Kategoria: Järjestö

  • Coronation polska ja muita kevään erikoisuuksia

    Coronation polska ja muita kevään erikoisuuksia

    Yhteisöllisyys on kansanperinteen ympärillä nähty vetovoima, liima ja virittävä vieteri. Veto vieteristä meinasi pysähtyä maaliskuun jälkeen, kun voimaan astuneet rajoitukset estivät fyysisessä kontaktissa tapahtuvan toiminnan. Kansanperinteen kentältä on valmistunut jo useampi videoteos rakkaudesta lajiin. Videot näet postauksen lopusta.

    Rakkaudesta lajiin syntyi myös Coronation polska, jonka kansanmusiikki ja kansantanssialan ammattilaiset sävelsivät, sovittivat, tanssivat, soittivat, kuvasivat, miksasivat ja editoivat. Youtubessa kesäkuun alussa julkaistu polska on kerännyt vajaassa viikossa lähes 6000 katsojaa. Lopputuloksena oli enemmän, kuin uusi polskakappale videolla, sillä tekoprosessi yhdisti tekijöitä.  

    ”Venla (Ilona Blom) Tuulettaresta rohkaisi minua säveltämään yhteiskappaleen, ja lähdettiin yhdessä puuhaamaan projektia. Ajatus jaettiin ammattilaisten Rakkaudesta lajiin -facebookryhmässä, sillä mukaan haluttiin koko kansanperinteen kentän tekijät”, kertoo polskan säveltänyt ja videon sekä ääniraidan editoinut J-P Piirainen. Alan yhteisöllisyyttä kuvaa osaltaan se, että kaikkia tekijöitä J-P kutsui etu- tai lempinimillä teoksesta kertoessaan.

    J-P Piirainen, kuva Jimmy Träskelin

    J-P Piirainen kokosi Coronation polskan osat kasaan. Koronakevät on vaikuttanut suoraan kansanmusiikin ja -tanssin tekijöihin.  J-P:n osalta se tarkoitti PIIRAINEN I BLOM I COMPANYN levynjulkkarikeikan peruuntumista, kun Kaustisen Kansanmusiikkijuhlat jäivät koronakesän jalkoihin. Levy kuitenkaan julkaistaan suunnitellusti 12.6.

    Lyhyt aikajänne on Piiraisen mukaan tehokas moottori tuloksen saamiseksi ja niin oli nytkin. Valmista tuli parissa viikossa. Lajin tekijät joukkoistuivat itselleen tärkeän asian ympärille vauhdilla. J-P teki polskalle rungon, jonka päälle kappaleen sanoitukset ja stemmat kirjoitettiin hajautetusti yhdessä. Tanssijat ottivat vastuuta tanssin liikekielestä.

    Lopputulos on enemmän kuin osiensa summa ja katsojien nautinto. Teoksesta ja prosessista tuli tekijöille tärkeä. Julkaisun jälkeen on J-P:n korviin on kantautunut tekijöiden kiitoksia mukanaolosta.

    ”Ilahduttavan aktiivisesti niin musiikin, kuin tanssin ammattilaiset lähtivät mukaan projektiin vaikka oli selvää ettemme pysty tästä mitään taloudellista korvausta antamaan”, J-P summaa.

    Rakkaudesta lajiin – joka muuten on myös alan ammattilaisten Facebook-ryhmän nimi – polskaprojektiin lähti mukaan lähes 50 tekijää eri puolilta Suomea, aina Lapista Helsinkiin ja Rääkkylästä Ouluun.

    //

    Muusikko, musiikintekijä J-P Piirainen on tuttu myös Nuorisoseurojen tapahtumista: J-P sävelsi, sanoitti ja sovitti vuoden 2019 Kalenoiden pääjuhlan ”Mie oon paras mie” musiikit. Syksyllä on matka Tampereelle, sillä hän on yksi SottiisiMoves 2020-tapahtuman Tanssiralli-katselmuksen raatilaisista.

    Yhteisölliset kansanperinneteokset keväältä

    Alla kooste koronakevään yhteisöllisistä videoteoksista koronakevään ajalta. Videot on listattu alle tuoreimmasta alkaen. Jäikö jokin uupumaan? Laita sähköpostia: joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi

    Lisää katsottavaa ja kuunneltavaa kansanmusiikin ja kansantanssin ystäville Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen Livelavalla: www.kamukanta.fi. Muista lisätä teoksesi tulevaisuudessakin Livelavalle.

