Kategoria: Järjestö

 Moniosaajuus työyhteisössä on rikkaus ja tukee työntekijöiden hyvinvointia. Arjessa tulee esiin tilanteita, joiden ratkaiseminen ei yksin onnistu. Tällöin työyhteisön yhteinen pohdinta, vuorovaikutus ja asiantuntijuuden jakaminen auttavat tilanteen ratkaisemisessa. Jokaisella on omat vahvuusalueensa eikä kaikkien tarvitse osata kaikkea.  

Keski-Suomen Nuorisoseurat järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa 1. ja 2. -luokkalaisille lapsille Jyväskylän Normaalikoululla. Jälkkärissä koululaisten kanssa työskentelee noin 14 ohjaajan tiimi. Koulutukseltaan ja työkokemukseltaan ohjaajat tulevat hyvin erilaisista taustoista.  

Ohjaaja saa tunnustuksen osaamiselleen, kun hän voi käyttää omia vahvuuksiaan työssä. Onnistumisten kautta hänestä voi löytyä ihan uutta rohkeutta rikkoa omia rajojaan. Onnistumisen riemu heijastuu myös työyhteisön muuhun toimintaan, yleiseen viihtymiseen ja omaan henkiseen jaksamiseen.  

Jokaista työntekijää rohkaistaan käyttämään omia vahvuuksiaan. ”Koemme suurena rikkautena, jos ohjaajilta löytyy omia erityistaitoja, koska silloin voimme työtiimin kanssa yhdessä suunnitella lapsille monipuolista ja mielenkiintoista toimintaa koko päiväksi” vastuuohjaajat Leila Kinnunen ja Sari Pakkanen kertovat. 

Onnistuminen kannustaa 
Onnistumisen kokemus työssä on yksilöllistä, mutta vastuuohjaajana työskentelevä Otto-Pekka Keramaa pohtii sen kumpuavan siitä, että ohjaaja voi tuoda jotain itsestään työhönsä.  Jotain, jossa kokee olevansa hyvä ja jossa on kotonaan.  

”Nuoruudessani koin, että en omannut mitään sen kummempia erityislahjoja. En soittanut, en piirtänyt, en ollut lahjakas edes urheilemaan. Istuin jälki-istunnossa huonosta käsialasta ja sain käsitöistäni heikkoja arvosanoja. Työelämässä aloin kuitenkin huomata, että jotkin asiat olivat minulle luonnollisia. Tykkäsin kirjoittaa, eläytyä, keksiä maailmoja. Aloin pitämään omia, hullunkurisiakin kerhojani, joissa selvitettiin arvoituksia tai seikkailtiin pöytäroolipelin myyttisissä maailmoissa”, Keramaa kertoo.  

Se, että saa tehdä työnsä lomassa jotain omannäköistä, jossa tuntee olevansa omalla tontillaan, tuo itsevarmuutta muuhunkin työhön ja kuuluvuuden tunnetta työyhteisöön. ”Olemme jokainen tärkeä osa porukkaa, joka luo lapselle turvallisen ja mukavan iltapäivän. Positiivinen kokemus, onnistuminen, on tuonut uudenlaista itsevarmuutta ja mielekkyyttä työhön”, Keramaa jatkaa. 

Italialaistwistiä yhteisöön 
Italialaislähtöinen, uskonnonopettaja ja taiteilija Arianna Paju on työskennellyt jälkkärissä reilun vuoden ajan ja asunut Suomessa viisi vuotta. Iltapäiväohjaajan työ on ollut hänelle uusi kokemus, ja Arianna kokee, että on ollut hienoa tutustua erilaiseen kouluympäristöön, kuin missä hän on Italiassa toiminut.  

Jälkkärin työssään Arianna on päässyt opettamaan taidetta lapsille ja piirtämään lasten kanssa. Taiteen opettamisessa hienointa hänen mielestään on päästä herättelemään lasten mielikuvitusta. ”Lapset rakastavat piirtämistä, joten heidän huomionsa on erittäin helppo saada”, Arianna kertoo.  Ariannan lämminhenkisyys, taiteellisuus ja lasten yksilöllinen huomioiminen on näkynyt jälkkärissä, kun hän on piirtänyt lapsille erilaisia värityskuvia, kasvomaalauksia tai lasten kasvokuvia. Hän on tuonut työyhteisöön kansainvälisen tuulahduksen italialaisella twistillä höystettynä eli lämminhenkisyyttä, perhekeskeisyyttä, iloisuutta, erittäin suuren joustavuuden toimia erilaisissa työtehtävissä ja suuren kunnioituksen toisia ihmisiä kohtaan.   

Teksti: Tiina Kämäräinen

Kuvassa italialaislähtöinen, nyt iltapäiväohjaajana toimiva Arianna Paju ja hänen maalaamansa surrealistinen maisema.

Koululaisten iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa. Nuorisoseurat ja piirijärjestöt toimivat koulujen iltapäivätoiminnan palvelun tuottajina Helsingissä, Rovaniemellä, Koski Tl:ssä, Oulussa ja Jyväskylässä. Iltapäivätoiminnassa lapsilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin teemallisiin kerhoihin, tehdä läksyjä, lepäillä, leikkiä ja pelailla muiden lasten kanssa.

Nuoret Vaikuttajat on valtakunnallinen Suomen Nuorisoseurojen kokoama ryhmä vaikuttamisesta kiinnostuneista nuorisoseuroissa toimivista nuorista. Riikka Kumpula Sodankylästä Jutarinki ry:stä on yksi mukanaolevista nuorista. Hän kertoo, että: “Olen vasta hiljattain oivaltanut olleeni 4-vuotiaasta asti osa valtakunnallista yhteisöä, ja se tuntuu hienolta. Meillä on mahtava ryhmä ja olemme saaneet paljon tilaa toimia tässä järjestössä – kiitos!”  

Lahden Tanhuujia edustava Mariia Pelttari Riihimäeltä on osallistunut kaikkiin vaikuttajanuorten tapaamisiin. “Hankkeen avulla ollaan toteutettu meidän yhteisiä unelmia ja se on tuonut sisältöä elämään, johonkin kuuluvuuden tunnetta ja mielenrauhaa muuten niin levottomassa nykymaailman menossa ja ulkoisissa paineissa! Yhteisön kautta on löytynyt paljon työkaluja ja mahdollisuuksia, kuten Höntsä -toiminta, jota nyt ollaan käynnistämässä Lahdessa osana Harrastamisen Suomen mallia. Nuorisoseurojen vaikuttajaryhmän toiminta on erittäin tärkeää työtä. Toimihenkilöt ovat vetäneet ryhmää hyvin ja luoneet sille turvallisen ilmapiirin”, kiittää Mariia. 

Valtuustossa oppimassa vaikuttamistaitoja 
Marraskuussa pidettiin Suomen Nuorisoseurojen valtuuston sääntömääräinen syyskokous etäyhteyksin. Kokous valitsi hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet erovuoroisten tilalle, hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2021 ja nimesi edustajat Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistyksen kokouksiin. Kokousväelle julkaistiin myös Nuorisoseurat 140 vuotta –juhlavideo. Paikalla olivat valtuutettujen lisäksi myös Nuoret Vaikuttajat. 

Osallistuminen valtuustoviikonloppuun ja kokouksen seuraaminen avaavat nuorille sitä, mistä päätetään ja miten se tapahtuu. “Toivomme, että tämä madaltaa myös kynnystä nuorilla hakeutua ehdolle uuteen valtuustoon, joka valitaan ensi vuoden lokakuun Nuorisoseurakokouksessa Lahdessa. Nuoret kykenevät toimimaan järjestömme vaikuttajina siinä missä vanhemmatkin. Olemme myös harjoitelleet vaikuttamistaitoja tässä turvallisessa ryhmässä.”, kuvaa ryhmän toinen ohjaaja Henna Liiri-Turunen. “Tämä on huippu opettavaista ja avartavaa seurattavaa!”, kommentoi Nuoret Vaikuttajat -ydintiimin jäsen Sara Hänninen Tarvasjoelta. 

