Olen nähnyt oman urani aikana monenlaisia järjestöstrategioita ja strategiaprosesseja. Ylipäätään strategioista voisi sanoa, että on olemassa strategioita, jotka ovat hyvin kirjoitettuja ja ne toimivat arjessa erinomaisesti. On olemassa myös strategioita, jotka ovat erinomaisesti kirjoitettuja, mutta ne eivät ”haittaa” mitenkään tekemistä. Toisaalta on olemassa strategioita, joita hädin tuskin on kirjoitettu, mutta ne toimivat erinomaisesti. Valitettavasti löytyy myös organisaatioita, joilla ei ole tavoitteita tai käsitystä tulevasta ja toimintakin näyttää ulkopuolisesta sattumanvaraiselta puuhastelulta.
Strategian tulee vastata ympäröivän yhteiskunnan haasteisiin
Miksi ylipäätään organisaatiot laativat itselleen strategian? Usein sen tekemiseen menee tuhottomasti aikaa, jäsenistö tai työntekijät kokevat sen pakolliseksi ylätason jaaritteluksi, jossa menestyvät hienosti ja monimutkaisesti puhuvat tai kirjoittavat henkilöt. Miksi kuitenkin järjestöt laativat itselleen strategian, kun sen laatiminen on usein varsin vaivalloista. Järjestön strategia on suunnitelma siitä, miten selvitään tulevaisuudessa. Jos uskoo, ettei maailmassa mikään muutu ja kaikki jatkuu kuitenkin kuten ennen, niin strategialla ei ole merkitystä. Valitettavasti maailma ja järjestöjä ympäröivä yhteiskunta on nyt erityisen suuressa muutoksessa. Tässä jotakin muutoksia: koronaepidemia, julkisen rahoituksen muutos, nuorten ja lasten määrän merkittävä lasku, kaupungistuminen, vapaa-ajan muutos, ilmastonmuutos jne. Järjestön strategia on keskeinen väline tässä pelissä pärjäämiseksi. Miten nuorisoseurajärjestö vastaa näihin haasteisiin?
Strategia on toki enemmän kuin suunnitelma tulevaisuudesta. Järjestössä strategia määrittelee identiteetin (mikä olemme, keitä varten ja miksi olemme olemassa). Jos ei tiedä kuka on ja mitä tahtoo, niin yleensä käy huonosti.
Strategia ohjaa toimintaa ja resursseja
Hyvä strategia on konkreettinen (tiedetään, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa), mitattavissa oleva (tiedetään, ollaanko onnistuttu), innostava (herättää toteuttajissaan halun ja motivaation yhteiseen päämäärään), realistinen (mahdollinen toteuttaa) sekä jotenkin ajallisesti määriteltävissä oleva (mihin mennessä?). Tässä on jokaiselle strategian tekijälle haastetta kerrakseen.
Oman kokemukseni mukaan järjestöjen strategioiden helmasynti on konkretian puute. Kun olen käynyt keskusteluja järjestöjen työntekijöiden kanssa, olen havainnut, ettei strategia ”häiritse” tai vaikuta heidän tekemiseensä. Sama koskee paikallisseuroja. Se johtuu usein kahdesta syystä: ollaan erimielisiä valinnoista, jolloin tehdään liian monta kompromissia, ettei oikeasti päätetä mistään. Ei uskalleta tehdä rajaavia ratkaisuja tulevaisuuden suhteen. Toinen ongelma liittyy siihen, että järjestöissä loppuu energia, kun strategia on saatu kirjoitettua. Hyvä strategian testikysymys on: mikä muuttui? Jos tähän pystyy organisaation eri puolilla olevat henkilöt vastaamaan samansuuntaisesti, niin on päästy todella pitkälle.
