Kategoria: Tapahtumat

Tanssirallissa opitaan yhdessä!

15.2.2018

Lasten ja nuorten valtakunnallinen kansantanssikatselmus Tanssiralli järjestetään tänä vuonna kaksiosaisena 21.4. Pohjankartanossa Oulussa ja 28.-29.4. Felix Krohn -salissa Lahdessa. Tanssiralli on paitsi esiintymisareena, myös mahdollisuus yhdessä oppimiseen ja oman toiminnan kehittämiseen. Jokainen ryhmä saa tapahtuman aikana suullista palautetta ja tapahtuman jälkeen kirjallisen palautteen. Lisäksi Tanssirallissa toteutetaan ohjattua vertaisarviointia.

Arviointityö toteutetaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen kanssa. Raadissa tullaan näkemään kansantanssin pitkän linjan ammattilaisia yhdessä valmistumisen kynnyksellä olevien tulevaisuuden tekijöiden kanssa. Arviointityö pohjaa Tanssirallin sääntöihin ja arviointikriteereihin, sekä ryhmien itse asettamiin tavoitteisiin. Raadin työskentelyä ohjaa ohjeistus, jossa on huomioitu muun muassa Kansantanssin kääntöpiirin 2016 esiintuomat ajatukset.

Vertaisarviointi, jossa ryhmät antavat toinen toisilleen palautetta, toteutetaan molemmissa tapahtumissa. Vertaisarvioinnin kautta lisätään ryhmien välistä yhteisöllisyyttä ja kehitetään palautteen annon kulttuuria. Vertaisarviointiin on hyvä tutustua jo ennakkoon ja sitä voi myös harjoitella ennen varsinaista katselmusta. Oman seuran ryhmät voivat esiintyä toisilleen tai ”koe-esiintymisen” yhdistettynä vertaisarviointiin voi järjestää vaikkapa naapuriseuran kesken.

Tutustu arviointikriteeristöön ja vertaisarvioinnin materiaaleihin Tanssirallin sivulla www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli.

Osallistu Tanssirallin tarinaan ja jaa Tanssiralliin valmistautumisen tunnelmia sosiaalisessa mediassa postaamalla #tanssiralli ja #nuorisoseurat!
Ramppikuumeen katselmusraatiin Elina Kilkku, Antti Laukkarinen ja Jani Toivola

24.1.2018

Ramppikuumeen katselmusraadin muodostavat vuonna 2018 teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija Elina Kilkku, näyttelijä Antti Laukkarinen sekä näyttelijä ja kansanedustaja Jani Toivola. Raati katsoo kaikki katselmukseen valitut esitykset, antaa niistä palautteen ja päättää stipendien ja kunniakirjojen jaosta.

Elina Kilkku on teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija. Hänen ohjauksiaan on nähty esimerkiksi Kansallisteatterissa, Teatteri Jurkassa ja Teatteri Takomossa. Elina on kirjoittanut muun muassa nuortennäytelmät ”Ei elämää vaan koulua varten” ja ”Too School for Cool”. Vuonna 2017 Elinalta ilmestyi kaksi kirjaa: nuorten novellikokoelma ”Onks tää normaalii? ja muita tarinoita” sekä tietokirja ”Teatterin tyylilajit”.

Elinalla ei ole aiempaa kokemusta tapahtumasta, mutta hän odottaa Ramppikuumeeseen saapumista innolla.

– Olen äärettömän kiitollinen raatitehtävästä. Uskon näkeväni runsaasti samaa intohimoa, joka ajoi minut itseni aikoinaan teatterialalle, sekä vilauksen koko teatteritaiteen tulevaisuudesta. Haluan yllättyä, hämmentyä ja rakastua. Haluan että joku pyyhkii aivoistani pölyt, Elina sanoo.

Antti Laukkarinen on helsinkiläinen ammattinäyttelijä. Tällä hetkellä hän vierailee Kajaanin kaupunginteatterissa ja Tampereen Teatterissa, jossa hän näyttelee pääroolia Juha Hurmeen menestysnäytelmässä ”Hullu”. Teatterin lisäksi suuri intohimo on musiikki, ja Antti toimiikin laulajana kahdessa helsinkiläisessä bändissä. Antilla on myös mittava kokemus eri teatterimuotojen ja näyttelijäntyön opettamisesta.

