Kategoria: Kannanotto

  • Harrastusjärjestöt: Harrastustoiminta tuottaa hyvinvointia ja yhteisöön kuulumisen tunnetta

    Harrastusjärjestöt: Harrastustoiminta tuottaa hyvinvointia ja yhteisöön kuulumisen tunnetta

    Oppositiopuolueet Perussuomalaisten johdolla jättivät hallitukselle välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin torstaina 8.12. Välikysymyksen mukaan Suomea on ravisuttanut kuluneen vuoden aikana poikkeuksellinen nuorten väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla sekä muissa isoissa kaupungeissa. Välikysymyksessä korostetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten yliedustusta ja peräänkuulutetaan sekä kovia eli korjaavia että pehmeitä eli ennalta ehkäiseviä keinoja puuttua tilanteeseen. Keinoiksi mainitaan muun muassa poliisin ja lastensuojelun resurssien tuntuva kasvattaminen.  

    Keskiviikkona 14.12. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi julkaisi lukuisten nuorisoalan toimijoiden yhteisen vetoomuksen kansanedustajille otsikolla ”Keskittykää nuorten syrjäytymisen juurisyihin, jättäkää jengipopulismi”, jossa toivotaan laajempaa keskustelua ja ratkaisuehdotuksia nuorten pahoinvoinnin syrjäyttämisen juurisyihin, ei yksittäiseen oireeseen, jota jengiytyminen ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt ovat. Haluamme osaltamme nostaa esiin harrastamisen roolin vastavoimana nuorten pahoinvoinnille, syrjäytymiselle, jengiytymiselle ja muulle epätoivotulle kehitykselle.

    Niin nuorisoseuroissa, partiossa kuin 4H:ssa harrastaminen on lähtökohtaisesti edullista ja saavutettavaa, sillä järjestöjemme paikalliset toimijat tavoittavat lapsia ja nuoria niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Järjestöt tavoittavat vuosittain yhteensä satoja tuhansia lapsia ja nuoria. Toimintamme on laadukasta, aikuisten tukemaa sekä lasten ja nuorten osallisuudesta kumpuavaa.

    Vapaaehtoisten rooli on merkittävä ja lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kasvaa harrastaessaan myös vastuutehtäviin. Näemme päivittäin toiminnassamme sen, miten turvalliseen harrastusyhteisöön kuuluminen lisää lapsen ja nuoren kokemusta siitä, miten hän on merkityksellinen osa omaa lähiyhteisöään sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Harrastaminen lisää myös eri selvitysten mukaan hyvinvointia, auttaa ratkomaan ongelmia yhteistyössä, kantamaan vastuuta yhteisöstään, ja kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Nuorisoseurojen kulttuuriharrastamisen vaikutusten arviointi osoitti, että jopa 75 % vastaajista kokee saaneensa harrastuksensa kautta uusia kavereita sekä kokee kuuluvansa porukkaan. Suomen Partiolaisten vaikuttavuustutkimuksen (2020) mukaan partiolainen sitoutuu 1,7 kertaa muita useammin yhteiseen etuun ja 2,2 kertaa useammin kokee vapaaehtoistyön tekemisen omassa yhteisössään tärkeäksi.

    Vallitseva kolmoiskriisi eli ilmastonmuutos, koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota ovat vaikuttaneet negatiivisesti varsinkin lasten ja nuorten tulevaisuususkoon. Valvontayhteiskunta ei poista ihmisten tarvetta tuntea olevansa tärkeä, ja sitä tunnetta voidaan vahvistaa vain positiivisilla kokemuksilla. Harrastukset tarjoavat mielekästä tekemistä ja omannäköisen porukan, johon kiinnittyä positiivisten kokemusten kautta. Toivomme kansanedustajien tunnistavan harrastusten ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan pahoinvointia ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevän roolin keskusteluissa välikysymyksestä ja ylipäätään nuorten hyvinvoinnista.

    Lasten ja nuorten harrastamiseen kannattaa satsata nyt. Näin voidaan tehokkaasti ennalta ehkäistä syrjäytymiskierrettä ja osattomuuden kokemusta.

    Kuva: Jussi Kaijankangas

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450

    Kaisa Leikola, toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    kaisa.leikola@partio.fi, puh. (09) 8865 1140

    Tomi Alakoski, toimitusjohtaja, Suomen 4H-liitto ry
    tomi.alakoski@4h.fi, puh. 040 501 5307

  • Suomen Nuorisoseurojen vaalitavoitteet panostavat nuoriin, tasa-arvoiseen harrastamiseen ja vireään kansalaisyhteiskuntaan

    Suomen Nuorisoseurojen vaalitavoitteet panostavat nuoriin, tasa-arvoiseen harrastamiseen ja vireään kansalaisyhteiskuntaan

    Suomen Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet 2023 pureutuvat kolmeen keskeiseen teemaan, mitkä ovat harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan ytimessä. Kaikkialla Suomessa pitää olla saavutettavia, edullisia ja turvallisia harrastusmahdollisuuksia. Nuoret ovat tulevaisuuden rakentajia, joten heihin on panostettava nyt. Lisäksi seurantalojen pitää olla paikkakuntien yhteisiä kokoontumispaikkoja ja niiden toimintaedellytyksiä on tuettava. Nämä vaaliteemat ovat rakentuneet yhdessä alueellisten Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat -ryhmien kanssa. 

    ”Lähdimme työstämään eduskuntavaalitavoitteitamme nuorten vaikuttajien ryhmien kanssa eri puolilla Suomea, ja iso joukko nuoria sai kertoa omia ideoitaan ja toiveitaan siitä, millaisiin asioihin he toivoisivat seuraavan eduskunnan kiinnittävän huomiota. Tavoitteissa on huomioita myös nuorisoseurakentän moninaisuus ja kaikenikäiset harrastajat”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.  

    Harrastustoiminta kuuluu kaikille  

    Ensimmäisenä teemana eduskuntavaalitavoitteissa on harrastustoiminnan saavutettavuus, sen turvallisuus sekä lasten ja nuorten kannustaminen harrastamisen pariin. Harrastustoiminta ehkäisee syrjäytymistä todella tehokkaasti ja lisää yhteisöön kuulumisen tunnetta. Harrastaminen ei myöskään saa olla rahasta kiinni. Pienillä lisäpanostuksilla voidaan saada aikaiseksi iso vaikutus ja merkittävä joukko lapsia ja nuoria harrastusten piiriin. Harrastamisen on oltava turvallista niin henkisesti kuin fyysisesti. 

    Lapsiin ja nuoriin on panostettava nyt 

    Lapset ja nuoret elävät kolmoiskriisin aikaa: ilmastonmuutos asettaa merkittävän varjon tulevaisuudelle, koronapandemian aikaiset rajoitukset olivat kohtuuton taakka lasten ja nuorten koulunkäynnille, sosiaaliselle elämälle sekä harrastamiselle ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heilauttanut turvallisuudentunnetta merkittävästi. Lasten ja nuorten hyvinvointiin on satsattava niin koulussa kuin vapaa-ajalla ja heidän kuulemisensa heitä koskevissa päätöksissä on varmistettava. Yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskoulutusta tarvitaan lisää lasten ja nuorten parissa toimiville aikuisille. Myös mielenterveystyöhön on lisättävä resursseja.  

    Vireä kansalaisyhteiskunta on kaikkien etu  

    Nuorisoseuroissa harrastetaan usein seurantaloilla, ja ne ovat monen kylän, kunnan ja kaupungin kansalais- ja harrastustoiminnan keskuksia. Niitä pyörittävien paikallisyhdistysten toimintaedellytykset on turvattava, sillä kyse ei ole vain seinistä, vaan kymmenientuhansien ihmisten arkeen positiivisesti vaikuttavasta toiminnasta, jonka elinehto seurantalo on. Myös työllistämisen edellytyksiä pitää helpottaa, ja tapahtumiin liittyviä säädöksiä selventää. Vapaaehtoistoimintaan kannustaminen pitää olla meidän kaikkien asia, sillä vapaaehtoiset ovat isossa roolissa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja hyvinvoinnin kannattelijoina.   