    Coronation polska

    Coronation polska on kansanmusiikin ja kansantanssin ammattilaisten teos, joka syntyi rakkaudesta lajiin. Mukana noin 50 tekijää, leikkaus J-p Piirainen.

    Koronakevään jenkka – Lockdown jenkka

    Koronakevään jenkassa tanssii satakunta oululaista tanssijaa Oulunsuun Nuorisoseuran Polokkareista ja noin kymmenestä Nuorisoseura Vilikkaan kansantanssiryhmästä. Nuorin tanssijoista on yksivuotias, vanhin noin 50-vuotias. Koronakevään jenkassa tanssii myös kokonaisia perheitä. Muusikot Oulu Folkista ja Pohjois-Pohjanmaan kansanmusiikkiyhdistyksestä. Koreografia Hanna Poikela, leikkaus Pirkka Lepola, musiikkiryhmän koordinointi Osmo Hakosalo.

    Hyvinkään kansantanssijoiden Kuntoilijat

    Hyvinkään Kansantanssijoiden Kuntoilijat-ryhmä kokosi kotona tanssitun kevätkauden päätteeksi kodeista videon. Kuntoilijoiden filosofiana on tanssia kansantanssia jumppamausteilla. Videon editointi Onni Mustonen.

    Motora – kansantanssin- ja musiikinpäivän teemavideo

    Nuorisoseura Motora Joensuusta juhli kansantanssin ja kansanmusiikin omaa päivää omalla videollaan, jossa supikas teki taikojaan jäsenille. Motoran kevätkonsertti oli tulossa maaliskuun lopussa, jolloin se jäi vain parilla viikolla rajoitusten jalkoihin. Konsertti nähdään tulevana syksynä.

    Korona-katrilli

    Raumalaisen Fikuleeri-ryhmän Korona-katrilli julkaistiin kansantanssin ja kansanmusiikin päivänä 15.5. Ryhmän oli kevätkaudella tarkoitus tutustua karjalaiseen tanssiperinteeseen, se kun oli jäänyt aiemmin vähemmälle huomiolle. Tutustuminen tehtiin kotioloissa ja katrilli tanssittiin videon välityksellä.

    Poikkeustilapolkka – Polka in Quarantine

    Oululainen kansantanssiryhmä Polokkarit tekivät Poikkeustilapolkan. Oululainen kansantanssi levisi nopeasti verkossa ja videota on katsottu jo 45 000 kertaa. Huhtikuun lopulla julkaistu Polka in Quarantine nousi myös kansainväliseksi ilmiöksi, kun saksalainen lehti tarttui teokseen. Koreografia Hanna Poikela, leikkaus Pirkka Lehtola.

    Pass the brush – kansallispuku

    Kansallispuku – Folkdräkt -facebookryhmä juhli kymmenvuotista historiaansa etänä toteutetuilla kansallispukumessuilla lisämaustein. Osana juhlahuminaa ryhmän jäsenet kuvasivat pass the brush -videon, tai oikeastaan videot sillä materiaalia syntyi kahdeksaan videoon. Kaikki videot yllä youtube-soittolistana. Leikkaus Jenni Kemppainen.

    Katrilli karanteenista

    Huhtikuun alussa Riina Hosio, Hanna Poikela, Paula Susitaival ja Petri Prauda esittivät livenä Hyvinkään Poikkeustilaklubilla Katrillin karanteenista. Teos on viiden tanssin kokonaisuus, joka tuo myös esiin kunnioituksen suomalaista kansallispukuperinnettä kohtaan. Alan yhteisöllisyys näkyy konkreettisesti teoksen päähineissä: tykkimyssyt löytyivät pika-aikataululla lainaan Facebookin Kansallistpuku – Folkdräkt -ryhmästä.

  • Harrastajateatterikesää ei järjestetä 2020

    Suomen Harrastajateatteriliitto ja Jyväskylän kaupunginteatteri ovat kokouksessaan 3.6. päättäneet, että Harrastajateatterikesä -festivaalia ei järjestetä vuonna 2020 johtuen koronavirustilanteesta. 

    – Raskain mielin ja ensimmäistä kertaa tapahtuman historiassa tapahtuma joudutaan peruuttamaan, toteaa tapahtuman vastaava tuottaja Mari Saarinen.
    – Tapahtuman johtoryhmä teki ratkaisun yhteiskuntavastuun näkökulmasta tilanteessa, jossa kukaan ei voi sanoa mikä epidemiatilanne on elokuun lopulla, Saarinen jatkaa.

     – Positiivisena uutisena voidaan kuitenkin kertoa, että Suomen Harrastajateatteriliitto ja Jyväskylän kaupunginteatteri suuntaavat yksissä tuumin katseen tulevaisuuteen. – Olemme solmineet jatkosopimuksen tapahtuman järjestämisestä Jyväskylässä vuosina 2021-2025, kertoo Saarinen. Festivaali muutti Jyväskylään vuonna 2016 ja on kotiutunut kaupunkiin hyvin. Seuraava Harrastajateatterikesä järjestetään elokuussa 2021.

    Suomen Harrastajateatteriliitto jakaa vuoden 2020 järjestelyistä vapautuneita varoja tuotantoavustuksina liiton jäsenkentälle. Tapahtumaan valituksi tulleet esitykset ja ryhmät tullaan esittelemään peruutuksesta huolimatta.

    .

  • Yksityisessä omistuksessa ollut Alavuden seurantalo oli aikoinaan tärkeä kulttuuriareena

    Myöhään sunnuntaina 31.5. entinen nuorisoseurantalo tuhoutui tulipalossa Alavudella Etelä-Pohjanmaalla. Nuorisoseuraliike on pahoillaan kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen tuhoutumisesta. Rakennus on ollut aikanaan merkittävä kulttuuriareena alueen nuorille.

    Muun muassa Alavudelta lähtöisin oleva pop-yhtye Movetron muistelikin oman musiikkiuransa alkutaivalta sekä Alavuden nuorisoseurantalon merkitystä artistiuralleen Ilta-Sanomissa.

    Tulipalossa tuhoutunut Alavuden seurantalo ei ollut enää Alavuden Nuorisoseuran omistuksessa. Nuorisoseura oli myynyt talon yksityishenkilölle vuonna 2007. Alavuden Nuorisoseura on sen jälkeen toiminut vuokratiloissa ja yhdistyksen arkistot ja muu omaisuus ei ollut enää talossa.

  • Millaista on poikkeusajan arki harrastajalle tai harrastustoiminnan järjestäjälle?

    Millaista on poikkeusajan arki harrastajalle tai harrastustoiminnan järjestäjälle?

    Osallistuimme yhteistyössä Kansalaisfoorumin (SKAF) kanssa Erätauko – säätiön, DialogiAkatemian ja Valtiovarainministeriön Poikkeusajan dialogit – tempaukseen, jossa eri toimijat ympäri maata ja jopa ulkomailla järjestävät digitaalisissa kanavissa keskustelutilaisuuksia, joihin voi osallistua kotisohvalta. Meidän dialogimme aihe tiistaina 26.5. oli harrastustoiminta poikkeusaikana.
    Keskusteluumme osallistui pieni mutta aktiivinen porukka eri puolilta Suomea. Alustuksena keskustelulle totesimme, että esimerkiksi Nuorisoseurojen tilannekuvaa harrastustoiminnasta kuvaa se, että selvityksemme mukaan 75% seuroista on pysäyttänyt kaiken harrastustoiminnan koronapandemiasta johtuen. Loput 25% on järjestänyt toimintaa kuten teatteritreenejä ja tanssia etänä.
    Kansalaisfoorumi taas järjestöjen kurssimuotoista harrastus- ja koulutustoimintaa järjestävänä tahona on saanut uudelleen organisoitua toimintaansa verkkomuotoisesti: esimerkiksi ohjaajakoulutuksia on voitu hienosti toteuttaa verkossa, samoin esimerkiksi tanssikursseja. Samalla kuitenkin suurin osa toiminnasta on peruttu tai lykätty syksylle.

    Heti keskustelun alussa todettiin, että tilannekuva oli pitkälti sama ympäri Suomea: kaikki tehty työ vaikkapa teatteriryhmän esityksen valmistelemiseksi tuntui valuvan hukkaan ja tilalle tuli paljon epävarmuutta. Alkushokin jälkeen toimintaa ryhdyttiin kuitenkin viemään pikkuhiljaa verkkoympäristöön. Se tuntui toimivan parhaiten heille, joille digitaaliset työkalut olivat jo entuudestaan tuttuja sekä heille, joiden elämäntilanne mahdollisti osallistumisen etänä. Ulkopuolelle jäivät esimerkiksi seniorit sekä nuoret, jotka eivät voineet syystä tai toisesta harrastaa kotoa käsin. Keskustelussa pohdittiinkin, että eriarvoisuuden kasvu on jo nyt nähtävissä eri-ikäisten harrastajien keskuudessa. Harrastustoiminta on kuitenkin erityisen tärkeää heille, joilla viikoittaiset treenit voivat olla ns. henkireikä tai tarpeellinen hengähdystauko muuten kuormittavaan arkeen.

    Etäkohtaamisista oli myös löydetty paljon mahdollisuuksia. Voisiko etänä treenaaminen mahdollistaa sen, että pitkien etäisyyksien päässä olevat henkilöt pääsisivät jatkossakin paremmin harrastamisen pariin? Entäpä jos etäharrastaminen vakiinnuttaisi asemansa myös koronapandemian jälkeenkin? Ihmiskontaktia se ei voi mitenkään korvata, mutta se voi kulkea fyysisen kohtaamisen rinnalla. Digitaaliset työkalut edellyttävät tosin hiukan perehtymistä, ja keskustelussamme ehdotettiinkin, että vastaisuuden varalle voitaisiin valjastaa ”digisuurlähettiläitä” jeesaamaan digitaitojen haltuun ottamisessa.

    Harrastustoiminnan merkityksellisyydestä tekijälleen puhuttiin paljon. Samaan hengenvetoon todettiin myös se, että se on myös merkityksellistä kokijalleen, sillä varsinkin pienemmillä paikkakunnilla harrastajateatterit ovat olennainen osa kulttuuritarjontaa, ja erityisen yhteisöllinen kokemus kaikille osapuolille. Dialogissa juteltiin, että toivottavasti esityksiä on taas pian turvallista järjestää ja ihmiset eivät ole liian peloissaan tullakseen katsomaan. Sama koskee myös syksyn harrastajaryhmiä: uskaltavatko ihmiset tulla paikalle, vai onko sosiaalisen etäisyyden pitämiseen jo totuttu?

    Harrastustoiminta on valtavan tärkeää sekä harrastajalle että toiminnan järjestäjälle. Poikkeustilanteessa on paljon haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Lopuksi todettiin, että tällaiset kohtaamiset keskustelun äärellä ovat todella tärkeitä, sillä silloin viimeistään tulee fiilis, ettei olekaan yksin ajatustensa kanssa. Samalla tulee kuulleeksi erilaisia näkökulmia samaan aiheeseen. Lisää virtuaalisia kohtaamisia sekä lisää osallistujia niihin toivottiin kovasti.

    Kiinnostuitko itsekin tulemaan mukaan? Tiistaina 9.6. klo 17.00-18.30 keskustellaan vapaaehtoistoiminnasta poikkeusaikana. Keskustelua vetävät jälleen Annina Nuorisoseuroista ja Anneliina Kansalaisfoorumista. Voit ilmoittautua mukaan täällä.

    Lisätietoja: pääsihteeri Annina Laaksonen, puh. 040 726 7450

  • Kesän merkkihakemukset toukokuun loppuun mennessä

    Kesän merkkihakemukset toukokuun loppuun mennessä

    Ansio- ja tunnustusmerkit sekä H-arvo on upea tapa kiittää seuran ansioituneita jäseniä. Muista lähettää hakemukset kesän merkkien osalta toukokuun loppuun mennessä, niin ne ehtivät varmasti ajoissa perille.

  • Koronapandemiasta johtuvien rajoittamistoimien osittainen purku kesäkuussa

    Aluehallintovirasto on täydentänyt ohjeistustaan koronaviruspandemiasta johtuvien viranomaismääräysten purkamiseksi. Ohjeistus on voimassa 1.-30.6.2020 ja sen jälkeiseen aikaan liittyvistä ohjeista ei ole vielä tarkempaa tietoa.  

    ”Aluehallintovirastojen määräysten mukaan alle 50 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja 1.6. alkaen. Jos järjestelyissä noudatetaan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta, myös 50-500 henkilön tilaisuuksia voi järjestää. Tapahtumajärjestäjä vastaa tapahtuman toteuttamisesta siten, ettei koronavirukseen liittyvä tautililanne pahene.  

    Aluehallintovirastot ovat tehneet 19.5.2020 tartuntatautilain mukaiset päätökset, joilla kielletään kaikki yli 50 hengen sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset 30.6.2020 asti. 

    Yli 50 henkilön, mutta enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa on mahdollista järjestää erityisjärjestelyin eli niin, että ihmisten turvallisuus varmistetaan asiakasmäärien rajaamisella sekä turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen avulla. Aluehallintovirastot määräävät, että 50-500 hengen tilaisuuksissa noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä.” 

    Voit lukea Aluehallintoviraston koko tiedotteen täältä 

    Kokouksessaan 20.5. Suomen Nuorisoseurojen johtoryhmä on todennut, että ohjeistus on edelleen varsin tulkinnanvarainen. Jos paikallisseurat päättävät kuitenkin järjestää esim. kesäteatteriesityksiä, voi nuorisoseurojen käytössä olevaa lipunmyyntipalvelu Eventiota käyttää esim. osallistujien puhelinnumeroiden keräämiseen tietoturvasäädösten mukaisesti. Aluehallintoviraston ohjeen mukaan tapahtumanjärjestäjien olisi suotavaa kerätä osallistujien yhteystiedot, jotta mahdollisen virustartunnan sattuessa viranomaiset voivat olla mahdollisiin altistuneisiin yhteydessä.  

    Mikäli seurantaloja vuokrataan yksityistilaisuuksiin, on järkevää todeta kirjallisessa sopimuksessa, että tilaisuuden järjestäjä eli vuokraaja on vastuussa varotoimenpiteistä sekä henkilömäärien noudattamisessa. Yksityistilaisuuksiksi lasketaan mm. häät, syntymäpäivät ja muut merkkipäivät, joihin ns. suurella yleisöllä ei ole pääsyä.  

    Suosittelemme, että paikallisseurat ovat suoraan yhteydessä Aluehallintovirastoon tarkempien ohjeiden saamiseksi yksittäisten tapahtumien tai tilanteiden osalta.  

  • Katkaise korona-arjen yksinäisyys – ilahduta ikäihmistä keväterveisillä!

    Katkaise korona-arjen yksinäisyys – ilahduta ikäihmistä keväterveisillä!

    Vuoden 2020 nuorisoseuraksi valittu Karjalan Nuoret haastaa kaikki Nuorisoseurojen jäsenet ja paikallisseurat mukaan Luovan välittämisen yhteisön Siskojen ja Simojen Kevätterveiset-kampanjaan.

    Haluatko sinä lähettää Kevätterveisen? Katkaise korona-arjen yksinäisyys – ilahduta ikäihmistä kevätterveisillä! 

    Kevätterveiset-kampanjaan osallistuminen on helppoa ja hauskaa:
    Toimi näin toukokuussa:

    1. Tee terveisesi: Miten sinä haluaisit ilahduttaa tuntematonta ikäihmistä: kortilla, kirjeellä, runolla, piirustuksella? Suosi kirjepostissa kulkevia avoimia lähetyksiä, joiden sisältö on nähtävissä. Näin terveisesi löytävät poikkeusoloissa mutkattomasti perille.

    2. Kannusta kaverit mukaan: Ota halutessasi kuva terveisistäsi ja jaa se Kevätterveiset-tapahtumassa Facebookissa ja muualla somessa tunnisteilla #kevätterveiset #vårhälsningar ja @siskotjasimot

    3. Postita terveisesi toukokuussa. Kirjoita päälle “Kevätterveiset” ja oikea osoite. Yhteistyökumppaneiden keräyspisteiden osoitteet: siskotjasimot.fi/kevatterveiset/
    Siskot ja Simot yhteistyökumppaneineen vievät terveisesi ikäihmisille kymmenellä paikkakunnalla: Helsinki, Lahti, Loviisa, Mäntsälä, Nurmijärvi, Porvoo, Rauma, Sipoo, Turku ja Tuusula. Muista postimerkki.
    *Joillakin paikkakunnilla postia voi toimittaa myös suoraan keräyspisteisiin

    Kampanjan verkkosivut: https://www.siskotjasimot.fi/kevatterveiset/

    Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/683277612419545/

    Lisätiedot: Nuorisoseurat:
    pääsihteeri Annina Laaksonen, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi /0407267450

    Siskot ja Simot:
    yhteisökoordinaattori Sini Hirvonen, sini.hirvonen@siskotjasimot.fi /050 544 5900 toiminnanjohtaja Eero Väisänen, eero.vaisanen@siskotjasimot.fi /050 545 3145

  • Kiinnostaako strategiatyöskentely?

    Kiinnostaako strategiatyöskentely?

    Uutta Nuorisoseurastrategiaa ryhdytään työstämään syksyllä 2020. Olemme koonneet jo paljon taustamateriaalia strategiatyön tueksi ja kuuntelemme paikallisseuroja herkällä korvalla. Järjestämme työpajoja eri sidosryhmille (hallitus, valtuusto, nuoret vaikuttajat, alueet jne) ja sen lisäksi kokoamme työryhmän, jonka tehtävänä on koota strategia työpajojen materiaalin pohjalta. Työryhmä koostuu hallituksen, valtuuston ja johtavien toimihenkilöiden edustuksesta sekä jäsenistön keskuudesta valittavista henkilöistä.

    Haemmekin nyt koko jäsenistön keskuudesta mukaan 1-3 henkilöä, jotka ovat:

    • yhteiskunnallisten asioiden kanssa tekemisissä esim. työnsä tai harrastustensa puolesta
    • strategioiden kanssa tekemisissä esim. työnsä tai harrastustensa puolesta
    • valmiita sitoutumaan strategiaprosessiimme (3-4 virtuaalista tai kasvokkaista tapaamista)
    • aktiivisia nuorisoseuralaisia

    Strategiaprosessi on seuraavanlainen:

    • strategiatyöryhmän kokoaminen touko-kesäkuussa 2020
    • Työryhmän 1. kokoontuminen elo-syyskuussa Teamsin välityksellä (järjestäytyminen)  
    • Työpajat eri sidosryhmille:  
    • Hallitus: syyskuun kokouksen yhteydessä 
    • Nuoret vaikuttajat: syyskuun tapaamisen yhteydessä 
    • Valtuusto: syysvaltuuston yhteydessä 
    • Alueelliset työpajat syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana
    • Valtakunnallinen H-kiltaneuvosto (ajankohta sovitaan kesän aikana)
    • Suoemn Nuorisoseurojen sekä keskusseurojen henkilöstö (ajankohta sovitaan kesän aikana)
    • Työryhmän 2. kokous tammikuussa 2021 
    • Yhteistä työskentelyä (2.työpaja) Nuorisoseurafoorumissa / kevätvaltuuston yhteydessä 
    • Työryhmän 3. kokous kesäkuussa 2021  
    • (Työryhmän 4.kokous tarvittaessa elo-syyskuussa 2021) 
    • Esitys strategiaksi Nuorisoseurakokoukselle lokakuussa 2021 

    Kiinnostuitko tulemaan mukaan työryhmään? Lähetä lyhyt hakemus siitä, miksi juuri sinä olisit hyvä lisä strategiatyöryhmään. Laita hakemuksesi pääsihteeri Annina Laaksoselle 31.5. mennessä osoitteeseen annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi. Lisätietoja asiasta saa myös Anninalta joko sähköpostitse tai puhelimitse, puh. 040 726 7450.  Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee tässä haussa mukaan hakeneet edustajat strategiatyöryhmään kokouksessaan 12.6. 2020.

  • Uusi jäsenportaali Seuralainen on valmis

    Uusi jäsenportaali Seuralainen on valmis

    Nuorisoseurojen ja nuorisoseuralaisten käyttöön on valmistunut jäsenen käyttöliittymä ”Seuralainen”. Seuralainen ”keskustelee” jäsenhallintajärjestelmämme Nuorisoseurarekisterin kanssa ja hakee sieltä tietoja.
    Seuralaisen ominaisuuksia:

    • Omien jäsenyyksien ja toimintaryhmien tiedot
    • Omat yhteystiedot, voit myös korjata ja muokata rekisterissä olevia tietojasi
    • Jäsenkortti, voit myös tulostaa täältä paperisen jäsenkortin
    • Tiedot jäseneduista
    • Seuran ja liiton tiedotteet
    • Tiedot oman seuran, keskusseuran/alueen ja liiton tapahtumista
    • Seuran toimihenkilöiden yhteystiedot

    Seuralainen löytyy osoitteesta https://seuralainen.nuorisoseurat.fi.
    Kirjautuaksesi toimi seuraavasti:

    • Seuralaiseen pääset kirjautumaan jäsennumerolla ja salasanalla. Jos sinulla on sähköpostiosoite rekisterissä, voit tilata sähköpostiisi linkin salasanan luontia varten.
    •  Mene etusivulle ja valitse linkki ”Tilaa uusi salasana tästä”.
    • Täytä sähköpostisiosoitteesi ja paina ”Tilaa uusi salasana”. Lomake kertoo, jos sähköpostiosoite löytyy, ja viesti on lähetetty.
    • 15 minuutin kuluessa saat sähköpostiisi viestin, jossa on linkki lomakkeeseen, jäsennumero sekä varmenne. Saat yhden viestin jokaisesta jäsenestä, jonka tiedoissa on sama sähköpostiosoite. Linkki ja varmenne ovat voimassa 24 tuntia viestin tilaamisesta. Jos viesti ehtii vanhenemaan, voit tilata uuden.
    •  Linkistä pääset lomakkeeseen, johon täytetään jäsennumero, uusi salasana ja varmenne. Tämän jälkeen paina ”Vaihda salasana”. Nyt voit palata etusivulle, ja kirjautua sisään.
    • Jos rekisteristä ei löydy sähköpostiosoitettasi, ota yhteyttä seurasi jäsenrekisteriasioista vastaavaan, jotta hän lisäisi sen.
    • Mikäli sinulla ei ole sähköpostiosoitetta, seurasi jäsenrekisterivastaava pystyy luomaan sinulle salasanan.

    Otetaan Seuralainen aktiiviseen käyttöön jokaisen nuorisoseuralaisen huviksi ja hyödyksi.

    Nuorisoseurat voivat tallentaa piakkoin omia jäsenetujaan näkymään Seuralaisessa. Tämä tehdään Nuorisoseurarekisterissä ja ohjeet tähän julkaistaan rekisterin ilmoitustaululla ja liiton sivuilla >>. Ominaisuuden käyttöönotosta tiedotetaan rekisterin ilmoitustaululla ja liiton sivuilla.

  • Koonti koronakyselyn tuloksista

    Aluetoimistot sekä keskusseurat ovat kartoittaneet aktiivisesti paikalliseurojen koronasta johtuvia tilanteita. Teimme myös kyselyn kokonaiskuvan muodostamisen tueksi, ja se oli auki 22.4.-6.5. Tuona aikana saimme 144 vastausta ympäri Suomea, jokaiselta alueelta jossa nuorisoseuratoimintaa on. Lämmin kiitos kaikille vastaajille! 

    Merkittävä osa, jopa lähes 74% kyselyyn vastanneista nuorisoseuroista kertoo peruneensa kaiken toimintansa koronasta johtuen. Kesäteatteriesityksiä, konsertteja, juhlia, talojen vuokrausta yksityishenkilöiden käyttöön sekä erilaisia tempauksia on jouduttu kokonaan perumaan. 

    Peruutuksista on koitunut myös merkittäviä tulojen menetyksiä. Ne ovat johtuneet ennen kaikkea peruuntuneista tilavarauksista (25,4%), saamatta jääneistä lipputuloista (20,8%) sekä saamatta jääneistä asiakasmaksuista (6,2%). Loput 48% ovat yhdistelmä kaikista edellä mainituista sekä monista muista, paikallisesti merkittävien tapahtumien (myyjäiset, juhlat jne) peruuntumisesta. Vajaa 25% vastaajista kertoo myös palauttaneensa harrastus-ja osallistumismaksuja. Arvioitujen tulojen menetykset ovat vastanneiden nuorisoseurojen keskuudessa yhteenlaskettuna lähes 900 000€ 

    ”Tapahtumilla emme saa kerättyä rahaa jotta saisimme juoksevat kulut hoidettua. Taloa pitäisi kunnostaa ja hoitaa/ylläpitää mutta rajoitteet hidastavat/hankaloittavat toimintaa suuresti. Tällä hetkellä tilanne ei näy mutta varmasti seuraavana vuonna tilanne heijastuu väkisin.”, eräs vastaajista kertoo.