Antti on ollut Ramppikuumeen raadissa vuosina 2015 ja 2016. Viime vuonna hänen dramatisointinsa ja ohjauksensa ”Häräntappoase” palkittiin Ramppikuumeen kiertopalkinnolla. Anttia voikin sanoa jo Ramppikuume-konkariksi.

– Ihan huippua tulla taas! Ramppikuumeessa on ollut aina ihan mahtava meininki ja upea kannustava ilmapiiri. Toivon näkeväni hyvin erilaisia esityksiä ja esiintyjiltä rohkeaa ja läsnäolevaa heittäytymistä, Antti kertoo odotuksistaan.

Jani Toivola on kansanedustaja, näyttelijä ja puhuja. Jani valmistui näyttelijäksi vuonna 2002 HB Acting studiosta New Yorkista. Hän on saanut tehdä monipuolisesti töitä taiteen ja viihteen kentällä niin teatterissa, elokuvissa kuin televisiossa. Jani on improvisaatioryhmä Reactorin perustajajäsen. Nykyään hän vaikuttaa myös politiikassa ja on toisen kauden kansanedustaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen.

– Olen kuullut paljon Ramppikuumesta. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kertani tapahtumassa. Olo on nostalginen, sillä myös omat juureni ovat vahvasti nuorisoteatterissa. Teatteri ja tanssi herättivät jo silloin tavan katsoa ihmisyyttä, joka kannattelee edelleen ja on iso tuki nykyisessä työssäni kansanedustajana ja eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenenä, Jani sanoo.

– Odotan rohkeaa ja tekijöidensä näköistä teatteria. Uskallusta puhua ääneen oma totuus ja tehdä kantaaottavia huomiota ympäröivästä maailmasta. On kiinnostavaa päästä näkemään valtakunnallisesti erilaisia ryhmiä ja tapoja tehdä taidetta. Toivottavasti myös paikallisuus näkyy näyttämöllä, Jani summaa.

Ramppikuumeen katselmushaku on auki 25.2.2018 asti. Lue hakuohjeet täältä.
Tanssirallin ilmoittautuminen auki – nopein voi voittaa ryhmälle karkkirepun!

22.1.2018

Ilmoittautuminen vuoden 2018 lasten ja nuorten kansantanssikatselmus Tanssiralliin on avautunut. Ilmoittautumisaika on 22.1.-28.2. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä ilmoittautumislomake ja Ryhmä- ja tekniikkatietokaavake Tanssirallin verkkosivuilla.

Tanssiralli järjestetään kahtena alueellisena tapahtumana: 21.4. Oulussa ja 28.-29.4. Lahdessa.

Voita ryhmälle repullinen karkkia!

Tänä vuonna kannattaa olla ajoissa ilmoittautumisen kanssa, koska tammikuun aikana ilmoittautuneiden kesken arvotaan Nuorisoseurojen reppu täynnä karkkia.

[thrive_link color=’red’ link=’https://nuorisoseurat.fi/toiminta/tanssi/tanssiralli/#ilmoittautuminen’ target=’_self’ size=’medium’ align=”]ILMOITTAUDU NYT![/thrive_link]

Tanssiralli on lasten hetki tähtenä

Tanssirallissa lapset ja nuoret pääsevät esiintymään ammattitasoisissa puitteissa ja loistamaan rakastamansa harrastuksen parissa. Ryhmä saa raadilta arvokasta palautetta toimintansa ja tanssi- ja esiintymistaitojensa kehittämiseen. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen.

Tanssirallin kahdesta aluetapahtumasta valitaan edustajat kesän Pispalan Sottiisin Priimatiimaan.
Nuori Kulttuuri julkaisee ensimmäiset valtakunnalliset aluetapahtumatiedot

22.12.2017

Nuori Kulttuuri SOUNDS on valtakunnallinen musiikkikatselmusten kokonaisuus, jossa nuoret pääsevät esiintymään, seuraamaan toisten ryhmien esityksiä ja oppimaan työpajoissa. Tapahtumakokonaisuuteen kuuluu noin parikymmentä alueellista katselmusta, joista valitaan edustajat valtakunnalliseen SOUNDS-tapahtumaan Mikkeliin 25.-27.5.2018.

Vuoden 2018 aluetapahtumat pidetään seuraavilla paikkakunnilla:

Rovaniemi     7.4.2018 Helsinki         23.-25.3.2018

Kemi              31.3.2018         Porvoo           7.–8.4.2018

Oulu              24.2.2018 Hyvinkää       3.3. 2018

Raahe            24.3.2018 Urjala            17.-18.3.

Nivala            17.3.2018 Turku             17.3.2018

Kajaani          24.3.2018 Salo               24.3.2018

Joensuu         10.2.2018 Rauma           28.4.2018

Puumala        17.2.2018 Lahti              17.3.2018

Iisalmi           3.3.2018 Lohja             16.-18.3.2018

Kotka             7.4.2018

Lisäksi neuvottelut ovat käynnissä Lapualla, Jyväskylässä ja Kaustisilla aluetapahtuman saamiseksi myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin, sekä Keski-Suomeen. Aluetapahtumaverkosto pyritään saamaan tiiviiksi, jotta nuori voisi osallistua tapahtumaan lähellä omaa kotipaikkakuntaansa. Nuori Kulttuuri -toimijat pyrkivät näin omalta osaltaan edistämään nuortenkulttuurin saavutettavuutta.

Nuori Kulttuuri -toiminta kannustaa ja tukee lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla. Nuori Kulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta, koulutuksesta, etnisestä, kielellisestä tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta.

Nuori Kulttuuri -toimintaan osallistuu vuosittain tuhansia nuoria, nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia. Toimintaa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, sekä aluetapahtumia järjestävät kunnat. Aluetapahtumien koordinoinnissa yhteistyötä tekevät Aluehallintovirastot ja Nuori Kulttuuri -toimisto.

Lisätietoja:

Nazia Asif

tuottaja

+358447598772

nazia.asif@nuorisoseurat.fi

www.nuorikulttuuri.fi

www.facebook.com/nuorikulttuuri
Nuori Kulttuuri julkaisee ensimmäiset valtakunnalliset aluetapahtumatiedot

22.12.2017

Nuori Kulttuuri SOUNDS on valtakunnallinen musiikkikatselmusten kokonaisuus, jossa nuoret pääsevät esiintymään, seuraamaan toisten ryhmien esityksiä ja oppimaan työpajoissa. Tapahtumakokonaisuuteen kuuluu noin parikymmentä alueellista katselmusta, joista valitaan edustajat valtakunnalliseen SOUNDS-tapahtumaan Mikkeliin 25.-27.5.2018.

Vuoden 2018 aluetapahtumat pidetään seuraavilla paikkakunnilla:

Rovaniemi     7.4.2018 Helsinki         23.-25.3.2018

Kemi              31.3.2018         Porvoo           7.–8.4.2018

Oulu              24.2.2018 Hyvinkää       3.3. 2018

Raahe            24.3.2018 Urjala            17.-18.3.

Nivala            17.3.2018 Turku             17.3.2018

Kajaani          24.3.2018 Salo               24.3.2018

Joensuu         10.2.2018 Rauma           28.4.2018

Puumala        17.2.2018 Lahti              17.3.2018

Iisalmi           3.3.2018 Lohja             16.-18.3.2018

Kotka             7.4.2018

Lisäksi neuvottelut ovat käynnissä Lapualla, Jyväskylässä ja Kaustisilla aluetapahtuman saamiseksi myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin, sekä Keski-Suomeen. Aluetapahtumaverkosto pyritään saamaan tiiviiksi, jotta nuori voisi osallistua tapahtumaan lähellä omaa kotipaikkakuntaansa. Nuori Kulttuuri -toimijat pyrkivät näin omalta osaltaan edistämään nuortenkulttuurin saavutettavuutta.

Nuori Kulttuuri -toiminta kannustaa ja tukee lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla. Nuori Kulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta, koulutuksesta, etnisestä, kielellisestä tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta.

