaaehtoistoimintaa Nuorisoseuroissa käsittelevän kolmiosaisen blogisarjan. Blogi nojaa Suomen Nuorisoseurat ry:n seuratoiminnan tuki –verkoston toteuttamaan haastattelututkimukseen järjestössä toimiville vapaaehtoisille keväällä 2018 sekä vs. toimialajohtanana työskentelevän Henna Liirin omiin kokemuksiin Nuorisoseuroista niin harrastajana, vapaaehtoisena kuin vapaaehtoistoimintaa johtavana työntekijänä.
Vapaaehtoisten haastattelututkimus on osa seuratoiminnan tuki -verkoston laajempaa vapaaehtoistoiminnan kehittämistä järjestössä. Yliopistoharjoittelija Joonas Pitkänen toteutti 51 puhelinhaastattelua tutkimukseen valituille nuorisoseuralaisille ympäri Suomea. Haastateltavat olivat eri ikäisiä, eri sukupuolen edustajia, järjestön eri tasoilla ja hyvin erilaisissa vapaaehtoistehtävissä toimivia ja heillä oli vaihtelevasti kokemusta nuorisoseuratoiminnasta. Haastatelluista naisia oli 69 %, miehiä 31 % ja muita 0 %. Iältään haastateltavat olivat 16-72-vuotiaita, 43 % heistä oli 41-60-vuotiaita. Haastateltavista 78 % oli työssäkäyviä, joukossa oli myös opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä. Haastattelukysymykset jakaantuivat kahteen teemaan: henkilökohtaisiin arvoihin ja tavoitteisiin sekä järjestötoimintaan ja käytännön kysymyksiin.
Aluksi muutama sana itsestäni. Olen siis Henna Liiri ja toimin nykyisin Suomen Nuorisoseurat ry:n vs. Toimialajohtajana vastuualueenani seuratoiminnan tuki. Itselleni Nuorisoseurat on erittäin merkittävä järjestö. Tulin mukaan toimintaan 7-vuotiaana, kasvoin vapaaehtoiseksi, ohjaajaksi ja luottamushenkilöksi. Muutettuani opiskelemaan Joensuuhun nuorisoseuratoiminta jatkui, ja se juurrutti minut vahvasti Pohjois-Karjalaan. Harrastuksesta tuli minulle vähitellen työ ja työskentelin toiminnanjohtajana Pohjois-Karjalassa yli seitsemän vuoden ajan.
Kaikki haastateltavat kertoivat vapaaehtoistyön nuorisoseurajärjestössä palkitsevan. Yhteisöllisyys, ystävät, sosiaalisuus ja hyvä porukka nousevat vastauksissa tärkeimmäksi syyksi tehdä vapaaehtoistyötä nuorisoseurassa. Yhteisöllisyys onkin yksi nuorisoseurojen arvoista. Hyvässä porukassa on hyvä meininki ja tekemisen riemua! Eräs toiminnassa mukana oleva nuori kiteytti ajatusta taannoin ohjaajakoulutuksessa siten, että jos paikallisessa nuorisoseurassa toimivalle harrastajalle oma ryhmä on kuin toinen perhe, omaa nuorisoseuraa voisi verrata sukuun ja kaikkia nuorisoseuralaisia heimoon, johon kaikki kuuluvat. Jokin nuorisoseuralaisia siis yhdistää, ja tässä yhteisössä on myös valtavasti voimaa.
Nuorisoseuratoiminta palkitsee myös muilla tavoin. Toiseksi tärkeimpänä seikkana aineistosta nousee oman toiminnan hyödyllisyys, hyvän tekeminen ja auttaminen. Toisaalta nuorisoseura nähdään paikkana, jossa pääsee tekemään asioita ja toteuttamaan itseään, oppimaan ja kehittymään. Vaikuttaminen ja toiminnan kehittämiseen osallistuminen nähtiin myös merkityksellisinä. Useammassa haastattelussa nousee esiin myös ajatus siitä, että haluaa olla antamassa takaisin siitä, mitä itse on saanut kokea. Tämä ajatus on ollut myös itselläni erittäin voimakkaana toimiessani aiemmin vapaaehtoisena. Parhaimmillaan järjestö onkin kuin positiivinen kierre, jota on vaikea pysäyttää. Tai ei tietenkään pitäisikään, antaa mennä vaan!
Nuorisoseuralaisuus määrittyy haastatteluissa yhdessä tekemiseksi, koko perheen ja eri-ikäisten matalan kynnyksen järjestötoiminnaksi, joka ei ole kilpailua, vaan kasvua, kasvatusta ja kehittymistä yksilönä ja yhteisönä hyvässä hengessä. Nuorisoseuratoiminta on omaan lähiympäristöön ja –yhteisöön vaikuttamista ja näiden tukemista. Se on monipuolista ja laadukasta harrastus- ja tapahtumatoimintaa. Nuorisoseura on kaikille avoin ja yhdenvertaisuus on tärkeä arvo. Nuorisoseuran nähtiin olevan mahdollisuuksia täynnä. Olen monesti puhunut nuorisoseurasta tavaratalona. Se ei ole yhden asian erikoisliike, vaan pikemminkin supermarketti, jossa on hyvin monenlaisia asioita, ja ne kaikki mahtuvat sinne. Tiedostan, että tämä voidaan nähdä myös heikkoutena, kun toisinaan on vaikea laittaa nuorisoseuratoimintaa yhteen muottiin. Itse kuitenkin koen, että on aika hienoa toimia järjestössä, joka voi olla aina tekijöidensä näköinen, erilainen eri aikoina, ja kuitenkin arvokas juuri sellaisena kuin se nyt on.
Kysyttäessä nuorisoseurojen yhteiskunnallista merkitystä esiin nousee tärkeimpänä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen tehty työ. Pitkän historian ja perinteet omaavalla järjestöllä on suuret volyymit ja taitavat vapaaehtoiset sekä työntekijät. Nuorisoseuralaisten katsottiin pärjäävän hyvin elämässä ja nuorisoseuran antavan monenlaisia valmiuksia elämään. Järjestön toivottiin jatkossakin kykenevän elämään ajassa pärjätäkseen myös tulevaisuudessa. Esille nostettiin lisäksi se, että yhteiskunnallisia teemoja ja kysymyksiä käsitellään nuorisoseuroissa myös taiteen keinoin. Vähän aikaa sitten aamutelevisiossa oli puhetta siitä, kuinka nykypäivän (työ)elämässä menestyvät ne, joilla on halu ja kyky kehittyä, reagoida jatkuvaan muutokseen, jossa elämme. Ajattelin heti, että no niinpä, nuorisoseuralaisilla tuskin on hätää siis tulevaisuudessakaan. Nuorisoseurajärjestön oppi-isä Santeri Alkio toi liikkeeseen ajatuksen läpi elämän kulkevasta itsekasvatuksesta, ja parempaa ihmisyyttä kohti pyritään edelleen nuorisoseuroissa. Tähän sisäiseen asenteeseen koen omankin menestykseni elämässä nojaavan, tulevaisuudessakin.
Nuorisoseura näyttäytyi monelle merkittävänä osana omaa elämää ja elämäntarinaa, ja vapaaehtoisena toimimisen koettiin tukevan omaa arvomaailmaa. On varmasti kaiken onnistuneen vapaaehtoistoiminnan lähtökohta, että tekijän ja toimijan arvomaailmat ja toiminnan tavoitteet kohtaavat. Kohtaan työssäni paljon nuorisoseuralaisia ja vaikutun tai usein jopa liikutun siitä, miten suuri merkitys järjestöllä monen elämäntarinaan on ollutkaan. Suuren vaikutuksen Joensuussa syyskuussa järjestetyn Nuorisoseurakokouksen eli järjestömme liittokokouksen väkeen teki Joensuun kaupungin kulttuurijohtaja Sari Kaasinen, joka esiintyi yleisölle kanteleensa kanssa ja avasi kappaleiden lomassa omia kokemuksiaan Rääkkylän Rasivaaran Nuorisoseurasta ja Värttinän alkuvaiheiden tapahtumista.
Kirjoittaja on joensuulainen Suomen Nuorisoseurat ry:n vs. toimialajohtaja, jonka harrastuksiin kuuluvat kotoilu, käsityöt ja koira.
Henna Liiri
044 207 3072 / henna.liiri@nuorisoseurat.fi
PS. Tutustu tuoreeseen Tekemisen riemua! 2019-2021 –kolmivuotisohjelmaamme ja aloita Kansalaisfoorumin yhteisöllisen opintoryhmän tuella seurasi toiminnan kehittäminen. Lue lisää >>
Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Vuonna 1881 perustetussa valtakunnallisessa nuorisotyötä tekevässä järjestössä toimii lähes 700 nuorisoseuraa ja niissä 40 000 jäsentä. Yli puoli miljoonaa henkilöä osallistuu nuorisoseurojen järjestämiin tapahtumiin vuosittain ja järjestö ylläpitää 600 nuorisoseurantaloa. Järjestön arvoja ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus.
