LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Kannanotto

  • Suomen ja lähialueiden kansanmusiikkiperinteiden arvo ymmärrettävä myös Yleisradiossa

    Suomen ja lähialueiden kansanmusiikkiperinteiden arvo ymmärrettävä myös Yleisradiossa

    Yle on lakkauttamassa Suomen ja lähialueiden kansanmusiikkeihin keskittyvän Yle Etnon Sydänjuurilla-ohjelman. Tuemme Kansanmusiikin & Kansantanssin Edistämiskeskuksen (KEK) avointa kirjettä aiheeseen liittyen. Suomen Nuorisoseurat on yksi KEK:n jäsenyhteisöistä.

    Hyvä Ylen hallintoneuvoston jäsen ja vastaava toimittaja Ville Vilén,

    Suomen alueella vuosisadat kehittynyt kansanmusiikki on olennainen ja ainutlaatuinen osa suomalaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä. Suomalaisen moninaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön tuottaminen, luominen, kehittäminen, säilyttäminen ja tukeminen kuuluvat Yleisradion julkisen palvelun tehtäviin (Yleisradiolaki 7 §). Kuitenkin suomalaisten enemmistö- ja vähemmistökulttuurien ja Suomen lähialueiden kansanmusiikin näkyvyys ja kuuluvuus on jo tähän asti ollut Yleisradiossa hyvin vähäistä. Kansanmusiikkia tai kansantanssia ei käytännössä näy televisiossa eikä kansanmusiikkiin keskittyviä ohjelmia kuulu muilla radiokanavilla kuin Yle Radio 1:ltä, jossa sillä on vielä ollut pieni saarekkeensa.

    Nyt Yleisradio on lakkauttamassa ainoaa tähän aihealueeseen erikoistunutta säännöllistä ohjelmaansa, Yle Radio 1:n Sydänjuurilla-ohjelmaa, jota Amanda Kauranne on ansiokkaasti ja perehtyneesti toimittanut jo usean vuoden ajan. Se on ainoa aikaansa systemaattisesti seuraava suomalaista kansanmusiikkia käsittelevä radio-ohjelma, jossa on kattavasti esitelty uusia julkaisuja ja paneuduttu syventyneesti eri kansanmusiikkiteemoihin. Ohjelmalla on ollut korvaamaton merkitys niin perinteisen kuin uudemman, ammattilais- ja taiteilijalähtöisen kansanmusiikki-ilmaisun esiintuontifoorumina. Sydänjuurilla-ohjelma on tuonut ansiokkaasti esiin myös maan vähemmistökulttuurien kuten suomenruotsalaisten, romanien ja karjalaisyhteisöjen musiikkiperinteitä sekä kaikilla kolmella Suomessa elävällä saamen kielellä tehtyä saamelaisten musiikkia. Näiden musiikkien näkyvyys ja kuuluvuus on vielä valtakulttuurin kansanmusiikkiperintöäkin heikompaa.

    Yleisradiolla on ollut Suomen alueen kansanmusiikkiin keskittyvä radio-ohjelma 1930-luvulta asti. Nyt Yle ei ole tuomassa Sydänjuurilla-ohjelman tilalle uutta erikoisohjelmaa. Ylestä on kuultu täsmentämättömiä lupauksia kansanmusiikin lisäämisestä muihin ohjelmasisältöihin. Näihin lupauksiin on vaikea luottaa. Kokemus on osoittanut, että erillisen kansanmusiikkiohjelman ulkopuolella kiinnostus Suomen alueen kansanmusiikkia ja kansanmusiikkipohjaista musiikkia kohtaan Ylen sisällä rajoittuu satunnaisiin välähdyksiin Yle Radio 1:n ns. maailmanmusiikkiohjelmissa, Yle Sámi Radiossa (Yle saamenradio) sekä muissa Yle Radio 1:n musiikkiohjelmissa. Mikään tähänastinen Yleisradion toiminnassa ei anna viitettä suhtautumisen muuttumisesta. Esimerkiksi radiointien määrä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilta ja muista tapahtumista tuntuu olevan kuihtumisen kierteessä. Kansantanssille ei anneta Ylellä näkyvyyttä juuri lainkaan.

    Kansanmusiikki on paljon muutakin kuin genre. Sillä on muista musiikin lajeista poikkeavat historialliset kehityskulkunsa ja ‑mekanisminsa, sosiaaliset funktionsa, tuotanto- ja kulutusrakenteensa jne. Tätä omalakisuutta osoittaa esimerkiksi se, että musiikin ammatillisessa koulutuksessa konservatoriotasolta Sibelius-Akatemiaan asti sillä on omat linjansa ja koulutusohjelmansa. Vastaava tilanne on useimmissa verrokkimaissa. Alan koulutus tuottaakin vahvasti osaamisensa todistaneita taiteilijoita ja erikoistuneita ammattilaisia, joiden ammatilliselta toiminnalta radiokuuluvuuden heikentäminen vetää mattoa jalkojen alta.

    Vaikka Suomen alueen kansanmusiikin lisääminen muihin ohjelmiin toteutuisikin, erikoisohjelman sisältämä ja vaatima asiantuntemus ei siirry. Kansanmusiikki tarvitsee korkeatasoisesti toimitetun oman ohjelmansa, jonka toteuttaja tuntee kansanmusiikin erityisluonteen ja Suomen alueen kansanmusiikin estetiikan, historian ja traditiot, kokonaisuudet, kontekstit, taustat ja ajankohtaiset ilmiöt. Tällaiset asiantuntevasti toimitetut ohjelmat ovat itsestäänselvyys lukuisten muiden genrejen kohdalla Yleisradiossa. Kaikkein eniten tämän itsestäänselvyyden tulee toteutua oman maan ja kulttuurin ainutlaatuisen musiikkiperinnön kohdalla, jota ei missään muualla maailmassa vaalita.

    Suomi on sitoutunut Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen ratifioidessaan turvaamaan valtion alueella aineetonta kulttuuriperintöä. Yleisradion rooli mainitaan useissa kohdin Suomen Unesco-sopimuksen toteutuksen maaraportissa (2021). On selvää, että kulttuuriperintöilmiöiden aseman ja näkyyvyyden heikentäminen sotii niitä sitoumuksia vastaan, jotka Suomi on Unescon sopimuksen ratifioidessaan antanut. 

    Ainoan Suomen alueen kansanmusiikkia käsittelevän ohjelman lakkauttaminen on Yleisradiolta vahvasti vastoin sivistystehtäväänsä ja kulttuurisen monimuotoisuuden esiintuomisen ja ylläpitämisen tavoitteita kohtaan. Millään kulttuurilla, kansakunnalla tai valtiolla ei ole varaa romuttaa omaa arvopohjaansa ja identiteettiään hylkäämällä oma kulttuuriperintönsä. Lakkauttamispäätös on peruttava, ja Yleisradion musiikkitoimituksissa on päinvastoin käynnistettävä perusteellinen itsetutkiskelu sen suhteen, miten ne katsovat hoitavansa lakisääteistä kulttuuriperinnön turvaamisen tehtäväänsä.

    Ystävällisin terveisin,
    Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen hallitus

  • Paikalliset nuorisoseurantalot ovat tärkeitä harrastuspaikkoja – nyt niitä uhkaavat hallituksen leikkaukset  

    Paikalliset nuorisoseurantalot ovat tärkeitä harrastuspaikkoja – nyt niitä uhkaavat hallituksen leikkaukset  

    Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen talousarvio on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Talousarviossa on varattu seurantalojen korjausavustuksiin sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön yhteensä vain 700 000 euroa. Vuonna 2023 summa oli yhteensä 1.697.000 euroa, joten ensi vuonna seurantalojen korjausavustuksiin kohdistuva leikkaus olisi yhteensä lähes miljoona euroa.

    Ymmärrämme hyvin Orpon hallituksen julkisen talouden leikkauspaineen, mutta noin valtava leikkaus olisi kuolinisku seurantalojen ylläpitämiselle. Taloista puhutaan usein kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina, mitä ne ovatkin, mutta usein puheissa unohtuu se, mitä eri seurantaloilla tehdään. Me nuorisoseuraliikkeessä koemme, että maamme hallitukselta on unohtunut massiivisen leikkauksen vaikutusten arviointi, varsinkin kerrannaisvaikutusten osalta. Asiasta on tehty monta kannanottoa pitkin vuotta.

    Suomenkieliset nuorisoseurat ovat isoin seurantaloryhmä kahdentoista seurantaloyhteisön joukossa. Suomenkielisiä nuorisoseuroja on noin 600 eri puolilla Suomea, ja niistä 85%:lla on omistuksessaan nuorisoseurantalo.

    Paikallisissa nuorisoseuroissa harrastetaan erityisesti kulttuuria, mutta myös yhteisöllistä liikuntaa ja urheilua.  Nuorisoseurantaloilla harrastaa viikoittain lähes 30 000 lasta, nuorta ja aikuista. Vuonna 2022 kaikissa suomenkielisissä nuorisoseuroissa oli 89 101 käyntikertaa alle 16-vuotiailla harrastajilla ja 101 786 käyntikertaa yli 16-vuotiailla.

    Nuorisoseurantalot ovat uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumattomia tiloja 

    Monella pienellä paikkakunnalla nuorisoseurantalot ovat kunnan ainoita yhteisiä kokoontumistiloja. Kunnan omat tilat saattavat olla varsinkin ilta-aikaan täyteen buukattuja, ja varsinkin kuntien karsiessa julkisia tilojaan, seurantalojen merkitys kasvaa. Talot ovat niitä ylläpitävien yhdistysten omistuksessa, ja yhdistykset pyörivät pääsääntöisesti täysin vapaaehtoisvoimin. Paikallisyhdistysten vapaaehtoiset laittavat vuositasolla tuhansia tunteja omaa vapaa-aikaansa niin yhdistyksen kuin omistamiensa talojen pyörittämiseen.

    Korjausavustusten turvin näitä harrastus- ja kokoontumispaikkoja voidaan pitää yllä varsin huokeasti. Tuki korjaukseen palautuu moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalle, kun talot pysyvät käyttökelpoisina ja korjaukset myös osaltaan tukevat talojen energiatehokkuutta. Pelkästään paikallisten nuorisoseurojen hakemat korjausavustukset olivat vuonna 2022 yhteenlaskettuna noin 1,7 miljoonaa euroa, kun avustuksia pystyttiin jakamaan nuorisoseuroille noin 475 000 euroa. Kaikkien seurantaloyhteisöjen hakemat avustukset olivat monia miljoonia euroja. 

    Ristiriita hallitusohjelman kirjausten kanssa 

    Valtava leikkaus seurantalojen ylläpitämiseen on myös ristiriitainen hallitusohjelman kanssa. Hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu kaikkien suomalaisten liikkumisen, nuorten hyvinvoinnin ja harrastamisen edistäminen sekä vastaaminen mielenterveyden haasteisiin. Paikallisten nuorisoseurojen toiminta vastaa kaikkiin edellä mainittuihin hallitusohjelmakirjauksiin. Lisäksi paikallisten yhdistysten valtava panostus kansalaisyhteiskuntaan taloja ylläpitämällä ja harrastustoimintaa järjestämällä saa peruuttamattoman kolauksen, mikäli maamme hallituksen viesti on se, että aktiivista kansalaisuutta ei arvosteta.

    Edullisella, matalan kynnyksen toiminnalla, jossa osallisuuden kokemus vahvistuu, voidaan jatkossakin vastata yhteiskuntamme haasteisiin. Monet viimeisimmistä nuorten parissa tehdyistä tutkimuksista tuovat hengailu- ja harrastuspaikkojen merkityksen esiin. Myös eri-ikäisten ihmisten kohtaamispaikoilla on tärkeä rooli yhteiskunnassa.

    Vetoamme maamme hallitukseen, että seurantalojen korjausavustuksen määrärahaleikkausta arvioidaan vielä uudelleen. Vahinko voi olla täysin peruuttamaton, ja kerrannaisvaikutukset säästöstä koituvaa hyötyä huomattavasti suuremmat. 

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450. 

  • Seurantalojen korjausavustukset on turvattava

    Seurantalojen korjausavustukset on turvattava

    Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksen 9.9. julkilausumassa todetaan, että seurantalot ovat kansalaisyhteiskunnan mittaamattoman arvokasta omaisuutta. Suomessa on yli 2000 seurantaloa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Ne ovat erilaisten yhteisöjen ylläpitämiä, kaikille avoimia kokoontumistiloja. Seurantalot ovat merkittäviä harrastuspaikkoja, yhteisiä olohuoneita sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. 

    Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu jo 1800-luvulla. Taloja ovat rakentaneet mm. nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, työväenyhdistykset, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Seurantalo-tyyppisessä uusiokäytössä kylätaloina on myös lukuisia vanhoja kouluja. Seurantaloja ylläpidetään yleensä talkoovoimin ja ne ovat usein seutunsa ainoita harrastus- ja juhlatiloja.

    Energiakriisi ja korjauskustannusten nousu ovat ajaneet monet seurantalot vaikeuksiin. Valtion korjausavustuksen turvin taloja on voitu tähän asti korjata ja pitää käyttökunnossa. Määräraha on kuitenkin riittämätön: tarve on hakukierroksilla huomattavasti jakomahdollisuuksia suurempi. Niinpä määräraha mahdollistaa vain hyvin rajoitetusti esimerkiksi lämmitysjärjestelmien uusimista kestävyyssuositusten mukaisiksi. Tämänhetkisestä valtion budjettiesityksestä ei käy ilmi, minkä suuruinen määräraha seurantalojen korjausavustuksiin on varattu, ja tämä herättää seurantaloja ylläpitävissä yhteisöissä suuren huolen. 

    Seurantaloista huolehtiminen säilyttää paikallista aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä ja ylläpitää perinteisiä korjausrakentamisen taitoja. Rakennusala on taloudellisessa kriisissä, ja työvoimavaltaisen rakennusalan ja seurantalojen korjaustarpeet kohtaavat tällä hetkellä erityisen hyvin. Seurantaloja korjaamalla on nyt mahdollista turvata monta työpaikkaa.

    Seurantalojen tulevaisuutta voidaan turvata korottamalla valtion korjausavustusten määrärahaa. Määräraha on myös turvattava tuleviksi vuosiksi. Tämän lisäksi paikallisesti voidaan tehdä paljon, jotta seurantalot pysyvät vilkkaassa käytössä ja hyvässä kunnossa. 

    Seurantalojen korjaamisen tukeminen on yhteiskunnalle sekä edullinen että tehokas tapa tukea paikallista elinvoimaa, osallisuutta ja hyvinvointia.

    Mikko Härö, puheenjohtaja, Seurantaloasiain neuvottelukunta
    Teppo Ylitalo, toiminnanjohtaja, Suomen Kotiseutuliitto
    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
    Susanne Lagus, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Hembygdsförbund
    Sebastian Gripenberg, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Ungdomsförbund
    Kati Tyystjärvi, toiminnanjohtaja, Kansantalojen Liitto
    Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto ja ProAgria Keskukset
    Hannah Honkanen, toiminnanjohtaja, Raittiuden Ystävät
    Tuomo Eronen, seurantaloasiain neuvottelukunnan jäsen, Suomen Keskusta
    Aleksi Koivisto, toiminnanjohtaja, Suomen Kylät
    Katri Kujanpää, toiminnanjohtaja, Suomen Työväentalojen Liitto

  • Hallitusohjelma on täynnä mahdollisuuksia – mutta myös uhkia

    Hallitusohjelma on täynnä mahdollisuuksia – mutta myös uhkia

    Saimme kuulla ja lukea viime perjantaina, miten hallitustunnustelut olivat tulleet Petteri Orpon johdolla loppuun. Juuri julkaistu hallitusohjelma on paksu ja yksityiskohtainen. Haluamme nyt nostaa esiin muutamia huomioita. 

    Lasten ja nuorten hyvinvointia halutaan edistää kokonaisvaltaisesti

    Hallitusohjelmaneuvottelijat ovat kuulleet toimialan ääntä, ja nostavat esiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen erittäin tärkeänä asiana. Yhtenä merkittävänä osana tässä nähdään harrastustoiminta.

    Hallitusohjelma nostaa esiin taide-ja kulttuuriharrastamisen merkityksen sekä harrastus- ja kerhotoiminnan kehittämisen kokonaisuutena, jonka osana Harrastamisen Suomen mallia myös tarkastellaan. Tämä on harrastuskentän moninaisuuden kannalta hyvä ja kannatettava asia, ja toivomme, että seuraavaksi mietitään huolella myös tämän kehittämistyön rahoitus. Olemme myös tyytyväisiä, että harrastusseteliehdotus etenee kokeiluun. 

    Nuorten hyvinvointiasiat on myös keskitetty opetus-ja kulttuuriministeriöön, ja erillinen nuoriso-ja liikuntaministeri pystyy tekemään halutessaan paljon nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

    Osallisuus näkyy hallitusohjelmassa

    Hallitusohjelmaan on kirjattu seuraavaa: ”Hallitus vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Uusia keinoja vaalia näitä perusarvoja tarkastellaan ennakkoluulottomasti. Hallitus työskentelee osallistavan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta ja torjuu eriytymiskehitystä. Hallitus valmistelee ja toimeenpanee kansallisen ohjelman demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Erityisenä tavoitteena on äänestysaktiivisuuden edistäminen ja lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen.”

    Tämä kirjaus on kiitettävä ja toiveemme on, että kansallista ohjelmaa demokratian ja osallistumisen edistämiseksi kutsutaan toteuttamaan laaja joukko kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Koulujen ja oppilaitosten lisäksi on järkevää hyödyntää jo olemassa olevia toimintamalleja, mitä vaikkapa nuorisoalalla on kehitetty niin järjestöissä kuin kuntaorganisaatioissa.

    Ohjelma on lähtökohtaisesti kulttuurimyönteinen

    Kulttuurialan keskeisiin epäkohtiin kuten freelancereiden työoloihin aiotaan puuttua, vaikka samaan aikaan työntekijöihin kohdentuvat heikennykset saattavat koskettaa myös kulttuurialaa. Kulttuurin saavutettavuutta halutaan kuitenkin parantaa ja lasten ja nuorten taide- ja kulttuuriharrastuksiin satsata erityisesti. Erityisen ilahduttavaa on myös kulttuurihyvinvoinnin näkyminen, sillä ohjelmaan on kirjattu, että ”hallitus vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön välistä yhteistyötä. Tavoitteena on esimerkiksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan laajempi hyödyntäminen ennaltaehkäisevässä sosiaali- ja terveydenhuollossa.”

    Monipuolista kulttuuriperintöä tulee ylläpitää

    Kirjaus suomalaisen kulttuuriperinnön merkityksestä oli nostettu hallitusohjelmassa näkyviin Osaava Suomi-luvun alla. Yksi näkyvä osa suomalaista kulttuuriperintöä ovat tuhannet seurantalot ympäri maatamme. Niiden ylläpitoon ja korjaamiseen Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta avustusten jaon, minkä tarkoituksena on säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä.

    Määräraha avustuksiin on varattu vuosittain valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista. Rahapelijärjestelmää uudistaessa tulee turvata kulttuurihistoriallisesti merkittävien seurantalojen korjausrahoitus, varsinkin kun yleinen talouden tilanne vaikuttaa suoraan talojen ylläpitoon ja rakennus- ja korjauskustannuksiin. Rakennetun kulttuuriperinnön lisäksi toimivat seurantalot mahdollistavat aineettoman kulttuuriperinnön ylläpitämisen sekä harrastamisen kymmenille tuhansille lapsille, nuorille ja aikuisille.

    Rahoitus herättää huolta

    Ohjelma ei ole missään tapauksessa ongelmaton. Olemme nuorisoalan kattojärjestö Allianssin tavoin huolissamme nuorisoalan rahoituksesta, sillä opetus-ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustusten leikkausten kohdentumisesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Toivomme, että hallitusohjelman kunnianhimoisille nuoriin kohdistuville tavoitteille löytyy myös rahoitusta toimenpiteiden toteuttamiseksi. 

    Tämän lisäksi jopa 40% rahoitusleikkaus vapaalle sivistystyölle on näköalaton päätös, joka vaikuttaa pahimmassa tapauksessa matalan kynnyksen ja matalien kustannusten harrastustoimintaan merkittävästi. Varsinkin maaseudun kulttuuriharrastustarjonnassa vapaan sivistystyön merkitys lastenkulttuurin edistämiselle on kiistaton. Toivomme, että tätä linjausta vielä tarkastellaan uudemman kerran ja varmistetaan vapaalle sivistystyölle oikeudenmukainen rahoitusmalli. 

    Hallitusohjelman loppupuolelta löytyy kappale, joka käsittelee paneeleita “Arvioidaan erilaisten paneelien ja vastaavien monijäsenisten toimielinten roolia hallituksen työn tukena ja hallitusohjelman toimeenpanossa.” Vahva ja välittävä Suomi syntyy dialogista ja yhteistyöstä. Suomen Nuorisoseurat ilmoittautuu olevansa käytettävissä kun asiantuntiuttamme halutaan käyttää hallituksen työn tueksi.

    Lisätiedot

    Annina Laaksonen
    Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry
    puh. 040 726 7450 

    Elina Weckström
    Hallituksen puheenjohtaja, Suomen Nuorisoseurat ry
    puh. 050 306 5588

    Nuorisoseurat tarjoavat laadukkaita harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja liikuntaa. Järjestämme myös niihin liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua! 

    Nuorisoseuratoimintaa on sekä kaupungeissa että maaseudulla ympäri Suomea. Toimintaa toteuttavat paikalliset nuorisoseurat, aluetoimistot ja valtakunnallinen liitto. Suomen Nuorisoseurat ry on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö, jonka tehtävänä on tukea paikallisten nuorisoseurojen toimintaa.

  • Harrastaminen kannattelee lasten ja nuorten arkea

    Harrastaminen kannattelee lasten ja nuorten arkea

    Lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn haasteet tunnustetaan laajasti. Harrastamisen Suomen malli pyrkii osaltaan vastaamaan haasteisiin, ja malli onkin tuonut monelle maksuttoman, lasten ja nuorten itse toivoman harrastuksen koulupäivän yhteyteen. Malli vaatii kuitenkin kehittämistä. 

    Edustamamme tahot ovat osallistuneet mallin toteuttamiseen eri puolilla Suomea. Yhteensä toimintamme piirissä on yli miljoona lasta ja nuorta. Peräänkuulutamme harrastamisen edistämiseen kokonaisvaltaista näkökulmaa.

    Toivottava kehitys olisi, että Harrastamisen Suomen mallin toiminta johtaisi pysyvään harrastukseen myös sen päätyttyä, ja näin eri harrastamisen muodot täydentäisivät toisiaan. Pitkäkestoisen harrastamisen etuna on vahva sosiaalinen yhteys ja kokemukset yhdessä kavereiden kanssa.

    Mallin tulisi olla saavutettava erityisesti niille lapsille ja nuorille, jotka eivät vielä harrasta. Ratkaisu tähän voisi olla myös harrastusseteli, jolla nuori voi päästä kokeilemaan harrastusta vapailta harrastusmarkkinoilta. Tämä voisi vastata myös yläkoululaisten ja sitä vanhempien nuorten toiveisiin. 

    Kansallinen koulutuksen arviointikeskus arvioi keväällä 2023 Harrastamisen Suomen mallin toteutumista kuudessa kunnassa. Arviointi on suppea – mallia toteutettiin kaikkiaan 249 kunnassa lukuvuonna 2022-2023 – eikä se siten anna kokonaiskuvaa mallin haasteista.

    Hallituskaudella pitää selvittää harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden ja rahoituksen kokonaiskuva sekä huolehtia siitä, että Harrastamisen Suomen malli täydentää olemassa olevaa harrastuskenttää, eikä näivetä sitä.

    Katja Asikainen, vaikuttamistyön päällikkö, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat 
    Kaisa Leikola, toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    Viivi Seirala, toiminnanjohtaja, Taiteen perusopetusliitto
    Jaana Tulla, johtaja, seura- ja jäsentoimintayksikkö, Olympiakomitea

    Julkaistu Turun Sanomissa 12.5.

  • Seurantalojen keskusjärjestöt vetosivat korjausavustusten puolesta

    Seurantalojen keskusjärjestöt vetosivat korjausavustusten puolesta

    Seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen valtakunnalliset keskusjärjestöt ovat vedonneet hallitusneuvottelijoihin seurantalojen korjausavustusten määrärahan puolesta. Seurantalot ovat erilaisten yhteisöjen ylläpitämiä, kaikille avoimia harrastus-, kokoontumis- ja juhlatiloja. Niitä on Suomessa noin 2000.  

    ”Seurantalot ovat kansalaisyhteiskunnan mittaamattoman arvokasta omaisuutta. Niiden lisääntynyt korjausvelka ja tarpeet energiatehokkuuden kohentamiseen asettavat yhdistyspohjalta, paljolti vapaaehtoisvoimin toimivat omistajat tiukkaan rakoon. Seurantalojen tulevaisuus on osaltaan turvattava niiden korjausavustuksen tasoa nostamalla”, sanoo Seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö.

    Seurantaloasiain neuvottelukunta toimii korjausavustusten asiantuntijaelimenä. Siinä ovat edustettuina muun muassa taloja omistavien yhteisöjen keskusjärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjetissa on vuosittain noin 1,7 miljoonan euron määräraha yleishyödyllisesti toimivien seurantalojen korjausavustuksiin sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön. Avustusten jakaminen on delegoitu Suomen Kotiseutuliitolle.

    Korjausavustusten määräraha on riittämätön: vuonna 2023 avustuksia haettiin noin 6,6 miljoonan euron edestä. Se on yli miljoona euroa edellisvuotta enemmän. Hakusumman kasvu kertoo muun muassa seurantalojen korjausvelan kertymisestä. Avustuksella katetaan vain osa korjauskustannuksista, sillä yhteisöjen omaa rahoitusta sekä etenkin talkootyötä käytetään paljon korjausten mahdollistamisessa.

    2000 talkoovoimin ylläpidettyä taloa

    Seurantaloja on ympäri maata, sekä maaseudulla että kaupungeissa. Ne ovat vapaan kansalaistoiminnan keskuksia, joissa eri-ikäiset ihmiset harrastavat päivittäin. Tavalliset kansalaiset vuokraavat niitä perhejuhlien viettoon.

    Monet seurantalot sijaitsevat keskusten ulkopuolella ja ovat seutunsa ainoita kokoontumispaikkoja. Tällaiset talot ovat todellisia monipalvelupisteitä, joita käytetään esimerkiksi päivähoidon tai koululaisten tarpeisiin, terveydenhuoltoon ja äänestämispaikkoina.

    Merkittävä osa rakennuksista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Ne edustavat eri aikakausien arkkitehtuuria. Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu 1880-luvulla. Myös vanhoja kansakouluja ja muita rakennuksia on muutettu seurantalokäyttöön. Perinteisen seurantalon tunnusmerkki on suuri juhlasali, jossa on usein myös näyttämö.

    Seurantalojen korjausavustusten puolesta ovat vedonneet Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Nuorisoseurat, Finlands Svenska Ungdomsförbund FSU, Suomen Työväentalojen Liitto, Kansantalojen Liitto, Suomen Kylät, Raittiuden Ystävät ja Marthaförbundet.

  • Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin on panostettava

    Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin on panostettava

    Hallitustunnustelut aloittanut Petteri Orpo sai viime viikolla muilta puolueilta vastauksia esittämiinsä tunnustelukysymyksiin. Puolueiden vastauksissa useammissa mainitaan sekä lasten ja nuorten harrastaminen että kulttuurin merkitys. Esitämmekin, että tulevassa hallitusohjelmassa tulisi lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen hallituspohjasta riippumatta.

    Kokoomus haluaa luoda kulttuurialan kasvustrategian, joka huomioi niin kulttuurialan rahoituksen kuin sen merkittävän kasvupotentiaalin. Lasten ja nuorten kulttuurin harrastamista puolueen vastauksissa ei sellaisenaan mainita.

    Perussuomalaiset toteavat vastauksissaan, että suomalaisen kulttuuriperinnön säilyminen on tärkeää varmistaa ja myös mahdollistaa tavallisille kansalaisille aitoja kulttuurielämyksiä. Lisäksi vastauksissa todetaan, että harrastustoiminta esimerkiksi urheiluseuroissa on erittäin tärkeää. Puolue on myös huolissaan harrastamisen kustannusten noususta.

    Sosialidemokraattien vastausten mukaan harrastukset ovat elintärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. SDP haluaa uudistaa koulupäivän rakennetta siirtymällä joustavaan koulupäivään, jossa on mukana maksutonta kerho- ja harrastustoimintaa. SDP haluaa myös tasata harrastamiseen liittyvää eriarvoisuutta. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia on lisättävä ja harrastamisen kalleuteen pureuduttava. Lisäksi SDP tavoittelee pitkällä aikavälillä kulttuurin rahoituksen kasvattamista osana valtion budjettia ja on sitoutunut siihen, että valtion rahoitus kulttuurille nousee yhden prosentin tasolle.

    Vihreät näkee, että kulttuurin ja taiteen rahoitus on saatava kasvu-uralle kohti yhtä prosenttia valtion budjetista, ja tätä ohjaamaan tulisi laatia kulttuuripoliittinen selonteko. Vihreät panostaisi kotoutumista ja osallisuutta vahvistavaan nuorisotyöhön ja kehittäisi harrastamisen mallia tukemaan erityisesti niiden lasten ja nuorten harrastamista, jotka muuten jäisivät harrastustoiminnan ulkopuolelle. 

    Vasemmistoliiton mukaan harrastamisen Suomen mallia tulee edelleen kehittää, jotta kaikille lapsille ja nuorille voidaan taata harrastusmahdollisuuksia liikunnan ja kulttuurin parissa. Puolue haluaa toteuttaa taiteen perusopetuksen kokonaisuudistuksen, jossa rahoituksen kokonaistasoa nostetaan, ja samalla löydetään uusia keinoja lisätä yhä useamman lapsen ja nuoren mahdollisuuksia harrastaa.  

    RKP toteaa vastauksissaan, että kolmannella sektorilla on tärkeä rooli monipuolisen urheilu-, kulttuuri- ja muun vapaa-ajan toiminnan tarjoajana. Puolue haluaa, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

    Kristillisdemokraattien vastauksissa korostetaan liikuntaharrastusten merkitystä. Puolue toteaa, että on tärkeää, että oppilaat tutustuvat suomalaisen kulttuuriperinnön keskeisiin elementteihin.

    Liike Nytin vastauksissa sanotaan, että jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus harrastukseen. Liike Nyt esittää lapsille ja nuorille suunnattua harrastusseteliä, joka mahdollistaisi jokaiselle nuorelle harrastuksen. Puolue panostaisi kulttuurialalla erityisesti ruohonjuuritason palveluihin, jotka tukisivat lasten ja nuorten pedagogista kehittymistä ja lisäisivät sivistyspalvelujen saavutettavuutta tavallisen kansan keskuudessa.

    Kulttuurin harrastamisella on paljon kiistattomia vaikutuksia mm. nuorten tulevaisuustaitoihin liittyen. Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksessä käy ilmi, miten moninaisia positiivisia oppimiseen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä vaikutuksia kulttuurin harrastamiselle on.

    Satsaus lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin lisää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä auttaa löytämään itselle merkittävän yhteisön.

    Kuva: Elian Seppälä

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    Suomen Nuorisoseurat ry
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    puh. 040 726 7450

  • Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

    Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat, että seuraavalla vaalikaudella harrastamisen Suomen mallin toteutustapoja yhtenäistetään tutkimus- ja arviointitiedon perusteella. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön harrastusseteli, jolla voidaan paremmin vastata nuorten omiin toiveisiin.

    Harrastamisen Suomen mallina tunnettu, koulupäivien yhteydessä peruskoululaisille tarjottava kerhotoiminta vakiinnutettiin nuorisolakiin 1.1.2023. Mallin puitteissa ja rahoituksella jokainen kunta voi järjestää harrastustoiminnan haluamallaan tavalla eikä yhtenäisestä mallista voi tosiasiassa puhua. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin syksyllä 2021 toteuttaman, harrastusten järjestäjille suunnatun kyselyn tulokset osoittivat, että tuolloin pilotoidussa ja sittemmin vakiinnutetussa mallissa on puutteita etenkin ohjaajien yhdenvertaisen kohtelun, työehtojen noudattamisen sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tavoittamisen osalta. Lainvalmistelussa harrastuksen järjestäjien huolia ei kuitenkaan huomioitu. 

    “Valitettavasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittävä uudistus vesittyi huonoon valmisteluprosessiin ja ohjauksen puutteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä nuorisolakiin säädettiin uusi pykälä harrastamisen Suomen mallista, vaikkei mallin piloteista oltu tehty minkäänlaista arviointia. Laki on jo voimassa ja arviointi vasta tekeillä”, sanoo Allianssin vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen.

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat harrastamisen Suomen mallia korjattavan siten, että malli huomioisi nykyistä paremmin kunkin paikkakunnan olemassa olevan harrastustarjonnan. Nykyisen mallin kerhot toimisivat ideaalitilanteessa tapana tutustua harrastuksiin ja polkuna pysyvään harrastukseen nuoren elämässä. 

    “Harrastamisen Suomen mallissa pitäisi pystyä keskittymään harrastamisen mahdollistamiseen yhä useammalle lapselle ja nuorelle. Jokaisessa kunnassa eri tavalla toteutettu toiminta aiheuttaa kohtuuttomasti hallinnollista työtä ja vie resursseja itse harrastustoiminnalta. Harrastusten järjestäjien on vaikea luoda yhtenäisiä malleja ja käytäntöjä paikallisten toimijoiden tueksi”, sanoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola. 

    Harrastamisen Suomen mallista saadun palautteen perusteella nykyinen toiminta tavoittaa parhaiten jo harrastavia lapsia ja nuoria. Jatkossa erityiseksi kohderyhmäksi tulisi ottaa ne lapset ja nuoret, jotka eivät vielä harrasta mitään ja joille harrastamisen kynnys on tavallista korkeampi esimerkiksi taloudellisista tai sosiaalisista syistä. Nuorisojärjestöt ehdottavat ratkaisuksi harrastusseteliä, jolla nuori voisi valita itselleen mieleisen harrastuksen avoimilta harrastusmarkkinoilta. Kokeilu voitaisiin rajata yläkoulussa ja lukioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa opiskeleviin alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Samantyyppinen harrastustukimaksu on menestyksekkäästi käytössä esimerkiksi Islannissa.

    “Teini-ikäisillä harrastuspudokkuus on suurinta, joten seteli tukisi jo aloitettuun harrastukseen kiinnittymistä. Kerhomallinen toiminta taas palvelisi edelleen alakouluikäisiä lapsia ja nuoria”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Harrastamisen Suomen mallin kehittämisen lisäksi harrastus- ja kerhotoiminnan rahoitusta niin kunnissa kuin valtion osalta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Tarvittaessa on tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotka yksinkertaistavat rahoitusta ja mahdollistavat resurssien mitoittamisen paremmin lasten ja nuorten sekä heidän toiveidensa mukaisesti.

    Miksi nuorten harrastaminen on tärkeää, miten pandemia vaikutti nuorten harrastamiseen ja miten harrastamisen Suomen malli toimii? Kokosimme perustiedot lasten ja nuorten harrastamisesta ja harrastuspolitiikasta yhteen.

    Lisätiedot: 

    Annina Laaksonen 
    Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

    Anna Munsterhjelm
    Toiminnanjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
    anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi., 040 5879514

    Kaisa Leikola
    Toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    kaisa.leikola@partio.fi, 040 5084784

  • Lasten ja nuorten harrastamiseen on satsattava myös maaseudulla

    Lasten ja nuorten harrastamiseen on satsattava myös maaseudulla

    Yle uutisoi lauantaina 11.2. kainuulaisen kylätoimijan konkurssista. Artikkelissa todettiin, miten kauaskantoiset seuraukset yksittäisen yhdistyksen lopettamisella voi olla alueen asukkaiden elämään. Artikkelissa todettiin myös, että yhdistykset ja kolmas sektori luovat ihmisten elämän merkityksellisyyttä. Niissä tehdään vapaaehtoistoimintaa, joka on ihmisille tärkeää.

    Sama asia on huomattu nuorisoseuroissa ympäri Suomea, varsinkin lasten ja nuorten harrastamisen näkökulmasta. Nuorisoseuraliike on Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestöperhe, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksen aatonaattona 1881 Kauhavalla neljän nuorukaisen toimesta. 

    ”Nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat lapsille ja nuorille sekä aikuisille mielekkäitä harrastuksia. Nuorisoseuroissa harrastetaan varsinkin teatteria ja tanssia, mutta myös monia muita asioita, mitä alueen asukkaat ovat itse ideoineet. Tällainen vapaaehtoisvetoinen harrastustoiminta tarvitsee kaiken mahdollisen tuen yhteiskunnalta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen. 

    Nuorisoseurantalot ovat merkittäviä harrastamisen paikkoja tuhansille nuorille. Yksi heistä on 17-vuotias tarvasjokelainen Sara Hänninen, joka sekä ohjaa että harrastaa teatteria omassa kotinuorisoseurassaan. 

    ”Nuorisoseura on lähellä ja saavutettavissa. Se on mielestäni tosi arvokasta näin maaseudulla, jossa muita harrastustiloja ei välttämättä ole. Nuorisoseurassa toimiessani olen saanut laadukasta koulutusta tekemiseen sekä mahdollisuuden ohjata itse lastenteatteria, joka on mahdollistanut harrastamisen kymmenille alueen lapsiperheille”, Sara kertoo. ”Samalla talo tarjoaa huippumahdollisuudet juuri kulttuurin harrastamiseen. Liikuntapaikkoja kyllä löytyy, mutta vaikkapa esittävien taiteiden harrastamiseen soveltuvia tiloja huomattavasti vähemmän tarjolla”, Sara lisää.

    Samaa viestiä kuullaan myös Klaukkalasta. Elsa Weckström, 19, kertoo oman nuorisoseurantalonsa olevan osoitus kylän yhteisöllisyydestä, sillä talo on rakennettu talkoovoimin. ”Nuorisoseurantalo kokoaa paljon eri harrastusryhmiä ja toimintoja yhteen. Se edustaa samalla pysyvyyttä”, Elsa muistuttaa.

    Nuorisoseuroissa korostuu kulttuurin harrastaminen, ja sen merkitystä yksilön hyvinvoinnille on myös selvitetty viime vuonna. Selvityksen mukaan 75 % vastaajista kertoo saaneensa harrastuksen kautta uusia kavereita ja kuuluvansa merkitykselliseen porukkaan. Vaikutus vaikkapa syrjäytymisen ehkäisemiseen on merkittävä. 

    Nuorisoseurajärjestön tavoitteena on huolehtia siitä, että kaikkialla Suomessa voidaan harrastaa ja että jokaisella lapsella ja nuorella olisi edes yksi harrastus. Tähän liittyy olennaisesti paikallisten yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen. Yksi uusimmista toimintaa tukevista hankkeista käynnistyi vuoden alussa Kainuussa. 

    Kuva: Jussi Kaijankangas

    Lisätietoja: 
    Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry
    puh.040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Harrastusjärjestöt: Harrastustoiminta tuottaa hyvinvointia ja yhteisöön kuulumisen tunnetta

    Harrastusjärjestöt: Harrastustoiminta tuottaa hyvinvointia ja yhteisöön kuulumisen tunnetta

    Oppositiopuolueet Perussuomalaisten johdolla jättivät hallitukselle välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin torstaina 8.12. Välikysymyksen mukaan Suomea on ravisuttanut kuluneen vuoden aikana poikkeuksellinen nuorten väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla sekä muissa isoissa kaupungeissa. Välikysymyksessä korostetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten yliedustusta ja peräänkuulutetaan sekä kovia eli korjaavia että pehmeitä eli ennalta ehkäiseviä keinoja puuttua tilanteeseen. Keinoiksi mainitaan muun muassa poliisin ja lastensuojelun resurssien tuntuva kasvattaminen.  

    Keskiviikkona 14.12. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi julkaisi lukuisten nuorisoalan toimijoiden yhteisen vetoomuksen kansanedustajille otsikolla ”Keskittykää nuorten syrjäytymisen juurisyihin, jättäkää jengipopulismi”, jossa toivotaan laajempaa keskustelua ja ratkaisuehdotuksia nuorten pahoinvoinnin syrjäyttämisen juurisyihin, ei yksittäiseen oireeseen, jota jengiytyminen ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt ovat. Haluamme osaltamme nostaa esiin harrastamisen roolin vastavoimana nuorten pahoinvoinnille, syrjäytymiselle, jengiytymiselle ja muulle epätoivotulle kehitykselle.

    Niin nuorisoseuroissa, partiossa kuin 4H:ssa harrastaminen on lähtökohtaisesti edullista ja saavutettavaa, sillä järjestöjemme paikalliset toimijat tavoittavat lapsia ja nuoria niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Järjestöt tavoittavat vuosittain yhteensä satoja tuhansia lapsia ja nuoria. Toimintamme on laadukasta, aikuisten tukemaa sekä lasten ja nuorten osallisuudesta kumpuavaa.

    Vapaaehtoisten rooli on merkittävä ja lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kasvaa harrastaessaan myös vastuutehtäviin. Näemme päivittäin toiminnassamme sen, miten turvalliseen harrastusyhteisöön kuuluminen lisää lapsen ja nuoren kokemusta siitä, miten hän on merkityksellinen osa omaa lähiyhteisöään sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Harrastaminen lisää myös eri selvitysten mukaan hyvinvointia, auttaa ratkomaan ongelmia yhteistyössä, kantamaan vastuuta yhteisöstään, ja kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Nuorisoseurojen kulttuuriharrastamisen vaikutusten arviointi osoitti, että jopa 75 % vastaajista kokee saaneensa harrastuksensa kautta uusia kavereita sekä kokee kuuluvansa porukkaan. Suomen Partiolaisten vaikuttavuustutkimuksen (2020) mukaan partiolainen sitoutuu 1,7 kertaa muita useammin yhteiseen etuun ja 2,2 kertaa useammin kokee vapaaehtoistyön tekemisen omassa yhteisössään tärkeäksi.

    Vallitseva kolmoiskriisi eli ilmastonmuutos, koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota ovat vaikuttaneet negatiivisesti varsinkin lasten ja nuorten tulevaisuususkoon. Valvontayhteiskunta ei poista ihmisten tarvetta tuntea olevansa tärkeä, ja sitä tunnetta voidaan vahvistaa vain positiivisilla kokemuksilla. Harrastukset tarjoavat mielekästä tekemistä ja omannäköisen porukan, johon kiinnittyä positiivisten kokemusten kautta. Toivomme kansanedustajien tunnistavan harrastusten ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan pahoinvointia ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevän roolin keskusteluissa välikysymyksestä ja ylipäätään nuorten hyvinvoinnista.

    Lasten ja nuorten harrastamiseen kannattaa satsata nyt. Näin voidaan tehokkaasti ennalta ehkäistä syrjäytymiskierrettä ja osattomuuden kokemusta.

    Kuva: Jussi Kaijankangas

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450

    Kaisa Leikola, toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    kaisa.leikola@partio.fi, puh. (09) 8865 1140

    Tomi Alakoski, toimitusjohtaja, Suomen 4H-liitto ry
    tomi.alakoski@4h.fi, puh. 040 501 5307