Nuori Kulttuuri -toimintaan osallistuu vuosittain tuhansia nuoria, nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia. Toimintaa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, sekä aluetapahtumia järjestävät kunnat. Aluetapahtumien koordinoinnissa yhteistyötä tekevät Aluehallintovirastot ja Nuori Kulttuuri -toimisto.

Lisätietoja:

Nazia Asif

tuottaja

+358447598772

nazia.asif@nuorisoseurat.fi

www.nuorikulttuuri.fi

www.facebook.com/nuorikulttuuri
Folklandian ohjelma julkistettu – teemana elävä perintö

15.11.2017
Folklandia kaikilla mausteilla!

Folklandia lupaa jälleen hileisen kuumaa folkhuumaa uteliaasti kokeillen, traditiosta ammentaen ja perinnettä kunnioittaen. Kansanmusiikin ja kansantanssin suurin folkloren talvitapahtuma avaa festivaalivuoden
12.–13.01.2018 Tallink Siljan M/S Silja Europalla. Risteilylle osallistuu 120 esiintyjäkokoonpanoa kansanmusiikin ja kansantanssin huippunimiä ympäri Suomen ja eri puolilta maailmaa . www.folklandia.fi

Tammikuussa juhlitaan 23. vuotiasta Folklandiaa teemalla ”Kaikilla mausteilla – kansanmusiikin ja kansantanssin elävät perinteet”. Elävä perintö on läsnä arjessa ja juhlassa. Se on muuntuvaa, koko ajan liikkeessä olevaa perinteen siirtoa, johon kertyy vaikutteita yhtä lailla naapurikylästä kuin maailman laidaltakin. Folklandia-risteilyllä vuoden teema näkyy musiikissa, tanssissa, peleissä ja leikeissä, joihin kaikki voivat osallistua. Keskiyöllä tanssitaan Huutokatrillia ja keskipäivällä kisataan tradition mukaisesti Tikkuristin Suomen mestaruudesta ja Folklandia Gaalassa jaetaan tunnustuksia alan ansioituneille tekijöille.

Musiikkia myyttien maailmasta

Folklandia-risteilylle saadaan kansainvälisiä vieraita viidestä maasta. Yksi kiinnostavimmista on tanskalainen skandinaavista nykyfolkkia, soittava palkittu Trolska Polska, jonka musiikissa piilottelevat peikot, jättiläiset ja tontut. Yhtyeen musiikki kumpuaa pohjoismaisten legendojen, kansanperinteen ja myyttien maailmasta. Tuloksena on leikkisä ja iloinen kansanmusiikki, jossa soi vehreä sammal ja perinne. Laivalla nähdään myös monikansallinen Ddioba yhtye, jonka jäsenet ovat Brasiliasta, Senegalista, Mosambikista ja Suomesta. Heidän musiikissaan kuuluu vaikutteita Senegalin mbalaxista, nigerialaisesta afrobeatista, hip-hopista sekä brasilialaisista ja kuubalaisista rytmeistä.

Sadan vuoden rakkaustarina

Folklandia on myös tanssin mekka. Tanssiryhmiä saapuu ympäri Suomen. Yksi ryhmistä on joensuulainen Motora. Tero Sarkkisen käsikirjoittama ja ohjaama ”Sadan vuoden rakkaustarina” vie aikamatkalle itsenäistyvään Suomeen. Tanssiteatteriesitys kuljettaa Ainoa ja Akselia vuodesta 1917 tähän päivään. Käsikirjoituksen inspiraationa on ollut tarina Bosnian sodasta ja Sarajevon traagisista rakastavaista. Teoksen sävellys on Jussi-Pekka Piiraisen käsialaa ja koreografiasta ovat vastanneet Tiina Lindblad, Eveliina Pilke ja Mitja Pilke.

Karjalan kuoppaiset tiet

Kotimaisista musiikkivieraista kuullaan muun muassa vastikään Etnogaalassa Vuoden artistiksi valitun Anne-Mari Kivimäen luotsaamaa Suistamon Sähköä, joka tanssittaa kuulijansa transsiin. Yhtye soittaa uutta karjalaista tanssimusiikkia työkaluinaan koneet, venäläinen leikkihaitari, lauluvoima ja rap. Laulujen inspiraationa toimivat Karjalan kuoppaiset tiet, jauhavat myllyt sekä rahisevat arkistonauhat.

