Vuoden Hermanska on Marja-Liisa Selimäki
Suomen Nuorisoseurat on valinnut vuoden 2021 Hermanskaksi Marja-Liisa ”Maisa” Selimäen, 82, Nurmijärveltä. Maisan ”nuorisoseura-ura” täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Hänestä sanotaan, että Maisa tekee sen minkä lupaa ja hän on aina altis auttamaan toisia. Maisa on hyvä esimerkki elinikäisestä nuorisoseuralaisesta, jolle nuorisoseurasta on tullut toinen koti, vaikka leipätyö on ollutkin muualla: ateljeeompelijana ja muun muassa Näkövammaisten liiton järjestösihteerinä.
”Hyvältä tuntuu. Kyllähän se vähän rintaa röyhistää.”, sanoo juuri Hermanskan arvonimen saanut Maisa Selimäki.
Maisa aloitti 12 -vuotiaana Kiljavan Nuorisoseurassa Nurmijärvellä 1951 ja on sen jälkeen kulkenut pitkän tien Vihdin Selin Nuorisoseurasta nykyiseen "kotiinsa" Röykän-Leppilammen Nuorisoseuraan takaisin Nurmijärvelle. Hän on ollut myös Selin Ns:n puheenjohtajana, Uudenmaan Keskusseuran ja Kalevan Nuorten hallituksen jäsenenä ja H-kiltatoiminnassa vuodesta 2000. Valtakunnallisen H-kiltaneuvoston sihteerinä Maisa on toiminut vuodesta 2008 ja on siinä tehtävässä edelleen.
”Yksi hieno muisto menneestä on, kun saatiin 70-luvulla oma Selin nuorisoseuratalo. Lämmitin taloa kolmena päivänä viikossa. Se oli meille tärkeää, että saatiin lapsille hyvä tila harrastaa.”
Tanhuohjausta, askartelua, liikuntaa ja talon lämmitystä. Nuorisoseuroissa Maisan työkenttänä ovat olleet siis kaikki mahdolliset tasot. Vuosien varrella niistä on kasvanut Maisalle vahva alusta, jonka varassa on saanut toimia kaikenikäisten ihmisten kanssa. Nykyisin (ennen koronapandemiaa) Maisa vetää tuolijumppaa ikäihmisille.
”Ohjaajantyössä olen tarvinnut myös kielitaitoa. Yhtenä iltana pieni poika tuli ovesta sisään luokseni sanoen ”ammakoija ee oo voivia”. Hetken hämmennyksen jälkeen tajusin mitä hän toivoi. Olimme edellisellä kerralla laulaneet Pienet sammakot.”
Vapaaehtoistyö on aina ollut osa Maisa Selimäen elämää. Hän on aktiivinen Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimija, ensiapupäivystäjä sekä säännöllisesti mukana Suomen Punaisen Ristin ystäväpalvelussa. Tärkeitä Maisan elämässä ovat tietysti myös kaksi tytärtä, viisi lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta.
Huudahdus elää edelleen paitsi puheenpartena myös Hermannin ja Hermanskan arvonimiä myönnettäessä. Hermannin kaupunginosa löytyy Helsingistä. Innokas nuorisoseuramies Aleksanteri Salava kutsui 1900-luvun alkuvuosina väkeä mukaan Hermannin nuorisoseuraan. Suomen Nuorison Tuki -säätiön hallitus päätti 1964 muodostaa nuorisoseurajärjestölle tukirenkaan. Tavoitteena oli liittää heidät yhteisen sateenvarjon alle ja silloin syntyi myös Hermanni -arvonimi.
Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen vuonna 1966. Vuoteen 2010 mennessä arvonimiä oli myönnetty 5756 nuorisoseuralaiselle tai nuorisoseuran tukijalle. Hermannin arvonimeen liittyvät käädyt on luovutettu mm. edesmenneelle teatterineuvos Veikko Sinisalolle.
Lisätietoja:
Annina Laaksonen
Pääsihteeri , Suomen Nuorisoseurat ry
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi,
puh. 040 726 7450