LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Tapahtumat

  • Hannu Kellan Hollola-sävellys kantaesityksenä Hollo ja Martta -festivaalin päätöskonsertissa

    Hannu Kellan Hollola-sävellys kantaesityksenä Hollo ja Martta -festivaalin päätöskonsertissa

    Hollo ja Martta –kansantanssi- ja –musiikkifestivaalilla on vuorossa lasten festivaali. Festivaaliviikon aikana 27.10.-4.11. nautitaan monipuolisista kansantanssikonserteista ja illanvietoista Hollolassa ja Lahdessa. Kansainvälistä väriä festivaaleille saapuu tänä vuonna Itävallasta, Tsekin tasavallasta, Romaniasta, Venäjän Kalmukiasta ja Pietarista, ja Georgiasta.   

    Kansantanssiryhmien lisäksi mukana on paljon nuoria soittajia. Pelimannien yhteissoiton on vuosien 2016 ja 2014 tapaan lupautunut rakentamaan ja johtamaan hollolalainen säveltäjä-muusikko Hannu Kella. ”Tämän vuoden yhteissoiton punaisena lankana on jami-soitto. Jameissa muusikko pääsee kokemaan yhteenkuuluvuutta ja yhdessä tekemisen riemua paremmin kuin missään muussa musiikin esittämisen muodossa. Se on musiikista nauttimista aidoimmillaan.” -kertoo Kella.

    Etelä-Hämäläinen musiikin suurtuotanto, Hannu Kellan säveltämä ja sanoittama Hollo ja Martta – Kertomus Hollolan kirkon rakentamisesta julkaistaan ja kantaesitetään Hollo ja Martta -festivaalin pääkonsertissa 3.11.2018 klo.16:00. Esiintyjäjoukko saa vahvistusta Luoteis-Helsingin musiikkiopistosta, kun LuoMuKanteleet-ryhmä ottaa osaa yhteissoittoon yhdessä paikallisten musiikkiopistoista, konservatoriosta ja vapaalta kentältä koottujen muusikoiden kanssa.

    Tutustu Hollo ja Martta festivaaliin tapahtuman omalla sivulla: www.hollojamartta.fi

  • Jutajaiset käynnistyivät Vuoden kansantanssiyhtyeiden konsertilla

    Jutajaiset käynnistyivät Vuoden kansantanssiyhtyeiden konsertilla

    Pohjoisen folk-festivaali Jutajaiset käynnistyi tänään Rovaniemellä Vuoden kansantanssiyhtye Siepakoiden ja edellisen VKY:n Polokkareiden yhteiskonsertilla. Suomen kovimmat kansantanssiryhmät pääsivät esiintymään lähes täydelle Korundin katsomolle.

    ”Kyllä pohjoinen dimensio on folkissa todella väkevä”, lausui tapahtuman johtaja Paula Kähkönen avajaissanoissa. Rovaniemen kaupungin tervehdyksen toi palvelualuepäällikkö Merja Tervo.

    Konsertin ensimmäinen puoliaika oli taattua oululaista Polokkari-laatua – tanssijoiden energia täytti Korundin lavan. Toisella puoliajalla Rovaniemen omat nuoret, Siepakoiden Edustus tanssivat  katsojien sydämiin.

    Ilta jatkuu Kauppayhtiöllä kuplettien, Siepakoiden bändi KAJEAn ja Enkelin sävelin. Lauantaina vuorossa on erilaista kansanperinneohjelmaa Hostel Cafe Kodissa, illalla Soittajan kaipuu -konsertti Korundilla ja ilta jatkuu taas Kauppayhtiöllä. Sunnuntaina vuorossa on Lasten Jutajaiset nuorisokeskus Mondella, Jutajaiset-messu ja kahvia ja maakuntalauluja seurakuntakeskuksessa.

  • Kansantanssin kääntöpiiri matkasi voimaliikkein kohti yhdenvertaista ja näkyvää tanssitoimintaa

    Kansantanssin kääntöpiiri matkasi voimaliikkein kohti yhdenvertaista ja näkyvää tanssitoimintaa

    Suomen Nuorisoseurojen tanssitoimijoiden seminaari Kansantanssin kääntöpiiri järjestettiin 31.8.-1.9. Kulttuuritalo Laikussa Tampereella. Paikalla oli kolmisenkymmentä kansantanssin parissa toimivaa kansantanssin ohjaajaa, tanssinopettajaa ja Suomen Nuorisoseurojen työntekijää. Asiantuntija-alustusten, yhteisten tehtävien ja keskustelujen kautta kehitettiin ja ideoitiin kansantanssin viestintää ja toiminnan yhdenvertaisuutta.