Kalevauva.fi

Folklandialla ovat mukana myös Etnogaalassa Vuoden ilmiöksi ehdokkaina olleet Aapo Niinisen ja Kimmo Nummisen trubaduuriyhtye Kalevauva.fi, jonka ohjelmisto on kerätty suoraan kansan suusta, internetin suositulta keskustelupalstalta eli vauva.fi-foorumilta ja sävelletty tunnelman mukaiseksi. Yhtyeen jäseniä on kutsuttu ”nykyajan Lönnroteiksi” ja heidän keräämiään tekstejä on päätynyt myös äidinkielen oppikirjaan.

Riisuttua kansanperinnettä A´la Hunks

Suurimmalla osalla risteily-yleisöä on käsitys mitä ovat Hunksit: Maskuliinista menoa, treenattuja miesvartaloita, Show-alan ammattilaisia. Mutta miten käy miehiltä Folk? Se nähdään Folklandialla Rahvaanmusiikin kerhon tanssiklubien avajaisesityksessä. Koreografia on Jouni Prittisen. Hunkseista mukana ovat Jucci, Matias, Riku, Antti ja Ville.

Eikä tässä tietenkään ole vielä läheskään kaikki: Katso koko ohjelma www.folklandia.fi

Folklandia Pähkinänkuoressa

Muutokset mahdollisia!
- Folklandia-risteily, M/S Silja Europa, Helsinki-Tallinna
- Kansanmusiikin ja kansantanssin suurtapahtuma
- 2800 risteilijää
- 100 tuntia ohjelmaa
- 45 Taustajärjestäjiä, Risteilyn taustajärjestäjinä toimivat alan tärkeimmät kotimaiset järjestöt, tapahtumat ja oppilaitokset.
- 120 Esiintyjäkokoonpanoa, 5 eri maasta
- 100 työntekijää ja talkoolaista
- FolkForum 12.1., Kansallismuseon Auditorio, Helsinki
- Folklandian Jatkot 13.1. Ravintola Kaisaniemi, Helsinki
- Vastaava järjestäjä Suomen Nuorisoseurat/ Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto
Yhteistyössä Tallink Silja ja Ikaalisten Matkatoimisto
Kansantanssi – ja kansanmusiikkiryhmä Folkloriada 2020 – tapahtumaan Venäjälle haussa!

13.11.2017

Seuraava Folkloriada järjestetään 18.7.-1.8.2020 Ufassa Venäjällä. Tapahtumaan etsitään kansantanssi – ja kansanmusiikkiryhmää edustamaan Suomea. Koko matkaseurueen maksimikoko on 35 henkilöä ja osallistujien tulee olla yli 16-vuotiaita. Ryhmän tulisi saapua Ufaan 16.7. ja lähteä 2.8.

Edellisessä Folkloriadassa edustanut ryhmä ei ensi sijassa voi tulla valituksi. Ehdokkaat ilmoittautuvat ensin omalle jäsenjärjestölleen ja vasta jäsenjärjestön ehdollepanon kautta Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskukselle (KEK). Kukin jäsenjärjestö voi ehdottaa yhtä ryhmää.

Festivaalille haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jossa tulee olla esittely ryhmästä ja sen repertuaarista, mukaan kannattaa liittää myös kuvia ja videomateriaalia. Nuorisoseurojen ehdokkaat hakevat festivaalille lähettämällä materiaalit Riia Niemelälle (riia.niemela@nuorisoseurat.fi) 21.2.2018 mennessä . KEK:n hallitus valitsee edustajaryhmän kevään aikana.
Haku pelimanniksi Kaustisen Kansanmusiikkijuhlille alkaa 15.11.2017

13.11.2017

Kaustisen 51. kansanmusiikkijuhlat järjestetään 9.-15.7.2018, kantavana ajatuksenaan suunnata innokkaasti kohti tulevaa – kohti seuraavaa 50-vuotiskautta!