    Voit lukea koko eduskuntavaalitavoiteohjelmamme täältä. 

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
    puh. 040 726 7450 

  • Seurantalot ovat paikallisyhteisöjen toimintakeskuksia ja merkittävää rakennus- ja kulttuuriperintöä

    Seurantalot ovat paikallisyhteisöjen toimintakeskuksia ja merkittävää rakennus- ja kulttuuriperintöä

    Kuulimme tiistaina 12.10. uutisen, miten opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut taiteen, kulttuurin, tieteen ja urheilun määrärahaleikkaukset vuodelle 2022. Leikkaukset johtuvat vähenevistä Veikkauksen rahapelituotoista. Huolimatta valtion kompensaatioista eri toimijoille ja järjestöille rahapelituottojen vähenemisestä johtuvista menetyksistä, ensi vuodelle kompensaatioita ei tule täysimääräisinä. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamien rahapelituottojen arvioitu vähenemä vuodelle 2022 on 43 miljoonaa euroa.

    Seurantalojen korjausavuksiin esitetään peräti 50 prosentin leikkauksia. Määrärahaa on leikattu jo kahden viimeisen vuoden aikana. Tänä vuonna määräraha on 1 697 000 euroa. Talousarviossa esitys ensi vuodelle on 848 000 euroa. Avustuksia on haettu vuosittain kolminkertainen määrä normaalivuosien määrärahaan nähden. Seurantaloja on Suomessa noin 2 500. Noin puolet taloista sijaitsee paikkakunnilla, joilla ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa. Niitä ylläpitää joukko erilaisia paikallisyhdistyksiä kuten nuorisoseuroja ja kyläyhdistyksiä.

    ”Seurantalot ovat merkittäviä paikkoja lasten, nuorten ja aikuisten harrastus- ja kansalaistoiminnalle. Korona-aika on ollut erityisen kovaa kaikille seurantaloja ylläpitäville, vapaaehtoisvetoisille yhteisöille, joten emme voi käsittää, miksi sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien että toiminnaltaan paikallisyhteisöille tärkeiden tilojen halutaan antaa ränsistyä”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen

    Avustusta myönnetään korjaustoimenpiteisiin, jotka säilyttävät talojen ominaispiirteitä, parantavat toiminnallisuutta ja vastaavat kestävän kehityksen toteutumiseen muun muassa energiatehokkuuden kautta.

    ”Seurantalojen korjaamisella on seurantaraportin mukaan merkittävä työllistävä vaikutus. Alkuun avustusta käytettiin voittopuolisesti materiaalikuluihin, ja taloja korjattiin enemmän talkoovoimin. Nykyisin vaativat korjaustyöt tilataan useimmiten paikallisilta yrittäjiltä, jotka vuorostaan maksavat veroja. Siten korjausavustusmäärärahasta palautuu valtiolle yrittäjien veroina suurempi osa kuin ennen”, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo Suomen Kotiseutuliitosta.

    Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuodesta 2004 lähtien. Seurantalojen korjaamiseen liittyvää neuvontaa on annettu vuodesta 1985 lähtien.

    Allekirjoittaneiden 13 valtakunnallisen keskusjärjestön mukaan nyt on väärä aika leikata kansalaisyhteiskunnan rahoituksesta. Suomessa taiteella, kulttuurilla ja vireällä kansalaisyhteiskunnalla on aina ollut merkittävä rooli. Kannammekin suurta huolta suomalaisen sivistyksen murenemisesta sekä sanoinkuvaamattoman arvokkaan kulttuuriperinnön katoamisesta näiden leikkausuutisten myötä.

    Finlands Svenska Hembygdsförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Kansantalojen Liitto, Marttaliitto, ProAgria Keskusten Liitto ja Keskukset sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja piirikeskukset, Raittiuden ystävät, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kylät, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Työväentalojen Liitto

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen
    pääsihteeri
    p. 040 726 7450
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi