Aluehallintovirasto on täydentänyt ohjeistustaan
koronaviruspandemiasta johtuvien viranomaismääräysten purkamiseksi. Ohjeistus
on voimassa 1.-30.6.2020 ja sen jälkeiseen aikaan liittyvistä ohjeista ei ole
vielä tarkempaa tietoa.
”Aluehallintovirastojen määräysten mukaan alle 50
henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat sallittuja 1.6. alkaen.
Jos järjestelyissä noudatetaan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta, myös 50-500
henkilön tilaisuuksia voi järjestää. Tapahtumajärjestäjä vastaa tapahtuman
toteuttamisesta siten, ettei koronavirukseen liittyvä tautililanne
pahene.
Aluehallintovirastot ovat tehneet 19.5.2020
tartuntatautilain mukaiset päätökset, joilla kielletään kaikki yli 50 hengen
sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset
30.6.2020 asti.
Yli 50 henkilön, mutta enintään 500 henkilön
yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sisätiloissa ja alueellisesti
rajatuissa ulkotiloissa on mahdollista järjestää erityisjärjestelyin eli niin,
että ihmisten turvallisuus varmistetaan asiakasmäärien rajaamisella sekä
turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen avulla. Aluehallintovirastot
määräävät, että 50-500 hengen tilaisuuksissa noudatetaan Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen
ehkäisemisestä.”
Voit lukea
Aluehallintoviraston koko tiedotteen täältä
Kokouksessaan 20.5. Suomen Nuorisoseurojen johtoryhmä on todennut, että ohjeistus on edelleen varsin tulkinnanvarainen. Jos paikallisseurat päättävät kuitenkin järjestää esim. kesäteatteriesityksiä, voi nuorisoseurojen käytössä olevaa lipunmyyntipalvelu Eventiota käyttää esim. osallistujien puhelinnumeroiden keräämiseen tietoturvasäädösten mukaisesti. Aluehallintoviraston ohjeen mukaan tapahtumanjärjestäjien olisi suotavaa kerätä osallistujien yhteystiedot, jotta mahdollisen virustartunnan sattuessa viranomaiset voivat olla mahdollisiin altistuneisiin yhteydessä.
Mikäli
seurantaloja vuokrataan yksityistilaisuuksiin, on järkevää todeta kirjallisessa
sopimuksessa, että tilaisuuden järjestäjä eli vuokraaja on vastuussa varotoimenpiteistä
sekä henkilömäärien noudattamisessa. Yksityistilaisuuksiksi lasketaan mm. häät,
syntymäpäivät ja muut merkkipäivät, joihin ns. suurella yleisöllä ei ole
pääsyä.
Suosittelemme,
että paikallisseurat ovat suoraan yhteydessä Aluehallintovirastoon tarkempien
ohjeiden saamiseksi yksittäisten tapahtumien tai tilanteiden osalta.
Vuoden 2020 nuorisoseuraksi valittu
Karjalan Nuoret haastaa kaikki Nuorisoseurojen
jäsenet ja paikallisseurat mukaan Luovan välittämisen yhteisön Siskojen ja Simojen
Kevätterveiset-kampanjaan.
Haluatko
sinä lähettää Kevätterveisen? Katkaise korona-arjen yksinäisyys – ilahduta
ikäihmistä kevätterveisillä!
Kevätterveiset-kampanjaan osallistuminen on helppoa ja hauskaa:
Toimi näin toukokuussa:
1. Tee terveisesi: Miten sinä haluaisit
ilahduttaa tuntematonta ikäihmistä: kortilla, kirjeellä, runolla,
piirustuksella? Suosi kirjepostissa kulkevia avoimia lähetyksiä, joiden sisältö
on nähtävissä. Näin terveisesi löytävät poikkeusoloissa mutkattomasti perille.
2. Kannusta kaverit mukaan: Ota halutessasi
kuva terveisistäsi ja jaa se Kevätterveiset-tapahtumassa Facebookissa ja
muualla somessa tunnisteilla #kevätterveiset #vårhälsningar ja @siskotjasimot
3. Postita terveisesi toukokuussa. Kirjoita päälle “Kevätterveiset” ja oikea osoite. Yhteistyökumppaneiden keräyspisteiden osoitteet: siskotjasimot.fi/kevatterveiset/ Siskot ja Simot yhteistyökumppaneineen vievät terveisesi ikäihmisille kymmenellä paikkakunnalla: Helsinki, Lahti, Loviisa, Mäntsälä, Nurmijärvi, Porvoo, Rauma, Sipoo, Turku ja Tuusula. Muista postimerkki. *Joillakin paikkakunnilla postia voi toimittaa myös suoraan keräyspisteisiin
Uutta
Nuorisoseurastrategiaa ryhdytään työstämään syksyllä 2020. Olemme koonneet jo
paljon taustamateriaalia strategiatyön tueksi ja kuuntelemme paikallisseuroja
herkällä korvalla. Järjestämme työpajoja eri sidosryhmille (hallitus,
valtuusto, nuoret vaikuttajat, alueet jne) ja sen lisäksi kokoamme työryhmän, jonka tehtävänä on koota strategia työpajojen
materiaalin pohjalta. Työryhmä koostuu hallituksen, valtuuston ja johtavien
toimihenkilöiden edustuksesta sekä jäsenistön keskuudesta valittavista
henkilöistä.
Haemmekin nyt koko
jäsenistön keskuudesta mukaan 1-3 henkilöä, jotka ovat:
yhteiskunnallisten
asioiden kanssa tekemisissä esim. työnsä tai harrastustensa puolesta
strategioiden kanssa
tekemisissä esim. työnsä tai harrastustensa puolesta
valmiita sitoutumaan
strategiaprosessiimme (3-4 virtuaalista tai kasvokkaista tapaamista)
Työryhmän 1. kokoontuminen elo-syyskuussa Teamsin välityksellä (järjestäytyminen)
Työpajat eri sidosryhmille:
Hallitus: syyskuun kokouksen yhteydessä
Nuoret vaikuttajat: syyskuun tapaamisen yhteydessä
Valtuusto: syysvaltuuston yhteydessä
Alueelliset työpajat syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana
Valtakunnallinen H-kiltaneuvosto (ajankohta sovitaan kesän aikana)
Suoemn Nuorisoseurojen sekä keskusseurojen henkilöstö (ajankohta sovitaan kesän aikana)
Työryhmän 2. kokous
tammikuussa 2021
Yhteistä työskentelyä
(2.työpaja) Nuorisoseurafoorumissa / kevätvaltuuston yhteydessä
Työryhmän 3. kokous kesäkuussa
2021
(Työryhmän 4.kokous tarvittaessa
elo-syyskuussa 2021)
Esitys strategiaksi
Nuorisoseurakokoukselle lokakuussa 2021
Kiinnostuitko
tulemaan mukaan työryhmään? Lähetä lyhyt hakemus siitä, miksi juuri sinä olisit
hyvä lisä strategiatyöryhmään. Laita hakemuksesi pääsihteeri Annina Laaksoselle
31.5. mennessä osoitteeseen annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi.
Lisätietoja asiasta saa myös Anninalta joko sähköpostitse tai puhelimitse, puh.
040 726 7450. Suomen
Nuorisoseurojen hallitus valitsee tässä haussa mukaan hakeneet edustajat
strategiatyöryhmään kokouksessaan 12.6. 2020.
Nuorisoseurojen ja nuorisoseuralaisten käyttöön on valmistunut jäsenen käyttöliittymä ”Seuralainen”. Seuralainen ”keskustelee” jäsenhallintajärjestelmämme Nuorisoseurarekisterin kanssa ja hakee sieltä tietoja. Seuralaisen ominaisuuksia:
Omien jäsenyyksien ja toimintaryhmien tiedot
Omat yhteystiedot, voit myös korjata ja muokata rekisterissä olevia tietojasi
Jäsenkortti, voit myös tulostaa täältä paperisen jäsenkortin
Tiedot jäseneduista
Seuran ja liiton tiedotteet
Tiedot oman seuran, keskusseuran/alueen ja liiton tapahtumista
Seuralaiseen pääset kirjautumaan jäsennumerolla ja salasanalla. Jos sinulla on sähköpostiosoite rekisterissä, voit tilata sähköpostiisi linkin salasanan luontia varten.
Mene etusivulle ja valitse linkki ”Tilaa uusi salasana tästä”.
Täytä sähköpostisiosoitteesi ja paina ”Tilaa uusi salasana”. Lomake kertoo, jos sähköpostiosoite löytyy, ja viesti on lähetetty.
15 minuutin kuluessa saat sähköpostiisi viestin, jossa on linkki lomakkeeseen, jäsennumero sekä varmenne. Saat yhden viestin jokaisesta jäsenestä, jonka tiedoissa on sama sähköpostiosoite. Linkki ja varmenne ovat voimassa 24 tuntia viestin tilaamisesta. Jos viesti ehtii vanhenemaan, voit tilata uuden.
Linkistä pääset lomakkeeseen, johon täytetään jäsennumero, uusi salasana ja varmenne. Tämän jälkeen paina ”Vaihda salasana”. Nyt voit palata etusivulle, ja kirjautua sisään.
Jos rekisteristä ei löydy sähköpostiosoitettasi, ota yhteyttä seurasi jäsenrekisteriasioista vastaavaan, jotta hän lisäisi sen.
Mikäli sinulla ei ole sähköpostiosoitetta, seurasi jäsenrekisterivastaava pystyy luomaan sinulle salasanan.
Otetaan Seuralainen aktiiviseen käyttöön jokaisen nuorisoseuralaisen huviksi ja hyödyksi.
Nuorisoseurat voivat tallentaa piakkoin omia jäsenetujaan näkymään Seuralaisessa. Tämä tehdään Nuorisoseurarekisterissä ja ohjeet tähän julkaistaan rekisterin ilmoitustaululla ja liiton sivuilla >>. Ominaisuuden käyttöönotosta tiedotetaan rekisterin ilmoitustaululla ja liiton sivuilla.
Aluetoimistot sekä keskusseurat ovat kartoittaneet aktiivisesti paikalliseurojen koronasta johtuvia tilanteita. Teimme myös kyselyn kokonaiskuvan muodostamisen tueksi, ja se oli auki 22.4.-6.5. Tuona aikana saimme 144 vastausta ympäri Suomea, jokaiselta alueelta jossa nuorisoseuratoimintaa on. Lämmin kiitos kaikille vastaajille!
Merkittävä osa, jopa lähes 74% kyselyyn vastanneista nuorisoseuroista kertoo peruneensa kaiken toimintansa koronasta johtuen. Kesäteatteriesityksiä, konsertteja, juhlia, talojen vuokrausta yksityishenkilöiden käyttöön sekä erilaisia tempauksia on jouduttu kokonaan perumaan.
Peruutuksista on koitunut myös merkittäviä tulojen menetyksiä. Ne ovat johtuneet ennen kaikkea peruuntuneista tilavarauksista (25,4%), saamatta jääneistä lipputuloista (20,8%) sekä saamatta jääneistä asiakasmaksuista (6,2%). Loput 48% ovat yhdistelmä kaikista edellä mainituista sekä monista muista, paikallisesti merkittävien tapahtumien (myyjäiset, juhlat jne) peruuntumisesta. Vajaa 25% vastaajista kertoo myös palauttaneensa harrastus-ja osallistumismaksuja. Arvioitujen tulojen menetykset ovat vastanneiden nuorisoseurojen keskuudessa yhteenlaskettuna lähes 900 000€
”Tapahtumilla emme saa kerättyä rahaa jotta saisimme juoksevat kulut hoidettua. Taloa pitäisi kunnostaa ja hoitaa/ylläpitää mutta rajoitteet hidastavat/hankaloittavat toimintaa suuresti. Tällä hetkellä tilanne ei näy mutta varmasti seuraavana vuonna tilanne heijastuu väkisin.”, eräs vastaajista kertoo.
Yhdenvertaisia palveluja kehitetään yhteistyön kautta
Liiton tehtävä on edistää nuorisoseuratoimintaa koko Suomessa ja palvella nuorisoseuroja kaikkialla. Tiedämme, että alueellisilla jäsenpalveluilla on suuri merkitys järjestön koko koneiston kannalta. Yhdenvertaisuus on yksi Nuorisoseurojen kolmesta arvosta. Paikallisten nuorisoseurojen yhdenvertaisuuden edistämiseksi Nuorisoseurat on aloittanut alueellisten jäsenpalvelujen kehittämistyön. Oletettavasti niukkenevien resurssien maailmassa kehittämistyössä tulee olla luova.
Alueellisten jäsenpalvelujen kehittäminen nousee myös järjestön tarpeista ja kokemuksista. Varsinais-Suomi on yksi alueista, joilla palvelujen turvaaminen on aiemmin ollut haasteellista, mutta jossa yhteistyön ja kehittämistyön avulla on löydetty ratkaisuja uuden Nuorisoseurat Lounais-Suomen alla. Liitto on konseptoimassa omia palvelujaan palvelulupauksiksi. Aluetason merkitys myös suhteessa valtakunnallisiin jäsenpalveluihin on merkittävä.
Kyselyn toteuttaminen alueellisten jäsenpalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista
Alueellisten jäsenpalvelujen kehittämistä käsitelty syksyllä ja keväällä työntekijäpäivillä sekä liiton hallituksessa ja valtuustossa. Kysely toteutettiin syksyllä 2019 valtuutetuille ja keväällä 2020 kaikille nuorisoseurojen luottamushenkilöille. Koko aineiston pohjalta tuloksia käsitellään valtuuston kevätkokouksessa toukokuussa 2020. Kyselylomakkeen löydät linkkinä artikkelin lopusta.
Kyselyyn vastanneet
Kyselyyn saatiin yhteensä 104 vastausta. Vastaajista 26 % (27 kpl) vastasi valtuutetuille lokakuussa 2019 lähetettyyn kyselyyn ja 74 % (77 kpl) luottamushenkilöille maaliskuussa 2020 lähetettyyn kyselyyn. Sisällöt kyselyissä olivat samat. Vastaajat toimivat hyvin eri rooleissa omissa nuorisoseuroissaan. Kaikki vastanneet eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin.
Alueellisten jäsenpalvelujen nykytilanne
Alueellisten jäsenpalvelujen nykytilanteen arvioinneissa on suurta hajontaa. Vajaa puolet (48,1 %) vastaajista on vähintään tyytyväisiä alueellisten jäsenpalvelujen nykytilaan ja antaa arvosanaksi joko 4 tai 5. Luottamushenkilöiden yleisin antama arvosana on 4, valtuutettujen puolestaan 3 ja yhteenlaskettujen vastausten yleisin annettu arvosana on 3. Puolestaan 15 % vastaajista ei ole lainkaan tai on hyvin vähän tyytyväisiä nykyisiin palveluihin. Arviot olivat myös osittain ristiriitaisia. Sama aluetoimisto sai arvosanaksi sekä 1 että 5. Vaikuttaisi siltä, että jäsenpalvelujen merkittävyys on suhteessa seuran toiminnan tilaan ja siihen, miten jäsenpalveluja hyödynnetään. Aluetoimiston palvelut liittyvät toiminnan tukemiseen, mikäli toimintaa ei ole, eivät jäsenpalvelut kohtaa seuraa.
Kriittisissä arvioissa nousevat esiin jäsenmaksujen suhde saatuihin jäsenpalveluihin sekä puutteellinen yhteydenpito alueen ja seuran välillä. Lisäksi kysyttiin, mitä hyötyä jäsenyydestä on osallistumisessa alueellisiin palveluihin verrattuna ei-jäsenen osallistumiseen. Toivottiin myös, että uusien jäsenten hankinnasta palkittaisiin seuraa, nyt tehdyn työn myötä kasvava jäsenmaksulasku tuntuu aiheuttavan päinvastaisen reaktion. Paikallinen seura elää omaa elämäänsä irrallaan järjestön toiminnasta. Osa vastaajista koki, että yhteydenpito on ollut satunnaista tai jäsenpalvelut olemattomia. Vastauksissa nousi esiin myös tarve yhteistyöhön ja tuki toiminnan kehittämiseen yhdessä alueen kanssa. Tieto palveluista jää myös helposti vain puheenjohtajalle tai seuran yhteyshenkilölle ja palveluista tiedottamista ja niiden avaamista kaivattiin enemmän, jotta palveluiden hahmottaminen paranisi. Syynä mainittiin myös palvelujen keskittyminen maakuntakeskukseen. Jotkut eivät olleet käyttäneet palveluja, vaikka niitä olisi ollut saatavilla. Kehitettävää löydettiin mm. siitä, että aluetoimiston toiminnot voisivat vahvemmin linkittyä alueen nuorisoseurantaloihin ja seuratoiminnan kehittämistä kaivattiin enemmän.
Useampi vastaaja kertoi saaneensa apua aina tarvittaessa tai kysyttäessä vastauksia. Kommenteissa nousi esiin myös kysymys aktiivisuudesta ja siitä kuka on aloitteellinen eli saako palveluja kysyttäessä vai tarjotaanko niitä aktiivisesti myös aluetoimiston puolesta.
Tyytyväiset vastaajat kiittelivät tiedotusta, alueen tapahtumia ja koulutuksia. Myös alueelliset tunnustukset nostettiin motivoivana tekijänä esiin. Tutut ihmiset ja toimipisteet nousivat myös merkittäviksi tekijöiksi.
Valtuutettujen vastaukset kerättiin viiteen alueeseen jaettuina, ei maakunnittain (ks. Taulukko: Itä, Länsi, Lounas, Etelä, Pohjoinen). Valtuutettujen vastausten perusteella paras tilanne alueellisissa jäsenpalveluissa on Etelä-Suomessa ja Itä-Suomessa.
Luottamushenkilöiden vastauksissa eroja liiton ylläpitämien aluetoimistojen ja keskusseurojen ylläpitämien aluetoimistojen välillä ei kyselyn perusteella ilmene. Alle 3 keskiarvon jää kaksi aluetta, jolla ei ole vakituista työntekijää.
ka.
vastauksia
Itä
3,6
8
Pohjois-Karjala
4,0
1
Pohjois-Savo
3,3
6
Ylä-Savo
5,0
1
Saimaa
4,3
8
Länsi
3,3
7
Etelä-Pohjanmaa
2,3
6
Keski-Suomi
3,7
10
Keski-Pohjanmaa
2,7
6
Lounas
3,2
6
Lounais-Suomi
3,0
9
Etelä
3,7
3
Etelä-Häme
3,6
13
Uusimaa
3,5
6
Kymi
2,0
1
Pohjoinen
2,3
3
Lappi
3,5
2
Pohjois-Pohjanmaa
3,5
4
Kainuu
4,0
2
Harrastustoiminnan alueelliset jäsenpalvelut
Kyselyssä ensimmäisessä osiossa kysyttiin alueellisten harrastustoiminnan jäsenpalvelujen hyödyntämistä tai niistä hyötymistä omassa toiminnassa tai oman nuorisoseuran osalta. Vastaajalla oli mahdollisuus valita kaikki ne alueelliset harrastustoiminnan jäsenpalvelut, joita hyödynsi.
Valtuutettujen ja luottamushenkilöiden kyselyjen hyödynnetyimmät jäsenpalvelut eroavat hieman toisistaan, mutta kaksi palvelua löytyy molemmilta listoilta.
Valtuutetut
Luottamushenkilöt
Opastaa hyödyntämään liiton harrastustoiminnan materiaaleja ja työkalupakkia (43,9 %)
Tuki avustushakemusten teossa tai yhteishakemus (44,7 %)
Alueellinen lastenkulttuuritapahtuma (39,1 %)
Opastaa hyödyntämään liiton harrastustoiminnan materiaaleja ja työkalupakkia (31,9 %)
Tuki avustushakemusten teossa tai yhteishakemus (39,1 %)
Kerhotoiminnan materiaalit tai välineet tai puvusto (29,8 %)
Aluetoimiston tuki seuran tapahtumien käytännön järjestelyissä (29,8 %)
Kyselyn toisessa osassa kysyttiin palveluiden merkittävyyttä, riippumatta siitä, oliko niistä hyötyä tai hyödynsikö oma nuorisoseura tai hyödynsikö itse kyseistä jäsenpalvelua tällä hetkellä. Palveluja arvioitiin asteikolla 1 (ei lainkaan tärkeä) – 5 (Erittäin tärkeä).
Kyselyssä merkittävimmiksi palveluiksi on tässä nostettu eniten 4-5 arvion saaneet alueelliset harrastustoiminnan jäsenpalvelut. Myös tässä kohtaa valtuutettujen ja luottamushenkilöiden listalle nousi osittain samat palvelut.
Avoimissa vastauksissa nostettiin esiin myös erilaisia näkökulmia harrastustoiminnan alueellisista jäsenpalveluista. Osa vastaajista kertoi, ettei harrastustoiminnan jäsenpalveluja ole ollut. Osa vastaajista puolestaan kuvasi nuorisoseuran olevan hyvin itsenäinen, eikä seura käytä tarjolla olevia harrastustoiminnan jäsenpalveluja tai koki, etteivät harrastustoiminnan tukipalvelut kohtaa seuran toiminnan kanssa. Vastauksissa nähtiin tärkeänä koota nuorisoseuratoimijoita yhteen kouluttautumaan ja verkostoitumaan. Vastauksissa nostettiin esille myös henkisen tuen merkitys. Tässäkin kohtaa nousivat esille viestinnälliset tarpeet, palveluista toivottiin tiedotettavan enemmän ja pidettiin tärkeänä nuorisoseurojen edustamista harrastusalan verkostoissa. Vastauksissa nostettiin esille tarve myös muiden ikäryhmien kuin lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukimateriaalit. Koulutusta kaivattiin lähelle seuratoimijoita.
Muodostimme käsityksen harrastustoiminnan alueellisista ydinpalveluista yhdistämällä nämä kaksi listaa. Katso ydinpalvelut lopussa olevasta liitetiedostosta.
Seuratoiminnan alueelliset jäsenpalvelut
Seuratoiminnan osuus rakentui samalla logiikalla: ensin tiedusteltiin palvelujen hyödyntämistä ja sitten merkityksellisyyttä. Valtuutettujen ja luottamushenkilöiden kyselyjen hyödynnetyimmät jäsenpalvelut eroavat hieman toisistaan. Vastauksissa korostuvat kohtaaminen ja vapaaehtoistoiminnan tukeminen. Seuratoiminnan prosentit nousevat ihan toiselle tasolle kuin harrastustoiminnan osalta.
Valtuutetut
Luottamushenkilöt
Alueellinen nuorisoseurafoorumi (88,5 %)
Seurakäynti (64,4 %)
Alueellisten tunnustusten jako: vuoden nuorisoseura, nuorisoseuralainen jne. (53,8 %)
Nuorisoseurarekisterin käytössä avustaminen (62,7 %)
Toimintatietojen kerääminen ja kokoaminen alueelta (53,8 %)
Alueellinen nuorisoseurafoorumi (47,5 %)
Seuratoiminnan merkittävimpinä palveluina pidettiin seuraavia.
Valtuutetut
Luottamushenkilöt
Nuorisoseurarekisterin käytössä avustaminen (81,4 %)
Seurakäynti (68,1 %)
Alueellinen nuorisoseurafoorumi (81,4 %)
Nuorisoseurarekisterin käytössä avustaminen (65,2 %)
Avoimissa vastauksissa nostettiin esiin erilaisia näkökulmia seuratoiminnan alueellisiin jäsenpalveluihin. Osa vastaajista kommentoi, etteivät myöskään alueelliset seuratoiminnan jäsenpalvelut kohtaa kaikkien seurojen toimintaa. Tarjottavista jäsenpalveluista toivottiin lisätietoa, jotta niitä voisi paremmin hyödyntää ja kaivattiin uusia välineitä palvelujen jalkauttamiseen (esim. WhatsApp, tilaisuuksien striimaus). Todettiin, että alueryhmien perustamisen olevan vielä kesken. Todettiin, että uuden Nuorisoseurarekisterin käytössä tarvitaan apuja. Erityisesti toivottiin, että aluetoimisto kehittäisi keinoja uusien toimijoiden ja ohjaajien mukaan saamiseen. Alueelliset tapaamiset nähtiin merkityksellisinä ja aktivoivina, vertaistuki on merkittävää. Toivottiin säännöllisiä seurakäyntejä, myös aluetoimiston aloitteesta, ei vain pyydettäessä. Leader -hankkeiden kautta kerrottiin saadun kehittämiseen resursseja.
Viestinnän ja vaikuttamisen alueelliset jäsenpalvelut
Viestinnän ja vaikuttamisen osuus rakentui niin ikään samalla logiikalla.
Valtuutetut
Luottamushenkilöt
Alueen uutiskirje / seuratiedote sähköpostilla tai kirjeenä, tietoa ja tiedonvälitystä (75 %)
Alueen uutiskirje / seuratiedote sähköpostilla tai kirjeenä, tietoa ja tiedonvälitystä (72,1 %)
Alueen some-kanavat, tietoa ja tiedonvälitystä (45,8 %)
Aluetoimiston tuki seuran viestinnän toteutuksessa (36,1 %)
Nuorisoseuratoiminnan esittely alueen tapahtumissa ja messuilla (37,5 %)
Alueen kotisivut, tietoa ja tiedonvälitystä (36,1, %)
Merkittävimmiksi viestinnän ja vaikuttamisen palveluiksi nostettiin seuraavaa.
Valtuutetut
Luottamushenkilöt
Nuorisoseurojen edustaminen ja edunvalvonta alueellisissa verkostoissa (96,3 %)
Nuorisoseuratoiminnan esittely alueen tapahtumissa ja messuilla (78,8 %)
Alueen some-kanavat, tietoa ja tiedonvälitystä (91,4 %)
Alueen uutiskirje / seuratiedote sähköpostilla tai kirjeenä, tietoa ja tiedonvälitystä (71,6 %)
Avoimissa vastauksissa tuotiin ilmi erilaisia näkökulmia alueelliseen viestintään ja vaikuttamiseen. Vastauksissa kaivattiin lisää näkyvyyttä nuorisoseuratoiminnalle mediassa nähtiin, että aluetoimistolla merkittävä tehtävä nostaa toimintaa esille ja lähestyä mediaa. Nähtiin myös parempana vaihtoehtona se, että aluetoimisto edustaa ja esittelee nuorisoseuratoimintaa laajasti ja tasapuolisesti verkostoissa ja tapahtumissa kuin se, että seurat olisivat näissä kilpailemassa huomiosta ja harrastajista. Todettiin myös, että tämä on tärkeää, sillä näkyminen alueen messuilla ym. tuottaa lisää harrastajia seuroihin. Vastauksissa toivottiin, että aluetoimisto olisi mahdollistamassa vertaistukea ja alustoja sille. Vastauksissa kiiteltiin koko järjestön viestinnän kehittymistä viime vuosina. Valtakunnallinen Nuorisoseuralehti nähtiin alueen lehtenä merkittävämpänä.
Yhteenvetoa ja jatkotoimenpiteitä
Asiaa käsitellään liiton valtuuston kokouksessa 17.5.2020 ja hallitus jatkaa alueellisten jäsenpalvelujen kehittämistä valtuustolta tulleiden evästysten ja aineiston tulosten pohjalta yhteistyössä aluetoimistojen ja keskusseurojen kanssa.
Järjestämme
webinaarin, jossa esitellään helppokäyttöinen joukkorahoituspalvelu Mesenaatti.me. Sen kautta voi rakentaa
joukkorahoituskampanjan esimerkiksi paikallistasolla, johon ei tarvitse
erikseen rahankeräyslupaa. Webinaari pidetään Teams-alustalla torstaina
28.5. klo 18.00 – 19.30 ja puhujana on Mesenaatti.me-palvelun perustaja Pauliina Seppälä.
Voit ilmoittautua mukaan webinaariin tämän linkin kautta 27.5.2020 klo 16 mennessä.
Mesenaatti.me-sivustolta
voi myös käydä katsomassa parhaillaan käynnistä olevia kampanjoita.
Aluetoimistot
sekä muut liiton työntekijät tarjoavat myös mielellään sparrausta ja tukea
joukkorahoituskampanjoiden ja muiden varainhankintatoimien tekemiseen
paikallistasolla.
Jokaisen nuorisoseuralaisen kannattaa olla ylpeä kaikesta osaamisesta, jota harrastus- ja yhdistystoiminta on tuonut. Nuorisoseurojen, Kansalaisfoorumin ja Suomen Harrastajateatteriliiton Open Badge digitaaliset osaamismerkit auttavat osaamisen pukemisessa sanoiksi ja tarjoavat tavan jakaa tietoa siitä myös verkossa.
Nämä taidot voivat nousta merkittävään rooliin omassa osaamiskattauksessa ja avata uusia yllättäviäkin ovia. Kun erittelee, mitä kaikkea on oppinut vaikkapa ohjatessaan ryhmätoimintaa, huomaa pian, miten monipuolinen ja kattava lista osaamisesta piirtyy.
Aktiivinen nuorisoseuralainen Päivi Svärd Vahannan Nuorisoseurasta on tutustunut osaamismerkkeihin. Hän on ilahtunut siitä, että merkit yleistyvät yhdistys- ja harrastustoiminnassa. Hän on itse hakenut merkkejä erilaisten digitaalisten palvelujen ja tietotekniikan osaamisesta ja aikoo rikastuttaa kokoelmaansa vielä yhdistystoiminnan merkeillä.
Osaamismerkkejä haetaan täyttämällä sähköinen merkkihakemus ja myönnetystä merkistä saa ilmoituksen sähköpostiin. Omia merkkejä hallinnoidaan helppokäyttöisessä Open Badge Factory -palvelussa.
Suomen Nuorisoseurat valitsi vuoden 2020 nuorisoseuraksiKarjalannuoret. Aikanaan Viipurissa perustettu siirtoseura Karjalasta on toiminut 40-luvulta alkaen Helsingissä. Valinnassa nousi kirkkaana esillevastikään 101 vuotta täyttäneen seuran monipuolinen toiminta. Juhlan kunniaksi tehty ”Poiesitsekäsite”-teos kokosi yhteen kaikki seuran toimijat ja siinä näkyi yhdessä tekemisen riemu.
”Tosi hienolta tuntui. Olin pienessä shokkitilassa,valintatuli täytenä yllätyksenä. Olin just menossa nuorten viikonlopun harjoituksiin, kun kuulin palkinnosta. Teki todella tiukkaa hillitä itsensä.Olinvaltaisan tunnekuohun vallassa.Oltiin oltu jouseampana vuonna ehdolla,ja vasta saatiin se Vuoden tanssiteko-palkinto.En enää odottanut,aattelinettä joku toinen seura saa palkinnon.”, vastaapuheenjohtaja Sini Hirvonen klassiseen kysymykseen Miltä nyt tuntuu?
Seuran vahvuus on aikaan ja ympäristöön sopeutuminen. Karjalan nuorissa ei ole keskitytty vain yhteen juttuun vaan toiminta on monipuolista ja koko ajan keksitään uusia toiminnan muotoja, joilla on voitu vastata jäsenistön toiveisiin.
”Tänä päivänäkin Karjalan Nuoret toimivatsenensimmäisen vuosikymmenen henkeen. Me olemme sopeutuneet ympäristöönjakoemmekuluvammeosaksisuurempaakuvaa.Meille tärkeitä asioita ovat juuritietoisuus ja ylisukupolvisuus. Jäsenistöömme kuuluu ihmisiä vauvasta vaariin ja mukuloista mummoihin, jokatuli erityisen vahvasti esille 100-vuotisjuhliemme yhteydessä. Huikean spektaakkelin tekemiseen osallistuivat aivan kaikki; tanssi-, musiikki-, teatteri- ja harrastusryhmät.”,toteaa Sini Hirvonen.
Koronapandemian aikana Karjalan Nuoret on järjestänyt monenlaista etätoimintaa. Seurassa on töissä kymmeniä taidealojen free lancereita, eikä heitäkään haluttu jättää tyhjän päälle. Teatterikohtauksia on improvisoitu etänä ja aikuisten tanssitekniikka -ohjeita on tehty ennakkoon videoille. Koronan vuoksi kansantanssin Kevätriemua -konsertista tuli Kansantanssin Syysriemua -konsertti 8.11. ja vuosittainen lasten teatteriryhmien kauden päätösfestari ja katselmus järjestetään tänä vuonna 16.5. VirtuaaliILLUUSIONA,eli etäyhteyksin, luvassa on muun muassa ryhmien tekemiä kuunnelmia.PerinteinenILLUUSIO -tapahtuma siirtyy vuoden päähän ja järjestetään seuraavan kerran 25.4.2021.
”Uskon, että kun tässä on jo 101 vuotta porskutettu niin mennään edelleen eteenpäin.”, toteaa Sini Hirvonen lopuksi.
RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään fyysisen tapahtuman sijaan virtuaalisena festivaalina 11.-13.9.2020. RAMPPIKUUMEEN sisältöjä sovelletaan virtuaaliseen ympäristöön digitaalisia alustoja hyödyntäen.
Tapahtuma siirrettiin aiemmin huhtikuulta elokuun loppuun,
mutta haasteita aiheuttavat samaan viikonloppuun siirtyneet ylioppilasjuhlat
sekä koronaviruksen aiheuttamat terveydelliset riskit ja tilanteen epävarmuus.
Virtuaalisen festivaalin tarkka ohjelma julkaistaan myöhemmin. Sisältösuunnittelussa ja käytännön organisoinnissa kuunnellaan nuorten ja nuorisoteatteriryhmien toiveita virtuaalisen nuorisoteatterifestivaalin toteuttamiseksi.
– Meillä on onneksi nyt aikaa perehtyä virtuaalisen festivaalin toteuttamiseen, jotta nuoret kokisivat parhaan mahdollisen RAMPPIKUUMEEN poikkeusoloista huolimatta, Nuorisoseurat Lounais-Suomen toiminnanohjaaja Karoliina Hursti sanoo.
RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät
Kankaanpäässä on 13-20-vuotiaille nuorille ja heidän ohjaajilleen suunnattu
nuorisoteatterifestivaali. Tapahtuman tuottavat Nuorisoseurat, Kankaanpään
kaupunki ja Kankaanpään Nuorisoseura ry yhteistyössä Satakunnan Nuorisoseurojen
liitto ry:n kanssa.
Tiedotusta tapahtuman osalta päivitetään nettisivuille
osoitteeseen www.ramppikuume.net.