Hallituskummeina uutta nostetta ja näkökulmaa 
Nuoret Vaikuttajat pääsivät tapaamaan myös Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitusta. Nuoret osallistuivat perjantaina hallituksen kokoukseen etäyhteydellä ja esittelivät hallitukselle hankkeen toimintaa. Lisäksi nuoret tekivät hallitukselle aloitteen juhlavuoden kampanjasta ja yhdessä suunniteltiin myös hallituskummitoimintaa. “Nuorisoseurojen tulevaisuus on valoisa! Näin ajattelimme hallituksessa, kun pääsimme tutustumaan nuoriin vaikuttajiin. Meidän tuleva vaikuttajasukupolvi tuo meille aivan uutta nostetta ja näkökulmaa, jonka avulla pystymme tuottamaan parempaa toimintaa nuorisoseuralaisille. Tämän toteutumiseen ei tarvitse odottaa edes pitkälle tulevaisuuteen, sillä nuoret vaikuttajat sparraavat meitä hallituslaisia ensi vuodesta alkaen. Nuoret vaikuttajat ovat fiksuja, taitavia ja vievät meidän järjestömme paremman kehityksen tielle”, kommentoi hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt. 

Viikonlopun ohjelmassa oli myös Nuori Kulttuuri suunnittelija Johanna Hurmeen vetämä työpaja, jossa vietiin eteenpäin keväällä Poriin Nuori Kulttuuri Festival -tapahtuman osana toteutuvan Nuori Kulttuuri Talks -osuuksien valmistelua. Nuori Kulttuuri Talks lisää ja kehittää avointa keskustelukulttuuria nuorten, harrastajien, aikuisten, rahoittajien ja päättäjien välillä nimenomaan kulttuuristen harrastusten ja nuorten taidetoiminnan merkityksestä. “Minut valtaa joka kerta tapahtumasta puhuessa suunnaton ylpeyden tunne siitä, että todella saadaan olla mukana tällaisessa. Tapahtumasta tulee jotain aivan mieletöntä! Uskon projektin antavan itselleni, verkostollemme ja kaikille Suomen nuorille paljon.”, kertoo Sara Hänninen Tarvasjoelta. 

Ryhmän toinen ohjaaja Riina Kylmälahti kertoo vaikuttajanuorten toiminnasta, joka toteutetaan Erasmus+ projektina: “Nuoret vaikuttajat 2020–2021 -projekti vahvistaa osallisuutta, vaikuttamiseen liittyvää osaamista sekä intoa kansalaistoimintaan. Tämän kautta lisäämme tietoa vaikuttamismahdollisuuksista niin nuorisoseurajärjestössä kuin yhteiskunnassa. Toiminnot myös lisäävät nuorten itseluottamusta vahvistamalla erilaisia taitoja ja tarjoamalla kokemuksia turvallisessa ympäristössä. Projekti sisältää sparrauksia ja asiantuntijavierailuja, vaikuttamisen keinoihin tutustumista sekä päättäjien tapaamisia. Toiminta rakentuu yhdessä tekemisen sekä tekemisen kautta oppimisen periaatteelle, jossa kaikki jakavat omaa osaamistaan ja kokemuksiaan yhteiseen käyttöön. Nuoret vaikuttajat ovat timanttinen ryhmä ja omalla toiminnallaan he innostavat myös muita aktiivisuuteen!” 

Teksti: Riina Kylmälahti ja Henna Liiri-Turunen

 Olen nähnyt oman urani aikana monenlaisia järjestöstrategioita ja strategiaprosesseja. Ylipäätään strategioista voisi sanoa, että on olemassa strategioita, jotka ovat hyvin kirjoitettuja ja ne toimivat arjessa erinomaisesti. On olemassa myös strategioita, jotka ovat erinomaisesti kirjoitettuja, mutta ne eivät ”haittaa” mitenkään tekemistä. Toisaalta on olemassa strategioita, joita hädin tuskin on kirjoitettu, mutta ne toimivat erinomaisesti. Valitettavasti löytyy myös organisaatioita, joilla ei ole tavoitteita tai käsitystä tulevasta ja toimintakin näyttää ulkopuolisesta sattumanvaraiselta puuhastelulta.  

Strategian tulee vastata ympäröivän yhteiskunnan haasteisiin 
Miksi ylipäätään organisaatiot laativat itselleen strategian? Usein sen tekemiseen menee tuhottomasti aikaa, jäsenistö tai työntekijät kokevat sen pakolliseksi ylätason jaaritteluksi, jossa menestyvät hienosti ja monimutkaisesti puhuvat tai kirjoittavat henkilöt. Miksi kuitenkin järjestöt laativat itselleen strategian, kun sen laatiminen on usein varsin vaivalloista. Järjestön strategia on suunnitelma siitä, miten selvitään tulevaisuudessa. Jos uskoo, ettei maailmassa mikään muutu ja kaikki jatkuu kuitenkin kuten ennen, niin strategialla ei ole merkitystä. Valitettavasti maailma ja järjestöjä ympäröivä yhteiskunta on nyt erityisen suuressa muutoksessa. Tässä jotakin muutoksia: koronaepidemia, julkisen rahoituksen muutos, nuorten ja lasten määrän merkittävä lasku, kaupungistuminen, vapaa-ajan muutos, ilmastonmuutos jne. Järjestön strategia on keskeinen väline tässä pelissä pärjäämiseksi. Miten nuorisoseurajärjestö vastaa näihin haasteisiin? 

Strategia on toki enemmän kuin suunnitelma tulevaisuudesta. Järjestössä strategia määrittelee identiteetin (mikä olemme, keitä varten ja miksi olemme olemassa). Jos ei tiedä kuka on ja mitä tahtoo, niin yleensä käy huonosti. 

Strategia ohjaa toimintaa ja resursseja 
Hyvä strategia on konkreettinen (tiedetään, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa), mitattavissa oleva (tiedetään, ollaanko onnistuttu), innostava (herättää toteuttajissaan halun ja motivaation yhteiseen päämäärään), realistinen (mahdollinen toteuttaa) sekä jotenkin ajallisesti määriteltävissä oleva (mihin mennessä?).  Tässä on jokaiselle strategian tekijälle haastetta kerrakseen.  

Oman kokemukseni mukaan järjestöjen strategioiden helmasynti on konkretian puute. Kun olen käynyt keskusteluja järjestöjen työntekijöiden kanssa, olen havainnut, ettei strategia ”häiritse” tai vaikuta heidän tekemiseensä. Sama koskee paikallisseuroja. Se johtuu usein kahdesta syystä: ollaan erimielisiä valinnoista, jolloin tehdään liian monta kompromissia, ettei oikeasti päätetä mistään. Ei uskalleta tehdä rajaavia ratkaisuja tulevaisuuden suhteen. Toinen ongelma liittyy siihen, että järjestöissä loppuu energia, kun strategia on saatu kirjoitettua. Hyvä strategian testikysymys on: mikä muuttui? Jos tähän pystyy organisaation eri puolilla olevat henkilöt vastaamaan samansuuntaisesti, niin on päästy todella pitkälle. 

Tärkeintä on toteutus 
Jaan itse strategiatyöskentelyn kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen on strategiointi, jossa olisi hyvä irtaantua todellisuudesta. Silloin olisi hyvä selvittää seuraavia kysymyksiä: Mikä voisi olla mahdollista? Onko olemassa joitakin sellaisia mahdollisuuksia, joita emme ole ymmärtäneet? Mitä muut tekevät? Mitä muissa maissa tehdään? Mitä menestyjät tekevät? Tämä vaihe on sopiva kaikille organisaation propellipäille. Toinen vaihe strategiatyöskentelyssä on strategian laadinta, jolloin analysoidaan, rajataan ja tehdään päätöksiä eli laaditaan varsinainen strategia. Tähän asti järjestöissä vielä usein jaksetaan hyvin. Viimeinen ja tylsin vaihe on strategian toteuttaminen. Se on kovin arkipäiväistä työtä: miten päätökset vaikuttavat hallituksen työskentelyyn, organisaation osaamiseen niin palkatussa väessä kuin luottamusjohdossa. Tarvitaanko uusia osaajia strategian toteuttamiseen? On löydettävä, miten paikallisseurat löytävät itsensä strategiasta ja mietittävä, miten strategiasta viestitään jne.  