Tärkeintä on toteutus
Jaan itse strategiatyöskentelyn kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen on strategiointi, jossa olisi hyvä irtaantua todellisuudesta. Silloin olisi hyvä selvittää seuraavia kysymyksiä: Mikä voisi olla mahdollista? Onko olemassa joitakin sellaisia mahdollisuuksia, joita emme ole ymmärtäneet? Mitä muut tekevät? Mitä muissa maissa tehdään? Mitä menestyjät tekevät? Tämä vaihe on sopiva kaikille organisaation propellipäille. Toinen vaihe strategiatyöskentelyssä on strategian laadinta, jolloin analysoidaan, rajataan ja tehdään päätöksiä eli laaditaan varsinainen strategia. Tähän asti järjestöissä vielä usein jaksetaan hyvin. Viimeinen ja tylsin vaihe on strategian toteuttaminen. Se on kovin arkipäiväistä työtä: miten päätökset vaikuttavat hallituksen työskentelyyn, organisaation osaamiseen niin palkatussa väessä kuin luottamusjohdossa. Tarvitaanko uusia osaajia strategian toteuttamiseen? On löydettävä, miten paikallisseurat löytävät itsensä strategiasta ja mietittävä, miten strategiasta viestitään jne.
Strategiaprosessit ovat erinomaisia tilaisuuksia keskusteluttaa organisaatiossa eri tasoilla toimivia ihmisiä heidän unelmistaan, toiveistaan, ongelmistaan ja käytännön toteutuksesta. Strategiaprosessi herättää yhteisen todellisuuden ja tavoitteet. Kirjoitukseni saattaa tuntua osin kyyniseltä. Olen kuitenkin itse kokenut usein sen, että hyvä strategia helpottaa johtamista, tuottaa odottamattomiakin tuloksia, innostaa ja motivoi ihmisiä uuteen tai he löytävät vanhasta jotain uutta ja arvokasta. Onnea nuoriseurojen strategiaprosessille. Uskaltakaa tehdä valintoja!
Teksti: Heikki Vuojakoski
Kirjoittaja on Nuorten Akatemian toimitusjohtaja ja toiminut järjestöjen johtotehtävissä yli 30 vuotta. Hän on ollut opiskeluaikana Paukkulan Nuorisoseuran rahastonhoitajana sekä vapaaehtoisena kansantanssi- ja kulttuuritapahtumissa.
Nuorisoseuraliikkeen strategiatyö etenee
Syksyn 2020 aikana olemme järjestäneet strategiatyöpajoja aluefoorumeissa, eri harrastusalojen kokoontumisissa sekä keränneet palautetta ja ajatuksia tulevaisuuden strategiaa varten myös jäsenkyselyn avulla. Se lähetettiin jäsenrekisterin kautta kaikille 18 vuotta täyttäneille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on jäsenrekisterissä. Työpajojen sekä jäsenkyselyn tavoitteena oli kerätä palautetta nykyisestä strategiastamme sekä kuulla ideoita tulevaisuutta ajatellen. Ensisijaisen tärkeäksi tavoitteeksi otettiin jo varhaisessa vaiheessa se, että strategia olisi koko jäsenistön näköinen.
Kesäkuussa nimetty strategiatyöryhmä on myös järjestäytynyt. Ensimmäisessä kokouksessaan syyskuun lopussa oli vuorossa niin sanottu yhteiskunta-analyysi, jossa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: minkälaisessa yhteiskunnassa toimimme, miten meidän pitäisi reagoida yhteiskunnan tarpeeseen sekä mikä erottaa meidät muista toimijoista. Tätä analyysia tehtiin tulevaisuuden megatrendien valossa, koska ne vääjäämättä vaikuttavat meidän, kuten kaikkien muidenkin, toimintaan tulevaisuudessa.
Toisessa kokouksessaan strategiatyöryhmä käsitteli jäsenistön ja eri sidosryhmien ajatuksia, joita aiemmin mainituissa työpajoissa ja jäsenkyselyssä kartoitettiin. Aineiston perusteella pystyttiin tunnistamaan kaikissa eri työpajoissa ja jäsenkyselyssä esiin nousseet yhtäläisyydet sekä poimittiin myös esiin nousseita kuriositeetteja eli asioita tai ideoita, jotka nousivat esiin yllättävällä tavalla.
Pian jäsenistö pääsee myös kommentoimaan strategialuonnosta, sillä haluamme pitää prosessin osallistavana pitkin vuotta.
Olemme päivittämässä myös omaa strategiaamme, ja lopullisesta esityksestä päätetään Nuorisoseurakokouksessa lokakuussa 2021.