    ”Kansantanssi on näyttävää, viihdyttävää ja ajatuksia herättävää katseltavaa. Se on hyvä harrastus ja ajassa kiinni.” Muun muassa näin todetaan Suomen Nuorisoseurojen Tanssin osaamiskeskuksen viestintästrategiassa 2018-2020, jota Pispalan Sottiisin tuottaja Jaana Kari seminaarin alussa esitteli. Pispalan Sottiisin tiedottaja Maarit Saarelainen esitteli yleisesti viestinnän työkaluja ja niiden käyttämistä: ”Viestintä on vuorovaikutusta, sanomien vaihdantaa ja merkitysten tuottamista. Se on myös yhteisen todellisuuden rakentamista.”

    Osallistujat harjoittelivat ryhmissä viestintästrategian ja somekamppanjan suunnittelua jollekin haluamalleen kohderyhmälle. Toinen ryhmä pohti maakunnallisen kansantanssiryhmän viestintästrategiaa ja toisessa suunniteltiin somekamppanjaa, jolla saadaan nuoret kiinnostumaan kansantanssista. Tärkeitä havaintoja oli muun muassa se, että ryhmän markkinointiin ei riitä, että yksi tekee ja kanavia tulee olla monta aina henkilökohtaisesta yhteydenotosta sosiaaliseen mediaan. Nuorten tavoittamiseen tarvitaan nuoria, jotka ovat jo koukuttuneet lajiin. Yhtenä ideana tulikin, että innostetaan kansantanssia harrastavat nuoret, jotka käyttävät luonnostaan youtubea tai muita somen kanavia, viestimään lajista.  Kädenlämpöinen ei riitä, vaan somessa pitää tehdä täysillä ollakseen uskottava!

    Lauantaipäivä oli varattu yhdenvertaisuudelle. Teemaan sukellettiin Folklandian häirintäyhdyshenkilöinä toimineiden Marika Raitasen ja Lennu Ylänevan alustuksen kautta. Mitä on yhdenvertaisuus, mitä on häirintä, millainen huumori tai millainen kosketus on sopivaa? Entä miten epäsopivaan käytökseen puututaan? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin yhdessä. Fyysinen läheisyys on tanssitoimintaan sisäänkirjoitettua ja yhteisissä keskusteluissa pohdittiinkin, että on tärkeää harjoitella ja pohtia sopivan koskettamisen rajoja.

    Yhdenvertaisuuden toteutumisen haasteita ja ratkaisuja niihin työstettiin negatiivisen aivoriihen kautta ryhmissä. Aiheiksi nousivat muun muassa vammaisten lasten mahdollisuus osallistua kansantanssitoimintaan, harrastajaohjaajien arvostus ammattilaisiin verrattuna, tyttöjen arvostus ja esiintymisasujen sukupuolittuneisuus. Työskentelyn pohjalta saatiin materiaalia ja ajatuksia vasta valmistuneen Suomen Nuorisoseurojen yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamiseen erityisesti tanssitoiminnan saralla.

    Tanssitoimijoiden tapaamisessa ei tietenkään voida vain istua ja puhua, vaan tanssiksi on pistettävä. Kääntöpiiriläiset pääsivätkin ensimmäisinä makustelemaan ensi kesän Kalenoiden Erivoima -teematanssia koreografien Paula Ketun ja Jutta Wrangénin johdattelemana. ”Se meidän voima, et yksikään ei samanlainen oo…”, laulu raikasi ja samalla kääntöpiiri liikkui keskelle tehdäkseen voimaliikkeen, kukin ihan omanlaisen tietty!

  • Kynttilät syttyvät presidenttien haudoilla 5.12.2018

    Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen tasavallan presidenttien haudoilla. Perinteikkäällä hautojen valaisulla muistetaan kiitollisuudella paitsi Suomen itsenäisyyttä, myös sitä sukupolvien tekemää kansankunnan rakennustyötä, jossa nuorisoseurat ovat olleet mukana jo 137 vuoden ajan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi. Tänä vuonna juhlan teemana on tasavaltamme neljäs presidentti, Kyösti Kallio. Hän toimi presidenttinä vuosina 1937-1940.


    Kyösti Kallio (1873–1940)
    Aatteelliset taitonsa Kyösti Kallio hankki Nivalan Nuorisoseurassa, jonka puheenjohtajana hän toimi vuosina 1895-1905. Nuorisoseurassa Kallio julisti tietojen ja taitojen tarpeellisuutta, raitista elämäntapaa ja yhteiskunnallista valveutumista. Kallio oli taitava sanankäyttäjä. Hän kirjoitti näytelmiä ja runoja sekä piti syvähenkisiä puheita.

    Vuonna 1904 Kallio valittiin edustajaksi valtiopäiville ja hänestä kehkeytyi luotettava ja periaatteellinen pitkän linjan poliitikko, jonka uran keskeisin toiminta-ajatus oli itsenäisyyden vahvistaminen eheyttämällä yhteiskuntaa taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kautta. Hän istui 41 valtiopäivät, oli 15 kertaa eduskunnan puhemiehenä, palveli kolme kertaa maatalousministerinä, neljä kertaa pääministerinä, puolustusministerinä ja kulkulaitosministerinä.

    Ensimmäisenä tunnettuna poliitikkona hän vaati jo vuonna 1918, että tulisi rakentaa Suomea, jossa ”ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”.

    Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.

     

  • Moniääninen Harrastajateatterikesä puhui yksinäisyydestä

    Moniääninen Harrastajateatterikesä puhui yksinäisyydestä

    1000 euron rahapalkinto jaettiin eilen päättyneessä Harrastajateatterikesässä Jyväskylässä kolmen näytelmän kesken.

    Orimattilan Teatterin Madaamit-näytelmä palkittiin 500 euron palkinnolla, helsinkiläinen Leichner & Klemettinen työryhmän näytelmä Nuoren Wertherin kärsimykset palkittiin 300 euron palkinnolla ja hämeenlinnalaisen Ofelia-ryhmän Arjen yksinäiset -näytelmä 200 euron palkinnolla.

     

    Suomen Harrastajateatteriliiton 45. Harrastajateatterikesä kokosi viikonlopun aikana runsaasti yhteen harrastajateatterilaisia ja teatterin ystäviä. Jyväskylän kaupunginteatterin pienen näyttämön katsomo täyttyi 95-prosenttisesti kerta toisensa jälkeen. Esitysten yhteiseksi teemaksi nousi yksinäisyys – yksin jääminen elämässä, parisuhteessa, kaikessa.

     

    Esitykset valinnut näyttelijä Tapani Kalliomäki sai kiitosta festivaalin tarjonnasta, joka oli monipuolinen läpileikkaus suomalaisesta harrastajateatterikentästä, ajasta, jota elämme ja asioista, joita teatterilaiset haluavat puhua.

     

    Yksikään esitys ei jättänyt yleisöä kylmäksi, vaan vilkas ajatustenvaihto nähdystä ja koetusta jatkui pitkään. Teatterin tehtävä on vaikuttaa, osua, kolauttaa ja sysätä ajatuksia eteenpäin, moneenkin suuntaan. Tässä mielessä festivaali täytti komeasti tehtävänsä. Harrastajateatterikentän taitavuus, suunnaton yhteisöllisyys ja tekemisen riemu välittyivät yleisöön esitys esitykseltä.

     

    Raadissa työskennelleet näyttelijät Malla Malmivaara ja Hanna Liinoja sekä draamakasvatuksen yliopistonopettaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja Mika Terävä kiittelivät esitysten tasoa tasaiseksi ja kovaksi.

    ”Jokainen esitys perusteli itsensä ja joka ryhmällä oli mieletön energia. Olo on kulttuurillisesti ravittu – koimme jäävämme saamapuolelle”, raati summasi tuntojaan.

    Teatterikuraattori Antti Niskanen pitää hienona asiana, että Jyväskylän kaupunginteatteri on se paikka, jonne harrastajateatterilaiset kokoontuvat kerran vuodessa katsomaan toisensa esityksiä, tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan yhteisen asian äärelle.

    ”Esitysten monimuotoisuus puhutteli ja osoitti sen voiman, miten omaäänisiä esityksiä he tekevät. Tuntuu palkitsevalta pitkän viikonlopun jälkeen, että on saanut nähdä näin erilaisia esityksiä”, Niskanen sanoo.

     

    Kunniamaininnat:

     

    Kunniamaininnoilla palkittiin Kuusamon Näyttämö yhteisöllisyyden korostamisesta ja vahvistamisesta, Ofelia-ryhmän Neea Viitamäki koskettavasta ja rehellisestä näyttelijäntyöstä ja sama ryhmä Arjen yksinäiset -näytelmän käsikirjoituksesta, joka luo viehättävän nyrjähtäneen ja absurdin rehellisen maailman, jossa mikä tahansa on mahdollista.

    Kunniakirjalla palkittiin myös Nuoren Wertherin kärsimykset -monologin esittänyt Benjamin Klemettinen erityisen tarkasta, hienovireisestä, fyysisesti ja hienosti sisäistetystä tekstistä.