Strategiaprosessit ovat erinomaisia tilaisuuksia keskusteluttaa organisaatiossa eri tasoilla toimivia ihmisiä heidän unelmistaan, toiveistaan, ongelmistaan ja käytännön toteutuksesta. Strategiaprosessi herättää yhteisen todellisuuden ja tavoitteet. Kirjoitukseni saattaa tuntua osin kyyniseltä. Olen kuitenkin itse kokenut usein sen, että hyvä strategia helpottaa johtamista, tuottaa odottamattomiakin tuloksia, innostaa ja motivoi ihmisiä uuteen tai he löytävät vanhasta jotain uutta ja arvokasta. Onnea nuoriseurojen strategiaprosessille. Uskaltakaa tehdä valintoja! 

Teksti: Heikki Vuojakoski
Kirjoittaja on Nuorten Akatemian toimitusjohtaja ja toiminut järjestöjen johtotehtävissä yli 30 vuotta. Hän on ollut opiskeluaikana Paukkulan Nuorisoseuran rahastonhoitajana sekä vapaaehtoisena kansantanssi- ja kulttuuritapahtumissa. 

Nuorisoseuraliikkeen strategiatyö etenee 

Syksyn 2020 aikana olemme järjestäneet strategiatyöpajoja aluefoorumeissa, eri harrastusalojen kokoontumisissa sekä keränneet palautetta ja ajatuksia tulevaisuuden strategiaa varten myös jäsenkyselyn avulla. Se lähetettiin jäsenrekisterin kautta kaikille 18 vuotta täyttäneille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on jäsenrekisterissä. Työpajojen sekä jäsenkyselyn tavoitteena oli kerätä palautetta nykyisestä strategiastamme sekä kuulla ideoita tulevaisuutta ajatellen. Ensisijaisen tärkeäksi tavoitteeksi otettiin jo varhaisessa vaiheessa se, että strategia olisi koko jäsenistön näköinen.  

Kesäkuussa nimetty strategiatyöryhmä on myös järjestäytynyt. Ensimmäisessä kokouksessaan syyskuun lopussa oli vuorossa niin sanottu yhteiskunta-analyysi, jossa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: minkälaisessa yhteiskunnassa toimimme, miten meidän pitäisi reagoida yhteiskunnan tarpeeseen sekä mikä erottaa meidät muista toimijoista. Tätä analyysia tehtiin tulevaisuuden megatrendien valossa, koska ne vääjäämättä vaikuttavat meidän, kuten kaikkien muidenkin, toimintaan tulevaisuudessa.  

Toisessa kokouksessaan strategiatyöryhmä käsitteli jäsenistön ja eri sidosryhmien ajatuksia, joita aiemmin mainituissa työpajoissa ja jäsenkyselyssä kartoitettiin. Aineiston perusteella pystyttiin tunnistamaan kaikissa eri työpajoissa ja jäsenkyselyssä esiin nousseet yhtäläisyydet sekä poimittiin myös esiin nousseita kuriositeetteja eli asioita tai ideoita, jotka nousivat esiin yllättävällä tavalla.   

Pian jäsenistö pääsee myös kommentoimaan strategialuonnosta, sillä haluamme pitää prosessin osallistavana pitkin vuotta.

Olemme päivittämässä myös omaa strategiaamme, ja lopullisesta esityksestä päätetään Nuorisoseurakokouksessa lokakuussa 2021.