Kategoria: Kannanotto

  • Suomen Nuorisoseurojen vaalitavoitteet panostavat nuoriin, tasa-arvoiseen harrastamiseen ja vireään kansalaisyhteiskuntaan

    Suomen Nuorisoseurojen vaalitavoitteet panostavat nuoriin, tasa-arvoiseen harrastamiseen ja vireään kansalaisyhteiskuntaan

    Suomen Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet 2023 pureutuvat kolmeen keskeiseen teemaan, mitkä ovat harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan ytimessä. Kaikkialla Suomessa pitää olla saavutettavia, edullisia ja turvallisia harrastusmahdollisuuksia. Nuoret ovat tulevaisuuden rakentajia, joten heihin on panostettava nyt. Lisäksi seurantalojen pitää olla paikkakuntien yhteisiä kokoontumispaikkoja ja niiden toimintaedellytyksiä on tuettava. Nämä vaaliteemat ovat rakentuneet yhdessä alueellisten Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat -ryhmien kanssa. 

    ”Lähdimme työstämään eduskuntavaalitavoitteitamme nuorten vaikuttajien ryhmien kanssa eri puolilla Suomea, ja iso joukko nuoria sai kertoa omia ideoitaan ja toiveitaan siitä, millaisiin asioihin he toivoisivat seuraavan eduskunnan kiinnittävän huomiota. Tavoitteissa on huomioita myös nuorisoseurakentän moninaisuus ja kaikenikäiset harrastajat”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.  

    Harrastustoiminta kuuluu kaikille  

    Ensimmäisenä teemana eduskuntavaalitavoitteissa on harrastustoiminnan saavutettavuus, sen turvallisuus sekä lasten ja nuorten kannustaminen harrastamisen pariin. Harrastustoiminta ehkäisee syrjäytymistä todella tehokkaasti ja lisää yhteisöön kuulumisen tunnetta. Harrastaminen ei myöskään saa olla rahasta kiinni. Pienillä lisäpanostuksilla voidaan saada aikaiseksi iso vaikutus ja merkittävä joukko lapsia ja nuoria harrastusten piiriin. Harrastamisen on oltava turvallista niin henkisesti kuin fyysisesti. 

    Lapsiin ja nuoriin on panostettava nyt 

    Lapset ja nuoret elävät kolmoiskriisin aikaa: ilmastonmuutos asettaa merkittävän varjon tulevaisuudelle, koronapandemian aikaiset rajoitukset olivat kohtuuton taakka lasten ja nuorten koulunkäynnille, sosiaaliselle elämälle sekä harrastamiselle ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heilauttanut turvallisuudentunnetta merkittävästi. Lasten ja nuorten hyvinvointiin on satsattava niin koulussa kuin vapaa-ajalla ja heidän kuulemisensa heitä koskevissa päätöksissä on varmistettava. Yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskoulutusta tarvitaan lisää lasten ja nuorten parissa toimiville aikuisille. Myös mielenterveystyöhön on lisättävä resursseja.  

    Vireä kansalaisyhteiskunta on kaikkien etu  

    Nuorisoseuroissa harrastetaan usein seurantaloilla, ja ne ovat monen kylän, kunnan ja kaupungin kansalais- ja harrastustoiminnan keskuksia. Niitä pyörittävien paikallisyhdistysten toimintaedellytykset on turvattava, sillä kyse ei ole vain seinistä, vaan kymmenientuhansien ihmisten arkeen positiivisesti vaikuttavasta toiminnasta, jonka elinehto seurantalo on. Myös työllistämisen edellytyksiä pitää helpottaa, ja tapahtumiin liittyviä säädöksiä selventää. Vapaaehtoistoimintaan kannustaminen pitää olla meidän kaikkien asia, sillä vapaaehtoiset ovat isossa roolissa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja hyvinvoinnin kannattelijoina.   