    Orimattilan Teatterin Madaamit -näytelmän ohjannut Eppu Gustafsson palkittiin kunniakirjalla tarkasta ja rytmin merkityksen sisäistäneestä ohjauksesta, joka mahdollistaa nerokkaan, röyhkeän, kauniin ja koskettavan näyttelijäntyön.

    Helsingin Gayteatteri HGT palkittiin kunniakirjalla teatterin keinoin rakennetuista yhteiskunnassa vahvasti kiinni olevista riemukkaista, koskettavista ja energisistä revyyreiveistä.

    Erityiskunniamaininta ojennettiin Laukaan Teatterin Viimeiset mitalit -näytelmän esittäneille Päivi Hammarén-Jokelalle, Maria Sunikalle ja Markku Häkkiselle pitkästä ja ansiokkaasta urasta harrastajateatterikentällä.

    Kuvat: Eija Jokilahti

     

    Lisätietoja

    Mari Saarinen

    Suomen Harrastajateatteriliitto

    050-4682138

    mari.saarinen@shtl.fi

  • DÄÄNS -tanssileirille ilmoittautuminen alkaa maanantaina 4.6.2018

    DÄÄNS -tanssileirille ilmoittautuminen alkaa maanantaina 4.6.2018

    DÄÄNS-tanssileiri on syksyn kohokohta nuorille kansantanssijoille. Vuosittain järjestettävä leiri on tarkoitettu 12-17 -vuotiaille. Tulevana syksynä leiri järjestetään 28.-30.9.2018 Joensuussa.

    Leirillä nuoret pääsevät tanssimaan ammattiopettajien johdolla. Tänä vuonna sukelletaan muun muassa karjalaisen kansantanssin ja nykytanssin maailmoihin. Koulutusta annetaan koko leirijoukolle sekä yhdessä että erikseen. Tanssiharjoittelun lisäksi luvassa on muun muassa yhteinen illanvietto ja esiintyminen Nuorisoseura-kokouksen väelle.

    Osallistumismaksu DÄÄNS-leirille on yhteensä 80 euroa/ henkilö (myös huoltajat), joka sisältää opetuksen, koulumajoituksen ja ruokailut.

    Ilmoittautuminen DÄÄNS -leirille alkaa maanantaina 4.6. ja päättyy torstaina 21.6. Sen jälkeen vapaita paikkoja voi tiedustella elokuussa. Tässä vaiheessa ilmoitetaan osallistujien ja huoltajien lukumäärä, ryhmän yhteyshenkilö sekä laskutusosoite. Jokaisella ryhmällä tulee olla vähintään yksi täysi-ikäinen huoltaja, joka yöpyy yhdessä ryhmän kanssa. Leiriläisten tarkemmat tiedot toimitetaan elokuussa. Osallistumismaksu (80 €/hlö) laskutetaan elokuussa, jonka jälkeen osallistumismaksu palautetaan ainoastaan lääkärintodistusta vastaan.

    Leiripaikkoja DÄÄNS -leirille on 150 ja paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella, joka löytyy DÄÄNS:n sivulta. 

    Lisätietoja DÄÄNS:n sivulta tai Riialta riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939.

  • Nuoret pääsivät kokemaan työpajojen taikaa Soundsissa

    Nuoret pääsivät kokemaan työpajojen taikaa Soundsissa

    Sounds-tapahtumassa nuorille järjestetään muutakin kuin mahdollisuus esiintyä. Suomen Nuoriso-opistolla Mikkelin Paukkulassa järjestettiin lauantaiaamuna musiikkityöpajoja nuorille.

    Suomen Nuoriso-opiston piha-alue Mikkelin Paukkulassa näyttää tyhjältä. Siellä täällä kävelee yksittäisiä ihmisiä. Sisällä eri tilat kuitenkin kuhisevat toimintaa. Työpajojen aiheina ovat esimerkiksi musiikin tuottaminen, biisinteko, rap, tanssi, rytmimusiikki ja laulaminen muutamasta eri näkökulmasta. Työpajoja ovat pitämässä Soundsin katselmusraadin jäsenet.

    Oma biisi ja uusia temppuja

    Aleksi Ojala on vetämässä työpajaa biisien kirjoittamisesta. Hänen työpajassaan on tarkoitus kirjoittaa laulu 90 minuutissa. Työpaja lähtee kunnolla käyntiin, kun Ojala alkaa kokeilla nuorten kanssa erilaisia sointuja. He valitsevat mollisoinnut, vaikka Ojala yrittääkin
    johdatella työryhmää duurisointujen pariin. Kun nuoret alkavat pohtia lyriikoita, Ojala ohjeistaa: “Ensin räiskitään raakamateriaalia, tässä vaiheessa ei saa olla yhtään kriittisiä!”