Paikalle odotetaan jälleen satoja ryhmiä kansanmusiikin ja kansantanssin saralta. Kansanmusiikin ja -tanssin harrastustoiminnan edistäminen on juhlien juureva perustehtävä. Sen merkityksestä kertoo viime vuosien huimat osallistujamäärät – tuhannet pelimannit, tanssijat ja laulajat kokoontuvat vuosittain Kaustiselle paitsi esiintymään, myös luomaan suhteita, oppimaan ja viemään perinnettä ja tietoisuutta eteenpäin.

Valtaosa Kaustisen esiintyjistä saapuu juhlille talkoohengessä, ns. pelimanniehdoin. Pelimanniehtojen mukaan virallisiksi esiintyjiksi valituille pelimanneille ja esiintyjäryhmille tarjotaan keikkojen lisäksi koko viikon festivaalipassi sekä etuja majoituksen ja ruuan osalta.

Esiintyjät ja esiintyjäryhmät voivat hakea mukaan täyttämällä sähköisen hakemuslomakkeen kotisivuillamme (www.kaustinen.net > Pelimanneille) tai postitse. Esiintyjähaku tehdään kahdessa jaksossa: Ensimmäinen hakukausi on 15.11.2017-31.12.2017. Toinen, täydentävä kausi on 1.1.-28.2.2018. Huomioithan muutokset aikataulussa!

Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen vuositeema 2018 on Kaikilla mausteilla – kansanmusiikin ja kansantanssin elävät perinteet. Juhlien oma vuositeema on luonto. Maakuntateemana on Lappi. Esiintyjien toivotaan ottavan mahdollisuuksien mukaan teemat huomioon laatiessaan ohjelmistoa ensi kesän juhlia varten.

Tervetuloa mukaan kesän onnellisimpien päivien melskeeseen tekemään pienen kylän suurta juhlaa!

Lisätiedot pelimannihausta sähköpostitse: pelimannit@kaustinen.net

Paperisen ilmoittautumislomakkeen tilaaminen puhelimitse: 040 3582 198.
Lähde mukaan toteuttamaan Lastenviikkoa! Popup-kerholla lisää jäseniä toimintaan

6.11.2017

Lapsen oikeuksien juhlapäivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. YK:n hyväksymä lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan Suomessa vuonna 1991. Tänä vuonna viikon tunnuslauseena on ”lapsella on oikeus harrastaa” ja sen hashtag-tunnukset ovat #harrastan ja #lastenviikko.

Suomen Nuorisoseurat juhlistaa Lasten oikeuksien päivää toteuttamalla Lastenviikon yhdessä muiden lasten- ja nuortenjärjestöjen kanssa. Suomalaiset lasten ja nuorten kerho- ja harrastustoimintaa järjestävät järjestöt juhlistavat lapsen oikeuksien päivää järjestämällä tässä kuussa viikoilla 46 ja 47 erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä popup-kerhoja eri puolilla maata yllättäviin paikkoihin. Stadin nuorisoseurat tulee järjestämään esimerkiksi 25.11 Lastenviikon puuhapajan kauppakeskus Kampissa.

Järjestä yhdessä lasten kanssa popup-kerhoja ajanjaksolla 13.-26.11. Popup-kerho on lyhytkestoinen toimintatuokio tai kerhohetki tavallisuudesta poikkeavassa paikassa, esimerkiksi kauppakeskuksessa, torilla, asemalla tai seurantalolla. Tavoitteena on yllättää, lisätä kerho- ja harrastustoiminnan tunnettuutta ja harrastajamääriä.

Katso Nuorisoseurojen askeleet popup-kerhon järjestämiseen

Tsekkaa Lastenviikon sivuilta myös onko paikkakunnallasi jo popahtanut ja liity mukaan www.lastenviikko.info/lastenviikko/

Lastenviikkoon liittyvää toimintaa voit myös toteuttaa omissa kerho-ja iltapäivätoiminnassa. Siihen liittyvää materiaalia löydät tästä linkistä: www.lastenviikko.info/lastenviikon_materiaalipaketti-2

Tämän lisäksi ympäri Suomen nostetaan sinivalkoinen lippu liehumaan lasten oikeuksien kunniaksi maanantaina 20.11.
Hollo ja Martta -festivaali vie katsojan eurooppalaisen kansantanssiperinteen ytimeen

13.10.2017

”Yhdessä kokeminen ja toisen kulttuurin ennakkoluuloton kohtaaminen luo aina uusia mahdollisuuksia. Se on tämän festivaalin suola,” festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kuvailee kuun lopussa tulevaa Hollo ja Martta -festivaalia.

Hollo ja Martta -festivaaleille on luotu mahdollisimman autenttinen tanssikattaus sukulaiskansojen kansantanssikulttuurista unohtamatta kotimaisia esiintyjiä. Hollo ja Martta -festivaali 2017 on yksi päijäthämäläinen Suomi 100 -hankkeen tapahtuma. Hollo ja Martta -festivaalia juhlitaan 27.10.-5.11.2017

”Meillä nähdään tänä vuonna paljon suomalais-ugrilaisia kansantansseja sekä tarjoamme eurooppalaista perinnettä.”

Nuorisoseuran lasten, nuorten ja aikuisten kansantanssijat esittävät tunnettuja suomalaisia perinnetansseja juhlavuoden kunniaksi. Festivaalin päätteeksi nähdään – kuten joka vuosi – Lantti, joka on tunnettu eurooppalainen perinnetanssi.

Häätansseja eurooppalaisesta yhteisprojektista

Virolainen Koidupuna ja saksalainen De Beekscheepers esittävät yhdessä eurooppalaisia hääperinnetansseja.

”Konserteissamme on mahdollisuus nähdä upeita koreografioita eurooppalaisista häätansseista. Virolainen kansanmusiikki on duurivoittoista ja siksi sitä on aina ilo kuunnella. Kansantanssin askelikot ovat lähellä suomalaisia kuvioita. Virossa kansanperinne elää ja voi hyvin sen vuoksi, että koulujärjestelmä tukee sen olemassaoloa.”

Saksalaisessa kansantanssissa askelikot noudattavat samanlaista peruskaavaa kuin suomalaisessa perinteessä. Saksalaisten häätanssiesityksessä nähdään samoja elementtejä kuin suomalaissa purpureissa.

”Olemme kuitenkin samaa eurooppalaista perhettä ja tanssitraditiolla on samanlainen perinnepohja,” Hentinen kertoo. ”Saksalaisessa tanssiperinteessä vastakkaisriviasetelmat ja muodostelmaneliö tai -piiri ovat eurooppalainen erityispiirre. Se näyttää helpolta, mutta vaatii paljon taitoa, oppiakseen näiden askelikkojen hallinnan.

Juhlavuonna tietenkin unkarilaista kansantanssia

Veljeskansa Unkarista Hollo ja Martta -festivaaleille saapuu taidokas ja palkittu ryhmä Szökős Néptáncegyüttes. Unkarilaisen kansantanssin rytmiin on helppo samaistua. Se on nopeatempoista ja sen liikekieli on vaikuttavaa.

”Ilo, rytmi ja väri huokuu tästä unkarilaista kansantanssia tulkitsevasta poppoosta. Unkarilainen kansantanssi on helponnäköistä, mutta se on fyysisesti erittäin rankkaa. Ryhmän esitykset ovat loistavia ja tarinat tanssien taustalla ovat vaikuttavia ja mielenkiintoisia.”

Kansantanssin juuret ovat Ranskassa

Suomalaisen kansantanssiperinteen juuret ovat Ranskassa, josta se on tullut Suomeen Ruotsin ja Venäjän hovien kautta yli 200 vuotta sitten. Juhlavuoden Hollo ja Martta -festivaali kunnioittaa myös edesmenneen lahtelaisen opetusneuvoksen Helvi Jukaraisen työtä. Hänen koreografiansa ja liikekieli elää yhä voimakkaasti suomalaisessa kansantanssiperinteessä.

Kuva: Szökős Néptáncegyüttes

Lisätietoja:
Aimo Hentinen
040/5589755
aimo.hentinen@phnet.fi