    Voit lukea koko eduskuntavaalitavoiteohjelmamme täältä. 

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
    puh. 040 726 7450 

  • Seurantalot ovat paikallisyhteisöjen toimintakeskuksia ja merkittävää rakennus- ja kulttuuriperintöä

    Seurantalot ovat paikallisyhteisöjen toimintakeskuksia ja merkittävää rakennus- ja kulttuuriperintöä

    Kuulimme tiistaina 12.10. uutisen, miten opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut taiteen, kulttuurin, tieteen ja urheilun määrärahaleikkaukset vuodelle 2022. Leikkaukset johtuvat vähenevistä Veikkauksen rahapelituotoista. Huolimatta valtion kompensaatioista eri toimijoille ja järjestöille rahapelituottojen vähenemisestä johtuvista menetyksistä, ensi vuodelle kompensaatioita ei tule täysimääräisinä. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamien rahapelituottojen arvioitu vähenemä vuodelle 2022 on 43 miljoonaa euroa.

    Seurantalojen korjausavuksiin esitetään peräti 50 prosentin leikkauksia. Määrärahaa on leikattu jo kahden viimeisen vuoden aikana. Tänä vuonna määräraha on 1 697 000 euroa. Talousarviossa esitys ensi vuodelle on 848 000 euroa. Avustuksia on haettu vuosittain kolminkertainen määrä normaalivuosien määrärahaan nähden. Seurantaloja on Suomessa noin 2 500. Noin puolet taloista sijaitsee paikkakunnilla, joilla ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa. Niitä ylläpitää joukko erilaisia paikallisyhdistyksiä kuten nuorisoseuroja ja kyläyhdistyksiä.

    ”Seurantalot ovat merkittäviä paikkoja lasten, nuorten ja aikuisten harrastus- ja kansalaistoiminnalle. Korona-aika on ollut erityisen kovaa kaikille seurantaloja ylläpitäville, vapaaehtoisvetoisille yhteisöille, joten emme voi käsittää, miksi sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien että toiminnaltaan paikallisyhteisöille tärkeiden tilojen halutaan antaa ränsistyä”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen

    Avustusta myönnetään korjaustoimenpiteisiin, jotka säilyttävät talojen ominaispiirteitä, parantavat toiminnallisuutta ja vastaavat kestävän kehityksen toteutumiseen muun muassa energiatehokkuuden kautta.

    ”Seurantalojen korjaamisella on seurantaraportin mukaan merkittävä työllistävä vaikutus. Alkuun avustusta käytettiin voittopuolisesti materiaalikuluihin, ja taloja korjattiin enemmän talkoovoimin. Nykyisin vaativat korjaustyöt tilataan useimmiten paikallisilta yrittäjiltä, jotka vuorostaan maksavat veroja. Siten korjausavustusmäärärahasta palautuu valtiolle yrittäjien veroina suurempi osa kuin ennen”, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo Suomen Kotiseutuliitosta.

    Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuodesta 2004 lähtien. Seurantalojen korjaamiseen liittyvää neuvontaa on annettu vuodesta 1985 lähtien.

    Allekirjoittaneiden 13 valtakunnallisen keskusjärjestön mukaan nyt on väärä aika leikata kansalaisyhteiskunnan rahoituksesta. Suomessa taiteella, kulttuurilla ja vireällä kansalaisyhteiskunnalla on aina ollut merkittävä rooli. Kannammekin suurta huolta suomalaisen sivistyksen murenemisesta sekä sanoinkuvaamattoman arvokkaan kulttuuriperinnön katoamisesta näiden leikkausuutisten myötä.

    Finlands Svenska Hembygdsförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Kansantalojen Liitto, Marttaliitto, ProAgria Keskusten Liitto ja Keskukset sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja piirikeskukset, Raittiuden ystävät, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kylät, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Työväentalojen Liitto

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen
    pääsihteeri
    p. 040 726 7450
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi