Kategoria: Järjestö

Tässä Nuorisoseurapostissa on tietoa seuraavista asioista:

Ohjeita ja linjauksia seuratoimintaan koronavirustilanteessa
Vuoden tunnustusten ehdotukset
Harrastustoiminnan ajankohtaisia asioita
Seurakäyntipäivä ja Seurantalopäivä
Seurantalojen korjausavustus ja väliaikatieto seurantalojen korona-
avustuksesta
Nuorisoseurojen 140-vuotisjuhlavuosi
Avustus Nuorten paikalliseen toimintaan
Osaamismerkit
Tule mukaan -sivusto
Syksyn aluefoorumit
Kurssi- ja opintoryhmätoiminnan tukeminen

Nuorisoseurapostin pääset lukemaan täältä.

Vuoden 2020 Teatterilaiva joudutaan perumaan. Tapahtuman terveydelliset riskit koetaan koronaepidemian vuoksi liian suuriksi, jotta tapahtuma kannattaisi toteuttaa.  

”Harmittaa todella paljon, koska tämän vuoden Teatterilaivan ohjelmisto oli viimeisen päälle houkutteleva. Vastuullisena tapahtumajärjestäjänä otamme kuitenkin vallitsevan virustilanteen asiaankuuluvalla vakavuudella ja suuntaamme tältä osin katseet tuleviin tapahtumiin” toteaa Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja Pasi Saarinen. 

Vuodesta 2003 järjestetty Teatterilaiva kokoaa syksyisin teatteri-ihmisiä Silja Europalle. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään syksyllä 2021. 

Osallisuus on tunne omasta ja toisten merkityksellisyydestä 

Osallisuudesta on tullut viime vuosikymmeninä muotisana, jota käytetään kaikkialla yhteiskunnassa. Mitä osallisuudella lasten ja nuorten parissa toimiessa tarkoitetaan ja miksi se on niin tärkeää? 

Lapset ja nuoret viettävät nykyään suuren osan ajastaan aikuisten ohjaamassa toiminnassa kuten päiväkodissa, koulussa, iltapäiväkerhossa ja ohjatuissa harrastuksissa. Lasten ja nuorten omaehtoisen ja aikuisten kontrollin ulkopuolella viettämän ajan määrä on vähentynyt. Tästä syystä on tärkeää miettiä, millä keinoilla lasten ja nuorten vaikuttamista itseään koskevissa asioissa voidaan vahvistaa aikuisten järjestämässä toiminnassa. Osallisuudessa ei ole kysymys yksittäisistä osallisuutta tukevista menetelmistä, vaan pikemminkin lapsia ja nuoria aktiivisina toimijoina arvostavasta toimintakulttuurista, jossa lapsi ja nuori kokee mahdollisuuden olla vaikuttamassa omaan elämäänsä ja ympäröivään yhteisöönsä. 

Jotta toimintaa ohjaavat aikuiset voisivat luoda lasten ja nuorten osallisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria, tulee heillä olla jonkinlainen yhteinen käsitys osallisuudesta. Itse tarkastelen osallisuutta kokemuksena, joka syntyy ryhmään kuulumisen tunteen ja aloitteenteon mahdollisuuden kautta. Ensinnäkin osallisuuskokemusten katsotaan lähtevän yksilön ja ryhmän välisistä vuorovaikutustilanteista ja kohtaamisista. Toiseksi osallisuudessa ei ole lähtökohtana laajoihin yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaminen vaan vaikuttaminen omaan arkipäivään ja ryhmän yhteiseen toimintaan. Kolmanneksi lasten ja nuorten oma halu osallistua toimintaan ja toiminnan tuottama mielihyvä ovat tärkeitä. 

Jokainen saa tuntea osallisuutta 

Osallisuuskokemukset syntyvät vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Lapsia ja nuoria ei siis voi jättää yksin tekemään päätöksiä. Aikuinen ei voi luovuttaa valtaansa lapsille ja nuorille, mutta hän voi jakaa sitä heidän kanssaan. Lapset ja nuoret ovat tottuneet, että aikuiset järjestävät toimintaa ja kertovat heille, mitä pitää tehdä. Lasten ja nuorten kyvyt ja innostus eivät välttämättä alussa riitäkään toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin osallistumiseen, joten vaikuttamista tuleekin harjoitella. Yhteisten vaikuttamiskokemusten kautta luottamus oman toiminnan vaikuttavuuteen lisääntyy ja yhteiset kokemukset muuttuvat jaetuksi iloksi. 

Oma tutkimukseni (Weckström 2015) on osoittanut, että kerhotoiminnan rikkaus on lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus. Esimerkiksi suunnitteluvastuun sysääminen yksin lapsille jättäisi lapset monen mukavaksi koetun tekemisen ulkopuolelle, koska heillä ei ole tietoa, mitä kaikkea kerhossa on mahdollista tehdä. Lasten ja aikuisten yhteisellä suunnittelulla, toteutuksella ja arvioinnilla saavutetaan toiminta, jonka sisältöihin kaikki osapuolet ovat saaneet vaikuttaa ja kaikki saavat tuntea osallisuutta. 

Järjestötoimintaan soveltuu hyvin Thomasin (2002) tapa lähestyä osallisuutta. Hän tarkastelee sitä verkostomaisesti usean eri ulottuvuuden kautta niin, että eri tilanteissa painottuvat eri ulottuvuudet. Thomasin malli huomioi sen, että lapset ja nuoret ovat yksilöitä ja heidän tapansa toimia tai tuentarve ovat erilaisia. Siinä missä joku tarvitsee ainoastaan tietoa tilanteesta ja vaihtoehdoista ja pystyy sen perusteella muodostamaan mielipiteensä ja ilmaisemaan sen, toinen kaipaa paljon tukea ja rohkaisua. 

Mahdollisuus valita

Mahdollisuus saada tietoa

Mahdollisuus vaikuttaa prosessiin

Mahdollisuus ilmaista itseään

Mahdollisuus saada apua ja tukea itsensä ilmaisemiseen

Mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin

Osallisuuden ulottuvuudet (Thomas 2002)  

Osallisuutta tarkasteltaessa on tärkeää huomioida, että siihen liittyy paljon yksilöllisiä seikkoja. Lasten ja nuorten osallisuuskokemukset tulevat mahdollisiksi aikuisten tietoisen, ymmärtävän, rohkean ja oivaltavan toiminnan kautta. Toiminnassa keskeistä on mielekäs tekeminen, lämmin ilmapiiri, jaetut merkitykset ja huumori.  

Kirjoittaja Elina Weckström, on  varhaiskasvatus- ja laatupäällikkö, kasvatustieteen väitöskirjatutkija ja nuorisoseuralainen Klaukkalasta. 

Suomen Nuorisoseurojen lapsille ja nuorille tarkoitettu Luova Lava -leiritoiminta saatiin käyntiin tänä kesänä poikkeuksellisesta keväästä huolimatta. Leirien peruskonsepti on tarjota alakouluikäisille nuorille luovaa toimintaa kuten teatteria, tanssia ja musiikkia päiväleirinä kesäloma-aikana. 

– Luulimme jo, että joudumme perumaan kesän kaikki leirit koronapandemiasta johtuen, jolloin suuri joukko nuoria olisi jäänyt myös ilman kesätyötä, kertoo Pirita Laiho, joka koordinoi Helsingin Luova Lava -leiritoimintaa. 

–  Iloksemme voimme todeta, että työllistämme pelkästään Helsingissä yli 30 taiteen alan ohjaajaa, joista 20 on nuoria, ja leiriläisiä on ollut mukana yli 300 kolmen leiriviikon aikana, hän jatkaa.

– Kaikkiaan ohjaajaksi koko Suomessa on työllistetty 121 ohjaajaa, joista nuoria, alle 30-vuotiaita on noin puolet.

Luova Lava -leirikonsepti taipuu moneen, ja samansisältöisiä leirejä järjestetään ympäri Suomea pitkin kesää. Palkitun leirikonseptin teemana on tänä vuonna ”lumoava luonto”, jonka tiimoilta leiriläiset ovat tutustuneet kauniin ympäristömme mahdollisuuksiin. Luova Lava-toiminnassa on keskeistä, että lapset tulevat kuulluiksi ja heidän ajatuksiaan arvostetaan toimintayhteisössä. Turvallisen ilmapiirin luovalla toiminnalla on parhaimmillaan itseluottamusta eheyttävä vaikutus vaativan koronakevään jälkeen.

– Vaikuttaa siltä, että tämän erikoisen kevään jälkeen leiritoiminnalle on ollut erityisen kova tarve ja kysyntä, sillä lapset ja nuoret ovat olleet pitkän ajan vailla kodin ulkopuolista tekemistä ja harrastuksia, avaa Riina Kylmälahti, joka toimii Nuorisoseuroissa harrastustoiminnan suunnittelijana. 

– On myös havaittavissa, että paljon puhutut sosiaaliset haasteet ovat todellisia, ja meitä huolettaakin suuresti se, miten lasten ja nuorten harrastustoiminnan jatko turvataan syksyllä, oli tilanne mikä tahansa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta etäharrastamiseen, Kylmälahti kertoo. 

Leirien ohjaajat – aikuiset ammattilaiset sekä nuoret kesätyöntekijät – onnistuttiin kouluttamaan ohjaustehtäviin keväällä digitaalisella alustalla pidetyn webinaarin avulla, ja jokainen ohjaaja myös tavattiin, turvavälit ja muut poikkeusajan ohjeistukset huomioiden. Leireille laadittiin erittäin tarkat turvallisuus- ja hygieniaohjeet ja niitä on pystytty noudattamaan lähestulkoon kirjaimellisesti. Toistaiseksi on myös vältytty koronatartunnoilta. 

Luova Lava -toimintaan kuuluu oleellisena osana Hetki taiteilijana-esitys, jolloin jokainen leiriläinen on päässyt näyttämölle asti esiintymään. Tänä kesänä vanhemmille on konsertin sijaan tehty leirivideot, jotka ovat olleet monipuolisen hauskoja.  Vanhemmille on ollut tärkeää nähdä, mitä leiriviikon aikana on yhdessä tehty ja siitä on saatu positiivista palautetta.   

Yhteensä kesän aikana Luova Lava -leireille osallistuu yli 750 lasta ja nuorta, ja leirejä järjestetään 22 paikkakunnalla.

Lisätietoja: 

Toiminnanohjaaja Pirita Laiho, puh. 040 5587870, pirita.laiho@nuorisoseurat.fi

Harrastustoiminnan suunnittelija Riina Kylmälahti, puh. 040 7721 609, riina.kylmalahti@nuorisoseurat.fi

Tasavallan presidentti on myöntänyt 11.6.2020 Suomen Nuorisoseurat ry:n kunniapuheenjohtaja Esko Ahoselle kunnallisneuvoksen arvonimen.

Esko Ahonen on toiminut nuorisoseuraliikkeessä vuosikymmenien ajan eri tasoilla lukemattomissa luottamustehtävissä. Lisäksi hän on toiminut lukuisissa muissakin järjestöissä erilaisissa luottamustehtävissä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.

Suomen Nuorisoseurat ry;n hallituksen puheenjohtajana hän toimi yhteensä 10 vuoden ajan 2007-2016. Tuona aikana Esko Ahosen johdolla nuorisoseuraliikkeessä tehtiin merkittäviä organisaatiomuutoksia, joilla turvattiin paikallisten seurojen palvelua kaikissa maan osissa. Organisaatiomuutoksessa kaksi valtakunnallista liittoa yhdistettiin menestyksellisesti. Alueelliseen palvelutuotannon turvaamiseksi kehitettiin paikallisten seurojen tarpeista ja toiveista lähtevä malli, jossa alueellista palveluista voi vastata joko piiriyhdistys tai liiton ylläpitämä aluetoimisto.

Ansioistaan nuorisoseuraliikkeessä Esko Ahonen on palkittu järjestön kultaisella ansiomerkillä ja hänet nimettiin 2017 Suomen Nuorisoseurat ry:n kunniapuheenjohtajaksi.

Nykyisin Esko Ahonen toimii Lestijärven kunnanjohtajana.

Aaro Harjulle järjestöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi samassa esittelyssä Aaro Harjulle järjestöneuvoksen arvonimen. Aaro Harju toimi pitkään myös Suomen Nuorisoseurojen pääsihteerinä. Lue nimitysuutinen Kansalaisfoorumin sivuilta.