    Lyriikoita alkaa syntyä, ja kesäyöstä muodostuu biisin aihe. Nuoret ovat silminnähden innoissaan, ja päätän vielä kysyä, miksi nuoret valitsivat juuri tämän pajan. Maria Pikhtina No Name -yhtyeestä avaa taustoja: “En ole ikinä aikaisemmin kirjoittanut omia biisejä, mutta olen innokas oppimaan. Ajattelin, että tämä olisi hyvä tilaisuus tulla kokeilemaan.”

    Streetdance-työpajassa alkaa juuri tauko, ja Artturi Kemppainen juoksee salista ulos voltteja heitellen. Pajassa Leticia-kuoron jäsenet ovat aivan täpinöissään. He harjoittelevat yhdessä ohjaaja Eetu Pulkkisen kanssa ensin tiettyä koreografiaa. Pulkkinen on erittäin tyytyväinen lasten suoritukseen, ja ryhmä alkaakin tehdä freestyle-harjoituksia. Lapset tekevät toinen toistaan hienompia temppuja, ja toiset kannustavat ympärillä. Leticia-kuoro on todella innoissaan.

    Streetdance-pajassa kaikki saivat kokeilla luovuuttaan freestyle-tyylillä. Kuvassa Aino Päärni teki kärrynpyörän yhdellä kädellä. Kuva: Mimmi Myyryläinen

    “Hiphop on parasta!” he huutavat melkein yhteen ääneen. Aino Päärni ja Emmi Vainio vakuuttavat tanssin olevan kivaa. “Tykkään tanssista muutenkin”, sanoo Päärni. “Tanssi on vaikeaa, mutta tosi kivaa”, vakuuttelee myös Vainio.

    Rytmit vievät viidakkoon

    Siirrymme seuraavaan pajaan, joka kuuluu jo kauas. Erikoiset rytmit raikuvat Paukkulan pihamaalla. Sisällä selviää, että kyse on afrobrasilialaisista rytmeistä.

    “Afrobrasilialaiset rytmit perustuvat afrikkalaiseen kansanmusiikkiin, mutta musiikki on syntynyt Brasiliassa”, pajan vetäjä Sami Kontola selostaa.

    Ryhmä kokeilee erilaisia rytmejä, ja Kontola kysyy palautetta nuorilta muusikoilta. Kaikilla on jotain sanottavaa. “Kuin karnevaali.” “Ihan kuin kävelisin viidakossa.” “Kuin mielenosoitus.” Äänisilta- yhtyeen Iida Räävi antaa erikoisimman vastauksen: “Tuntui kuin olisi viidakossa. Minulle musiikista tuli mieleen oranssi väri. Musiikin soittaminen oli tosi kivaa. Oli uusi ja tosi hauska kokemus eläytyä tuolla tavalla, tuntui ihan siltä, että olisi siirrytty Brasiliaan.”

    Nacera Ketroussi ja Jussi Chydenius ovat pitämässä pajaa lauluyhtyeille. Käynnissä on juuri keskittymis- ja kuunteluharjoitus. Lauluyhtye Allegretto päättää laulaa Nää maat -laulun ohjaajilleen.

    Aino Salmela ja Pihla Raitanen avaavat bändinsä historiaa: “Olemme samassa valinnaismusiikin ryhmässä koulussa. Olemme olleet myös samalla luokalla.”

    Salmela ja Raitanen vakuuttavat myös, että työpaja on ollut valtava hyödyllinen yhtyeelle: “Olemme tehneet äänenavaus- ja rytmiharjoituksia. Pajasta on ollut todella paljon hyötyä meille.”

    Kirjoittajat: Jyri Huttunen ja Mimmi Myyryläinen
    Kuvat: Mimmi Myyryläinen

  • Alapitkän nuorisoseura tuo lavalle Jaetun maan lapset

    Alapitkän nuorisoseura tuo lavalle Jaetun maan lapset

    Alapitkän nuorisoseuran kesäteatterin näytelmä Jaetun maan lapset kertoo 40- ja 50-lukujen tapahtumista, mutta on yhtä ajankohtainen edelleen. Klikkaa tästä esityksen tietoihin > 

    Alapitkän nuorisoseuran kesäteatterissa nähdään toinen näytäntökausi näytelmästä ”Jaetun maan lapset” kesällä 2018.  Näytelmän kantaesitys oli 2.7.2017. Kaikki halukkaat eivät kuitenkaan mahtuneet katsomaan yleisö- ja arvostelumenestyksen saanutta näytelmää, joten seura päätti tuoda näytelmän lavoilleen tänäkin vuonna.

    Teemoina kohtaaminen ja sopeutuminen

    Jaetun maan lapset kertoo tapahtumista Alapitkällä vuosina 1944-1952, savolaisten ja karjalaisten kohtaamisesta ja sopeutumisesta sekä asutustoiminnasta. Vuonna 1944 saapuu Alapitkälle salmilaisia evakkoja, jotka asettuvat uusille asuinalueille. Asutustoiminta loi jännitteitä karjalaisten ja savolaisten välille. Alkuvaiheen osittain vieroksuva tunnelma rauhoittui vähitellen rauhalliseksi rinnakkaiseloksi ja jälleenrakentamisen ajaksi.

    Lapinlahden kuntaan sijoitettiin jatkosodan jälkeen yli 2000 evakkoa. Kunnan väkiluku nousi 20 prosenttia. Se lienee ollut Suomen ennätyslukemia, kun asutetun siirtolaisväestön määrä suhteutetaan kunnan väkilukuun. Pelkästään Alapitkän kylälle evakkoja tuli reilut 300.

    Osa Suomen juhlavuoden hanketta

    Moni-ilmeistä musiikkia sisältävän näytelmän on kirjoittanut lapinlahtelainen kirjailija ja lauluntekijä Minna Kettunen, joka ohjaa näytelmä yhdessä Tarmo Valkosen kanssa.

    ”Näytelmän nimi viittaa kahteen asiaan. Ensin maan jakoi sota ja sitten asutustoiminta”, kertoo näytelmän käsikirjoittaja Minna Kettunen.

    Jaetun maan lapset on lapinlahtelaiselle Kettuselle toinen näytelmäkäsikirjoitus. Hänen esikoisnäytelmänsä oli Väärnin Pappilaan sijoittunut huoneteatteriesitys, joka kertoi Juhani Ahosta ja hänen äidistään.

    ”1940-50 -lukujen tapahtumat Alapitkällä tuntuvat nyt hämmästyttävän ajankohtaisilta. Samat aiheet tulevat vastaan niin historian lehdiltä kuin päivän uutisistakin”, Kettunen totesi työstäessään käsikirjoitusta vuonna 2015.

    Näytelmä oli yksi Pohjois-Savon alueellisista Suomi 100 -ohjelmahankkeista.

    Info

    [one_half_first]

    Liput: 17 € aikuiset; 15 € eläkeläiset, opiskelijat, ryhmät yli 20 hlö; alle 12-vuotiaat ilmaiseksi

    Ryhmälippuvaraukset: posti@alapitkanns.fi
    Tiedustelut: 0400 181 376
    www.alapitkanns.fi
    Facebook-sivu

    Osoite: Alapitkän nuorisoseura, Räsäläntie 3, 71910 Alapitkä

    [/one_half_first][one_half_last]Esitysajat:
    Su 1.7. klo 13 ensi-ilta
    Ti 3.7. klo 19
    Ke 4.7. klo 19
    To 5.7. klo 19
    Su 8.7. klo 13
    Ti 10.7. klo 19
    Ke 11.7. klo 19
    To 12.7. klo 19
    Su 15.7. klo 13[/one_half_last]

    Kesäteatterin näyttelijöitä ja henkilökuntaa, kuvasta puuttuu n. 20 henkilöä. Kuva: Anja Törrönen

     

     

  • Ilonpitoa koko kesäinen viikko 13.-17.6.

    Ilonpitoa koko kesäinen viikko 13.-17.6.

    ​Sottiisi-torstaina Tampereella päästään tanhumiehen kyytiin, kun ”Tanhumies Goes Beatles”!
    Tanssiryhmä Huuman sekä ​Laulu- ja soitinyhtye Riennon Tanhumies on Hannu Nipulin käsikirjoittama kantaesitys, jossa yhdistyvät tanssin riemu ja Beatlesin nostalgiset melodiat. Konsertin päätteeksi pääset itsekin tanssimaan iltatansseihin Katrilli Combon tahtiin.
    To 14.6. klo 22:00 – 24:00, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Leonardo-sali, liput 10 € tai Sottiisipassi. Osta liput Puodista http://puoti.nuorisoseurat.fi/fi/p/sottiisi

    Folklandia-risteily 2018, kuva Petri Kivinen

  • Tanssiralli 2018 huipentui Lahdessa – katso tulokset!

    Tanssiralli 2018 huipentui Lahdessa – katso tulokset!

    Vuoden 2018 valtakunnallinen kansantanssikatselmus Tanssiralli pyörähti käyntiin lauantaina 21.4. Pohjankartanossa Oulussa ja jatkui menneenä viikonloppuna 28.-29.4. Felix Krohn -salissa Lahdessa. Makupaloja Tanssirallin tunnelmista voi nauttia Nuorisoseurojen kuvagalleriassa ja Pispalan Sottiisin sunnuntaina 17.6. PriimaTiima-konsertissa.

    Lahden Tanssirallissa nähtiin yhteensä 34 ryhmää, joista osallistui neljä ryhmää Kultahippu-sarjaan, 13 10-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan, kahdeksan 13-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan ja yhdeksän 16-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan. Kaikki ryhmät, jotka etukäteen ilmoittivat haluavansa taitosarjanimeämisen, nimettiin rauta -, pronssi -, hopea -tai kultasarjaan. Raadit jakoivat sarjanimeämiset ja kunniamaininnat sunnuntaina päätöstilaisuudessa. Jokainen ryhmä sai osallistumisesta kunniakirjan. Katso tulokset >

    Arviointiraadit

    Arviointityö toteutettiin tänä vuonna yhteistyössä Oulun amk:n kanssa. Kussakin raadissa oli vastaava opettaja ja kaksi opiskelijajäsentä, sekä sihteerit. Raati 1 arvioi 10-vuotiaat ja nuoremmat sekä Kultahippu-sarjan ja Raati 2 16-vuotiaat ja nuoremmat ja 13-vuotiaat ja nuoremmat. Lisäksi elävän musiikin arvioinnista vastasi Siina Toimela.

    Raati 1:n jäseninä olivat Susanna Kivinen, Elias Martikainen, Siina Toimela, Maiju Laurila (sihteeri) ja Raati 2:n muodostivat Petri Hoppu, Eetu Laitinen, Anni Koponen, Elena Vuoksiola (sihteeri).

    Kirjallisen palautteen työstämisessä olivat mukana lisäksi tanssinopettajaopiskelijat Béla Gazdag ja Siiri Suoniemi.

    Arviointiraati luonnehti päätöstilaisuudessa Etelän Tanssirallissa koettua:

    Lämmin kiitos kaikille Tanssiralli 2018 tapahtumaan osallistuneille! Viikonlopun aikana olemme saaneet nauttia upeista esityskokonaisuuksista ja yhteisistä onnistumisen hetkistä. Felix Krohn salin on täyttänyt huikea ja kannustava ilmapiiri molempina katselmuspäivinä.

    Erityiskiitokset raati haluaa antaa ryhmien ohjaajien tukena työskenteleville apuopettajille. Jatkossa raati kannustaa ryhmiä esiintymään myös ilman ohjaajien tukea, jotta lapset pääsevät keskenään näyttämään omaa osaamistaan näyttämölle.

    Nähtyjen esitysten aiheet olivat ajankohtaisia ja oivaltavia. Esitykset elävät vahvasti kiinni tässä ajassa. On mahtava nähdä, että ryhmät, ohjaajat ja koreografit eivät tyydy tavanomaisiin ratkaisuihin, vaan he ovat rohkeasti luovia ja konventioita haastavia.

    Viikonlopun aikana on myös saatu nauttia upeasta tanssijantyöstä. Varsinkin alle 16-vuotiaiden sarjassa tanssitekninen taso on ollut tänä vuonna erityisen hyvä. Motivaatio ja halu kehittyä paistaa esiintyjistä läpi. Yleisesti voi sanoa, että tanssijoiden kehon käyttö on edistynyt huimasti viimeisessä 10 vuodessa. Raati on vaikuttunut siitä, että palautetta voidaan nykyään antaa jo hyvin hienovireiselläkin tasolla.

    Toivottavasti tämä tekninen taso säilyy jatkossakin, vaikka viime vuosina tarinankerronta onkin noussut esityksissä usein keskiöön. Sinällään siinä, että tarinallisiin elementteihin käytetään paljon paukkuja, ei ole mitään pahaa, kunhan kansantanssiryhmien perustanssitaito ei jää ilmaisun jalkoihin.

    Alle 10-vuotiaiden sarjassa raati havaitsi, että muut asiat olivat ajoittain jo kiilanneet tanssitaidon edelle. On hienoa, että aiempina vuosina raatien peräänkuuluttamiin lasten omasta maailmasta kumpuaviin aiheisiin on nyt tartuttu. Jatkossa on vain pidettävä vielä tarkemmin kiinni siitä, että tanssi ja ilmaisu kulkevat rinnakkain teoksissa. Tavoitetila on, että tanssitekniikka ja ilmaisu eivät ole toisiaan poissulkevia joko–tai -vaihtoehtoja, vaan sekä ilmaisulle että kansantanssin perustekniikalle on yhtä ponnekkaasti tilaa teoksissa.

    Raadin mielestä kultahippusarjassa ja alle 10-vuotiaiden sarjassa on ollut Lahdessa ilahduttavan runsaasti laulua ja monipuolista äänenkäyttöä. Raadit kannustavat, jälleen kerran, ryhmiä etsimään mahdollisuuksia tanssijoiden ja muusikoiden yhteistyöhön.

    Nykypäivänä keskiöön nouseva elämysten jatkuva kaipuu, haastaa varmasti myös tanssinopettajia. Raati rohkaiseekin ryhmiä hyödyntämään suomalaisen folkloren rikasta tarinaperinnettä ihan perusrutiinienkin opetuksessa. Kansantanssi on täynnä tarinoita ja Suomi on sellainen maa, jossa jokaisella kivellä ja kannollakin on oma tarinansa, kun vain jaksaa penkoa arkistoja.

    Raati toivottaa kaikille leikkisää ja tanssintäyteistä loppukevättä. Nauttikaa yhdessä tekemisestä, luottakaa kansantanssin perusasioihin ja kannustakaa toisianne leikkiin!

    Tarkempi yleispalaute ja ryhmäkohtainen kirjallinen palaute julkistetaan kevään aikana.

     

    OSALLISTUNEET RYHMÄT JA SARJANIMEÄMISET

    Kultahippu -sarja

    • Himpulat, Lahden Tanhuujat
    • Hilpakat, Lahden Tanhuujat
    • Nillat ja Nuutit, Hollolan Nuorisoseura
    • Vipinät, Kerkkoon Nuorisoseura

    10-vuotiaat ja nuoremmat

    • Lystikkäät, Jämsän Tanhuujat, RAUTA
    • Karkelo, Klaukkalan Nuorisoseura, RAUTA
    • Viima, Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomat, RAUTA
    • Jekku, Karjalan Nuoret, PRONSSI
    • Haipakat, Lahden Tanhuujat, RAUTA
    • Motoran Nopsakat, Nuorisoseura Motora, RAUTA
    • Lindat ja Leevit, Hollolan Nuorisoseura, PRONSSI
    • Ritinät, Kerkkoon Nuorisoseura, RAUTA
    • Mattien ja Maijojen Minit, Matit ja Maijat, PRONSSI
    • Motoran Säpäkät, Nuorisoseura Motora, KULTA
    • Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret, PRONSSI
    • Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret
    • Prikka, ISOn Tanhuujat

    13-vuotiaat ja nuoremmat

    • Hilipakat, Alavuden Nuorisoseura, HOPEA
    • Jatuli, Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomat, RAUTA
    • Melske, Klaukkalan Nuorisoseura, HOPEA
    • Säpinä, Lahden Tanhuujat, PRONSSI
    • Samut ja Saarat, Hollolan Nuorisoseura, PRONSSI
    • Jarmankka, Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomat, PRONSSI
    • Pisarat, ISOn Tanhuujat, PRONSSI
    • Keikaus, Nuorisoseura Rajan Nuoret

    16-vuotiaat ja nuoremmat

    • Näpsäkät, Jämsän Tanhuujat, HOPEA
    • Jippo, Karjalan Nuoret, PRONSSI
    • Kimara, Nuorisoseura Rajan Nuoret, KULTA
    • Pauha, ISOn Tanhuujat, HOPEA
    • Kärkky, Lahden Tanhuujat, HOPEA
    • Motoran Liipukat, Nuorisoseura Motora, KULTA
    • Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat, HOPEA
    • Ellit ja Eemelit, Hollolan Nuorisoseura, HOPEA
    • Motoran Vinhakat, Nuorisoseura Motora, HOPEA

    Kunniamaininnat

    • Iida Palo ja Aaroni Virtanen / Samut ja Saarat
      Luontevat ja valloittavat, itseensä luottavat solistit
    • Rälläkkä
      Pitkäjänteisestä ja laadukkaasta tanssin ja musiikin yhteistyöstä
    • Simo Liikka / Keikaus
      Vahva ja luonteva esiintyjä
    • Saara Martikainen / Lahden Tanhuujat
      Omistautumisesta ohjaamiseen ja esiintymiseen
    • Elina Savijärvi / ISOn Tanhuujat
      Omaperäisestä laulutulkinnasta
    • Jippo / Karjalan Nuoret
      Poikkitaiteellisesta työskentelystä

    PriimaTiimaan valitut

    • Motoran Vinhakat: Rohkeasti erilainen
    • Kimara: Unelmaruletti
    • Keikaus: Välkkäri
    • Karkelo: Ympäri maailmaa
    • Jekku: Tanhupeli
    • Minit: Karjalainen sikermä

    Timanttiesitys

    • Jekku: Tanhupeli

    Katso myös Pohjoisen Tanssirallin sarjanimeämiset ja kunniamaininnat.